Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen 12.8.2025:

Kaavoitus on laatinut 23.4.2025 päivätyn ja 12.8.2025 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen yhdessä Jatke Oy:n, Arco Architehture Companyn (jatkossa Arco) ja ONE Architects Oy:n kanssa.

Nykytilanne

Nyky- ja suunnittelutilannetta kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3 Lähtökohdat.

​Asemakaavanmuutos laaditaan Luolavuoren kaupunginosaan korttelin 45 tontille 4, joka sijaitsee osoitteessa Peltolantie 3 Henrikinkirkon ja Petreliuksen asuinalueen vieressä. Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 58 166 m². Tontin omistaa Jatke Länsi-Suomi Oy.

​Kaavanmuutosalueella sijaitsee yhdestä kolmeen kerrosta korkea Kuntoutuskeskus Petrean rakennus, jonka Kansaneläkelaitos rakennutti 1970- ja 1980-luvuilla arkkitehti Aarne Ehojoen piirustusten mukaan. Tavoitteena oli tehdä samankaltaisia kuntoutustutkimuskeskuksia muualle Suomeen, mutta loppujen lopuksi Petrea jäi ainoaksi. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään.

​Turun kaupunginmuseo pitää Petrean taloa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Rakennus- ja lupalautakunta päätti kuitenkin 22.5.2025 § 81 hyväksyä hakemuksen, jossa Jatke Länsi-Suomi Oy anoi kuntoutustutkimuskeskukselle purkulupaa. Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy:n rakennushistoriaselvityksen (2021) perusteella rakennuksen arvot liittyvät erityisesti siellä harjoitettuun kuntoutustutkimustoimintaan mutta sen arkkitehtuuri on tavanomaista.

​Ennen kuntoutustutkimuskeskusta tontilla on toiminut G.A. Petreliuksen lastenkoti. Kaavanmuutosalueella on yhä jäljellä lastenkotiin kuulunut klassistinen rakennus, joka valmistui vuonna 1933. Lastenkotirakennus on yleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi.

​Peltolantie 3:n pihasuunnittelu oli aikanaan ansiokasta, ja maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnitelmasta on edelleen osia jäljellä Petrean sisäpihoilla sekä rakennusta ympäröivillä laajoilla istutusalueilla. Viereinen metsä jatkuu lännessä Petrean tontille. Metsän reunalla on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita haavikko- ja lehtoalueita (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2020: Kelan tontin luontoselvitys), ja metsä on tärkeä myös lähiympäristön asukkaiden ulkoilupaikkana.

​Faunatica Oy:n vuonna 2022 laatiman hyönteisselvityksen mukaan tontilla havaittiin uhanalaisia linnunhernetikkukoita sekä niiden ravintokasvia syylälinnunhernettä. Jotta tikkukoin elinympäristö ei heikentyisi, rakennukset eivät saa varjostaa sitä liikaa lounais-, etelä- tai kaakkoispuolelta. Tikkukoialueella havaittiin myös yksi kuismalattakoiyksilö. Kuismalattakoi on melko harvinainen muttei uhanalainen.

​Turun metsäryhmä (Turun ja lähikuntien metsien suojelua ja virkistyskäyttöä edistävä yhteisö) ilmoitti 17.6.2024, että tikkukoit ovat levinneet myös kaavanmuutosalueen luoteisreunalle. Levinneisyysmuutos on huomioitu kaavoituksessa.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa kaavanmuutosalue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen pohjoispuolelle on merkitty ulkoilureitti Uittamosta Vasaramäkeen.

Oikeusvaikutteinen Yleiskaava 2029 on tullut voimaan 10.8.2024. Yleiskaavassa kaavanmuutosalue on palvelujen ja asumisen aluetta (PA) ja kuuluu tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen. Tontin pohjoisosassa sijaitseva entinen lastenkoti on merkitty suojelukohteeksi ja tontin vieressä oleva metsä virkistysalueeksi (V) sekä ulkoilureitiksi.

