Kaupunkiympäristö, kehittämispäällikkö Juha Jokela ja suunnitteluinsinööri Jarmo Koivisto 26.2.2025.

Tausta ja tavoite

Suunnittelualueella on tapahtumassa merkittäviä muutoksia sataman yhteisterminaalin kehittymisen myötä. Suunnittelulla varaudutaan laivaliikenteen yhteisterminaalin rakentamiseen ja Linnanniemen alueen kehittämiseen. Lisäksi katusuunnitelmien laatimisen tavoitteena on parantaa yleisten alueiden viihtyisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä.

Suunnittelualue on 23.11.1953 (68/1952) sekä 31.1.2015 (19/2012) voimaan tulleissa asemakaavoissa katu-, puisto- ja yleistä aluetta (Sataman liikennealue).

Suunnitelma

Linnankadun ja Vallihaudankadun liittymään rakennetaan kiertoliittymä.

Vallihaudankadulla välillä Linnankatu-Satamakatu muutetaan kaistajärjestelyjä ja rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet molemmille puolin katua. Näin alueelle saadaan muodostettua yhdenmukainen pyöräliikenteen verkkoa ilman epäjatkuvuuskohtia.

Vallihaudankadulle välille Linnankatu-Nuottasaarenkatu rakennetaan linja-autoille lyhytaikaiseen pysäköimiseen tilaa, erityisesti linnan charterbusseja varten, takseille viisi paikkaa sekä kääntöpaikka palvelemaan linja-autoja sekä takseja.

Linnankatu Satamakadun ja Vallihaudankadun välillä muutetaan joukkoliikennekaduksi, jossa moottoriajoneuvot, pyöräily ja jalankulku ovat samassa tasossa. Kyseisellä osuudella moottorikäyttöisestä ajoneuvoliikenteestä on sallittu vain Föli-bussit ja linnan huoltoajo.

Autoliikenne kulkee joukkoliikennekatua kiertäen reitillä Linnankatu – Vallihaudankatu – Satamakatu ja edelleen Linnankatu. Linnan kohdan kadunvarsipysäköinti poistuu ja taksitolppa siirtyy Vallihaudankadulle Linnankadun eteläpuolelle. Makasiinien tulevan käytön mahdollistamiseksi niiden kohdalla kadun pinta lasketaan makasiinien pihan tasoon. Alemmat tasolta rakennetaan portaat ajoradan tasoon.

Suunnittelualueen katujen katuluokka on 3. Jalankulku ja pyöräteillä katuluokka on 5. Kadut luokitellaan niiden liikenteellisen merkityksen mukaan katuluokkiin 1-5. Katuluokka 3 on pää- tai kokoojakatu ja katuluokka 5 on pientaloalueen asuntokatu tai kevyen liikenteen väylä, jolla on huoltoliikennettä.

Kuva 1. Suunnittelualue.

Poikkileikkaukset

Vallihaudankadulla on osittain kivetyllä keskisaarekkeella erotettu yksi ajorata molempiin suuntiin. Satamakadun liittymässä on liittymään saavuttaessa kaksi kaistaa. Länsipuolella pyörätie ja jalkakäytävä on erotettu ajoradasta kivetyllä erotuskaistalla ja itäpuolella erotuskaistana säilytetään nykyinen viherkaista lehtipuineen. Reunakiven korkeus on perustilanteessa 12 cm.

Linnankadulla on yksi ajokaista, yksisuuntaiset pyöräkaistat sekä leveät jalankulkualueet. Järjestelyssä pyöräliikenne kulkee kadun reunojen pyöräkaistoilla ja autoliikenne kulkee keskellä katua. Kohtaamistilanteissa autojen pitää väistää toisiaan pyöräkaistoille. Linja-autopysäkkien kohdalla pyöräkaistat katkeavat ja pyöräilijöiden pitää joko odottaa tai ohittaa bussi.

Kaikkien katujen poikkileikkaus on harjakalteva. Vallihaudankadulla hulevedet johdetaan reunatuilla hulevesikaivoihin. Linnankadulla hulevedet johdetaan pintakallistuksin hulevesikaivoihin. Linnankadun pohjoispuolella makasiinien pihan tasossa olevalla jalkakäytävällä hulevedet johdetaan pintakallistuksella ja luonnonkivikourulla hulevesikaivoihin.

Pintamateriaalit, kasvillisuus ja rakenteet

Vallihaudankadulla ajoratojen päällysteenä käytetään asfalttia. Pyörätiet tehdään punaisella asfaltilla. Kivetyt keskisaarekkeet ja erotuskaistat tehdään punaisista noppakivistä. Jalkakäytävien ja bussipysäkkien odotusalueiden pintamateriaalina on betonilaatta.

Linnankadulla ajoradan ja pyöräkaistojen päällysteenä käytetään asfalttia. Jalankulkualueet tehdään harmaista nupukivistä. Erotuskaistat tehdään harmaista noppakivistä. Pohjoispuolelle jalankulkualueelle ja viherluiskaan istutetaan lehtipuurivi.

