Kaupunkiympäristö, kaupunkirakentaminen, kaupunkiympäristön toteutussuunnitteluyksikkö, maisemasuunnittelija Tiina Puska ja infran suunnittelupäällikkö​ Kari Linnakoski 22.5.2025:​

Tausta

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa on 16.9.2015 § 459 hyväksytty Uudistusohjelma 2, jonka mukaan jalkakäytävät keskusta-alueen ulkopuolisilla alueilla tehdään kustannussyistä asfaltoituna. Päivitystarve aiemmin tehdyille linjauksille on tunnistettu ja ne ovat parhaillaan työn alla.

Kaupunkiympäristölautakunta on 3.3.2020​ § 66 hyväksynyt Kauppatorin suunnitteluun liittyen periaatteen keskusta-alueen jalkakäytävien ilmeen uudistamisesta perustuen vanhan luonnonkivisen jalkakäytävän ulkonäköön. Kaupunkiympäristön maankäytön operatiivinen ryhmä on käsitellyt asiaa ja todennut joulukuussa 2024, että vuonna 2020 suunniteltua ladontamallia (oheismateriaali 1) tulisi yksinkertaistaa.

Keskustan katujen pintamateriaaleissa on ollut eri aikakausina erilaisia toteuttamiskäytäntöjä.​ 1950-luvulta lähtien Turun keskustassa on käytetty jalkakäytävien pintamateriaalina 300x300mm betonilaattaa. Tätä ennen jalkakäytävät toteutettiin pääsääntöisesti luonnonkivipintaisina. Turun keskustassa torin ympäristössä on jo käytetty torin rakentamisen yhteydessä em. kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti jalkakäytävien 300x300 mm betonikiveyksen sijasta silloisen päätöksen mukaista ladontamallia. Keskustaan on mahdollisesti tulossa vielä merkittäviä rakennushankkeita, joten periaatteesta on tarpeen tehdä tulevaisuutta ajatellen uusi päätös.

Suunnitelma

Ehdotettu päällystekonsepti on esitetty liitteessä​ 1. Konseptissa esitetään kolme päällysteperiaatetta: kapealle ja leveälle jalankulun alueelle sekä tilanteelle, jossa jalankulun vieressä kulkee pyörätie.

Kapean jalankulun alueilla (liite 1: periaate A) pintamateriaaleina käytetään 600x300mm betonilaattoja sekä n. 90x90mm graniittinoppakiviä. Betonilaattoja käytetään varsinaisella jalankulun alueella, noppakiviä puolestaan kapealla vyöhykkeellä rakennusten seinustoilla. Seinälinjan ulkopuolelle työntyy usein esimerkiksi portaita, noppakivin aikaansaamme suoran ja siistin rajauksen betonilaatoitukselle.

Leveän jalankulun alueilla (liite 1: periaate B) käytetään em. betonilaattoja ja noppakiviä, mutta lisäksi myös n. 150x300mm kokoisia betonikiviä jalkakäytävän ajoradan puoleisella reunalla. Tämä kahden samannäköisen ja -mallisen, mutta erikokoisen betonilaatan ja -kivien ladonta ilmentää historiallista, luonnonkivistä ladontaa.

Kolmannessa tämän konseptin päällysteperiaatteessa (liite 1: periaate C) on mukana asfalttipintainen pyörätie. Muutoin ladonta noudattaa samaa jalankulun 600x300mm laatan ja rakennusten seinustojen 90x90mm noppakivien ladontaa. Noppakiviä käytetään lisäksi reunakiven vieressä. Näin autoilijoiden sekä pyöräilijöiden väliin muodostuu turvallisuutta parantava erotuskaista.

Päällystekonseptia esitetään käytettäväksi kaupunginosissa I – IX (liite 1). Jalankulkualueiden yhtenäisyyden vuoksi on tarkoituksenmukaista käyttää konseptia myös sellaisilla em. aluerajauksen ulkopuolisilla keskustan laajentumisalueilla, kuten esim. Kupittaan kärki ja Linnanniemi. Tällaiset kohteet määritetään erikseen tapauskohtaisesti ja tarkoituksenmukainen jatkuvuus huomioon ottaen. Lisäksi alueiden tulee olla riittävän isoja sekä yhtenäisiä. Jo rakennetussa ympäristössä laatoitukset vaihdetaan ainoastaan muun katusaneerauksen tai toimenpiteen yhteydessä.

Vaikutukset

Keskustan kehittämisen tavoitteena on parantaa julkisia kaupunkitiloja ja kehittää keskustaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä.​ Sen lisäksi, että suorakaidelaatan konseptissa historia yhdistyy kunnioittavalla tavalla nykyaikaan, konseptin toteuttamisen myötä katunäkymään saavutetaan rikkaampia yksityiskohtia. Tämä lisää jalankulun houkuttelevuutta.​

Kaupungin ilmastotavoitteissa​ yhtenä​ tavoitteena on vähähiilinen kestävä liikkuminen, jota​ mittaroidaan​ muun muassa jalankulun osuuden lisääntymisellä​ liikkumismuodoissa.​ Esitetyn konseptin mukaiset ladontaperiaatteet ovat toteutettavissa titaanioksidilaatoilla eli typen oksideja ilmasta puhdistavalla betonilaatoituksella. Myös esteettömyys paranee, kun laattojen saumojen määrä vähenee.

