Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Kaupunginhallitus 587 08.11.2010 2 Oj
Kaupunginhallitus 665 20.12.2010 2 Otj
_________________________________________________________________________________
10759-2010 (010)
Kasvatus- ja opetustoimen toimintasääntöjen hyväksyminen
Tiivistelmä:
Kasvatus- ja opetustoimi aloittaa uutena hallintokuntana 1.1.2011. Kaupunginvaltuuston 14.6.2010 § 137 kohdalla hyväksymän kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön 24 §:n siirtymäsäännöksen mukaan kaupunginhallituksella on vuoden 2010 aikana oikeus hyväksyä kasvatus- ja opetustoimen toimintasääntö/toimintasäännöt. Kaupunginhallitus on 8.11.2010 § 587 kohdalla päättänyt palauttaa kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännöt uudelleen valmisteltaviksi palautuspäätöksestä tarkemmin ilmenevien perustein. Palautuksen aikana toimintasääntöihin on tehty kaupunginhallituksen edellyttämät tarkistukset.
Kh § 587
Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen 3.11.2010:
Toimintasääntöjen valmistelu
Kaupunginhallituksen 12.4.2010 § 236 kohdalla tekemän linjapäätöksen mukaisesti 1.1.2011 aloittavassa kasvatus- ja opetustoimessa on kaksi pääprosessia:
-lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi ja
-nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi.
Linjapäätöksen mukaisesti kasvatus- ja opetustoimen hallintokunnassa on kasvatus- ja opetusviraston tulosalue, joka tuottaa tuki- ja asiantuntijapalvelut koko hallintokunnalle.
Kaupunginvaltuusto on 14.6.2010 § 137 kohdalla hyväksynyt kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön, joka tulee voimaan uuden hallintokunnan aloittaessa toimintansa 1.1.2011. Johtosäännössä on määrätty mm. lautakuntarakenteesta, lautakuntien toimivallasta, kasvatus- ja opetustoimen johdosta ja tulosalueista. Kaupunginvaltuuston hyväksymän johtosäännön 24 §:n siirtymäsäännöksen mukaan kaupunginhallituksella on vuoden 2010 aikana oikeus hyväksyä kasvatus- ja opetustoimen toimintasääntö/toimintasäännöt.
Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhosen johdolla valmisteltiin luonnokset 1.1.2011 voimaantuleviksi toimintasäännöiksi. Valmistelutyöhön osallistuivat keskushallinnon, opetustoimen ja ammatti-instituutin edustajat. Valmistelutyössä päädyttiin ratkaisuun, jossa kummallekin pääprosessille valmisteltiin omat toimintasääntönsä. Lisäksi tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottavalle kasvatus- ja opetusviraston tulosalueelle laadittiin oma toimintasääntö.
Toimintasääntöluonnoksista pyydettiin lausunnot ammattiopetuslautakunnalta ja sen ruotsinkieliseltä jaostolta sekä opetuslautakunnalta ja sen ruotsinkieliseltä jaostolta. Ammattiopetuslautakunta antoi lausuntonsa 20.10.2010 § 263 kohdalla, opetuslautakunta 20.10.2010 § 196 kohdalla, opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 20.10.2010 § 55 kohdalla ja ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 28.10.2010 § 37 kohdalla. Em. lausunnot ovat oheismateriaalina 1-4.
Toimintasääntöjä on käsitelty opetustoimen YT-ryhmässä 5.10.2010. Turun ammatti-instituutin yhteistyötoimikunnassa toimintasääntöjä on käsitelty 8.9.2010 § 32 ja 30.9.2010 § 38. Kaupungin yhteistyötoimikunta on käsitellyt toimintasääntöluonnoksia 14.10.2010 § 52 kohdalla todeten, että sillä ei ole huomautettavaa asian suhteen.
Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa iltakoulussa 18.10.2010.
Keskushallinnon lakiasiat on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa liitteinä 1-3 oleviin toimintasääntöluonnoksiin.
Sopimusohjaus
Sopimusohjauksen tarkoituksena on määrittää kasvatus- ja opetusviraston sisäisestä toimintamallista, jossa erotetaan toisistaan tilaaja- ja tuottajavastuut.
Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön mukaan lautakunnat hyväksyvät osaltaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan välisen strategisen palvelusopimuksen määrittävät omaan pääprosessiinsa liittyvän sisäisen sopimusohjausjärjestelmän. Sisäisestä sopimusohjausjärjestelmästä määrätään pääprosessien toimintasäännöissä 2 § kohdalla.
Lautakunnat vahvistavat vuosittain palvelujohtajan ja tulosaluejohtajien väliset operatiiviset palvelutuotantosopimukset. Tulosaluejohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle ja palvelujohtajille.
Lisäksi virastossa otetaan käyttöön palvelutuotannon kehittämissopimukset, joiden tarkoituksena on kehittää tuotannossa tarvittavaa tuotteistamista. Jotta tilaaja ja tuottaja voisivat verrata näkemyksiään, tarvitaan tuotteita, joille on määritetty kustannus- ja laatutekijät. Tuotteet pyritään kehittämään resurssitaulukoiden muotoon, jossa on erilaisia määrällisiä ja laadullisia keskenään vertailukelpoisia kustannus- ja laatutekijöitä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pääprosessissa tuotannon kehittämistä valvovat lautakunnan alaiset jaostot ja nuorten ja aikuisten pääprosessin osalta lautakunta.
Sopimusluonnokset ovat oheismateriaalina 5.
Tuottavuustavoitteet
Kaupunginhallitus on 15.12.2009 § 677 kohdalla päättänyt asettaa työryhmän valmistelemaan nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä. Työryhmän asettamispäätöksessä on edellytetty, että muutoksen yhteydessä määritetään toiminnalle asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tuottavuustavoitteet.
Tuottavuustavoitteissa määriteltyjen tavoiteasettelujen kautta kaupunginhallitus valvoo uuden viraston muodostamisen edistymistä ja arvioi uuden hallintorakenteen tuloksellisuutta.
Kasvatus- ja opetustoimessa otetaan käyttöön sopimusohjausjärjestelmä. Kaupunginhallituksen edellyttämät tuottavuustavoitteet tulee kytkeä sopimusohjausjärjestelmään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginhallituksen ja lautakuntien välisiin strategisiin palvelusopimuksiin tullaan sisällyttämään tuottavuustavoitteita koskevat määräykset mittareineen.
Valmistellut tuottavuustavoitteet ovat oheismateriaalina 6. Tuottavuustavoitteista ei tehdä päätöstä tässä yhteydessä, vaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan välisen strategisen palvelusopimuksen hyväksymisen yhteydessä.
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalueen yksikköjako
Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön 22 §:n mukaan tulosalueiden yksiköistä määrätään tarkemmin toimintasäännöllä. Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntöehdotuksen 2 §:n mukaan kasvatus- ja opetusviraston tulosalue jakautuisi seuraaviin kolmeen yksikköön:
-suunnittelu- ja kehittämispalvelut,
-talous- ja tilapalvelut ja
-yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut.
Kaupunginhallituksen 12.4.2010 § 236 kohdalla tekemässä linjapäätöksessä todetaan, että kasvatus- ja opetusviraston yksiköitä voivat olla: yleishallinto, kehittäminen ja ennakointi sekä resurssit. Kasvatus- ja opetusviraston yksikköjako on valmisteltu em. kaupunginhallituksen linjapäätöksen mukaisesti.
Kasvatus- ja opetusviraston yksikköjako vastaa sosiaali- ja terveystoimen hallintopalveluiden vastuualuejakoa, joka on määritelty sosiaali- ja terveystoimen toimintasäännön 3 §:ssä. Sosiaali- ja terveystoimen hallintopalveluiden vastuualueet ovat: yleishallinto, tutkimus ja kehitys sekä resurssien hallinta.
