Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 74 29.03.2011 10

11139-2006 (5119)

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan lausunto koskien valtuutettu Roda Hassanin ym. aloitetta peruskoulun oppimäärän suorittaneiden maahanmuuttajanuorten suomenkielen testauksen lopettamisesta toisen asteen oppilaitokseen pyrittäessä

Tiivistelmä: -

Lamlk § 74

Kasvatus ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vastaa Turun kaupunginhallituksen Turun ammatti-instituutin kielikokeen toteuttamista koskevaan lausuntopyyntöön seuraavasti:

 

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 § 11, Opetuskieli toteaa muun muassa, että ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetusministeriön Turun kaupungille myöntämässä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa oppilaitoksen opetuskieleksi määrätään suomi ja ruotsi.

 

Opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/ 2002) on määräys kielikokeen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaessaan opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen kielikokeella tai muulla tavoin mitata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

 

Jos Turun ammatti-instituuttiin yhteisvalinnassa hakevan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, hänet kutsutaan kielikokeeseen. Tieto em. hakijoista saadaan valtakunnallisesta KOULUTA -järjestelmästä. Perusopetuksessa yksilöllisesti, mukautetusti opintonsa suorittaneet huomioidaan omana ryhmänään ja heille järjestetään oma koe.

 

Kielikokeeseen ei kuitenkaan tarvitse osallistua sellaisen maahanmuuttajataustaisen nuoren, joka täyttää yhden tai useamman seuraavista ehdoista:

-hakija on opiskellut peruskoulussa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi tai ruotsi äidinkielenä oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana peruskoulun päättötodistuksessa (hakuvaiheessa 9. luokan välitodistuksessa)

-hakija on opiskellut peruskoulussa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana 8 tai kiitettävä perusopetuksen päättötodistuksessa (9. luokkalaisilla tai lisäluokkalaisilla hakuvaiheessa ao. luokan välitodistuksessa). Kyseinen osaamisen taso 9. luokalla vastaa tasoa B1.1. - B1.2 kielitaidon taitotasojen kuvausasteikolla.

-hakijalla on todistus yleisestä kielikokeesta (taso 3)

-hakija on suorittanut Suomessa aiemmin toisen asteen tutkinnon (opetuskielenä suomi tai ruotsi)

 

Hakijat, jotka eivät selviydy kielikokeesta, ohjataan jatko-opintoihin Turun ammatti-instituutin nuorten maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen, Turun iltalukioon, Turun kristilliseen opistoon tai muuhun Turun alueella olevaan vastaavaan koulutukseen.

Turun ammatti-instituutin valmistavaan koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla on mahdollisuus vuodessa saavuttaa riittävä kielitaito ammatilliseen perusopetukseen siirtymiseksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan valmistavan koulutuksen voi suorittaa vain kerran.

 

Keväällä 2009 Turun ammatti-instituutti järjesti ensimmäisen kerran kielikokeeseen osallistuneille tilaisuuden tulla kuulemaan henkilökohtaisesti kielikokeen tulos. Tilaisuus pidettiin kielikoetta seuranneena päivänä ja se toteutettiin yhteistyössä Turun nuorisotoimen Ohjaamo-toiminnan kanssa. Hakijat, jotka eivät läpäisseet kielikoetta, ohjattiin henkilökohtaisesti muihin heille soveltuviin koulutuksiin. Vastaavaa ohjauskäytäntöä jatketaan edelleen.

 

Perustelut Turun ammatti-instituutin kielikoekäytännölle

 

Turun ammatti-instituutti on viime vuosina kehittänyt kielikoekäytäntöään yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on ollut tehostaa perusopetuksen ja toisen asteen välistä yhteistyötä, ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksien välisessä nivelvaiheessa sekä parantaa läpäisyä toisella asteella. Pääosin kehitys on ollut myönteistä ja yhä useampi turkulainen nuori siirtyy perusopetuksen jälkeen toisen asteen opintoihin. Lisäksi Turun ammatti-instituutin negatiivisten keskeyttämisten määrä on laskenut alle 5 prosentin. Turun ammatti-instituutin opiskelijoista lähes 10 % on maahanmuuttajataustaisia. Kielikokeella kartoitetaan hakijoiden kielitaito, koska opetuksen ymmärtämättömyydestä seuraava turhautuminen laskee nuorten opiskelumotivaatiota ja siten vaikuttaa opintojen negatiiviseen keskeytymiseen. Yksilön kohdalla opintojen keskeytyminen epäonnistumisen vuoksi on aina traaginen kokemus, joka usein johtaa haluttomuuteen hakeutua uudelleen opintoihin. Samoin opintojen keskeyttäminen nostaa selvästi riskiä keskeyttää opinnot myös seuraavassa koulutuksessa.

 

Opiskelijoiden riittävä kielitaito on myös työturvallisuuden näkökulmasta edellytys oppilaitoksessa opiskelulle. Esimerkiksi tekniikan koulutusaloilla on käytössä laitteita, joiden toimintatapa ja käyttöön liittyvät asiat on ymmärrettävä täysin, jotta opiskelu on opiskelijalle itselleen ja muulle ryhmälle turvallista. Kielikokeella varmistetaan, että opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on tästäkin näkökulmasta riittävä kielitaito.

 

Turun ammatti-instituutin kehittämistoimet

 

Turun ammatti-instituutilla on erillinen monikulttuurisuuden kehittämisohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi oppilaitos on viime vuosina toteuttanut useita erilaisia kehittämishankkeita. Näistä merkittävimpänä mainittakoon Maahanmuuttajanuorten VaSkooli, jonka tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajanuorten koulutustakuumalli Turun ja Salon seutukuntiin.

 

Kehittämistyö on tuottanut myönteisiä tuloksia Turun ammatti-instituutissa:

 

-yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 7,4 % (2009: 6,0 %)

-valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 75,0 % (2008: 35 %)

-toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 66,7 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista (2008: 32 %)

-valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84,7 %

-perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on lähes puolittunut vuoden 2006 jälkeen

 

Jotta myönteinen kehitys jatkuisi, on tärkeää säilyttää mahdollisuus kartoittaa kielikokeella hakijoiden kielitaito, jotta opiskelijaksi hakeutuvalle löydetään kielitaitoa parhaiten vastaava koulutus.

 

Liite 1                                 Kielikoe- ja niihin liittyvän ohjauksen prosessikuvaus

 

Liite 2                                 Vuoden 2010 kielikoetulokset

 

Liite 3                                 Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku Turun seudulla

 

Liite 4                                 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Ehdotus       Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon koskien valtuutettu Roda Hassanin ym. aloitetta peruskoulun oppimäärän suorittaneiden maahanmuuttajanuorten suomenkielen testauksen lopettamisesta toisen asteen oppilaitokseen pyrittäessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

lausKaupunginhallitus
lausKorhonen Ari-Pekka
ilmLagercrantz Pia
lausLehmusto Jouko K.


Liitteet:

Lamlk § 74
Liite 1:Kielikoe- ja niihin liittyvän ohjauksen prosessikuvaus
Liite 2:Vuoden 2010 kielikoetulokset
Liite 3:Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku Turun seudulla
Liite 4:Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu