Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavasuunnittelija Miro Pietilä 29.4.2025:​

Kaavoituksessa on laadittu 31.3.2025 päivätty asemakaavanmuutosehdotus.

Nyky- ja suunnittelutilanne​

Suunnittelualue koostuu erillispientalotontista. Tontin eteläosassa on vuonna 1954 rakennettu 1-kerroksinen, satulakattoinen pientalo. Tontin pohjois- ja itäosat ovat rakentamattomia ja metsäisiä. Tontin pohjoisosa rajautuu metsäiseen pientalotonttiin. Itäosa rajautuu metsäiseen kallioalueeseen, ja eteläosa rajautuu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään jalopuumetsikköön. Suunnittelualueen länsiosa rajautuu Piuhankatuun.​

Suunnittelualueen ympäristö koostuu metsäisestä rinnealueesta. Metsäinen ja väljästi rakennettu yleisilme sekä melko suuret korkeusvaihtelut hallitsevat suunnittelualueen maisemakuvaa. Alueen pohjoispuolella on pientalotontti, jonka piha-alue on erittäin vehreä ja metsäinen. Alueen itäpuolella, tontinrajan kohdalla alkaa itään päin kaupungin virkistysalueen suuntaan kohoava metsäinen kallioalue. Suunnittelualueen keskiosissa sijaitsee noin 100 m²:n laajuinen ja enintään noin 2 metriä ympäristöään korkeampi kalliomuodostuma. Kalliomuodostumaa esitetään säilytettäväksi kaavassa, jotta kalliomuodostuma jäisi näkösuojaksi vanhan asuintalon ja kaavamuutoksen mahdollistaman uudisrakentamisen väliin.

Suunnittelualueen ympäristö on rakennettu varsin väljästi. Alueen kaupunkikuvan ominaispiirteenä on suuri vehreyden määrä sekä väljä 1950-luvun pientaloasutus aivan suunnittelualueen lähellä Piuhankadun varrella. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolella rakennuskanta on pääasiassa 1960-luvun ja 1980-luvun välillä rakennettua. Suunnittelualueen kohdalla eli Piuhankadun korkeimman rinneosuuden kohdalla yksittäiset pientalot ovat kaavoitettu ja rakennettu vinoittain suhteessa Piuhankatuun. Alueen pientalot ovat yksikerroksisia, ja suunnittelualueen sekä sen lähimpien naapuritonttien asuinrakennukset ovat harjakattoisia.

Rakennetun ympäristön ominaispiirteenä suunnittelualueen kohdalla ja sen lähimmillä tonteilla on myös Piuhankadun varren suuntainen asemakaavassa osoitettu istutusvyöhyke. Suunnittelualueella istutusvyöhyke on Piuhankadun suuntainen ja 6 metriä itä-länsisuunnassa leveä vyöhyke. Alueen asemakaavassa määrätyn istutusvyöhykkeen vuoksi alueen kaupunkikuva on erittäin vehreä, sillä suunnittelualueen ja sen lähimpien naapuritonttien pientalot sijaitsevat istutusvyöhykkeen toisella puolella ja ovat siten vehreän puuston ympäröimiä.​

Suunnittelualueen pinta-ala on 0,1483 ha.​

Nykytilannetta sekä suunnittelutilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat​

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet​

Suunnittelualueen tontti on tarkoitus jakaa kahtia niin, että uudelle tontille voidaan sijoittaa uusi erillispientalon rakennusala. Tavoitteena on mahdollistaa rakennusoikeudeltaan maltillisen kokoinen uudisrakennus, jotta uudisrakennus soveltuu hyvin ympäristöönsä. Hakijan omistaman tontin melko suuri koko sekä nykyisen erillispientalon sijainti tontin eteläosassa mahdollistavat tontin jakamisen ja uuden rakennusalan osoittamisen luontevasti. Nykyinen asuinrakennus ja sille uuden tonttijaon myötä jäävä tontti piha-alueineen on tarkoitus säilyä nykyisellään. Hakijan tavoitteena on myös alueen keskellä sijaitsevan kalliomuodostuman säilyttäminen. Asemakaavan tavoitteet tukevat pormestariohjelman (kv 23.8.2021 § 180) tavoitteita pientalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Pientalotonttitarjonnan lisääminen sisältyy myös uuteen pormestariohjelmaluonnokseen.​

Kaavaprosessin vaiheet​

Asemakaavanmuutos perustuu 25.4.2022 päivättyyn asemakaavanmuutosaloitteeseen.​

Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta on suoritettu kuulutuksella 12.10.2024. Lisäksi 9.10.2024 päivätty vireilletulokirje lähetettiin suunnittelualueen naapurustoon kirjeitse 10.10.2024.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 14.4.–28.4.2025. Ehdotuksesta ei tullut yhtään muistutusta.

Samaan aikaan nähtävillä olon kanssa kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot.​

Kaavaehdotuksesta tuli 4 lausuntoa. Kolmessa lausunnossa ei ollut huomautettavaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa mainitaan, että selostuksen mukaan: Suunnittelualueen pohjoisosan Piuhankadun puoleinen osa on kuivaa lehtoa. Tontin takaosaa kohden lehtoisuus vaihettuu tavanomaisempaan kangasmetsään. Tammia kasvaa koko suunnitellun lohkottavan tontin alueella, mutta ne eivät ole järeitä, ja ainoastaan yksi vähän kookkaampi tontin keskivaiheilla erottuu. Tältä osin olisi perusteltua arvioida mahdollisuutta tämän lehtomaisen osan säilyttämiselle eikä ohjata sen käsittelyyn istutuksin tai sitten priorisoida puustoistutuksissa esim. tammien käyttö.​

