Kaupunkiympäristö, kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, Konsernihallinto, yhteiset palvelut, talouspalvelut, talouspäällikkö Johanna Korpikoski ja kiinteistötalouspäällikkö Timo Sankari 24.2.2025:

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2024 toimintasuunnitelmien noudattamista ja täytäntöönpanoa koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätöksessä raportoidaan myös kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Keskustan kehittämisen ja Tiedepuiston kärkihankkeiden kaupunkiympäristön toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellusti. Taito-kampuksen hankesuunnitelma on hyväksytty elokuussa valtuustossa. Kupittaan kärjen asemakaavaehdotus ja Voimakadun asemakaavaehdotus joudutaan muutoksien takia asettamaan uudestaan nähtäville. Itäharjun liittymän kaavan päivitetyt tavoitteet on hyväksytty. Musiikkitalo Fuugan rakentaminen toteutuu tavoitteen mukaisesti. Musiikkitalo Fuuga on käyttöönotettavissa syksyllä 2026. Kauppahallin korttelin asemakaavoituksen edistäminen on odottanut kauppahallin hankesuunnitelman hyväksymistä. Aninkaisten konserttitalon asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2024. Sataman yhteisterminaalin kaava-alueen katusuunnitelmat ovat pääosin valmistuneet ja hyväksytty. Satamaraiteen toteuttamisesta saavutettu neuvottelutulos osana MAL-sopimusneuvotteluja. Kupittaa-Turku (KUTU) -hankkeen toimenpiteet Turun ratapihalla ovat käynnissä ja etenevät suunnitellusti. Helsingin junien pääteasema siirtyi Kupittaalta Turun pääratapihalle ja uusi Aurajoen ylittävä Raunistulansilta otettiin käyttöön. Raitiotien toteutussuunnittelu käynnistynyt Turun Raitiotie Oy:n toimesta. Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Runosmäen monitoimitalo Riimi on valmistunut ja Karhunaukion monitoimitalon kaava on hyväksytty valtuustossa, mutta valtuuston päätöksestä tehtyjen valitusten vuoksi se ei ole vielä voimassa.

Kaava- ja tonttivarannon kasvattaminen on jäänyt osittain tavoitteesta muutamien keskeisten kaavojen hidastumisen takia. Vuonna 2024 on hyväksytty yhteensä 21 asemakaavaa, joista valtuustossa on hyväksytty 13 asemakaavaa ja lautakunnassa 8 kaavaa. Kaavoitusohjelman toteutumisaste oli 65 %. Kaikkiaan rakennusoikeutta on hyväksytyissä kaavoissa syntynyt 173.738 k-m2, josta asuinkerrostaloille 106.700 k-m², pientaloille 31.475 k-m² ja yritystoimintaan 25.563 k-m². Asuinkerrosalan tavoitteesta jäätiin 21 % niin kerros- kuin pientalojenkin osalta. 82 % asemakaavoitetusta kerrosalasta sijoittui kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Pientalotonttitarjontaa on kasvatettu sekä täydennysrakentamisselvityksen hankkeiden että erillisten aluehankkeiden kautta. Vuonna 2024 on täydennysrakentamisselvityksen asemakaavoja ollut vireillä viisi kappaletta, joista kaksi on hyväksytty. Hyväksytyissä Jäkäläpolun ja Hamaronkadun asemakaavoissa on pientaloille kerrosalaa yhteensä 1000 kerrosneliötä. Pientalokaavoja ei ole saatu luovutuskuntoon halutussa aikataulussa mm. kaavavalitusten ja maankäyttösopimusneuvotteluiden viivästymisten takia.

Asetettuja tavoitteita konserniyhtiöille kaavoitettavasta asuinkerrosalasta ja luovutettavasta rakennusoikeudesta ei saavutettu. Konserniyhtiöille myöhemmin luovutettavaa rakennusoikeutta on valmisteilla kaupungin isoissa kaavahankkeissa erityisesti Tiedepuiston alueella. Konserniyhtiöiden omistamille alueille kaavahankkeita oli käynnissä Kuralassa ja Mooriankunnaksessa. Konserniyhtiöille (TVT ja Vaso) luovutettiin rakennusoikeutta vuoden aikana 20.900 k-m². Elinkeinoelämälle kaavoitettu kerrosala oli 35.563 k-m², noin 44 % tavoitetta pienempi.

Kaavoituksen sujuvoittamistoimenpiteitä edistetty aktiivisesti ja sovitut rekrytoinnit saatu tehtyä. Esiselvitykset on laadittu tavoitteen mukaisesti ja vähäiset asemakaavat käynnistetty keskimäärin 2,8 kk:n kuluessa esiselvityspäätöksestä (tavoite 6 kk). Isompien kaavojen läpimenoaikoja pyritään aktiivisesti saamaan tavoitteen mukaisiksi. Kasvaneiden resurssien myötä kaavan käynnistymisen kuluvaa odotusaikaa on pystytty lyhentämään kohti tavoitetta eli 24 kuukautta. Vuonna 2024 asemakaavoituksen keston mediaani kaavoituksen käynnistymisestä hyväksymiseen oli 27,8 kuukautta, kun se vuonna 2023 oli 48,4 kuukautta. Kaavahankkeista on valmisteltu kumppanuus/konsulttityönä noin neljännes. Vuoden 2024 kaavoitusohjelmassa oli hankkeita joko valmistelussa tai hyväksyttävänä 58 kappaletta. Kaavoitusohjelmassa on priorisoitu erityisesti nopeasti käynnistyviä hankkeita.

Vuonna 2024 rakennusvalvonnassa tehtiin 1158 lupapäätöstä, 85 päätöstä vähemmän kuin vuonna 2023. Vireille jätettyjä hakemuksia oli viime vuonna 1236 kappaletta, 7 % vähemmän kuin vuonna 2023. Rakennusluvat myönnettiin 28 asuinkerrostalolle, joissa oli yhteensä 1208 asuntoa. Lupia uusille omakoti- ja paritaloille myönnettiin 38 kappaletta, 26 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2023. Kaiken kaikkiaan vuonna 2024 rakennuslupa myönnettiin Turussa 229 uudelle rakennukselle. Kaikkien rakennuslupien käsittelyaika oli 56 vrk (mediaani) ja ylitti siten vuodelle 2024 asetetun tavoitteen (30 pv).

Kaupunkiympäristö on panostanut merkittävästi kestävän liikkumisen edistämiseen. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP) on hyväksytty valtuustossa 16.12.2024 § 189 ja kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma (SULP) kaupunginhallituksessa 9.12.2024 § 402. Heinäkuun alussa 2025 aloittavan runkolinjaston edellyttämät pysäkkijärjestelyt on suurelta osin suunniteltu ja rakentaminen on osittain käynnissä. Korkean kunnossapidon laatutason pyöräreittejä on käytössä yhteensä noin 70 km. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmahankkeista on toteutettu mm. Raunistulansilta, Inspehtorinkatu, Hämeentulli ja Itäisen rantakadun 1. vaihe sekä Auvaismäentien jalankulun ja pyöräilyn väylä.

Fölissä tehtiin 26,6 miljoonaa matkaa vuonna 2024. Tämä on 5 % eli 1,25 miljoonaa matkaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Matkamäärä ylitti nyt koronaa edeltäneen ajan (vuosi 2019) matkamäärän 1,3 prosentilla. Matkustus on kasvanut joka kuukausi. Turkulaisten matkustus kasvoi suhteellisesti eniten Föli-alueen asukkaista. Lähimaksulla maksettiin 2,8 miljoonaa matkaa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärä on noussut verrattuna vuoden 2023 liikennemääriin. Autoliikenteen liikennemäärä on laskenut vuodesta 2023. Sähköbussiliikenteen osuus Fölissä kasvoi edelleen. Sähköbusseilla liikennöidään 54 %:ia Fölin ajetuista kilometreistä (49 % vuonna 2022).

Turun kaupunkipyörät täydensivät hyvin joukkoliikenteen palveluja osana kestävää liikkumista. Fölläreiden kausi 2024 oli onnistunut ja käyttö on kasvanut huomattavasti vuodesta 2023. Pyörillä ajettiin kauden aikana yhteensä noin 425.000 matkaa, lisäystä vuoteen 2023 verrattuna 16 %. Yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 3 ajoa per päivä kauden aikana.

Käyttötalous

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden tilinpäätöksen toimintakate vuonna 2024 oli -38,8 milj. euroa (TAM -47,8 milj. euroa), mikä tarkoittaa 9,0 milj. euroa toimintakatetta parempaa tulosta.

Kaupunkiympäristön toimintatuotot olivat 90,9 milj. euroa ja ylitystä talousarvioon nähden oli 3,1 milj. euroa (TA 87,8 milj. euroa).

Valmistus omaan käyttöön toteutui talousarvion mukaan ollen 1,8 milj. euroa (TA 1,9 milj. euroa).

Kaupunkiympäristön toimintamenot olivat 131,5 milj. euroa ja alittivat talousarvion 6,0 milj. eurolla (TAM 137,5 milj. euroa).

Palvelualuekohtaisesti talous toteutui vuonna 2024 seuraavasti:

​- Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus: Tuotot ylittyivät 2,4 milj. euroa ja kulut alittuivat 1,0 milj. euroa. Nettovaikutus +3,5 milj. euroa. Tuottojen kasvussa merkittävimpänä tekijänä oli vuokratuottojen toteutuminen 1,8 milj. euroa talousarviota suurempana (TA 27,6 milj. euroa) Poikkeama koostuu eri tekijöistä. Olemassa olevien sopimusten laatiminen, lisäksi on tehty taannehtivasti kertakorvaussopimuksia esim. rasitesopimuksia. Kuluja vähensivät palvelujen ostot, jotka alittivat talousarvion 1,7 milj. eurolla (TAM 4,3 milj. euroa). Tämä johtui raitiotien yleissuunnittelukulujen toteutumisesta 0,35 milj. euroa alle talousarvion (TA 0,45), purkutyökustannuksia jäi toteutumatta 0,7 milj. euroa alle talousarvion (TA 1,0) ja lisäksi palvelujen ostoja on vähentänyt kertaluontoinen sopimuskorvaus 0,7 milj. euroa, joka on kirjattu muihin toimintakuluihin,

​- Kaupunkirakentaminen: Tuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa ja kulut alittuivat 0,5 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -kirjaus toteutui talousarvion mukaan. Tuottojen ylitys johtui puukauppatulojen, lumenkaatolaskutuksen, katulämmityslaskutuksen, kauppatorin sulanapitolaskutuksen ja työtuntilaskutuksen talousarviota suuremmasta määrästä (ylitys yht. 0,5 milj. euroa). Infran kunnossapidon kulut ylittyivät n. 0,7 milj. euroa (TAM 32,9 milj. euroa). Perustuotteet ylittyivät 0,9 milj. euroa, erillistuotteet alittuivat 0,4 milj. euroa, erityistuotteet ylittyivät 0,2 milj. euroa,

​- Paikkatieto ja kaupunkimittaus: Tuotot alittuivat 0,1 milj. euroa ja kulut alittuivat 0,4 milj. euroa, nettovaikutus +0,3 milj. euroa. Kulujen alituksen suurin syy johtui suunniteltua vähäisemmistä palvelujen ostoista,

​- Luvat ja valvonta: Tuotot alittuivat 0,1 milj. euroa ja kulut 0,5 milj. euroa, nettovaikutus -0,3 milj. euroa. Pysäköintimaksutulot alittuivat 0,4 milj. euroa (TA 5,2 milj. euroa), koska uusien pysäköintialueiden toteutus viivästyi ja kaikkia suunniteltuja alueita ei toteutettu. Pysäköintivirhemaksutulot ylittyivät 0,7 milj. euroa (TA 2,6 milj. euroa). Rakennusvalvonnan tulot alittuivat 0,6 milj. euroa (TA 3,8 milj. euroa) ja kulut 0,2 milj. euroa (TA 2,8 milj. euroa). Ympäristöterveydenhuollon tulot toteutuivat talousarvion mukaan ja toimintakulut alittuivat 0,4 milj. euroa ja ympäristönsuojelun tulot alittuivat 0,1 milj. euroa ja kulut alittuivat 0,2 milj. euroa,

​- Liikkumispalvelut/ Kaupunkiliikkumisen ratkaisut: Tuotot toteutuivat talousarvion mukaan (TA 1,2 milj. euroa), kulut alittuivat 0,4 milj. euroa (TAM 2,0 milj. euroa), nettovaikutus +0,4 milj. euroa. Kulujen alituksen suurin syy oli hankkeisiin liittyvien henkilöstökulujen ja vuokrien toteutuminen alle talousarvion,

