Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Amalia Aarnio 1.8.2025:​

Kaavoituksessa on laadittu 14.3.2025 päivätty ja 25.6.2025 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus.

Nyky- ja suunnittelutilanne​

Suunnittelualue sijaitsee Hirvensalon itäosassa ja rajoittuu itäpuolella Pitkäsalmen vesialueeseen. Suunnittelualue on pääasiassa peltoaluetta ja maasto laskee loivasti kaakkoon. Alueen itä- ja länsialueilla sijaitsevat puustoiset kalliometsäkumpareet. Suunnittelualueen ulkopuolella pohjoisessa ja lännessä on pääasiassa 1980- ja 1990-lukujen pientaloja ja idässä on Pitkäsalmen venevalkama.

Suunnittelualueen alava maaperä on pääasiassa savea ja liejusavea.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,7 ha.​

Nykytilannetta sekä suunnittelutilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat​

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet​

Kaava laaditaan kaupungin aloitteesta kaupungin omistamalle maalle osana kaupunginhallituksen 11.9.2023 § 334 hyväksymiä täydennysrakentamisselvityksen jatkotoimenpiteitä. Täydennysrakentamisselvityksen mukaan alueelle voisi sijoittua kaksi yhtiömuotoista rivitalotonttia ja kuusi kytkettyjen erillispientalojen tonttia. Vaihtoehtoisesti alueelle voisi sijoittua kolme yhtiömuotoista rivitalotonttia. Alueelle sijoittuu selvityksen mukaan arviolta 140 uutta asukasta. Selvitystä pidetään kaavoitustyön alustavana suuntaviivana.​

Alueen kaavoittaminen pientaloasumiseen edistää pormestariohjelman tavoitetta pientalotarjonnan lisäämiseksi houkuttelevilla paikoilla.​

Kaavaprosessin vaiheet​

Asemakaavanmuutos tehdään kaupungin aloitteesta ja se perustuu täydennysrakentamisselvityksen jatkotoimenpiteisiin.​

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 19.3.2025 § 83.​

Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta on suoritettu kuulutuksella 30.3.2024. Lisäksi ilmoitus vireilletulosta sekä 30.3.2024 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin siinä mainituille osallisille kirjeitse ja sähköpostilla 27.3.2024. Kaava-alueen laajennuttua päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin uusille osallisille 26.1.2025.​

Täydennysrakentamisselvityksessä rakentamista on ehdotettu myös alueen läpi kulkevan kävely- ja pyöräilyreitin itäiselle puolelle. Kaavatyön alettua reitin itäiseltä puolelta on Hirvensalon osayleiskaavasta poikkeamisen lisäksi tunnistettu muita tekijöitä, joiden vuoksi alueen ei katsota soveltuvan täydennysrakentamiselle. Itäiselle alueelle rakentaminen nousi huolenaiheeksi osallisten jättämissä mielipiteissä. Ajoyhteyden muodostaminen kevyen liikenteen väylän päälle heikentää nykyisen reitin käytettävyyttä ja turvallisuutta. Itäisen osan maisemallinen arvo on tunnistettu myös tärkeäksi säilyttää ja pellon säilyttäminen palvelee myös itäreunassa tunnistettujen luontoarvojen säilymistä. Itäisen alueen vaihteleva maasto vaatisi merkittävää maastonmuokkausta. Lisäksi itäisellä alueella on tunnistettu tulvariski.​

Lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 4.4 Suunnittelun vaiheet, vaihtoehdot ja vuorovaikutus.

Kaavakartalle tehtiin ympäristönsuojelun toiveesta pieni muutos, jossa ”Viherkatolla tulee käyttää ensisijaisesti paikallisia, mutta vähintään kotimaisia lajeja” muutettiin muotoon ”Viherkatolla tulee käyttää kotimaisia lajeja." Lisäksi tarkennettiin kattomuotoa koskevaa määräystä siten, että asuinrakennuksiin edellytetään symmetristä satulakattoa. Lisäksi kartalle on lisätty määräys ”Rakennusten ja rakenteiden tulee perustua tarkkoihin geoteknisiin suunnitelmiin ja noudattaa rakennettavuusselvityksessä esitettyjä edellytyksiä.” Lisäksi maasto on tarkistettu uudelleen ja pohjakartta on päivitetty.​

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 28.4.-27.5.2025. Ehdotuksesta ei tullut yhtään muistutusta, mutta nähtävillä oloaikana saapui yksi nimetön palaute. Viranomaistahoilta saatiin neljä viranomaislausuntoa, joiden pohjalta tehtiin vähäisiä täydennyksiä kaavaselostukseen ja ilmastovaikutusten arviointi -taulukkoon.