Kasvatus- ja opetusviraston yksiköt ovat perustaltaan toimintaa tukevia, koordinoivia ja valvovia.
Erityisesti suunnittelu- ja kehittämisyksikön osalta on noussut esiin keskustelua kehittämisen vastuujaosta. Tämän vuoksi toimintasääntöön on tehty tarkennus, jolla korostetaan palvelujohtajien vastuuta kehittämistoiminnasta. Suunnittelu- ja kehittämistoiminnan koordinointi koko viraston osalta on kuitenkin erityisen perusteltua toiminnan volyymi huomioiden. Tämän hetkinen hankkeiden kokonaismäärä on 127 ja hankkeiden yhteenlaskettu arvo on yli kolme miljoonaa euroa.
Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset
Opetuslautakunta on lausunnossaan esittänyt tiettyjen lisäysten ja muutosten tekemistä lausunnoilla olleisiin toimintasääntöluonnoksiin. Muutosehdotukset ovat koskeneet kaikkia kolmea toimintasääntöluonnosta. Opetuslautakunnan tekemät muutosehdotukset on toimintasääntöjen jatkovalmistelussa otettu huomioon. Rehtoreita ottamiseen sekä apulaisrehtoreiden, vararehtoreiden, koulun johtajien ja varajohtajien määräämiseen liittyvät toimivaltuudet on muutettu opetuslautakunnan lausunnon mukaisiksi.
Ammattiopetuslautakunnan lausunnossaan esittämistä muutosehdotuksista on toimintasääntöjen jatkovalmistelussa otettu huomioon nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasäännön 9 §:ään tehty muutosehdotus.
Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on lausunnossaan esittänyt muutoksien tekemistä kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 7 §:ään, jossa määritellään ruotsinkielisten palveluiden johtajan tehtävät. Jaoston tekemät muutosehdotukset on toimintasäännön jatkovalmistelussa huomioitu.
Ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on lausunnossaan todennut, että toimintasääntöihin tulisi lisätä määräys siitä, että kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntöä sovellettaisiin ensisijaisesti, mikäli se olisi ristiriidassa nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasäännön kanssa. Jaoston muutosehdotus tarkoittaa käytännössä sitä, että ruotsinkielisten palveluiden johtajan toimivaltamääräyksiä sovellettaisiin ristiriitatilanteessa ensisijaisesti. Jaoston muutosehdotus on huomioitu ottamalla kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 1 §:ään 4. momentti.
Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt tarkistukset
Lausuntokierroksen jälkeen toimintasääntöihin on tehty vielä seuraavassa tarkemmin kerrottuja tarkistuksia.
Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntöön 1 §:n loppuun on tehty lisäys, jolla vältetään mahdolliset tulkintaristiriidat eri toimintasääntöjen välillä ruotsikielisten palveluiden johtajan toimivaltaa koskien.
Kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 5 §:n on lisätty talouspäällikön toimivaltaan oikeus lykkäyksen ja helpotuksen tai vapautuksen myöntämiseen enintään 1000 euroon saakka. Saamisten laskutus- ja perimisohjeiden 20 §:n mukaan lautakunnalla on oikeus myöntää vapautus 10 000 euroon asti.
Hallintosäännön 74 §:n mukaan toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetun asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Asiakirjan antamista koskeva ratkaisuvalta on siirretty kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 6 §:ään otetulla määräyksellä hallintopäällikön tehtäväksi. Lisäksi hallintopäällikön toimivaltaan on lisätty palkan takaisinperintää koskevien päätösten tekeminen.
Kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 7 §:n 3 momentin ruotsinkieliset palveluiden johtajan tehtäväluettelon 1 kohtaa on muutettu siten, että siinä korostetaan tulosaluejohtajien ja ruotsinkielisten palveluiden johtajan välistä yhteistyötä linjausten tekemisessä. Lisäksi tehtäväluetteloon on lisätty maininta siitä, että ruotsinkielisten palveluiden johtaja vastaa ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden myynnistä yhdessä tulosaluejohtajien kanssa.
Lausuntokierroksella olleen lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasäännön 6 §:n 3 momentin mukaan varhaiskasvatuksen tulosalue olisi jakaantunut kymmeneen palvelualueeseen. Em. kohtaa on muutettu siten, että palvelualueiden määrää ei päätetä toimintasäännöllä vaan lautakunnan erillisellä päätöksellä. Lisäksi toimintasäännön ko. kohtaan on otettu maininta siitä, että yhden palvelualueen tulee olla ruotsinkielisten palveluiden palvelualue.
Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasäännön 9 §:ään on lisätty maininta siitä, että rehtorit päättävät opistossa perittävistä maksuista. Ko. säännöksellä annetaan työväenopistojen rehtoreille valtuus päättää opistossa järjestettävien kurssien maksuista. Säännös vastaa tällä hetkellä voimassaolevaa käytäntöä.
Pääprosessien palvelujohtajien tehtävistä säädetään lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin sekä nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntöjen 2 §:issä. Palvelujohtajien vastuuta tehtäväkenttänsä kehittämisestä on haluttu korostaa. Toimintasääntöjä onkin tarkistettu siten, että aiempi muotoilu ”kehittää osaltaan kaupungissa tarjottavia … palveluita” on muutettu muotoon ”vastaa osaltaan kaupungissa tarjottavien … palveluiden kehittämisestä”.
Lisäksi toimintasääntöihin on tehty joitakin asiasisältöön vaikuttamattomia stilistisiä muutoksia.
Kumottavat toimintasäännöt
Samassa yhteydessä kun kaupunginhallitus hyväksyy kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännöt, tulee sen kumota opetustoimen ja ammatillisen opetuksen tulosalueiden toimintasäännöt.
Liite 1 Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö
Liite 2 Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö
Liite 3 Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntö
Oheismateriaali 1 Opetuslautakunta 20.10.2010 § 196
Oheismateriaali 2 Ammattiopetuslautakunta 20.10.2010 § 263
Oheismateriaali 3 Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 20.10.2010 § 55
Oheismateriaali 4 Ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 28.10.2010 § 37
Oheismateriaali 5 Sopimusluonnokset
Oheismateriaali 6 Kasvatus- ja opetustoimen tuottavuustavoitteet
Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen:
Ehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteinä 1-3 olevat toimintasäännöt siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2011.
Samalla kaupunginhallitus päättää, että samasta ajankohdasta kumotaan opetuslautakunnan 3.6.2010 § 117 kohdalla hyväksymä opetustoimen toimintasääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja ammattiopetuslautakunnan 13.1.2005 § 9 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetuksen tulosalueiden toimintasääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Päätös Kaupunginhallitus päätti palauttaa kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännöt seuraavilla evästyksillä:
- pääprosesseja tuetaan selkeämmin, mm. laatu- ja arviointityön ja seutuyhteistyön tulee kuulua pääprosessien vastuulle ja
- hallintoa on kevennettävä tukipalveluiden osalta ja asetettava samalla tuottavuustavoitteet organisaatiomuutosprosessille sekä seuranta-aikataulu.
Päätös asian palauttamisesta tehtiin äänin 8 - 4.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Arven Sarlundin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Hihnala, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä ja Laaksonen.
Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Lundahn, Ilola, Rinne ja Artesola.
Lehtinen oli poissa kokouksesta.
Kh § 665
Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen 15.12.2010:
Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen 8.11.2010 § 587 kohdalla palauttaa kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännöt uudelleen valmisteltaviksi seuraavilla evästyksillä:
- pääprosesseja tuetaan selkeämmin, mm. laatu- ja arviointityön ja seutuyhteistyön tulee kuulua pääprosessien vastuulle ja
- hallintoa on kevennettävä tukipalveluiden osalta ja asetettava samalla tuottavuustavoitteet organisaatiomuutosprosessille sekä seuranta-aikataulu.
