Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Fanni Tuomaala 1.4.2025:​

Kaavoituksessa on laadittu 17.02.2025 päivätty ja 27.03.2025 muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus.

Nyky- ja suunnittelutilanne​

Asemakaavanmuutoksen kohteena on 1251 m²:n kokoinen tontti Ruohonpäänkadulla pientalovaltaisten asuntoalueiden korttelialueella. Lisäksi asemakaavanmuutosalueeseen sisältyy tonttiin rajautuva osa Ruohonpäänpuistosta. Puiston halki virtaa ekologisesti arvokas Kovasojan kaupunkipuro, jossa on tehty vastikään laajoja ympäristönsuojelullisia hoitotoimenpiteitä. Kaavamuutoksen yhteydessä on tarpeellista päivittää Kovasojaa ja sen ympäristöä koskevat ympäristönsuojelulliset määräykset.​

Asemakaavamuutoksen ja tonttijaon kohteena oleva tontti on yksi Kähärin Karjalaiskylän asevelikylän rintamamiestalotonteista ja sillä sijaitsee vuonna 1955 rakennettu rintamamiestalo. Karjalaiskylä on Yleiskaava 2029:ssä osoitettu arvokkaaksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi, jota koskee yleiskaavamääräys: ”Alue on arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön alue, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.”​

Korttelin asemakaavallinen tilanne on peräisin kaikkien tonttien osalta 1950-luvulta eikä myöhempiä tonttijakoja tai täydennysrakentamista ole tehty. Muissa ympäröivissä Karjalaiskylän kortteleissa rakennuskannan ajallista hajontaa on jonkin verran enemmän ja rintamamiestaloja on paikoin korvattu uudemmilla rakennuksilla. Karjalaiskylän kortteleiden sisäosat ovat säilyneet laajalti rakentamattomina ja puutarhamaisina. Suunnittelualuetta vastapäätä Ruohonpäänkadun toisella puolella sijaitsee Tommilankadun päiväkoti.​

Tontin ja ympäristön kaupunkikuvalliset arvot liittyvät erityisesti hyvin säilyneeseen jälleenrakennusajan miljööseen: rintamamiestaloalueille tyypilliseen väljään typologiaan sekä vanhoihin puutarhamaisiin pihoihin. Ruohonpäänpuistolla on merkittävä rooli kaupunkikuvan ja alueidentiteetin kannalta. Nauhamaista Ruohonpäänpuistoa reunustavat pientalotontit, minkä vuoksi tonttien ilmeellä on voimakas maisemallinen vaikutus puiston miljööseen.​

Ruohonpäänpuisto, sen halki virtaavan Kovasojan kaupunkipuron ja puron rantavyöhykkeen muodostama metsäverkostoyhteys ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ekologinen käytävä. Kaavanmuutoksella jaettavan tontin kasvillisuus on osa korttelin keskelle muodostuvaa viherkokonaisuutta luonto- ja ilmastoarvoineen. Korttelin ja samalla tarkastelussa olevan tontin läpi kulkee lounais-koillissuunnassa alueellinen viheryhteys.

Suunnittelualueen yhteispinta-ala on 6002 m². Pientalotontti on yksityisomistuksessa ja puiston omistaa kaupunki.​

Nykytilannetta sekä suunnittelutilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat​

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet​

Aloitteen tekijän tavoitteena on kaavaprosessin alkuvaiheessa ollut pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi siten, että molemmille tonteille tulee rakennusoikeutta asuinpientaloa varten, mieluiten sallien kaksiasuntoisten pientalojen rakentamisen. Kaavaprosessin myöhemmässä vaiheessa parhaaksi vaihtoehdoksi on kaavoituksen ja kaava-aloitteen tekijän käymän keskustelun myötä todettu yhden asunnon omakotitalojen vaihtoehto.​

Asemakaavanmuutoksella toteutetaan pormestariohjelman mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta ja kaupungin ilmastotavoitteita mahdollistamalla tontin jako ja täydennysrakentaminen. Täydennysrakentamisen määrä ja tapa sovitetaan ympäristöön huomioiden sen ominaispiirteet. Alueen tärkeimmät ominaispiirteet liittyvät sen historiallisiin ja ekologisiin arvoihin.​

Kaavaprosessin vaiheet​

Asemakaavanmuutos perustuu 15.8.2023 päivättyyn asemakaavanmuutosaloitteeseen.​

Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta on suoritettu kuulutuksella 13.1.2024.