Lausuntojen perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.​

Asemakaavanmuutosehdotus​

Suunnittelualueesta noin 1,7 hehtaaria on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi AP. Asumiseen tarkoitetun korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on n. 4250 k-m², kun tehokkuudeksi on asetettu 0,25. Tehokkuusluku vastaa likimain ympäröivien rivitalotonttien tehokkuutta. AP-kortteli on yhteydessä olemassa olevaan katuverkkoon ja liittyminen tapahtuu Pitkäsalmenkadun kautta.​

Tontinkäyttöluonnosten pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan alueelle voisi sijoittua noin 80 uutta asukasta.​

Pitkäsalmenkadun katualuetta on levennetty kaavanmuutoksessa siten, että myös nykyinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys on Pitkäsalmenkatua sivuavilta osin osana katualuetta.

Suunnittelualueen länsikärkeen on lisätty ET-tontti Turku Energian muuntamolle.

Muilta osin suunnittelualue on lähivirkistysalutta VL. Suunnittelualueelta on tunnistettu luontoarvoja, jotka on merkitty asemakaavakartalle luo-alueina.​

Asemakaavanmuutoksen vaikutukset

Asemakaavanmuutoksella voidaan tiivistää kaupunkia hyödyntäen olemassa olevaa liikenne- ja vesihuoltoinfraa. Pientaloasumisen tarjoaminen halutulle asuinalueelle toteutuu kaavamuutoksen myötä.

Kaavalla saadaan varmistettua kaava-alueella sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden säilyminen jatkossa. Asemakaavanmuutos pienentää maatalouteen käytettävää pinta-alaa, kun osa pellosta osoitetaan pientalokortteliksi.​

Asemakaavalla on osittain heikentävä vaikutus lähialueen ihmisten ulkoilureitteihin, jotka ovat aiemmin kulkeneet myös pellon halki. Suunnittelualueen halki kulkeva jalankulun liikenne on haluttu mahdollistaa jättämällä AP-korttelialueen länsipuolelle tilaa kulkuyhteyksille.​

Peltoalueen pieneneminen ja sen myötä Hirvensalolle tyypillisen peltomaiseman kutistuminen voidaan nähdä negatiivisena. Rakentamisen määrä on kuitenkin pidetty maltillisena ja maastonmuodot todennäköisesti sallivat pitkät näkymälinjat uuden asuinkorttelin yli peltomaisemaan, joka säilyy jatkossa.​

Asuintontin toteuttaminen aiheuttaa rakentamisvaiheessa hiilipiikin. Olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sekä infraan tukeutuminen lieventää rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.

Infrakustannukset ja kaavatalous​

Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä uusien yleisten alueiden rakentamista tai muutoksia.​

Kaupunki saa tuloa tonttien luovuttamisesta.​

Seuraava vaihe​

Asemakaavanmuutos valmistellaan vaikutuksiltaan merkittävänä, sillä kaavanmuutosalue sijoittuu kokonaan puistoalueelle. Asemakaavaehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja edelleen -valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta tarvita.

Sovelletut lainkohdat​

Alueidenkäyttölaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.​

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.​

Liite 1​Kartta Pitkäsalmenkatu

Oheismateriaali 1​Selostus Pitkäsalmenkatu

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Pitkäsalmenkatu

Oheismateriaali 3​OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 4​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku​

Asunto- ja kehittämisjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 14.3.2025 päivätty ja 25.6.2025 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Pitkäsalmenkatu esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako: MOIKOINEN-73.-1.​