Kaupunginhallituksen tekemän palautuspäätöksen johdosta kummankin pääprosessin toimintasääntöön on palvelujohtajan tehtäväluetteloon (2 §) lisätty maininta siitä, että palvelujohtaja vastaa laatu- ja arviointityöstä sekä seutuyhteistyöstä pääprosessinsa osalta.
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalueen yksikkörakennetta on palautuksen aikana muutettu siten, että viraston yksikkörakenteesta on itsenäisenä yksikkönä poistettu suunnittelu- ja kehittämispalvelut –yksikkö. Em. yksikkö on siirretty yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut –yksikön alaiseksi vastuualueeksi. Vastuualueen henkilöstö tulee muodostumaan alueelle kulloinkin sijoitetusta pysyväisluontoisesti ja pääasiallisena työtehtävänään alueen toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä, sekä lisäksi alueelle määräaikaisesti sijoitettavasta muiden tulosalueiden henkilöstöstä, joka pääasiallisena työtehtävänään hoitaa alueen toimialaan kuuluvia hankkeita/projekteja ja tarvittaessa alueelle sen tehtäviin palkattavasta määräaikaisesta ylimääräisestä henkilökunnasta.
Lisäksi kasvatus- ja opetusviraston tulosalueen yksiköiden vastuualueiden päälliköiden toimivaltuuksia on yhdenmukaistettu.
Palautuksen aikana toimintasääntöihin on tehty joitakin asiasisältöön vaikuttamattomia stilistisiä tarkistuksia, ja lisäksi toimintasääntöjen kieliasu on tarkistettu.
Liite 1 Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö
Liite 2 Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö
Liite 3 Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntö
Oheismateriaali 1 Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö, josta ilmenevät palautuksen aikana tehdyt muutokset
Oheismateriaali 2 Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö, josta näkyvät palautuksen aikana tehdyt muutokset
Oheismateriaali 3 Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntö, josta näkyvät palautuksen aikana tehdyt muutokset
Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen:
Ehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteinä 1-3 olevat toimintasäännöt siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2011.
Samalla kaupunginhallitus päättää, että samasta ajankohdasta kumotaan opetuslautakunnan 3.6.2010 § 117 kohdalla hyväksymä opetustoimen toimintasääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja ammattiopetuslautakunnan 13.1.2005 § 9 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetuksen tulosalueiden toimintasääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Versio 1.12.2010
Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö
1. Luku
Kasvatus- ja opetusvirasto
1 §
Kasvatus- ja opetustoimen johto
Kasvatus- ja opetustointa virastopäällikkönä johtaa kasvatus- ja opetustoimen johtaja.
Sen lisäksi mitä kasvatus- ja opetustoimen johtosäännössä, hallintosäännössä ja muissa säännöissä on määrätty virastopäällikön tehtävistä, virastopäällikön tehtävänä on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa alaisensa organisaation toimintaa sekä vastata taloudesta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta,
2. huolehtia toimialansa toiminnan yhteensovittamisesta kaupungin muun toiminnan ja muiden yhteisöjen toiminnan kanssa,
3. huolehtia lautakunnille esittelemiensä asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
4. vastata osaltaan sopimusohjausjärjestelmän kehittämisestä ja järjestelmään liittyvien sopimusten valmistelusta,
5. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
6. päättää tuomioistuinten ja viranomaisten päätöksiin tyytymisestä ja muutoksenhausta asioissa, jotka kuuluvat lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan sekä vastata alaisensa organisaation toiminnasta tehtyihin kanteluihin sikäli, kun em. asioista ei ole muuta määrätty,
7. huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä,
8. päättää lautakuntien toimialoilla asioista, joihin liittyvästä toimivallasta ei ole johto- tai toimintasäännöissä muutoin määrätty,
9. johtaa tuki- ja asiantuntijapalveluita koko hallintokunnalle tuottavaa kasvatus- ja opetusviraston tulosaluetta,
10. päättää henkilöstön sijoittamisesta kasvatus- ja opetustoimen yksiköihin,
11. määrätä toimintasäännössä mainittujen henkilöiden tehtävien hoitamisesta tilanteissa, joissa mainittu henkilö on estynyt hoitamasta tehtäviään ja
12. toimia esimiehenä ja päättää palvelujohtajien, ruotsinkielisten palvelujen johtajan, tulosaluejohtajien ja viraston yksiköiden päälliköiden kotimaisista virka- ja työmatkoista, henkilöstön täydennyskoulutuksesta, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista.
Palvelujohtajien ja tulosaluejohtajien sekä muiden hallintokunnan esimiesten tehtävistä ja ratkaisuvallasta on määrätty muissa hallintokunnan toimintasäännöissä.
Mikäli tämän toimintasäännön 6 §:n määräykset ruotsinkielisten palveluiden johtajan tehtävistä ovat ristiriidassa tässä tai muissa kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännöissä olevien määräysten kanssa, sovelletaan ensisijaisesti tämän toimintasäännön 6 §:n määräyksiä.
2 §
Kasvatus- ja opetusviraston organisaatio
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalue toimii varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan käsitellessä merkittäviä kasvatus- ja opetusviraston tulosaluetta koskevia asioita, tulee lukio- ja ammattiopetuslautakunnalle varata tilaisuus tulla kuulluksi.
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalueella on seuraavat yksiköt:
-talous- ja tilapalvelut
-yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut
Yksiköiden sisällä voi olla yksikön johtajien alaisia vastuualueita.
3 §
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalueen yksikön johtajan yleiset tehtävät
Yksikön johtajan yleisenä tehtävänä on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa yksikkönsä toimintaa, palvelujen tuottamista ja asioiden valmistelua,
2. päättää yksikkönsä talousarvion valmistelusta ja seurata sen toteutumista,
3. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
4. päättää yksikkönsä henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista, virkavapauksista, työlomista, vuosilomista ja henkilöstön täydennyskoulutuksesta,
5. päättää alaisensa henkilökunnan tehtävistä ja
6. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.
4 §
Talous- ja tilapalvelut
Talous- ja tilapalvelujen tehtävänä on huolehtia hallintokunnan keskitetystä talous- ja tilasuunnittelusta ja -seurannasta, taloushallintotehtävistä sekä niiden kehittämisestä.
Talous- ja tilapalvelut huolehtii seuraavista toiminnoista:
1. toiminnan ja talouden seuraaminen,
2. hallintokunnan tilankäyttö, rakentamis- ja kunnossapitoasiat,
3. sisäiset ja ulkoiset ruokapalvelujen, siivous-, talonmies- ja käyttäjäpalveluiden ja taloushallintopalveluiden hankinnat,
4. keskitetyt irtaimen omaisuuden hankinnat,
5. varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten asiakkaiden ja oppilaitosten asiakkaiden tapaturmien ja omaisuuden vahingoittumiseen liittyvät korvaus- ja vakuutusasiat ja
6. kiinteistöjen työsuojelu- ja turvallisuusasiat.
Talous- ja tilapalveluja johtaa virastopäällikön alaisena talouspäällikkö, joka:
1. kehittää, suunnittelee ja arvioi hallintokunnan taloudellisten resurssien käyttöä ja vastaa omalta osaltaan taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta,
2. päättää varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten asiakkaiden tapaturman tai henkilövahingon sekä vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta lautakunnan määrittämien periaatteiden mukaisesti,
3. päättää yksittäistapauksessa lykkäyksen myöntämisestä saatavan suoritusaikatauluun ja helpotuksesta tai vapautuksesta saatavan suorittamiseen, kun luopumisen kohteena olevan saatavan pääoma on enintään 1000 euroa,
4. valmistelee keskitetyt hankinta-asiat lautakunnan tai virastopäällikön päätettäväksi ja
5. vastaa sisäisistä ja ulkoisista ruokapalvelujen, siivous-, talonmies- ja käyttäjäpalveluiden sekä taloushallintopalveluiden hankinnoista ja palvelujen laadun arvioinnista.