Kaavanmuutosalue on 16.7.1968 voimaan tulleessa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta. Rakennusten suurin sallittu korkeus on kolme kerrosta, ja rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan saa olla enintään 0,5. Tontin reunat on osoitettu pihamaaksi.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet

​Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Petreliuksenportin asemakaavanmuutoksen alkuperäiset tavoitteet 6.9.2022 § 326 ja tarkisti tavoitteita kokouksessaan 10.9.2024 § 313. Päivitetyt tavoitteet ovat seuraavat:

​Tavoitteena on kaavoittaa kuntoutuskeskuksen tontille viihtyisä, kestävä ja toiminnoiltaan monipuolinen asuinalue, jonne rakennetaan myös liike- ja palvelutiloja. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uusi rakentaminen sopii yhteen ympäristön kanssa ja tukee Petreliuksen alueen vehreää ominaisluonnetta. Vanha lastenkotikotirakennus suojellaan ja osa nykyisistä istutuksista säilytetään.

​Suunnittelussa huomioidaan arvokkaat luontoalueet. Tontin halki järjestetään yleinen kävely-yhteys Honkamäenpuistoon eli vieressä sijaitsevaan metsään.

​Alustavien luonnosten perusteella alueelle voisi sijoittua enintään noin 1​ 000 asukasta. Vähintään 25 %​ asunnoista suunnitellaan perheasunnoiksi, joissa on vähintään kaksi makuuhuonetta​ ja joiden pinta-ala tulee olla vähintään 63 h-m².

​Asuntotarjonnan monipuolistamiseksi alueelle rakennetaan kerrostalojen lisäksi myös kytkettyjä pientaloja. Pientalotonttien lisääminen tavoitteisiin on kaupunginvaltuuston 23.8.2021 § 180 hyväksymän pormestariohjelman mukaista.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavanmuutos perustuu aloitteeseen, jonka Jatke Länsi-Suomi Oy teki 21.10.2019 Kansaneläkelaitoksen valtuuttamana.

​Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 6.9.2022 § 326.

​Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 24.9.2022. Ilmoitus vireilletulosta sekä 30.8.2022 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituille osallisille kirjeitse ja sähköpostilla syyskuussa 2022.

Kaavoitus, Jatke Oy ja Turkuseura järjestivät 9.4.2024 yleisötilaisuuden, jossa Arco esitteli alustavia maankäyttöluonnoksia ja kaavoitusarkkitehti kertoi kaavanmuutoksen lähtökohdista. Järjestäjien lisäksi läsnä oli noin 100 osallistujaa, joista osa esitti kysymyksiä ja mielipiteitä.

​Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yleisötilaisuuden perusteella saapui yhteensä 25 kirjallista mielipidettä. Lisäksi Turun museokeskus (nyk. Turun kaupunginmuseo) antoi 9.2.2022 lausunnon rakennushistoriallisesta selvityksestä. Mielipiteiden ja lausunnon pääkohdat sekä kaavoituksen vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin.

​Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 9.10.2024 § 313 kaavaluonnoksen ja muutokset asemakaavan tavoitteisiin. Tavoitteita oli tarve päivittää muun muassa siten, että asuntotarjonnan monipuolistamiseksi alueelle rakennetaan myös kytkettyjä pientaloja.

​Kaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoista maankäyttösuunnitelmaa. Lautakunta päätti, että kaavaehdotuksen lähtökohdaksi valitaan vaihtoehto Pisteet B. Lisäksi päätettiin, että kaavan jatkovalmistelussa rakennusten lukumäärän vähennystä tai kaavan väljentämistä tarkastellaan siten, että rakennusoikeus ei kuitenkaan oleellisesti pienene. Lisäksi lautakunta painottaa perheasuntojen ja monipuolisen asuntokannan tärkeyttä kaavan jatkovalmistelussa. Kaavaehdotuksessa tarkentuvat muun muassa rakennusoikeuden määrä, rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoituksille sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt.

​23.4.2025 päivätystä kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnon lähettivät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turun Vesihuolto Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, Turku Energia Lämpö Oy ja Turun kaupunginmuseo. Turun Vesihuolto Oy:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.

​Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 28.4.–27.5.2025. Tuolloin pidettiin 6.5.2024 myös yleisötilaisuus, jossa Turun kaupunki, Jatke Oy ja Arco esittelivät kaavaehdotusta ja uusinta maankäyttöluonnosta noin 70 osallistujalle. Nähtävilläoloaikana saapui seitsemän muistutusta: yksi lähialueen asunto-osakeyhtiöltä ja loput kuusi yksityishenkilöiltä.

​Lausuntojen tiivistelmät ja muistutukset vastineineen on koottu vuorovaikutusraporttiin. Yleisötilaisuuden muistio on liitteenä vuorovaikutusraportin lopussa.

​Muistutukset ja palautepalveluviestit

​Neljä muistutuksen tehneistä toivoo, ettei alueelle tulisi kymmenkerroksista kerrostaloa vaan kaikissa Petreliuksenportin taloissa olisi enintään kahdeksan kerrosta. Yksi muistuttajista pitää esitettyä rakentamista myös muutoin liian tiiviinä ja toivoo, että kuntoutuskeskusrakennusta ei purettaisi. Toinen painottaa perheasuntojen riittävyyttä. Hänen mielestään niiden tulisi olla suurempia kuin Turun kaupunki nykyisin edellyttää.

​Monet ovat huolissaan liikenteen ja liikkumisen lisääntymisestä sekä kaavanmuutoksen vaikutuksista luontoon ja luontoalueiden kulumiseen. Tärkeänä pidetään myös kulkureitin säilymistä kaava-alueen läpi Honkamäenpuistoon.

​Kaksi muistuttajista vaatii kestävän kehityksen huomioimista. Toinen heistä toteaa, että kaavanmuutoksen kestävyyttä tulee arvioida uudestaan ja aiempaa kriittisemmin.

​Yhdessä muistutuksessa alueelle toivotaan kaupunginosan olohuonetta ja yhdessä uimahallia.

​Muistutusten lisäksi kaavaehdotuksesta on saatu mielipiteitä Turun kaupungin palautepalvelun kautta. Yksi palautteenantajista ehdottaa, että rakennettaisiin kaavanmuutosalueelle uusi uimahalli ja kuntosali. Toinen toivoo, että Kuntoutuskeskus Petrean rakennus säilyisi kaikille avoimena tilana, jossa olisi nuorille ja muillekin tietokoneita, pelivälineitä, kirjoja, nuorisotila ja toimintaa. Palautepalveluviesteistä ja niiden vastauksista on tiivistelmät vuorovaikutusraportissa.

​Lausunnot ja viranomaisten kannanotot kaavaehdotuksesta

​ELY-keskus ja Turun kaupunginmuseo toteavat lausunnoissaan, että pohjoisin kerrostalokortteli ei sovi riittävän hyvin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöönsä. Molempien mielestä olisi ollut parempi ja kestävämpi vaihtoehtoehto säilyttää nykyinen kuntoutuskeskusrakennus kuin korvata se uusilla taloilla. Erityisesti kaupunginmuseo korostaa rakennuksen kulttuurihistoria-arvoja. Museo toivoo myös muutoksia viheralueiden kaavamääräyksiin sekä säilytettävän Gustafsborg-rakennuksen kaavamerkintään.

​Turku Energia Sähköverkot Oy muistuttaa maanalaisten kaapeleiden ja suojaputken huomioinnista ja pelastuslaitos sammutusvedenottopaikoista. Turku Energia Lämpö Oy:n mukaan alueella on mahdollista hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä mutta kiinteistökohtaiset tekniset ratkaisut tulee tutkia jatkosuunnittelussa tarkemmin.