Lisäksi suunnittelualueen naapurustoon lähetettiin kirjeitse 5.1.2024 päivätty vireilletulokirje.​

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 3.2.2024 mennessä. Mielipiteitä jätettiin 4 kappaletta.

Mielipiteistä 3 on lähialueen kiinteistönomistajien jättämiä ja yksi Turku Energia Sähköverkot Oy:n jättämä.​

Lähialueen kiinteistönomistajien mielipiteissä esitetään huoli alueen ominaispiirteiden säilymisestä, jos alueella tehdään tonttien jakoja ja täydennysrakentamista. Turku Energia Sähköverkot Oy:n mielipiteessä tuodaan esiin mahdollisuus paikalla sijaitsevien kaapeleiden siirrosta muutosta haluavan kustannuksella.​

17.2.2025 päivätty kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja lausunnoilla 24.2.-10.3.2025. Ehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Turun kaupunginmuseon lausunnossa tuotiin esiin näkemys kaavaehdotuksen ratkaisujen hyvästä soveltuvuudesta Yleiskaava 2029:n määrittelemään historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön.​

Muistutuksia saatiin 2 kappaletta ja nämä olivat lähialueen asukkailta. Toisessa muistutuksessa esitetään, että suunnittelualueen täydennysrakentaminen ei ole kannatettavaa alueen historiallisten ja luontoarvojen vuoksi. Toisessa muistutuksessa esitetään, että eteläisempi asuinrakennuksen rakennusala tulisi sijoittaa kauemmas eteläisestä tontin rajasta, jotta kasvillisuutta säästyy enemmän ja rakentaminen ei vaikuta hulevesien kulkuun. Muistutuksessa ilmaistaan huoli tontin maan pinnan korkojen mahdollisista muutoksista. Molemmissa muistutuksissa kaavaratkaisujen toteutumisen luotettavuudesta ollaan huolissaan Ruohonpäänpuiston toiselle puolelle sijoittuvaa, heikoksi katsottua täydennysrakentamiskohdetta esimerkkinä käyttäen.​

Muistutusten perusteella eteläisempää rakennusalaa on siirretty 1,5 m Ruohonpäänkadun suuntaan tontin rajan myötäisesti. Tämän verran rakennusalaa voidaan siirtää tinkimättä tontin käytettävyydestä. Kaavaehdotukseen lisättiin kaavamääräys: ”Pihan korkomaailman tulee sopeutua ympäristöön eikä luontaisia maaston muotoja saa merkittävästi muuttaa”.​

Lausunnot ja muistutukset vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 4.4.​

Muistutusten perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.​

Asemakaavanmuutosehdotus​

Kaavaehdotuksessa kaava-alue muodostuu kahdesta asuinpientalotontista ja puistoalueesta. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos erillispientalojen korttelialueelle (AO-1). Puistoalueen (VP) osalta päivitetään ainoastaan sitä koskeva ympäristönsuojelullinen kaavamääräys, eikä puistoon kohdisteta muutoksia.​

Suunnittelualueen tontti 1 jaetaan poikittaissuunnassa kahdeksi tontiksi. Molemmille muodostettaville tonteille osoitetaan rakennusoikeutta asuinpientaloa sekä talous- tai autonsäilytysrakennusta varten. Asemakaavanmuutos mahdollistaa myös kaksiasuntoisten pientalojen rakentamisen erillispientalojen korttelialueelle kaavan salliman rakennusalan, rakennusoikeuden, muiden kaavamääräysten ja rakennusjärjestyksen asettamien reunaehtojen puitteissa.​