Yksikössä on ammatillisen opetuksen sisäisten tukitoimintojen vastuualue, jonka tehtävänä on:
1. opiskelijatyötoiminnan kassa- sekä laskutustoiminnot koulutaloissa,
2. opiskelijatyötoiminnan materiaalitilaustoiminta,
3. opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokapalvelut osana opetustoimintaa,
4. opiskelijatyötoimintana toteutettavat liiketoimintapalvelut: ravintolat, kahvila ja myymälä,
5. siivoustoiminta osana opetustoimintaa ja
6. virastomestaritehtävät.
Yksikössä on ammatillisen opetuksen sisäisistä tukitoiminnoista vastaava talouspäällikkö. Talouspäällikkö toimii ammatillisen koulutuksen sisäisten tukitoimintojen vastuualueen esimiehenä ja hänen tehtävänään on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa vastuualueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja asioiden valmistelua,
2. vastata vastuualueensa talousarvion valmistelusta ja valvoa sen toteutumista,
3. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
4. päättää vastuualueensa henkilökunnan kotimaisista virka- ja työmatkoista, henkilöstön täydennyskoulutuksesta, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista ja
5. päättää vastuualueensa henkilökunnan tehtävistä.
Yksikössä on tila-asioista vastaava suunnittelupäällikkö. Suunnittelupäällikkö toimii tila-asioiden vastuualueen esimiehenä ja hänen tehtävänään on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa vastuualueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja asioiden valmistelua,
2. vastata vastuualueensa talousarvion valmistelusta ja valvoa sen toteutumista,
3. vastata hallintokunnan tilankäytön, rakennushankkeiden ja kunnossapidon suunnittelusta sekä kiinteistöhuollosta ja -hoidosta,
4. vastata kiinteistöjen työsuojelu- ja turvallisuusasioista,
5. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
6. päättää vastuualueensa henkilökunnan kotimaisista virka- ja työmatkoista, henkilöstön täydennyskoulutuksesta, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista ja
7. päättää vastuualueensa henkilökunnan tehtävistä.
5 §
Yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut
Yleishallinto- ja henkilöstöpalvelujen tehtävänä on huolehtia hallinto- ja henkilöstöasioista.
Yleishallinto- ja henkilöstöpalvelut huolehtii seuraavista toiminnoista:
-henkilöstö- ja palkkahallinto
-tieto- ja asiahallinto
-hallinnon IT:n kehittäminen
-henkilöstön työsuojeluasiat
-hallintokunnan turvallisuussuunnittelu
Yleishallinto- ja henkilöstöpalveluja johtaa virastopäällikön alaisena hallintopäällikkö, joka:
1. johtaa, kehittää ja valvoo hallintokunnan henkilöstö-, asia- ja tietohallintoa,
2. päättää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetun asiakirjan antamisesta, kun tietoa asiakirjan sisällöstä ei voida antaa,
3. valmistelee virka- ja työsuhteiden perustamiset, muutokset ja lakkauttamiset,
4. valmistelee virka- ja työsuhteessa olevan toistaiseksi otettavan henkilöstön valinnat,
5. päättää perusopetuksen ja lukioiden opettajien toimipaikoista,
6. myöntää eron hallintokunnan henkilöstölle,
7. päättää peruskoulujen ja lukioiden avointen virkojen opetettavista aineista,
8. toteaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajan kelpoisuuden ja määrittelee palkan opettajan kelpoisuuden perusteella,
9. päättää liikaa maksetun palkan takaisinperinnästä
10. kehittää ja valvoo tietoturvaa ja
11. vastaa hallintokunnan turvallisuussuunnittelusta ja henkilöstön työsuojelusta.
Yksikössä on suunnittelu- ja kehittämispalveluiden vastuualue, jonka tehtävänä on:
1. hallintokunnan yhteiset tiedotus- ja markkinointipalvelut,
2. kasvatuksen ja opetuksen kehittämishankkeiden ohjaus, koordinointi ja valvonta,
3. ennakointi yhdessä palvelujohtajien, ruotsinkielisten palveluiden johtajan ja tulosaluejohtajien kanssa,
4. henkilökunnan täydennyskoulutuksen koordinointi,
5. kansainvälisen toiminnan koordinointi ja
6. Tietokone Opetuksessa keskus (TOP-keskus) ja Teknologia Opetuksessa keskus (TOK-keskus).
Yksikössä on suunnittelu- ja kehittämispalveluista vastaava kehittämispäällikkö. Kehittämispäällikkö toimii suunnittelu- ja kehittämispalveluiden vastuualueen esimiehenä ja hänen tehtävänä on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa vastuualueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja asioiden valmistelua,
2. vastata vastuualueensa talousarvion valmistelusta ja valvoa sen toteutumista,
3. vastata hallintokunnan yhteisistä tiedotus- ja markkinointipalveluista,
4. koordinoida hallintokunnan hanketoimintaa,
5. tukea tulosalueita niiden arviointityössä,
6. vastata hallintokunnan henkilöstön täydennyskoulutuksesta,
7. koordinoida ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä pohjoismaista yhteistyötä lukuun ottamatta,
8. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
9. päättää vastuualueensa henkilökunnan kotimaisista virka- ja työmatkoista, henkilöstön täydennyskoulutuksesta, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista ja
10. päättää vastuualueensa henkilökunnan tehtävistä.
6 §
Ruotsinkielisten palveluiden vastuualue
Vastuualueen tehtävänä on huolehtia ruotsinkielisen päivähoidon, esi- ja perusopetuksen sekä lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä.
Vastuualueella on seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet:
-päivähoito
-esiopetus
-perusopetus
-lukiokoulutus
-ammatillinen koulutus
-yleissivistävä aikuisopetus
-pohjoismainen yhteistyö
Vastuualuetta johtaa virastopäällikön alaisena ruotsinkielisten palveluiden johtaja, joka ruotsinkielisen päivähoidon ja oppilaitosten sekä niiden viran- ja toimenhaltijoiden osalta:
1. johtaa, kehittää ja valvoo oman vastuualueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja järjestämistä sekä asioiden valmistelua tulosaluejohtajien kanssa yhteistyössä tehtyjen linjausten perusteella,
2. vastaa vastuualueensa talousarvion valmistelusta sekä suorittaa määräajoin arvion vastuualueensa taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista ja resurssien käytöstä,
3. huolehtii vastuualueensa johtajalle kuuluvien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
4. seuraa alansa kehitystä, tekee esityksiä sekä antaa tietoja ja lausuntoja toimialaansa kuuluvista asioista,
5. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa ja määrärahoista yhdessä tulosaluejohtajien kanssa,
6. vastaa oman vastuualueensa tiedottamisesta,
7. vastaa ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden myynnistä yhdessä tulosaluejohtajien kanssa,
8. toimii ruotsinkielisen päivähoidon esimiesten, oppilaitosten rehtoreiden ja koulunjohtajien esimiehenä,
9. toteaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajan kelpoisuuden ja määrittelee palkan opettajan kelpoisuuden perusteella,
10. päättää ruotsinkielisten oppilaitosten koulusihteerien ja koulunkäyntiavustajien sijoituksesta,
11. tekee ruotsinkielisten koulujen oppilaiden erityisen tuen päätökset, mikäli huoltaja antaa suostumuksensa ja päättää opetusta antavasta koulusta,
12. päättää kouluista, joissa annetaan perusopetuksen lisäopetusta,
13. päättää oppivelvollisen oppilaan tutkivasta opettajasta ja opetukseen varattavista resursseista,
14. nimeää ohjaavat opettajat,
15. päättää opettajien sijoituksesta,
16. päättää lasten ottamisesta ruotsinkieliseen päivähoitoon ja muun päivähoidon antamisesta,
17. päättää lapsen ottamisesta ruotsinkieliseen esiopetukseen ja oppilaskohtaisen matkaedun myöntämisestä,
18. myöntää eron henkilöstölle,
19. päättää alaisensa henkilökunnan tehtävistä, virkavapaista, työlomista ja vuosilomista sekä koulutuksesta ja virkamatkoista neuvoteltuaan asiasta asianomaisen tulosaluejohtajan kanssa,
20. päättää alaisensa henkilöstön osa-aikaeläkejärjestelyistä,
21. päättää vastuualueensa sisäisestä työvoiman käytöstä,
22. päättää rehtorien ja koulunjohtajien työmäärästä,
23. päättää rehtorien ja apulaisrehtorien toimipaikoista,
24. päättää opetusresurssien jaosta oppilaitoksille yhdessä ao. tulosaluejohtajan kanssa,
25. päättää useampaa kuin yhtä oppilaitosta tai päiväkotia koskevista tutkimusluvista,
26. päättää vastuualueellaan rehtoreita lukuun ottamatta henkilökunnan ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen neuvoteltuaan asiasta asianomaisen tulosaluejohtajan kanssa ja
27. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.