Kaikille reuna-alueille istutetaan nurmikko.

Valaistus

Kaduille suunnitellaan uusi katuvalaistus led-valaisimin. Pylväskorkeutena on ajoneuvoliikenteelle varatuilla alueilla 8 m. Jalankulun ja pyöräilyn väylillä pylväskorkeus on 6 m.

Tasaus ja kuivatus

Katujen ja alueiden tasaukset on pyritty mahdollisuuksien mukaan pitämään lähellä nykyistä maanpintaa.

Katualueilta hulevedet johdetaan ritiläkantisilla kaivoilla nykyisiin kuivatusjärjestelmiin.

Vesihuolto ja muu kunnallistekniikka

Suunnittelualueella on vesijohtoja, jätevesiviemäreitä, kaukolämpöputkia, sähkökaapeleita sekä tietoverkon kaapeleita. Nämä säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja sijoitetaan uudelleen kadun linjauksen tai leveyden muuttuessa merkittävästi nykyisestä.

Esteettömyys

Suunnitelmaratkaisut laaditaan esteettömyyden perustason mukaisesti. Esteettömyystasoja on kaksi: erikoistaso ja perustaso. Alueen palvelutarjonta sekä käyttäjämäärät, esimerkiksi suuret jalankulkuvirrat ja julkiset palvelut, vaikuttavat erikoistason valitsemiseen esteettömyyden tavoitetasoksi. Perustason piiriin kuuluvat kaikki muut alueet, joita ei ohjeisteta erikoistason kohteiksi. Tässä tapauksessa esteettömyyden perustaso on nähty oikeaksi esteettömyyden tasoksi.

Kustannukset

Nyt hyväksyttäväksi esitettyjen katusuunnitelmien rakennusosatasoinen kustannusarvio on 4,7 miljoonaa euroa (alv 0 %) sisältäen huleveden kustannukset. Kustannusarvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 15 %. Kustannusarvio ei sisällä mahdollisen julkisen taiteen kustannuksia, mahdollisia pilaantuneiden maiden (PIMA) käsittelykustannuksia eikä mahdollisten arkeologisten kaivausten kustannuksia.

Ferry Terminal Turku kaava-alueen eteläosan rakennusosatasoinen kustannusarvio on 16,34 miljoonaa euroa (alv 0 %). Ferry Terminal Turku kaava-alueen pohjoisosan rakennusosatasoinen kustannusarvio on 11,87 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusarvioissa käytetty maanrakennuskustannusindeksin pisteluku on 131,6 (2015=100, elokuu 2023).

Kaupunginvaltuusto päätti 19.6.2023 § 142 asemakaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksyä Ferry Terminal Turku -asemakaavan toteuttamisen yleisten alueiden kustannusarvion vaihteluväliksi 29–54 miljoonaa euroa (alv 0 %), joka koostuu kaava-alueen yleisten alueiden (katujen ja suojaviheralueiden) kustannuksista (vaihteluväli 20–38 miljoonaa euroa) ja kaava-alueen toteuttamisen edellyttämien ulkopuolisten alueiden kustannuksista (vaihteluväli 9–16 miljoonaa euroa). Asemakaavavaiheessa kustannusarviot perustuivat hankeosalaskentaan ja kustannuksia arvioitaessa käytettiin maanrakennuskustannusindeksin pistelukua 129,35 (2015=100, helmikuu 2022). Kaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytty kustannusarvio ei sisällä satamaraiteen rakentamisen ja rakennusten purkamisen kustannuksia eikä kaikkia vesihuollon rakentamisen ja johtosiirtojen kustannuksia.

Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 13.2.2023 § 32) mukaisesti, mikäli hankkeen hyväksytty kustannusarvio hankevarauksineen nousee indeksikorjaukset huomioon ottamisen jälkeen 10 % ja vähintään 100.000 euroa, tai mikäli hankkeessa tapahtuu jokin muu merkittävä muutos, saatetaan päivitetty kustannusarvio tms. muutosten jälkeen toimivaltaisen tahon käsiteltäväksi. Ferry Terminal Turku -asemakaava-alueen osalta se on kaupunginvaltuusto.

Mahdollinen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi uudelleen lähetettävä Ferry Terminal Turku kaava-alueen infrakustannusasia tulee arvioitavaksi vasta em. kaavan edellyttämien kaikkien suunnitelmien ja rakennusosatasoisten kustannusarvioiden valmistuttua.

Nähtävilläolo, muistutukset ja muutokset nähtävilläolon jälkeen

Liikenteenohjaus- ja katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 27.1.2025-10.2.2025 kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelupisteessä ja verkossa osoitteessa turku.fi/kuulutukset. Suunnitelmista on jätetty yksi muistutus.