Kaavoituksen näkemyksen mukaan lohkottavan tontin pienestä koosta ja pitkulaisesta muodosta sekä suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevan kalliomuodostuman säilyttämisestä johtuen uudisrakentamisen sijoittaminen tontille on melko rajoittunutta. Ympäristönsuojelun tekemän maastokäynnin perusteella tontin nykyään luonnontilaiseksi jätetyn puolen kasvillisuudessa havaittiin lehtomaisia piirteitä, mutta kyse on pienialaisesta tontin osasta, jonka kasvillisuus ja lajisto ovat Turun seudulle tavanomaisia. Alueelta ei löytynyt sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin lohkomisen ja kaavamuutoksen toteuttamisen. Ympäristönsuojelun arvion mukaan rakentamisesta aiheutuva haitta luonnonympäristölle on vähäinen. Koska lehtomainen osuus sijaitsee pääasiassa tontin länsiosassa, tämän säilyttäminen todettiin kaavoituksessa erittäin haastavaksi uudisrakentamisen yhteydessä, varsinkin, kun huomioidaan edellytys auton kääntymisestä tontin sisällä. Lisäksi todetaan, että jo nykyisessä kaavassa on Piuhankadun suuntainen istutusvyöhyke osittain lehtomaisella alueella, ja kaavamuutoksessa osoitettava puilla ja pensailla istutettava alueen osa -merkintä antaa edellytykset alueen vehreän ja lehtomaisen yleisilmeen säilymiselle uudisrakentamisen jälkeen.​

Lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 4.4 Suunnittelun vaiheet, vaihtoehdot ja vuorovaikutus.

Asemakaavanmuutosehdotus​

Asemakaavanmuutosehdotukseen sisältyy erillispientalojen korttelialuetta (AO-1). Suunnittelualueen uusi tontti on yhteydessä olemassa olevaan katuverkostoon Piuhankadun kautta.​

Suunnittelualueen nykyinen tontti lohkotaan kahdeksi tontiksi, ja kaavamuutoksessa osoitetaan yhteensä 220 k-m² rakennusoikeutta. Nykyisen asemakaavan laskennallinen rakennusoikeus on 261 k-m², joten rakennusoikeus pienenee yhteensä 41 k-m². Pohjoisemmalle tontille muodostetaan 100 k-m²:n kokoinen rakennusala uudelle yksikerroksiselle ja satulakattoiselle pientalolle. Lisäksi pohjoisemmalle tontille sallitaan enintään 20 k-m²:n kokoisen talousrakennuksen rakentaminen. Eteläisemmälle tontille osoitetaan 85 k-m² rakennusoikeutta olemassa olevalle asuinrakennukselle sekä 15 k-m² rakennusoikeutta uudelle talousrakennukselle. Talousrakennukset saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. ​

Uuden asuinrakennuksen rakennusalan sijoittelussa on huomioitu 4 metrin etäisyys tontin rajasta sekä säilytettävän kallioalueen muodostaman näköyhteyden säilyminen nykyisen asuinrakennuksen ja uuden asuinrakennuksen välillä. Uudisrakennusten runkomateriaalin tulee olla pääosin puuta.​

AO-1-korttelialueen tonttien koot ovat 673 m² (tontti 3 eli pohjoinen tontti) ja 810 m² (tontti 4 eli eteläinen tontti).​

Molempien tonttien länsiosaan osoitetaan Piuhankadun suuntainen, 5 metriä leveä puilla ja pensailla istutettava alueen osa -merkintä. Lisäksi määrätään, että rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintipaikkoina, tulee istuttaa ja hoitaa kasvipeitteisinä. Nämä merkinnät ja määräykset varmistavat alueelle tyypillisen vehreän kaupunkikuvan säilymisen.​

Kalliomuodostuma tontin keskiosissa osoitetaan molempien tonttien puolelle ulottuvalla s-1-merkinnällä alueen osa, jolla sijaitsee säilytettävä kalliomuodostuma. Näin ollen kaavamuutoksella turvataan tontin ominaispiirteen eli kalliomuodostuman säilyminen kallion korkeimmalta osuudelta. Lisäksi kaavamuutoksessa osoitettava s-1-alue ohjaa tontti 3:n itäosaan tulevalle uudelle asuinrakennukselle tulevan ajoväylän sijoittumista.​

Alueelle sijoittuu arviolta 2–3 uutta asukasta.

Infrakustannukset​

Kaavamuutoksen toteuttaminen ei edellytä infran rakentamista eikä siten aiheuta infrakustannuksia kaupungille.

Maankäyttösopimus​

Kaavamuutos ei edellytä maankäyttösopimusta.​

Toimivalta​

Asemakaavanmuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä ja näin ollen sen hyväksymisestä päättäminen kuuluu hallintosäännön 52 §:n 4. kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan.​

Seuraava vaihe​

Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavanmuutoksen se voidaan muutoksenhakuajan jälkeen kuuluttaa voimaan.​

Sovelletut lainkohdat​

Alueidenkäyttölaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.​

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.​

Liite 1​Kartta Piuhankatu 37

Oheismateriaali 1​Selostus Piuhankatu 37

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Piuhankatu 37

Oheismateriaali 3​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja kommentit​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 31.3.2025 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen Piuhankatu 37. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaonmuutokset: TERÄSRAUTELA 34.-3 ja 4.​

Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää periä yksityiseltä kiinteistönomistajalta asemakaavan laatimiskuluina 2400 €, tonttijaonmuutoksen laatimiskuluina 825 €, kuulutuskuluina 3 x 420 € ja lautakunnan käsittelykustannuksina 1575 €, eli yhteensä 6060 €.​

Maksut laskutetaan sen jälkeen, kun kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.