2. Luku
Erinäisiä määräyksiä
7 §
Johtoryhmät
Kasvatus- ja opetustoimen johtoryhmän jäseninä ovat puheenjohtajana toimivan virastopäällikön lisäksi palvelujohtajat, ruotsinkielisten palveluiden johtaja, tulosalueiden johtajat, kasvatus- ja opetusviraston tulosalueen yksiköiden johtajat sekä kolme henkilöstön keskuudestaan valitsemaa edustajaa. Puheenjohtajalla on oikeus tarvittaessa nimetä johtoryhmään muita jäseniä.
Kasvatus- ja opetusviraston tulosalueella toimii johtoryhmä, jonka virastopäällikkö nimeää.
8 §
Henkilökunnan ottaminen
Sen lisäksi mitä kasvatus- ja opetustoimen johtosäännössä on määrätty henkilökunnan ottamisesta, yksikön johtaja päättää henkilökunnan ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen yksikössään.
Määräaikaiseen palvelussuhteeseen ottamisesta päättää lähiesimies säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.
3. Luku
Voimaantulo
9 §
Toimintasäännön voimaantulo
Tämä toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2011.
Versio 1.12.2010
Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö
1. Luku
Yleistä
1 §
Yleiset määräykset
Pääprosessia säätelevät lasten päivähoidosta ja perusopetuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut hallintokuntaa koskevat säädökset, määräykset ja sopimukset.
2 §
Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin organisaatio ja johto
Pääprosessi muodostuu kahdesta tulosalueesta, joita ovat.
-varhaiskasvatus
-perusopetus
Pääprosessissa on lisäksi tilaajatehtävien kokonaisuus.
Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin palvelujen tilaajana toimii virastopäällikön alaisena palvelujohtaja, joka:
1. johtaa valmistelua pääprosessissaan,
2. ennakoi palvelujen tarvetta,
3. valmistelee talousarviota omalta osaltaan,
4. vastaa laatu- ja arviointityöstä sekä seutuyhteistyöstä pääprosessinsa osalta,
5. käy palvelusopimusneuvottelut kaupungin oman palvelutuotannon kanssa ja valvoo sopimusten toteuttamista,
6. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
7. hankkii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita muilta palvelujen tuottajilta,
8. valvoo yksityistä palvelutuotantoa,
9. vastaa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kunnalle kuuluvista tehtävistä,
10. vastaa osaltaan kaupungissa tarjottavien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden kehittämisestä,
11. antaa asiakasneuvontaa,
12. vastaa varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden myynnistä yhdessä tulosaluejohtajan kanssa ja
13. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.
Tuotannosta vastaavat virastopäällikön alaisuudessa asianomaiset tulosaluejohtajat.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta vahvistaa vuosittain palvelujohtajan ja tulosaluejohtajien väliset kaupunginhallituksen ja varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan väliseen strategiseen palvelusopimukseen perustuvat operatiiviset palvelutuotantosopimukset. Tulosaluejohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle ja palvelujohtajille.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvistaa vuosittain palvelutuotannon kehittämissopimuksen ja ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten palveluiden kehittämissopimuksen.
3 §
Tulosaluejohtajien ja muiden hallinnollisten yksiköiden esimiesten tehtävät
Muilla hallinnollisilla yksiköillä tarkoitetaan tässä toimintasäännössä varhaiskasvatuksen palvelualueita, päivähoitoyksiköitä ja perusopetuksen kouluja ja erityispalveluyksikköä.
Tulosaluejohtajien ja muiden hallinnollisten yksiköiden esimiesten tehtävänä on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa oman yksikkönsä toimintaa, palvelujen tuottamista ja järjestämistä sekä asioiden valmistelua,
2. huolehtia oman yksikkönsä johtajalle kuuluvien päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta,
3. vastata oman yksikkönsä talousarvion valmistelusta ja noudattamisesta sekä suorittaa määräajoin arvio yksikkönsä taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista ja resurssien käytöstä,
4. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa ja määrärahojen puitteissa,
5. päättää oman yksikkönsä henkilöstöresurssien suuntaamisesta,
6. päättää alaisensa henkilökunnan tehtävistä ja työmäärästä sekä yksikkönsä sisäisestä työvoiman käytöstä,
7. päättää alaisensa henkilökunnan koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista,
8. päättää alaisensa henkilöstön osa-aikaeläkejärjestelyistä,
9. päättää yksikköään koskevista tutkimusluvista,
10. seurata alansa kehitystä, tehdä esityksiä sekä antaa tietoja ja lausuntoja toimialaansa kuuluvista asioista,
11. vastata tiedonkulusta yksikössään ja
12. suorittaa esimiehen määräämät muut tehtävät.
4 §
Henkilökunnan ottaminen
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan jaostot päättävät kumpikin osaltaan rehtorien ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Koulun johtokunta määrää, jos koulussa ei ole rehtorin virkaa, koululle opettajien keskuudesta johtajan sekä koululle opettajien keskuudesta apulaisrehtorin, vararehtorin tai varajohtajan.
Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja päättää palvelualueiden päälliköiden, päivähoitoyksiköiden johtajien ja varhaiskasvatuksen yhteisen toiminnan henkilökunnan ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Palvelualueen päällikkö päättää palvelualueensa henkilökunnan ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen päivähoitoyksikön esimiehiä lukuun ottamatta.
Perusopetuksen tulosaluejohtaja päättää tulosalueensa henkilökunnan ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Määräaikaiseen palvelussuhteeseen ottamisesta päättää lähiesimies säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.
5 §
Henkilöstön yleiset tehtävät
Henkilöstön tulee yhteistyössä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja perusopetuksessa olevien oppilaiden sekä näiden huoltajien kanssa pyrkiä saavuttamaan säädetyt ja määrätyt tavoitteet, osallistua kehittämiseen sekä suorittaa tehtäväalueeseensa kuuluvan varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetussuunnitelman, opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman mukaiset määrätyt tehtävät sekä muut säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.
Päivähoitoyksikön ja koulun toiminta on järjestettävä niin, että siellä työskentelevien tehokas ja joustava yhteistoiminta toteutuu.