​- Liikkumispalvelut/ Seudullinen joukkoliikenne: Tuotot ylittyivät 1,3 milj. euroa (TA 40,3 milj. euroa) ja kulut alittuivat 2,3 milj. euroa (TAM 66,7 milj. euroa). Nettovaikutus +3,5 milj. euroa. Turun nettoluku liikennöinnin osalta alittui +2,4 milj. euroa. Liikennöinnin menot Turun osalta alittuivat 1,7 milj. euroa ja tulot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Ilmastoperusteinen tuki oli pienempi kuin vuoden 2024 talousarviota laadittaessa oli tiedossa, johtuen uudesta MAL-sopimuksesta. Kela-tuetut matkat alittuivat koko lautakunnan osalta 0,3 milj. euroa, ja

​- Palvelukokonaisuuden yhteiset toiminnot: Tuotot alittuivat noin 0,5 milj. euroa ja kulut alittuivat 0,9 milj. euroa (TAM - 7,7 milj. euroa), nettovaikutus +0,4 milj. euroa. Merkittävin osuus toimintakulujen alituksesta (0,5 milj. euroa) johtuu henkilöstökuluissa (työnantajamaksut ja lomapalkkajaksotus) syntyneistä säästöistä. Tilavuokrat toteutuivat 0,4 milj. euroa alle talousarvon.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden työvoiman käyttö vuonna 2024 oli 363,0 henkilötyövuotta, mikä alitti talousarviossa määritellyn tason 25,0 henkilötyövuodella (TAM 388 htv). Palkkojen ja palkkioiden toteuma oli 19,7 milj. euroa (TAM 20,9 milj. euroa). Poikkeamat johtuvat rekrytointien viivästymisistä, joihin ovat syynä osaavan henkilöstön saatavuusongelmat ja loppuvuonna alkanut yt-menettely.

​Lautakuntakohtaiset toimintakatteiden toteumat ovat seuraavat:

​- Kaupunkiympäristölautakunta -15,9 milj. euroa (TAM -21,3 milj. euroa),

​- Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta -22,8 milj. euroa (TAM -26,4 milj. euroa),

​- Rakennus- ja lupalautakunta -0,1 milj. euroa (TAM -0,1 milj. euroa), ja

​- Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta 0 milj. euroa (TAM 0 milj. euroa).

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden talouden ja toiminnan toteutuminen on raportoitu liitteessä 1 Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2024, kaavoitusohjelman seuranta 31.12.2024 liitteessä 2, kaavoituksen palvelulupausten seuranta 31.12.2024 liitteessä 3 ja kiinteistökehitysohjelman seuranta 31.12.2024 liitteessä 4. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelusuunnitelman seuranta 31.12.2024 on oheismateriaalissa 1 ja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden nostot oheismateriaalissa 2.

Omaisuuden myyntivoitot ja saadut korvaukset sekä investointiosan toteutuminen (Kh omaisuudenhallinta)

​Kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan tulosyksikölle on varattu investointiosaan ja käyttötalousosaan talousarviomäärärahat (1602 KH/Maaomaisuus, 1603 KH/Tilaomaisuus, 1604 KH/Infraomaisuus) investointiohjelmien ja kiinteän omaisuuden myyntitavoitteiden toteutusta varten. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa edellä mainittujen kokonaisuuksien toteutuksesta ja raportoinnista.

​Kaupunginhallituksen talousarviossa (Kh TA 30,1 milj. euroa) omaisuuden hallinnan tulosyksikölle, jonka toteutuksesta yllä olevien tulosyksiköiden osalta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa, asetettu alkuperäinen euromääräinen nettotavoite ylitettiin 7,4 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.12.2024 § 193 kaupunginhallituksen talousarviota muutettiin (Kh TAM 36,6 milj. euroa) ja alkuperäistä nettotavoitetta, jonka toteutuksesta kaupunkiympäristö vastaa, korotettiin 6,5 milj. euroa. Muutettu nettotavoite ylitettiin 0,9 milj. eurolla (TP2024 37,5 milj. euroa)

​Toimintatuotot toteutuivat 8,4 milj. euroa alkuperäistä tavoitetta suurempana. Luovutusvoittojen tuloarviota korotettiin 6,5 milj. euroa kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.12.2024 § 193 (Kh TAM 39,9 milj. euroa).