Nykyisen 300x300mm betonilaatan​ etuna on tarvittaessa uusien laattojen hyvä saantimahdollisuus ja​ mahdollisen​ aukikaivuun​ jälkeinen helppo entistettävyys. Lisäksi​ jalkakäytävien ulkonäköön on totuttu eikä​ ehkä synny epäselvyyttä​ pyöräilyalueesta. Huonona puolena voidaan pitää​ yksitoikkoista​ ulkonäköä.

Uudistetun päällystekonseptin​ hyviä puolia ovat historiaa kunnioittava, raikas ulkonäkö sekä mahdollisuus koko keskustan ilmeen uudistamiseen. Huonona puolena voisi pitää mahdollisen aukikaivuun​ vaativampaa ennallistamista. Uutta konseptia on tarkoitus toteuttaa keskusta-alueella muusta syystä johtuvan jalkakäytävän aukikaivuun yhteydessä. Tällöin syntyy tilanne, jossa keskusta-alueella on sekä vanhan että uuden ladontaperiaatteen mukaisia jalkakäytäviä.​

Kustannukset

Sekä perinteisesti valmistetut että vähähiilisesti valmistetut 600x300x100mm -kokoiset betonilaatat ovat arviolta noin 22 % arvokkaammat kuin 300x300x50mm -kokoiset laatat (lähde: Ihku-kustannuslaskentajärjestelmä 4/2025 ja Carbonaide Oy 4/2025). Mikäli käytetään ilmaa puhdistavia betonilaattoja (ilmastolaattoja, joissa mineralisaatio on mukana), lisäkustannus em. 600x300 -laattoihin on noin +10-20 % (lähde: Carbonaide Oy 4/2025).

Kustannusvertailussa 300 metriä pitkän (noin kahden korttelin matka) keskusta-alueen kadun saneerauskustannukset perinteisellä jalkakäytävälaatoituksella (ajorata 9,60 m, molemmin puoleiset jalkakäytävät leveys 2,30 m) on noin 415 000 euroa (alv 0 %) ja uudella jalkakäytävän päällystekonseptilla (tyyppi A) noin 437 000 euroa (alv 0 %). Tästä kustannuksesta nyt päätettäväksi esitettävän periaatteen eli perinteisen jalkakäytävän osuus/kustannusvaikutus ilman hanketehtäviä on noin 78 000 euroa (alv 0 %) ja uudistetun konseptin mukaisen jalkakäytävän noin 93 000 euroa (alv 0 %).

Kuuleminen

Jalkakäytävien sekä eroteltujen jalankulku- ja pyöräteiden päällystekonsepti oli nähtävillä 17.-31.3.2025, jolloin suunnitelmasta ei jätetty muistutuksia. Sen sijaan kaupungin palautepalveluun jätettiin yksi mielipide. Se koski laattojen kestävyyttä, laatoitusten perustamistapaa sekä jalkakäytävän kaltevuuksia - mielipiteen antaja on huolissaan pysyvätkö laatat ehjinä ja paikoillaan sekä jalkakäytävät esteettöminä. Vastauksena mielipiteeseen todetaan, että laattojen valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota laattojen paksuuteen sekä perustamiseen. Nämä seikat huomioidaan kohteiden rakennussuunnitelmissa.

Nähtävillä olleeseen suunnitelmaan on nähtävillä olon jälkeen tehty korjaus, jossa virheellinen nimitys pyöräkaista on korjattu nimitykseksi pyörätie. Lisäksi konseptin aluerajausta on tarkennettu.

Toimivalta

Tavanomaisen käytännön mukaisesti katujen pintamateriaalit määritellään katusuunnitelmissa. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden hallinnonjärjestämispäätöksen ja 1.6.2025 alkaen Kaupunkirakentaminen ja tilat -palvelukokonaisuuden hallinnonjärjestämispäätöksen mukaisesti infran suunnittelupäällikkö hyväksyy rakennussuunnitelmat. Hallintosäännön 52 §:n 10) -kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää liikenne-, katu ja muiden yleisten alueiden suunnitelmista, joita ei ole delegoitu viranhaltijalle. Näin on myös 1.6. jälkeen, joten uusi päällystekonsepti tuodaan periaatteellisena asiana kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi.

Liite 1​Jalkakäytävien ja eroteltujen jalankulku- ja pyöräteiden päällystekonsepti, 23.4.2025​

Oheismateriaali 1​Päällysteperiaate v. 2020

Oheismateriaali 2​Vertailu, Jalkakäytävälaatoituksen uusintaperiaatteen kustannukset keskusta-alueella

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää kaupungin ruutukaava-alueen jalkakäytävien sekä niiden yhteydessä olevien pyöräteiden päällystekonseptin noudatettavaksi liitteen 1 mukaisesti. Lisäksi konseptia noudatetaan tapauskohtaisesti erikseen määriteltävien aluerajauksen ulkopuolisten ns. keskustan laajentumisalueiden kohdalla.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunkiympäristöjohtajan varahenkilönä Jyrki Lappi.

​Kokouksessa asiaa oli esittelemässä maisemasuunnittelija Tiina Puska.