2. Luku
Varhaiskasvatuksen tulosalue
6 §
Tulosalueen tehtävä ja organisaatio
Tulosalueen tehtävänä on huolehtia kaupungin oman varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja kehittämisestä.
Tulosalueella on seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet:
-päiväkotitoiminta
-perhepäivähoito
-avoin varhaiskasvatus
-esiopetus
Tulosalue jakautuu varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan päättämällä tavalla palvelualueisiin, joista yksi on ruotsinkielisten palveluiden palvelualue. Kullakin palvelualueella on päällikkö ja tarpeellinen määrä päivähoitoyksiköitä, joista kukin on oma toiminnallinen ja taloudellinen yksikkönsä.
7 §
Tulosaluejohtajan tehtävät
Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka:
1. toimii palvelualueiden päälliköiden ja palvelualueisiin kuulumattoman henkilöstön esimiehenä,
2. päättää tulosalueellaan vakanssien ja henkilöstön sijoituksesta,
3. päättää lapsen päivähoitomaksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä annettujen ohjeiden mukaan ellei tehtävää ole delegoitu muulle viranhaltijalle,
4. esittelee suomenkielisen jaoston kokouksissa oman tulosalueensa asiat,
5. päättää useampaa kuin yhtä päivähoitoyksikköä koskevista tutkimusluvista ja
6. päättää resurssin jaosta tulosalueellaan.
8 §
Palvelualueen päällikön tehtävät
Tulosaluejohtajan alaisuudessa toimii palvelualueen päällikkö, joka:
1. vastaa siitä, että palvelualue toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti,
2. vastaa palvelualueensa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien toteuttamisesta,
3. toimii palvelualueensa päivähoitoyksiköiden esimiesten ja muiden alueellisesti sijoitettujen henkilöiden esimiehenä,
4. päättää lasten ottamisesta palvelualueensa järjestämään päivähoitoon ja muun päivähoidon antamisesta,
5. päättää lasten ottamisesta esiopetukseen ja oppilaskohtaisen matkaedun myöntämisestä,
6. antaa palveluohjausta,
7. huolehtii kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden riittävyydestä ja monipuolisuudesta alueellaan,
8. osallistuu päiväkotikiinteistöjen suunnitteluun ja korjaustarpeiden priorisointiin,
9. vastaa kehittämisalueestaan ja
10. vastaa moniammatillisesta sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä alueellaan.
9 §
Päivähoitoyksikön johtajan tehtävät
Palvelualueen päällikön alaisuudessa toimii päivähoitoyksikön johtaja, joka:
1. vastaa siitä, että yksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti,
2. johtaa yksikkönsä pedagogiikkaa ja yhteistyötä perheiden sekä sidosryhmien kanssa,
3. hyväksyy päivähoitoyksikkönsä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat ja vastaa niiden toteuttamisesta,
4. toimii päivähoitoyksikkönsä henkilöstön esimiehenä,
5. hyväksyy päivähoitoyksikkönsä käyttöomaisuuden ja irtaimistoesineiden poistot ja siirrot,
6. määrää lapsen päivähoitomaksun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä annettujen ohjeiden mukaisesti
7. päättää päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolelle ajoittuvista huonetila- ja piha-aluevuokrauksista lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti ja
8. vastaa yksikkönsä oppilashuollosta.
3. Luku
Perusopetuksen tulosalue
10 §
Tulosalueen tehtävä ja organisaatio
Tulosalueen tehtävänä on huolehtia perusopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä perusopetuksessa olevien lasten lainsäädäntöön perustuvien koulukuljetusten järjestämisestä.
Tulosalueella on seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet:
-perusopetus
-tulosalueen järjestämä esiopetus
-tulosalueen järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta
-perusopetukseen valmistava opetus
-peruskoulujen kuraattori- ja psykologipalvelut
1.
Kukin tulosalueella toimiva koulu on oma toiminnallinen ja taloudellinen yksikkönsä.
11 §
Tulosaluejohtajan tehtävät
Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka:
1. toimii suomenkielisten koulujen rehtorien, koulunjohtajien ja muun alaisensa henkilökunnan esimiehenä,
2. päättää opetustuntiresurssin jaosta oppilaitoksille,
3. päättää suomenkielisten peruskoulujen koulusihteerien ja koulunkäyntiavustajien sijoituksesta,
4. nimeää suomenkielisten koulujen ohjaavat opettajat,
5. päättää ne suomenkieliset koulut, joissa annetaan perusopetuksen lisäopetusta,
6. päättää useampaa kuin yhtä suomenkielistä koulua koskevista tutkimusluvista,
7. päättää koulukuljetuksista lautakunnan määräämien periaatteiden mukaisesti,
8. esittelee suomenkielisen jaoston kokouksissa oman tulosalueensa asiat ja
9. päättää oppilaiden ottamisesta valmistavaan opetukseen.
12 §
Peruskoulun rehtorin tehtävät
Koulun rehtorina toimii rehtorin viran haltija tai opettaja, joka on määrätty koulun johtajaksi.
Peruskoulun rehtorin tehtävänä on:
1.vastata opetussuunnitelman toteuttamisesta koulussaan ja siitä, että oppilaitos toimii asetettujen tavoitteiden mukaan,
2.toimia koulunsa henkilöstön esimiehenä,
3.ottaa koulunsa oppilaat, lukuun ottamatta valmistavan opetuksen ja alkuluokkien oppilaita sekä oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös,
4.ottaa harjoittelijat,
5.vahvistaa oppilaskunnan säännöt,
6.päättää koulun toiminta-ajan ulkopuolelle ajoittuvista huonetila- ja piha-aluevuokrauksista lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti,
7.hyväksyä koulun käyttöomaisuuden ja irtaimistoesineiden poistot ja siirrot,
8.hyväksyä koulun ulkopuolisen toiminnan tai kansainvälisen toiminnan yksittäisen tapahtuman suunnitelma sekä vastata koulun kansainvälisestä toiminnasta,
9.päättää poissaololuvan myöntämisestä oppilaalle enintään lukuvuoden loppuun ottaen huomioon, että päätäntävaltaa voidaan siirtää koulun opettajille enintään kolmen päivän osalta,
10.päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle,
11.päättää koulunkäynnin lykkäyksestä ja aloituksesta ennen kouluikää muiden kuin alkuluokille menevien osalta,
12.muuttaa oppilaan valitun aineen toiseksi huoltajaa kuultuaan,
13.vapauttaa oppilaan yhteisenä opetettavan aineen opiskelusta ja
14.vastata koulunsa oppilashuollosta.
13 §
Aluerehtorin tehtävät
Perusopetus jakautuu yhteistyöalueisiin. Yhteistyöalueella on aluerehtori, joka koordinoi alueensa koulujen yhteistyötä. Aluerehtorin valitsee perusopetuksen tulosaluejohtaja alueen rehtoreiden keskuudesta kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Aluerehtorin tehtävänä on:
1. kutsua koolle alueen rehtoriryhmä, valmistella kokousasiat ja toimia kokouksen puheenjohtajana,
2. toimia yhteistyössä oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan kanssa,
3. vastata alueen yhteisten ehdotusten ja lausuntojen valmistelusta ja koota niihin tarvittavat tiedot alueeltaan,
4. edustaa aluettaan perusopetuksen johtoryhmässä ja muissa hallintokunnan suunnittelupalavereissa,
5. tiedottaa alueen kouluille hallintokuntakohtaisissa palavereissa käsitellyistä asioista,
6. vastata alueen sisäisestä tiedottamisesta,
7. kehittää alueensa yhteistyötä ja kutsua koolle tarvittavia työryhmiä ja
8. edustaa perusopetusta aluekohtaisissa palavereissa, joissa on läsnä eri sidosryhmien toimijoita, tai nimetä alueensa edustaja kyseiseen palaveriin.