​Virallisten lausuntopyyntöjen lisäksi kaavaehdotuksesta pyydettiin kannanottoja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden sisältä muun muassa rakennusvalvonnalta, tonttipalveluilta ja ympäristönsuojelulta. Sisäisiä kommentteja antoi rakennusvalvonta, joka kommentoi suullisesti. Rakennusvalvonta toivoi tarkennuksia julkisivumääräyksiin, jotta parvekkeet sopisivat yhteen muun julkisivun kanssa. Lisäksi pyydettiin täsmentämään muutamia muita määräyksiä, jotta ne olisivat selkeämmät.

​Kannanoton lähetti myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. He pitävät tärkeänä jätepisteiden ja niille johtavien ajoreittien suunnittelemista niin, että jätehuoltoon liittyvä liikenne on sujuvaa ja turvallista. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n mukaan kiertotalousmääräykset ovat kannatettavia, mutta kaavanmuutosalueella syntyvien purkumateriaalien lisäksi olisi toivottavaa suosia rakentamisessa kierrätysmateriaaleja laajemminkin.

​Muutokset kaavaehdotukseen

​Muistutusten perusteella madallettiin kymmenkerroksinen talo kahdeksan kerrosta korkeaksi ja tarkennettiin kaavaselostusta.

​Turun kaupunginmuseo kritisoi lausunnossaan suojeltavan lastenkotirakennuksen (sr-1) jäämistä kerrostalojen varjoon. Kaavakarttaa muutettiin viistämällä kahden pohjoisimman kerrostalon rakennusalaa, jotta suojeltava rakennus säilyisi valoisampana. Kaavamääräyksissä edellytetään, että kerrostalot sopivat yhteen suojeltavan rakennuksen kanssa. Entisen lastenkodin suojelumerkintää laajennettiin sisällyttämällä siihen myös portaat.

​Kaavamääräysteksteihin tehtiin muitakin pienehköjä muutoksia. Museon lausunnon mukaisesti tulee huomioida viheraluesuunnittelussa Maj-Lis Rosenbröijerin alkuperäinen puutarhasuunnitelma. Kiertotalousmääräyksiä täydennettiin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kommenttien perusteella. Rakennusvalvonnan toivomuksesta tarkennettiin muun muassa määräyksiä parvekkeista, pysäköinnistä ja palvelurakennuksen käyttötarkoituksesta. Myös osaa muista kaavamääräysteksteistä täsmennettiin ja muutettiin selkeämmiksi.

​Meluselvitystä (A-Insinöörit Oy 2025) on tarkennettu Rambollin liikenneselvityksen (2025) perusteella. Tarkennetun selvityksen mukaisesti edellytetään, että meluaita pohjoisimman kerrostalokorttelin pihakannen kaakkoisreunalla on 1,7 m korkea eli 30 cm korkeampi kuin kaavaehdotuksen aiemmassa versiossa. Korotuksella ei ole merkitystä maiseman tai kaupunkikuvan kannalta, koska muutos korkeudessa on pieni ja meluaita sijaitsee kaukana Peltolantiestä piilossa puiden takana.

​Kaavaehdotuksesta poistettiin virheellinen säilytysmerkintä kahdesta koivusta, jotka eivät puustoselvityksen mukaan ole maisemallisesti merkittäviä. Lisäksi poistettiin istutusmerkinnät johtoalueilta, jotta niille ei vahingossa istuteta puita kaavamääräysten vastaisesti.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt muutokset ovat niin vähäisiä, että niiden vuoksi ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Asemakaavanmuutosehdotus

Kaavanmuutos perustuu Arcon viitesuunnitelmaan (2025), jossa uusi hidaskatu (Petreliuksenkatu) jakaa kaava-alueen kahteen erilaiseen osaan: Peltolantien ja Ruiskadun varrelle on kaavaehdotuksessa osoitettu neljä kerrostalokorttelia (pääosin AK-1-korttelialuetta) sekä yhteen niistä liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) kauppaa varten. Hidaskadun ja Honkamäenpuiston väliin on osoitettu laaja kortteli rivitaloille tai muille kytketyille pientaloille (AR-1-korttelialue) ja 2–3-kerroksinen palvelurakennus (P-1-korttelialue), joka todennäköisimmin toteutuu hoivakotina tai muussa palveluasumiskäytössä.