​-​ Maaomaisuuden ja rakennuskohteiden luovutusvoittojen toteutuma 27,6 milj. euroa oli alkuperäistä tavoitetta 9,6 milj. euroa korkeampi. Kiinteän omaisuuden kohteita, joissa esisopimuksen mukainen lunastus oli mahdollista tehdä vuoden 2026 loppuun mennessä, ei ollut mukana alkuperäisessä vuoden 2024 tuloarviotavoitteessa, ja lisäksi myytyjen kohteiden hankintameno on ollut arvioitua pienempi, mikä on vaikuttanut luovutusvoiton osuuden kasvuun.

​- Maankäyttösopimustulojen toteutuma 13,6 milj. euroa alittui 1,4 milj. euroa tavoitteeseen verrattuna. Uusissa maankäyttösopimuskorvaustuloista 25 prosenttia saadaan kuuden kuukauden kuluttua asemakaavan saatua lainvoiman. Loppusopimuskorvaus maksetaan vaiheittain rakennushankkeen edetessä, kuitenkin siten, että koko sopimuskorvaus tulee olla maksettu viimeistään 9 vuoden kuluttua. Vanhoja maankäyttösopimuksia on edelleen noin 20 kappaletta, joissa ei ole 9 vuoden takarajaa. Sopimuskorvausten erääntymistä ei pysty tarkalleen ennustamaan, koska se on riippuvainen rakennushankkeiden käynnistymisestä.

​- Ruoppausmassojen vastaanottokorvausten toteutuma 0,6 milj. euroa ylittyi 0,2 milj. euroa tavoitteeseen verrattuna.

​Toimintakulut ylittyivät 1,0 milj. eurolla tavoitteesta (Kh TA 4,4 milj. euroa) johtuen pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannusten ylittymisestä 0,6 milj. eurolla ja kiinteän omaisuuden luovutustappiosta 0,4 milj. euroa.

​Vuonna 2024 on toteutunut yhteensä 64 maaomaisuuden ja rakennuskohteiden kauppaa. Maaomaisuuden myyntikohteita oli 59, joista 12 tonttikohdetta oli uudistuotantoa ja 47 vuokratonttien omaksi lunastamisia tai lisäaluekauppoja. Omaisuuden myynneistä saadut investointitulojen toteutuma ylitti alkuperäisen tavoitteen 8,4 milj. euroa (Kh TA 19,7 milj. euroa). Kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.12.2024 § 193 korotettiin luovutustulojen tuloarvioita 6,5 milj. eurolla (Kh TAM 26,2 milj. euroa).​

​Investointihankkeiden rahoitusosuuksien toteutuma 7,6 milj. euroa alitti tavoitteen 4,2 milj. euroa (Kh TA 11,8 milj. euroa) johtuen rahoitusosuuksien jaksotuksesta seuraavalle tilikaudelle. Euroopan Unionin CEF Liikenne -rahoitustukea kirjattiin Turun ratapihat ja Kupittaan kaksoisraide -hankkeelle vuonna 2024 yhteensä 3,0 milj. euroa. Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointitukea kirjattiin yhteensä 3,2 milj. euroa, josta merkittävimmät tukikohteet olivat Raunistulan silta ja Itäisen Rantakadun jalankulku- ja pyöräväylän laadun parantaminen. Aran infra-avustusta kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen kirjattiin yhteensä 0,3 milj. euroa ja aluehallintoviraston avustusta ulkoliikuntapaikkahankkeille yhteensä 1,0 milj. euroa.​

​Tilainvestointimenojen​ toteutuma 61,3 milj. euroa oli edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna 15,8 milj. euroa suurempi (TP2023 45,5 milj. euroa).​ Vuonna 2024 rakenteilla oli useita hankkeita, kuten musiikkitalo Fuuga, Wäinö Aaltosen museon peruskorjaus sekä Jäkärlän uusi koulu ja päiväkoti. Käynnissä olivat myös vuoden 2025 tammikuussa valmistut Raunistulan koulun tekninen peruskorjaus ja kesällä 2025 valmistuva Nummen koulutalon tekninen peruskorjaus.