Muistutuksessa esitetään seuraavia huomautuksia ja muutoksia suunnitelmiin:

- Kaivonkansien sijoittamista pyöräilijöiden ajolinjalle tulee välttää, mutta aina se ei ole mahdollista.

- Linnankadun pyöräkaistojen materiaaliksi esitetään punaista asfalttia nupukiven sijaan, koska tasaisempi pinta on miellyttävämpi ajaa, auttaa pyöräkaistoja erottumaan jalankulkuväylistä ja on parempi myös talvipyöräilyn kannalta.

- Pyörätelineitä tarvitaan muistutuksen mukaan nykyistä enemmän, mutta jo Linnanpuiston laidalla olevien nykyisten eturengastelineiden korvaaminen runkolukittavilla auttaisi jo huomattavasti.

- Linnankadun keskustan puolella huomautetaan, että suunnitelmassa esitetyt yksisuuntaiset pyöräilyjärjestelyt eivät yhdisty nykyiseen infrastruktuuriin, jossa Linnankadun pohjoispuolella kaksisuuntainen pyörätie.

- Kiertoliittymään esitetään muutamia muutoksia pyöräilyn ja jalankulun järjestelyihin.

- Pyöräilyreitti Forum Marinumin suunnasta esitetään muutettavaksi asfaltoiduksi Vallihaudankadun suojatien itäpuolella ja pyöräilyreittien viitoitusta tarkennettavaksi. Matkustajaterminaalin lähelle esitetty pyöräilyn viitoituksen lisäämistä. Lisäksi esitetty Linnankadun linja-autopysäkin merkin sekä Satamakadun pyörätiemerkin tarkentamista.

Vastine muistutukseen:

Katusuunnitelmaan on muutettu Linnankadun pyöräkaistojen materiaaliksi asfaltti. Väriksi valittiin harmaa Turun kaupunginmuseon kommenttien perusteella. Nykyinen Linnankadulla sijaitseva pyöräpysäköinti on siirretty Vallihaudankadulle ja lisätty pyörätelineitä Linnanpuistoon. Katusuunnitelmassa esitetään tavoitetilanteen mukainen pyörätelineiden järjestely ja rakennussuunnitelmassa ratkaistaan välivaiheen toteutus. Muistutuksen perusteella kiertoliittymään on lisätty liittyville pyöräteille väistämisviiva, lisätty punainen väri kiertoliittymän pyörätien jatkeille sekä pienennetty saarekkeiden kokoja. Lisäksi suunnitelmaan on tehty muistutuksessa esitetyt muutokset koskien pyöräreittiä ja viitoituksia.

Lisäksi Turun kaupunginmuseolta on saatu seuraavat kommentit suunnitelmiin:

- Sijainti linnan vieressä on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin herkkä, joten katupinnoitteiden värityksen on syytä noudattaa Turun historiallisilla alueilla vakiintunutta käytäntöä. Museo katsoo, että sekavärisellä nupukivellä suunnitelmissa esitetyt jalankulkualueet on syytä vaihtaa harmaaksi nupukiveksi. Pyöräkaistat voisivat tällöin olla sekaväristä nupukiveä.

- Kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden vuoksi asfaltoidun ajoradan on myös linnan kohdalla perusteltua olla perusväristä asfalttia kuten muuallakin Linnankadulla.

- Liikenneympyrän keskelle esitetty istutettava lehtipuu on syytä poistaa suunnitelmista. Kasvaessaan puu katkaisisi näköyhteyden linnaa kohti Linnankatua keskustan suunnasta kuljettaessa.

Turun kaupunginmuseon kommenttien perusteella suunnitelmaan on muutettu siten, että ajorata ja pyöräkaistat päällystetään normaalivärisellä asfaltilla ja jalankulkualueet harmaalla nupukivellä. Lisäksi poistetaan lehtipuu Linnankadun ja Vallihaudankadun kiertoliittymästä.

Edellä mainittujen lisäksi on tehty useita muita pieniä muutoksia nähtävillä olon jälkeen mm. puiden sijoittelun, viheralueiden, linja-autopysäkin, huoltolevikkeen, tasausten, reunatukien ja kiveysten osalta. Muutokset ovat vähäisiä eikä suunnitelmia ole siten tarvetta asettaa uudelleen nähtäville.

Liite 1                                  Linnankatu katu- ja puistosuunnitelma K 6077 188, 24.2.2025

Liite 2                                  Vallihaudankatu katusuunnitelma, K 4283 019, 24.2.2025

Liite 3                                  Sataman liikennealueen osan yleisen alueen suunnitelma, K 4283 030, 24.2.2025

Liite 4                                  Liikenteenohjaussuunnitelma, L 6077 209, 26.2.2025

Oheismateriaali 1               Muistutus 1

Oheismateriaali 2               Turun kaupunginmuseon kommentit

Oheismateriaali 3               Havainnekuva

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä katu-, puisto-, yleisten alueiden ja liikenteenohjaussuunnitelmat liitteiden 1-4 mukaisesti.