​Palvelurakennuksen vieressä on merkitty suojeltavaksi kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen lastenkotirakennus, jota saa käyttää asuin-, liike-, toimisto-, palvelu- tai kokoontumistilana (AL-1-korttelialue). 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu kuntoutuskeskusrakennus esitetään purettavaksi. Rakennus on jo saanut purkuluvan, jonka hyväksymisestä rakennus- ja lupalautakunta päätti 22.5.2025 § 81.

​Kaavaehdotuksen uusissa kerrostalokortteleissa on kussakin kolme pistemäistä kerrostaloa ja niiden välissä pihakansi, jonka alle sijoitetaan suurin osa autopaikoista yhteen maanalaiseen ja yhteen maanpäälliseen kerrokseen. Kaikki kerrostalot saavat olla enintään kahdeksan kerrosta korkeita.

​Pientaloissa saa olla enintään noin kaksi ja puoli kerrosta. Talot tulee sijoittaa nauhamaisesti ajoreittien varrelle siten, että rakennusten väliin jää rauhaisia piha-alueita.

​Kaavanmuutosalueen länsi- ja luoteisosan metsä arvokkaine luonnonympäristöineen on ehdotuksessa osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1/s) ja kuntoutuskeskusrakennuksen sisäpihan pihlajaistutukset puistoksi (VP-1/s). Molemmilla alueilla ympäristö on säilytettävä nykyisen kaltaisena. Kerrostalokortteleiden välissä tarvitaan uusi Petreanpuisto-niminen kapea puistokaistale (VP) tulvareitiksi.

​Valtaosa nykyisistä metsäalueista säilyy, sillä uudet rakennukset sijoitetaan pääasiassa alueille, jotka ovat jo ennestään rakennettuja. Kaavaehdotuksessa on merkitty säilytettäviksi arvokkaat luontoalueet. Vähäinen osa alueen eteläreunan lehdosta poistuu uuden rakentamisen tieltä, mutta kyseinen lehtokaistale on niin pieni, ettei sillä ole oleellista vaikutusta luontoarvoihin.

​Rakennusten ja viheralueiden lisäksi kaavaehdotukseen on merkitty kolme muuntamotonttia (ET-1), autopaikkojen korttelialueita (LPA-1 ja LPA-2) sekä uusia katualueita. Ehojoenkatu ja Hinderssoninkatu ovat ajo- ja kävelyreittejä kaavanmuutosalueelta Peltolantielle. Petreliuksenkatu toimii keskeisenä pihakatumaisena reittinä alueen sisällä, ja Rosenbröijerinpolku-niminen uusi puistopolku yhdistää sen Ruiskatuun. Honkamäenkadun kautta pääsee palvelurakennustontille, pientalokorttelin pohjoisosaan, muuntamotontille sekä toiselle autopaikkojen korttelialueista. Kaavanmuutos mahdollistaa katualueen laajentamisen Peltolantiellä ja Ruiskadulla kävely- ja pyöräilyreittien parantamiseksi.

​Kaavanmuutosalueelle sijoittuu asuinrakentamista yhteensä enintään noin 46​ 175 k-m² (40​ 800 k-m² kerrostaloihin ja 5​ 375 k-m² pientaloihin), kun ei oteta lukuun palveluasumista eikä suojeltavaa rakennusta. Se merkitsee noin 920 uutta asukasta. Kaavaan merkitty pientalotonttien rakennusoikeus on yhteensä kuitenkin vain 4350 k-m², koska kolmanteen kerrokseen saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja rakennusoikeutta ylittäen. Osa asuintalotonttien rakennusoikeudesta voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle saa rakentaa liike-, toimisto-, työ-, ja palvelutiloja enintään 435 k-m². Asuinkerrostalojen korttelialueille saa sijoittaa katutasoon liike-, toimisto-, työ- ja palvelutilaa, jota voi olla yhteensä enintään noin 5​ 100 k-m².