​Tilainvestointiohjelman alkuperäiseen talousarvioon (Kh TA 80,2 milj. euroa) määrärahamuutoksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 20,2 milj. euroa, koska hankkeiden talousarviomäärärahan jaksotus toteutusajalle tai hankkeiden toteutusmuoto oli muuttunut suunnitellusta. Tilainvestointimenojen ylitys muutettuun talousarvioon oli yhteensä 1,4 milj. euroa (Kh TAM 59,9 milj. euroa). Nimetyt investointihankkeet –kokonaisuus ylittää muutetun talousarvionsa (Kh TAM 2024 47,7 milj. euroa) 4,9 milj. eurolla. Pienet hankkeet –kokonaisuudesta (Kh TAM 2024 11,2 milj. euroa) jäi käyttämättä 2,8 milj. euroa. Osa hankkeista toteutui arvioitua edullisemmin, osassa hankkeita rahan jaksotus vuodelle 2024 on ollut liian suuri hankkeiden aikatauluihin nähden. Suurimpana yksittäisenä kohteena Seikkailupuisto, Timantti peruskorjaus, joka hankkeen laajuuden ja kustannusarvion nousun takia siirrettiin Nimetyt hankkeet-listalle (Kh 30.9.2024 §304). Hankkeen rahoitus säilyi Pienet hankkeet -kokonaisuudessa, josta vaikutus TA-rahan alitukseen 1,4 milj. euroa. Energiatehokkuusinvestoinnit –kokonaisuudesta (Kh TAM 2024 1 milj. euroa) jäi käyttämättä 0,7 milj. euroa.

​Infrainvestointimenojen toteutuma 92,4 milj. euroa oli 27,7 milj. euroa suurempi verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen (TP2023 64,7 milj. euroa). Vuoden 2024 aikana rakenteilla olevien merkittävien aluerakennuttamiskohteiden, kuten Kirstinpuiston, Pukkilan ja Herttuankulman alueelle toteutui saman aikaisesti alueiden infran toteuttamisen yhteydessä merkittävä määrä uutta kerrostalorakentamista. Näillä alueilla infran rakentaminen on jo loppuvaiheessa ja uusia vastaavia alueita on käynnistynyt mm. Pihlajanniemessä ja Skanssissa.​ Kauppatorin uudistamiseen liittyy vielä kaupungin ja muiden toimijoiden välisiä taloudellisia ja oikeudellisia epäselvyyksiä, joiden osalta kaupungilla on taloudellinen riski. Infrainvestointiohjelman alkuperäiseen talousarvioon (Kh TA 158,4 milj. euroa) määrärahamuutoksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 39,0 milj. euroa. Määrärahamuutokset kohdistuivat strategisiin kärkihankkeisiin (24,8 milj. euroa) ja kiinteistökehityskohteisiin (14,2 milj. euroa). Strategisista kärkihankkeista leikkaus kohdistui lähinnä Kaupungin rahoitusosuus satamasta -hankkeelle sekä kiinteistökehityskohteista Skanssin, Pihlajaniemen, Koskennurmen ja Kaupunginpuutarhan kaava-alueille.

​Infrainvestointimenojen alitus muutettuun talousarvioon oli 27,0 milj. euroa (Kh TAM 119,4 milj. euroa).​

​- Strategiset kärkihankkeet -kokonaisuus alitti muutetun talousarvionsa 17,2 milj. euroa. Suurimmat hankekohtaiset alitukset ovat: Itäisen rantakadun hankkeet (-3,5 milj. euroa), Aurajoen rantamuurin vaihe 1 (-7,0 milj. euroa) sekä Aurajoen rantaväylä välillä Agricolankatu-Tehtaankatu (-2,9 milj. euroa), joissa suunnittelu on vielä kesken. Lisäksi Kupittaan kärjen kumppanuushanke (-2,7 milj. euroa) ja Kupittaa-Turku kaksoisraide (-1,3 milj. euroa) ovat alittaneet ilmoittamansa vuosiennusteen.

​-​ ​ ​Kiinteistökehitys -kokonaisuus alitti muutetun talousarvionsa 6,3 milj. euroa. Suurimmat hankekohtaiset alitukset ovat Fabriikin alue (-5,4 milj. euroa), johon varaukseen sisältyvä Satakunnantien ja Tampereentien kaista- ja liittymäjärjestelyiden ajoitusta muutettiin. Vaasanpuiston (-0,4 milj. euroa) ja Kaistarniemi III jatkon (-0,5 milj. euroa) kaavoitus on vielä kesken.

