Ympäristöjuristi Nina Mattila 8.5.2025:

Kaupunginvaltuusto on 26.08.2024 § 121 hyväksynyt Kerttulinreunan asemakaavamuutoksen. Kaavamuutos mahdollistaa neljän uuden asuinkerrostalon täydennysrakentamisen Hämeenkadun varren tonteille ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä. Työterveystalolle osoitetaan monipuoliset käyttötarkoitukset, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa erilaiset toiminnot rakennuksessa. Kaavaehdotuksessa huomioidaan alueen kuuluminen muinaismuistoalueeseen ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Suunnittelualueen kokonaisrakennusoikeus on noin 30 335 k-m2, josta lisäystä nykyiseen on noin 11 900 k-m2. Alueelle arvioidaan tulevan noin 235 uutta asukasta.

Kolme asunto-osakeyhtiötä on jättänyt yhteisen valituksen hallinto-oikeuteen ja vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Kaavamuutoksen tullessa vireille kaava-alueeseen ovat kuuluneet muun ohella valittajien kiinteistöt, mutta taloyhtiöiden toiveesta kaava-aluetta on kaavoitusprosessin edetessä supistettu. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavan pohjana olevien selvitysten perusteella on mahdollista arvioida, täyttääkö kaavaratkaisu asemakaavan sisältövaatimukset ja perustuslain vaatimuksen maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Kaavamuutosalue sijaitsee Turun ydinkeskustassa yleiskaavan mukaisella keskustatoimintojen alueella eikä sen mahdollistama rakennustehokkuus olennaisella tavalla poikkea lähialueen rakennustehokkuudesta. Hallinto-oikeus katsoo, että kaavamuutoksen mukaiselle rakennustehokkuudelle on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet eikä asemakaavan muutos ole lainvastainen sillä perusteella, että se koskee suppeaa aluetta. Kaavaratkaisu ei myöskään ole vastoin maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta.

Hallinto-oikeus arvioi, että kaavamääräyksillä sopeutetaan kaavassa osoitettu uudis- ja täydennysrakentaminen nykyiseen kaupunkikuvaan ja mahdollistetaan myös naapuritonttien täydennysrakentaminen. Asiassa on kysymys Turun keskusta-alueen kerrostalotonttien täydennysrakentamisesta, mikä väistämättä aiheuttaa muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Uudisrakentaminen on kaavamuutoksessa osoitettu korttelialueen reunoille, mikä mahdollistaa kortteleiden sisäosien pysymisen avoimina. Naapurikiinteistöille aiheutuvia muutoksia on pyritty vähentämään ikkunoiden sijoittamista sekä puiden suojaamista ja niiden suoja-aluetta sekä uusien puiden istuttamista koskevilla kaavamääräyksillä. Siten olemassa olevien puiden säilyminen ja uusien istuttaminen on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Piha-alueiden viihtyisyyttä lisää osaltaan autojen pysäköinnin siirtyminen kaavamääräyksen pi-a mukaisesti pihakannen alle. Kaavamuutos ei siten ole valituksessa esitetyillä perusteilla viihtyisää elinympäristöä koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastainen. Kaupungin keskusta-alueelle sijoittuvan kaavan toteutumisesta mahdollisesti aiheutuvat muutokset maisemakuvaan ja naapuritonttien asunnoista avautuviin näköaloihin eivät ole sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, jota asemakaavan sisältövaatimusta koskevassa säännöksessä tarkoitetaan. Kaavamuutoksen toteuttamisesta aiheutuvaa tilapäistä rakennusmelua ei ole myöskään pidettävä sellaisena kohtuuttomana haittana, jonka aiheuttaminen on asemakaavan sisältövaatimuksissa kielletty.

Hallinto-oikeus toteaa, että selvitysten perusteella alueen liikennemäärän lisääntyminen kaavamuutoksen johdosta tulee olemaan vähäistä. Alue sijaitsee hyvien jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueidenkäyttölaissa tai muissakaan säännöksissä tai määräyksissä ei ole määrätty asemakaavoissa osoitettavien autopaikkojen vähimmäismäärää. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä todetut pysäköintipaikkojen määrää koskevat kaavamääräykset sekä alueen lähiympäristössä olevat pysäköintimahdollisuudet, pysäköintipaikkojen lisääntyvään tarpeeseen on varauduttu riittävästi. Valituksessa mainitun Nummenpakan pientaloalueen liikennejärjestelyt poikkeavat alueen luonteen vuoksi kaavamuutosalueen liikennejärjestelyistä. Samoin Kupittaan Kärjen alueen kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset selvitetään kyseisen kaavamuutoksen yhteydessä. Edellä todetun perusteella asemakaavamuutos ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla liikenteen järjestämistä koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen vastainen. Kaavamuutoksesta ei liikenteen osalta myöskään aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa alueen asukkaille, jota asemakaavan sisältövaatimuksia koskevassa säännöksessä tarkoitetaan.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 23.4.2025

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.