14 §
Erityispalveluyksikkö
Suomenkielisessä perusopetuksessa on erityispalveluyksikkö, jonka tehtävänä on vastata psykologi- ja kuraattoripalveluista ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita koskevista päätöksistä ja niiden valmistelusta.
Erityispalveluyksikköä johtavan viranhaltijan tehtävänä on:
1.johtaa, kehittää ja valvoa psykososiaalista oppilashuoltoa,
2.toimia koulupsykologien ja koulukuraattoreiden esimiehenä,
3.huolehtia oppilashuoltoon liittyvästä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä,
4.konsultoida ja tukea henkilökuntaa oppilashuoltoon liittyvissä kysymyksissä,
5.tehdä turkulaisten suomenkielisten oppilaiden erityisen tuen päätökset,
6.päättää vieraskuntalaisten oppilaiden erityiskouluun ottamisesta,
7.päättää oppivelvollisen oppilaan tutkivasta opettajasta ja opetukseen varattavista resursseista ja
8.päättää oppilaan sijoittamisesta näkö- ja kuulovammaisten oppilaitoksessa tehtävään tutkimukseen.
4. Luku
Johtoryhmät
15 §
Johtoryhmät
Tulosalueilla toimii tulosalueiden johtajien asettamat johtoryhmät. Johtoryhmissä on henkilöstön edustus.
5. Luku
Voimaantulo
16 §
Toimintasäännön voimaantulo
Tämä toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2011.
Versio 1.12.2010
Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin toimintasääntö
1. Luku
Yleistä
1 §
Yleiset määräykset
Pääprosessia säätelevät lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja laki vapaasta sivistystyöstä sekä näihin liittyvät asetukset sekä muut hallintokuntaa koskevat säädökset ja määräykset ja sopimukset.
2 §
Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin organisaatio ja johto
Pääprosessi muodostuu kolmesta tulosalueesta, joita ovat:
-Lukio-opetus
-Ammatillinen koulutus
-Aikuiskoulutus
Pääprosessissa on lisäksi tilaajatehtävien kokonaisuus.
Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessin ja oppisopimustoiminnan koordinaatiosta ja palvelujen tilaajatehtävistä vastaa virastopäällikön alainen palvelujohtaja, joka:
1. johtaa valmistelua pääprosessissaan,
2. ennakoi palvelujen tarvetta,
3. valmistelee talousarviota omalta osaltaan,
4. vastaa laatu- ja arviointityöstä sekä seutuyhteistyöstä pääprosessinsa osalta,
5. käy palvelusopimusneuvottelut ja valvoo sopimusten toteuttamista,
6. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
7. vastaa osaltaan kaupungissa tarjottavien lukiokoulutuksen sekä nuorten ja aikuisten ammatillisten koulutuspalveluiden kehittämisestä,
8. antaa asiakasneuvontaa,
9. vastaa koulutuspalveluiden myynnistä valtuuksiensa rajoissa,
10. pitää omalta osaltaan yhteyttä alan ammattijärjestöihin, työnantajiin sekä työvoima- ja koulutusviranomaisiin ja
11. koordinoi ja valvoo oppisopimustoimintaa
12. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.
Tuotannosta vastaavat virastopäällikön alaisuudessa asianomaiset tulosaluejohtajat.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vahvistaa vuosittain palvelujohtajien ja tulosaluejohtajien väliset kaupunginhallituksen ja lukio- ja ammattiopetuslautakunnan väliseen strategiseen palvelusopimukseen perustuvat operatiiviset palvelutuotantosopimukset. Tulosaluejohtajat vastaavat operatiivisten palvelutuotantosopimusten tavoitteiden toteutumisesta virastopäällikölle ja palvelujohtajille.
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vahvistaa vuosittain palvelutuotannon kehittämissopimuksen ja lautakunnan ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten palveluiden kehittämissopimuksen.
3 §
Tulosaluejohtajan yleiset tehtävät
Tulosaluejohtajan yleisenä tehtävänä on:
2. johtaa, kehittää ja valvoa tulosalueensa toimintaa, palvelujen tuottamista ja järjestämistä sekä asioiden valmistelua,
3. vastata tulosalueensa talousarvion valmistelusta sekä suorittaa määräajoin arvio tulosalueen taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista ja resurssien käytöstä,
4. päättää alaisensa henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja henkilöstön täydennyskoulutuksesta,
5. päättää alaisensa henkilöstön tehtävistä ja työvoiman käytöstä sekä toimipisteistä,
6. päättää määrärahojen jaosta tulosalueensa yksiköille,
7. päättää useampaa kuin yhtä yksikköä koskevista tutkimusluvista,
8. kehittää ja ylläpitää koulutuksen kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta,
9. vastata yhteisvalinnasta,
10. päättää hankintojen ja muiden taloudellisen sitoumusten ja sopimusten tekemisestä valtuuksiensa rajoissa ja
11. suorittaa virastopäällikön määräämät muut tehtävät.
4 §
Henkilökunnan ottaminen
Lukio- ja ammattiopetuslautakunta ja lautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättävät kumpikin osaltaan rehtorien ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Lukion johtokunta määrää lukion opettajien keskuudesta apulaisrehtorin.
Tulosaluejohtaja ottaa tulosalueellaan henkilöstön toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen.
Määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ottamisesta päättää rehtori tai muu lähiesimies säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti.
5 §
Henkilöstön yleiset tehtävät
Oppilaitoksen henkilöstön tulee yhteistyössä opiskelijoiden ja näiden huoltajien kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle säädetyt ja määrätyt tavoitteet, osallistua kehittämiseen sekä suorittaa opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman mukaiset heille määrätyt tehtävät sekä muut laissa ja asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.
Oppilaitoksen toiminta on järjestettävä niin, että siellä työskentelevien tehokas ja joustava yhteistoiminta toteutuu.
2. Luku
Tulosalueet
6 §
Lukio-opetuksen tulosalue
Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka:
1. johtaa, kehittää ja valvoo lukiokoulutusta ja toimii lukioiden rehtorien esimiehenä,
2. päättää useampaa kuin yhtä lukiota koskevista tutkimusluvista ja
3. päättää koulusihteerien sijoittumisesta.
7 §
Ammatillisen koulutuksen tulosalue
Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena tulosaluejohtaja, joka
1. johtaa, kehittää ja valvoo ammatillista koulutusta ja oppisopimustoimintaa ja toimii rehtorien ja johtavan koulutustarkastajan esimiehenä,
2. päättää opintosihteerien sijoittumisesta,
3. huolehtii suhteista työ- ja elinkeinoelämään,
4. vastaa opiskelijoiden opintososiaalisten tukien ym. neuvonnan järjestämisestä tulosalueellaan,
5. nimeää kehittämiseen liittyvät poikkialaiset tiimit ja tiimivastaavat sekä määrittelee tiimin tehtävät ja resurssit ja
6. vahvistaa oppilaitoksen järjestyssäännöt.
Tulosalueella on seuraavat opetuksen toiminnalliset kokonaisuudet:
-Kauppa ja palvelu
-Tekniikka
-Terveys ja hyvinvointi
Näiden johtajina toimivat rehtorit, joiden alaisuudessa toimivat määräajaksi valittavat koulutuspäälliköt.