​-​ ​ Liikenteen toimivuus ja turvallisuus -kokonaisuus alitti muutetun talousarvionsa 1,2 milj. euroa. Suurimmat hankekohtaiset alitukset ovat: Lauttarannansilta (-0,7 milj. euroa), jossa suunnittelu on vielä kesken sekä Auvaismäentie jk-pp (MAL) (-0,6 milj. euroa), joka toteutui kustannusarviota edullisemmin.

​Maanhankinnan investointimenojen toteutuma oli 2,2 milj. euroa (TP2023 51,4 milj. euroa), poikkeama talousarviosta 1,3 milj. euroa (Kh TA 3,5 milj. euroa). Edellisen vuoden tilinpäätöksen lukuihin (TP2023 51,4 milj. euroa), sisältyi merkittävä yksittäinen kiinteistöhankinta, joka nosti vertailuvuoden hankintamenon normaalitasoa korkeammalle.

​Vuonna 2024 suurimmat edelleen jatkuvat rakennuttamiskohteet olivat Turun ratapihat ja Kupittaan kaksoisraide sekä Turun musiikkitalo Fuuga -hankkeet.

​Turku on pormestariohjelman ja ilmastosuunnitelman mukaisesti kehittänyt ja ottanut käyttöön ilmastobudjetoinnin, joka integroi ilmasto- ja ympäristötavoitteet kaupungin taloudellisiin päätöksiin, edistäen kestävää kehitystä ja tehokasta resurssien käyttöä. Ilmastobudjetin arviointikehikkona käytetään EU:n kestävän rahoituksen taksonomialuokitusta, joka mahdollistaa ilmasto- ja kestävyystavoitteiden moniuloitteisen huomioimisen ja vihreän rahoituksen huomioimisen. Yli miljoonan euron investointihankkeet pyritään toteuttamaan EU-taksonomian mukaisina. Jotta infra- tai toimitilahankkeiden taksonomian mukaisuus täyttyisi, tulee hankkeiden merkittävästi edistää ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä olla aiheuttamatta merkittävää haittaa kiertotaloudelle, luonnon monimuotoisuudelle, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä ympäristön pilaantumiselle. Toimitila- ja infrahankkeiden taksonomian mukaisuus on arvioitu hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja raportoitu talousarvion yhteydessä. Teknisten arviointikriteerien toteutuma tarkastetaan ja tarvittaessa päivitetään hankkeiden valmistuttua. Suunnitteluvaiheen arvioinnissa havaittiin, että erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn kriteerien vaatimukset täyttyivät lähes poikkeuksetta kaupungin toimitilahankkeissa. Sen sijaan sopeutumisen, kiertotalouden, biologisen monimuotoisuuden sekä vesivarojen kestävän käytön kriteereiden täyttymisessä havaittiin enemmän epävarmuutta. Näiden kriteerien vaatimukset ovat sekä haastavammin toteutettavissa että niiden arvioimiseksi tarvittava tieto on ollut organisaatiossa rajallisempaa.​ ​ Infrahankkeiden suunnitteluvaiheen arvioinnin mukaan hillinnän, biologisen monimuotoisuuden, vesivarojen kestävän käytön ja ympäristön pilaantumisen kriteerit täyttyvät hyvin. Sen sijaan sopeutumisen ja kiertotalouden kriteerien täyttymisessä on enemmän epävarmuutta. Syyt kriteerien haastavuudelle infrahankkeissa ovat pitkälti samat kuin toimitilahankkeiden osalta. Sopeutumisen DNSH-kriteerien täyttäminen vaatii kattavaa asiantuntemusta ja ilmastoriskien skenaariotarkastelua, samalla kun kiertotalouden kriteerien arvioinnissa on epävarmuutta jätevirtojen tietojen rajallisuuden vuoksi.

​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden omiin kehittämishankkeisiin varatusta investointimäärärahasta käytettiin yhteensä 0,1 milj. euroa tietojärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen (TAM 0,6 milj. euroa). Joukkoliikenteen investointien toteuma oli 0,6 milj. euroa (TA 0,7 milj. euroa). Joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän rahoitusosuus oli 0,3 milj. euroa (TA 0,2 milj. euroa). ​

Investointien toteutumat ja selvitys poikkeamista on esitetty toiminnan ja talouden seurantaraportissa (liite 1), Kaupunkiympäristön rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2024 (liite 5), Toimitilojen rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2024 (liite 6), Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2024 (liite 7) ja toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2024 (liite 8).