Ruohonpäänkadun puoleiselle tontille osoitetaan 130 k-m² ja taaemmalle tontille 120 k-m² rakennusoikeutta asuinrakennusta varten. Talousrakennuksia varten osoitetaan 30 k-m² molemmilla tonteilla. Asemakaavalla lisätään siten tontin rakennusoikeutta voimassa olevan kaavan 240,6 k-m²:stä yhteensä 310 k-m²:n. Uudeksi tonttitehokkuudeksi (et) tulee 0,25.​

Uudet rakennusalat sijoitetaan tontin ja samalla korttelin reunalle olemassa olevan rintamamiestalon tapaan. Näin korttelin vehreä sisäosa ja puutarhakäytössä oleva ala voidaan säilyttää mahdollisimman suurelta osin. Kadun puoleisen asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu olemassa olevan rintamiestalon kohdalle ja toisen asuinrakennuksen rakennusala samassa linjassa etelämmäs. Tonttien pulpettikattoiset talousrakennukset sijoittuvat yhteiselle tonttirajalle siten, että rakennukset muodostavat yhdessä harjakattoisen massan rintamamiestaloalueiden vanhojen asemakaavojen tapaan. Kaavaehdotuksessa Ruohonpäänpuiston suuntaan muodostuu uusi maisemallinen tilanne, minkä vuoksi rakentamisen ohjaaminen julkisivuja ja piha-aluetta koskevin kaavamääräyksin on tärkeää arkkitehtuurin ja pihojen kaupunkikuvallista tason varmistamiseksi.​

Tonteille osoitetaan kasvipeitteisenä ja puustoa kasvavana pidettävää alaa pihan vehreän ilmeen ja luonto- ja ilmastoarvojen vaalimiseksi. Tontin luonto- ja ilmastoarvojen kannalta tärkeimmät elementit, suurikokoiset puut ja korttelin lounais-koillis-suunnassa halkova viheryhteys sijoittuvat tälle alueelle. Tontin Ruohonpäänpuiston puoleiselle reunalle osoitetaan pensasaita. Ruohonpäänkadun puoleisen rakennusalan edustalle osoitetaan istutettava alue rintamamiestaloalueille ominaiseen tapaan. Ruohonpäänpuistossa virtaavaa, arvokasta Kovasojan kaupunkipuroa koskevat kaavamääräykset päivitetään ympäristön luontoarvojen turvaamiseksi.​

Toimivalta​

Asemakaavanmuutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä ja näin ollen sen hyväksymisestä päättäminen kuuluu hallintosäännön 50 §:n 4. kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan.​

S-kokoluokan kaavoissa, joissa rakennusoikeuden lisäys jää alle 500 k-m², maankäyttösopimusta ei laadita. Tämä perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymiin Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteisiin (Kv 13.2.2023 § 29).​​

Seuraava vaihe​

Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavanmuutoksen se voidaan muutoksenhakuajan jälkeen kuuluttaa voimaan.​

Asemakaavanmuutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

Sovelletut lainkohdat​

Alueidenkäyttölaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.​

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.​

Liite 1​Kartta Ruohonpäänkatu 6

Liite 2​Vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1​Selostus Ruohonpäänkatu 6

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Ruohonpäänkatu 6

Oheismateriaali 3​OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 4​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 2) sekä 17.2.2025 päivätyn ja 27.3.2025 muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Ruohonpäänkatu 6. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: Kähäri 30.-8 ja 9.​

Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää periä yksityiseltä kiinteistönomistajalta asemakaavan laatimiskuluina 2400 €, tonttijaonmuutoksen laatimiskuluina 825 €, kuulutuskuluina 3 x 420 € ja lautakunnan käsittelykustannuksina 1575 €, eli yhteensä 6060 €.​

Maksut laskutetaan sen jälkeen, kun kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.