Koulutuspäällikön tehtävänä on:
1. vastata yksikkönsä operatiivisesta toiminnasta, tuloksellisuudesta, kehittämisestä ja henkilöstön yhteistoiminnasta yhdessä rehtorien kanssa,
2. osallistua pedagogiseen kehittämiseen,
3. valmistella yksikkönsä toiminta- ja taloussuunnitelma sekä hankintaohjelma ja valvoa niiden toteutumista,
4. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
5. johtaa yksikkönsä käytännön opetustoimintaa ja olla opetushenkilöstön lähin esimies,
6. vastata yksikkönsä opetussuunnitelmien toteuttamisesta ja työjärjestyksistä yhdessä tiimien kanssa,
7. vastata yksikkönsä sijaisjärjestelyistä ja määrätä perehdyttäjä uusille opettajille,
8. päättää kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista ja työlomista,
9. valmistella yksikkönsä opetushenkilöstön kouluttautumissuunnitelma osana opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä,
10. vastata henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien laatimisesta, ylläpidosta ja toteutuksesta,
11. päättää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä ja
12. suorittaa rehtorin määräämät muut tehtävät.
Lisäksi tulosalueella on oppisopimustoimisto, jota johtaa johtava koulutustarkastaja.
Johtavan koulutustarkastajan tehtävänä on:
1. johtaa, kehittää ja valvoa oppisopimusyksikön toimivaltaan kuuluvia toimintoja tulosvastuullisesti,
2. hyväksyä ja allekirjoittaa oppisopimukset, oppiaikojen muutokset, oppisopimusten purkamiset, hankintasopimukset ja todistukset,
3. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
4. päättää oppisopimuksiin sisältyvän tietopuolisen opetuksen hankkimisesta,
5. hyväksyä koulutuskorvausten ja opintososiaalisten etujen maksamisen,
6. päättää koulutustarkastajien työnjaosta, koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista ja
7. suorittaa tulosaluejohtajan määräämät muut tehtävät.
8 §
Aikuiskoulutuksen tulosalue
Tulosaluetta johtaa virastopäällikön alaisena aikuiskoulutusjohtaja, joka:
1. johtaa, kehittää ja valvoo ammatillista aikuiskoulutusta ja työväenopistotoimintaa ja toimii suomenkielisen työväenopiston rehtorin esimiehenä,
2. päättää alaisensa henkilöstön koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja vuosilomista,
3. hyväksyy ja allekirjoittaa aikuiskoulutuksen koulutustarjoukset ja koulutusten myyntisopimukset,
4. pitää yhteyttä oppilaitoksen vaikutusalueella toimiviin työnantajiin sekä työvoima- ja koulutusviranomaisiin,
5. vastaa opiskelijoiden opintososiaalisten tukien ym. neuvonnan järjestämisestä tulosalueellaan,
6. tekee päätöksen työvoimakoulutuksen opiskelijoiden erottamisesta ja
7. allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat tutkintotodistukset.
9 §
Rehtorien ja aikuiskoulutuspäälliköiden tehtävät
Ammatillisen koulutuksen, lukion ja työväenopiston rehtoreiden sekä aikuiskoulutuspäälliköiden tehtävänä on:
1. vastata ja valvoa vastuualueensa pedagogista johtamista,
2. toimia vastuualueensa henkilöstön lähiesimiehenä,
3. kehittää yhteyksiä työelämään ja julkiseen hallintoon,
4. vastata oman vastuualueensa toiminnasta ja talousarviosta,
5. vastata osaltaan opiskelija- ja työelämälähtöisestä markkinointi- ja tiedotustoiminnasta,
6. päättää opiskelijoiden koulutukseen ottamisesta, opiskelun keskeyttämisestä, kirjallisen varoituksen antamisesta ja allekirjoittaa todistukset,
7. toimia esittelijänä ammattiosaamisen näyttöjä varten nimetyissä toimielimissä,
8. päättää henkilökunnan koulutukseen osallistumisesta, kotimaisista virka- ja työmatkoista, koulutus-, opinto- ja kurssimatkoista, virkavapauksista, työlomista ja ammatillisen koulutuksen vuosilomista,
9. päättää hankintojen tekemisestä valtuuksiensa rajoissa,
10. päättää opetusjärjestelyistä ja opettajien työnjaosta
11. päättää opistossa perittävistä maksuista ja
12. suorittaa tulosaluejohtajan määräämät muut tehtävät.
10 §
Ammatillisen opettajan erityistehtävät
Ammatillisen opettajan erityistehtävänä on:
1. vastata opiskelijan ohjauksesta työssäoppimisjaksoilla,
2. vastata ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai tutkintotilaisuuksien toteuttamisesta,
3. tukea ja ohjata opiskelijan ammatti-identiteetin kasvua oppimistavoitteiden saavuttamiseksi,
4. osallistua työnjaossa sovittuun oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja opetus- sekä kasvatustyön suunnitteluun liittyviin oppilaitoksen kokous- ja koulutustilaisuuksiin ja
5. huolehtia tilojen ja kaluston kunnosta.
11 §
Johtoryhmät
Tulosalueilla toimii tulosalueiden johtajien asettamat johtoryhmät. Johtoryhmissä on henkilöstön edustus.
Vastuualueilla toimii lisäksi rehtoreiden asettamia johtoryhmiä, joissa voi olla myös opiskelijoiden edustus.
12 §
Neuvottelukunnat
Ammatillisen koulutuksen tulosalueella voi olla lautakunnan nimeämiä elinkeinoelämän ja muun työelämän edustajista koostuvia neuvottelukuntia, joihin lukio- ja ammattiopetuslautakunta nimeää edustajansa. Neuvottelukunnan tulee kokoontua 2 - 4 kertaa vuodessa.
Neuvottelukuntien tehtävänä on mm:
1. työelämäyhteyksien ja opetussuunnitelmien kehittäminen,
2. lausuntojen antaminen koulutustarpeiden ennakoinnista (aloituspaikat),
3. lausuntojen antaminen oppilaitoksen arviointityöstä ja
4. muut lautakunnan asettamat erityistehtävät.
13 §
Toimielimet ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten
Ammatillisen koulutuksen tulosalueella on lautakunnan nimeämät laissa 601/2005 § 25a tarkoitetut toimielimet, joiden jäsenet edustavat koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan / asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää.
Toimielimien tehtävänä on:
1. hyväksyä kullekin ammatilliselle perustutkinnolle ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia koskevat suunnitelmat,
2. valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista,
3. päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja
4. käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Toimielimen puheenjohtajan tehtävänä on lisäksi allekirjoittaa näyttötodistukset.
14 §
Opiskelijakunta
Opiskelijakunta muodostuu kaikista oppilaitoksen opiskelijoista.
Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä.
15 §
Opiskelijahuoltoryhmät
Lukiokoulutuksen opiskelijahuoltoa kehittää ja valvoo moniammatillinen opiskelijahuollon ohjausryhmä. Sitä johtaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan rehtorien keskuudestaan valitsema edustaja.
Jokaisessa lukiossa on oma opiskelijahuoltoryhmä.
Ammatillisen opiskelun opiskelijahuoltoryhmien tehtävänä on:
1. huolehtia ennaltaehkäisevästä ja korjaavasta ohjauksesta,
2. huolehtia päihde- ja huumesäännöstön noudattamisesta,
3. tehdä esitykset opiskelijoihin kohdistuvista kurinpidollisista rangaistuksista; määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisen varoituksen antamisesta sekä määräaikaisesta opiskelusta pidättämisestä. Viranomaispäätöksen kirjallisesta varoituksesta tekee tulosalueen rehtori ja aikuiskoulutuksessa aikuiskoulutusjohtaja,
4. huolehtia opiskelijoiden vaatimista erityisjärjestelyistä ja
5. nimetä erityisten tukitoimien tarpeessa olevat opiskelijat.
Opiskelijahuoltoryhmän nimeää ammatillisen koulutuksen toiminta-alueelle rehtori ja aikuiskoulutukseen aikuiskoulutusjohtaja.
3. Luku
Voimaantulo
16 §
Toimintasäännön voimaantulo
Tämä toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2011.