​Ruiskadun varrelle esitetyn liike- ja toimistorakennusten korttelialueen rakennusoikeus on 550 k-m² ja palvelurakennuksen 2900 k-m². Kaikkiaan uutta rakentamista on osoitettu yhteensä 49​ 720 k-m² (mukana myös pientalojen kolmas kerros). Siitä 45 k-m² on muuntamoiden rakennusoikeutta ja 50 k-m² piharakennuksen rakennusoikeutta.

​Kaavaehdotuksessa rakennusoikeus on yhteensä 49​ 058 k-m² eli 19​ 975 k-m² suurempi kuin nykyisessä asemakaavassa. Siihen sisältyy suojeltavan lastenkotirakennuksen kerrosala (413 k-m²), mutta ei pientalojen kolmatta kerrosta eikä asuinkerrostalojen korttelialueille rakennettavia pihakannen alaisia tiloja.

​Kaavanmuutoksen yhteydessä tehdään sitovat tonttijaot, joilla muodostetaan Luolavuoren kaupunginosaan 16 uutta tonttia: 45.-5-12, 63.-1-2, 65.-1-2, 66.-1, 67.-1 ja 68.-1-2.

​Infrakustannukset, maankäyttösopimus ja kaavatalous

​Asemakaavan toteutus edellyttää puistojen, katujen, muuntamoiden ja kunnallistekniikan johtojen rakentamista. Kaava-alueen yleisten alueiden (katujen, virkistysalueiden ja puistojen) infran kustannusarvion vaihteluväli on 1,5–3,1 miljoonaa euroa (alv 0 %).

​Kustannusarvio perustuu hankeosalaskentaan, joka on tehty hankkeesta tässä vaiheessa, ja hanketiedon määrän vaikutus vaihteluväliin on arvioitu. Kustannuksia arvioitaessa on käytetty maanrakennuskustannusindeksin pistelukua 128,8 (2020=100, helmikuu 2025). Hankkeen kustannusarviot tarkentuvat infran suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Arvio ei sisällä muuta vesihuoltoa kuin hulevesijohdot, Honkamäenpuiston puistopolkuja paitsi Rosenbröijerinpolun, rakennusten purkua eikä rakennusjätteen poistoa katualueelta. Arvio sisältää Peltolantien ja Ruispolun hulevesiviemärin saneerauksen sekä kävelyreitin kustannukset Petreliuksenkadun ja Peltolantien välillä pohjoisessa.

Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteiden (Kv 13.2.2023 § 98) mukaan kaupunki tekee kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, kun asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja kiinteistönomistaja saa asemakaavasta taloudellista hyötyä. Petreliuksenportti-asemakaavanmuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. Luolavuoren kaupunginosassa on lisäksi tehty ja tullaan tekemään sellaisia liikenne- ja kunnallistekniikan investointeja, jotka edellyttävät maankäyttösopimuksen laatimista. Kun maankäyttösopimusmaksut on maksettu ja kaavanmuutosalueen yleiset alueet luovutettu kaupungille, kaava-alueen kaavatalous on positiivinen, noin 2,2–3,8 milj. euroa infran toteutuskustannuksista riippuen.

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittava maankäyttösopimus kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Alueidenkäyttölaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1​Kartta Petreliuksenportti

Liite 2​Vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1​Selostus Petreliuksenportti

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Petreliuksenportti

Oheismateriaali 3​Vuorovaikutusraportti 23.4.2025, muutettu 12.8.2025

Oheismateriaali 4​OAS- ja luonnosvaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 5​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Asunto- ja kehittämisjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 2) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 23.4.2025 päivätty ja 12.8.2025 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Petreliuksenportti esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot ja tonttijaonmuutokset: LUOLAVUORI 45.-5-12, 63.-1-2, 65.-1-2, 66.-1, 67.-1 ja 68.-1-2.

​Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Petreliuksenportin asemakaavan toteuttamisen yleisten alueiden kustannusarvion vaihteluväliksi 1,5–3,1 miljoonaa euroa (alv 0 %).