Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristöjuristi Jenna Härkönen 27.5.2025:

Kuvaus asiasta

Kaupunkiympäristölautakunta on 19.3.2024 § 84 myöntänyt poikkeamispäätöksen, joka koski kolmikerroksisen kerrostalon laajentamista yhdellä asuinkerroksella, uuden nelikerroksisen laajennusosan sijoittamista rakennuksen vierelle sekä autosuojan rakentamista. Poikkeukset voimassa olevasta asemakaavasta koskivat laajennusosan sijoittamista istutettavalle ja puistomaisessa kunnossa pidettävälle puutarhamaa-alueelle, rakennuksen kerroslukua, rakennusoikeuden ylitystä sekä autosuojan sijoittamista osin rakentamatta jätettävälle tontin osalle ja osin istutettavalle ja puistomaisessa kunnossa pidettävälle puutarhamaa-alueelle. Lautakunnan myöntämän poikkeamispäätöksen ehdot koskivat rakennuspaikan rajalla sijaitsevien puiden säilyttämistä, puiden ja niiden juuristojen suojaamista, perheasuntojen määrää uudisrakentamisessa sekä rakennuksen soveltuvuutta arvokkaaseen ympäristöön.

Rakennuspaikan naapurina oleva asunto-osakeyhtiö sekä alueen asukasyhdistys valittivat lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Asunto-osakeyhtiö vaati lautakunnan päätöksen kumoamista ja lupahakemuksen hylkäämistä sekä valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Asukasyhdistys vaati lautakunnan päätöksen kumoamista.

Hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeus on 20.5.2025 antamallaan päätöksellä kumonnut lautakunnan päätöksen ja hylännyt poikkeamishakemuksen. Lisäksi hallinto-oikeus hylkäsi luvanhakijan väitteen asukasyhdistyksen valitusoikeuden puuttumisesta ja hylkäsi valituksen tehneen asunto-osakeyhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asukasyhdistyksen valitusoikeuden osalta hallinto-oikeus toteaa, että yhdistyksen säännöt huomioon ottaen yhdistyksen tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n tavoin toimialueensa kulttuuriarvojen suojelun edistäminen ja elinympäristön laatuun vaikuttaminen. Näin ollen yhdistyksellä on asiassa valitusoikeus. Yhdistyksen mukaan se on toimittanut muistutuksensa poikkeamishakemusta kaupungille. Mahdollinen muistutus ei kuitenkaan ole tavoittanut kaupunkiympäristölautakuntaa eikä poikkeamishakemuksen käsittelijää. Hallinto-oikeuden mukaan ottaen huomioon, että yhdistys on kuitenkin voinut saattaa kannanottonsa asiassa valituksena tutkittavaksi ja esittää kantansa hallintoprosessissa, päätöstä ei yksinomaan tähän liittyvän mahdollisen menettelyvirheen perusteella ole syytä kumota.

Asemakaavan vanhentuneisuutta koskevan valitusperusteen osalta hallinto-oikeus toteaa, että poikkeamispäätöksen alainen tontti on rakennusalojen ja rakennusten kerroslukujen osalta toteutunut asemakaavan mukaisena siten, että rakennukset täyttävät rakennusalansa kokonaisuudessaan ja niissä on kaavan sallima enimmäismäärä kerroksia. Valituksenalainen päätös ei siten ole lainvastainen yhdistyksen valituksessa esitetyllä asemakaavan vanhentuneisuutta koskevalla valitusperusteella.

Hallinto-oikeuden mukaan hakemuksen mukainen poikkeaminen merkitsee olennaista muutosta asemakaavan mukaiseen rakentamisen määrään, rakennuskorkeuteen, rakennusaloihin sekä pihajärjestelyihin. Poikkeaminen kohdistuu käyttötarkoitusta lukuun ottamatta lähes kaikkiin asemakaavan keskeisiin kaavaratkaisuihin. Rakentamisen sijoittaminen tulee ratkaista ensisijaisesti kaavalla eikä poikkeamispäätöksellä ole mahdollista sallia sellaista rakentamista, jota ei voitaisi osoittaa asemakaavassa. Hallinto-oikeuden mukaan, vaikka yleiskaavan oikeusvaikutus asemakaava-alueella koskee muodollisesti vain asemakaavan laatimista ja muuttamista, tässä tapauksessa yleiskaavan merkitystä selvitysaineistona korostaa myös se, että rakennuspaikalla ja sen lähiympäristössä on voimassa vain yksittäisiä tontteja koskevia, yli 60 vuotta vanhoja asemakaavoja.

Hallinto-oikeus katsoo, että tässä tapauksessa näin laajamittaiset muutokset tontin rakentamisessa on tutkittava asemakaavalla, jonka yhteydessä voidaan laajemmin selvittää ja huomioida vaikutukset ympäristöön ja maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Hallinto-oikeuden mukaan poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle. Asiassa on myös jäänyt epäselväksi, millä perusteella rakennuspaikan asemakaavan mukaisena toteutunut rakentaminen huomioiden rakennusoikeutta on edelleen merkittävästi käyttämättä ja siten se, onko poikkeamiselle ollut laissa tarkoitettu erityinen syy. Edellä esitetyin perustein hallinto-oikeus katsoo, etteivät poikkeamisen edellytykset täyty. Koska valituksenalainen päätös on tällä perusteella kumottava, lausuminen muista valitusperusteista raukeaa.

Oikeudenkäyntikulujen osalta hallinto-oikeus katsoo, että asian laatu ja oikeudellinen epäselvyys huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valituksen tehnyt asunto-osakeyhtiö joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeudelta saadun päätöksen jälkeen on päädytty siihen, että kaupunki ei tule hakemaan valituslupaa vaan asiassa tullaan etenemään asemakaavanmuutoksen kautta, mikäli luvanhakija näin haluaa.

Oheismateriaali 1​Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 19.3.2024 § 84

Oheismateriaali 2​Hallinto-oikeuden päätös 20.5.2025

Kaupunkiympäristöjohtajan varahenkilönä maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä Turun hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.