​Yhteenveto

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus saavutti vuonna 2024 sille asetetun sitovan toimintakatetavoitteen toteuman muodostuessa 9,0 milj. euroa talousarviossa määriteltyä tasoa paremmaksi.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan tulosyksikön tila-, infra- ja maaomaisuuden kokonaisuuksien toteutuksesta ja raportoinnista. Kaupunkiympäristölle asetettu alkuperäinen euromääräinen nettotavoite ylitettiin 7,4 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston päätöksellä alkuperäistä nettotavoitetta korotettiin 6,5 milj. eurolla. Toteutuma 37,5 milj. euroa ylitti muutetun talousarvion 0,9 milj. euroa (Kh TAM 36,6 milj. euroa) toimintatuottojen ylittyessä 1,9 milj. euroa ja toimintakulujen ylittyessä 1,0 milj. euroa. Lopputulosta paransivat merkittävästi maaomaisuuden myyntivoitot.

Tilainvestointimenojen toteutuma 61,3 milj. euroa oli edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna 15,8 milj. euroa suurempi (TP2023 45,5 milj. euroa).​ Tilainvestointiohjelman alkuperäiseen talousarvioon (Kh TA 80,2 milj. euroa) määrärahamuutoksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 20,2 milj. euroa, koska hankkeiden talousarviomäärärahan jaksotus toteutusajalle tai hankkeiden toteutusmuoto oli muuttunut suunnitellusta. Tilainvestointimenojen ylitys muutettuun talousarvioon oli yhteensä 1,4 milj. euroa (Kh TAM 59,9 milj. euroa).

​Infrainvestointimenojen toteutuma 92,4 milj. euroa oli 27,7 milj. euroa suurempi verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen (TP2023 64,7 milj. euroa). Infrainvestointiohjelman alkuperäiseen talousarvioon (Kh TA 158,4 milj. euroa) määrärahamuutoksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 39,0 milj. euroa. Määrärahamuutokset kohdistuivat strategisiin kärkihankkeisiin (24,8 milj. euroa) ja kiinteistökehityskohteisiin (14,2 milj. euroa). Infrainvestointimenojen alitus muutettuun talousarvioon oli 27,0 milj. euroa (Kh TAM 119,4 milj. euroa). Strategiset kärkihankkeet -kokonaisuus alitti muutetun talousarvion 17,2 milj. euroa. Kiinteistökehitys-kokonaisuus alitti muutetun talousarvion 6,3 milj. euroa.

​Maanhankinnan investointimenojen toteutuma oli 2,2 milj. euroa (TP2023 51,4 milj. euroa), poikkeama talousarviosta 1,3 milj. euroa (Kh TA 3,5 milj. euroa). Edellisen vuoden tilinpäätöksen lukuihin (TP2023 51,4 milj. euroa), sisältyi merkittävä yksittäinen kiinteistöhankinta, joka nosti vertailuvuoden hankintamenon normaalitasoa korkeammalle.

​Asuinkerrostalotonttien sekä pien- ja rivitalojen tonttien kaavavarantoa on kyetty kasvattamaan vuonna 2024, mutta asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu. Myöskään tavoitetta konserniyhtiöille kaavoitettavasta asuinkerrosalasta ja luovutettavasta rakennusoikeudesta ei saavutettu.

Vähähiilisen liikkumisen tavoitteet toteutuivat ja vähähiilisen liikenteen osuutta Turun joukkoliikenteessä on kasvatettu 54 prosenttiin.

Kärkihankkeiden kaupunkiympäristölle asetetut toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

Liite 1​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2024

Liite 2​Kaavoitusohjelman seuranta 31.12.2024

Liite 3​Kaavoituksen palvelulupausten seuranta 31.12.2024

Liite 4​Kiinteistökehitysohjelman seuranta 31.12.2024

Liite 5​Kaupunkiympäristön rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2024

Liite 6​Toimitilojen rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2024

Liite 7​Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2024

Liite 8​Toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2024

Oheismateriaali 1​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelusuunnitelman seuranta 31.12.2024

Oheismateriaali 2​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden nostot 2024

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää osaltaan hyväksyä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden vuoden 2024 tilinpäätöksenliitteet 1-8 sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi oheismateriaalit 1-2.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa esittelijä täydensi alla olevaa kappaletta kauppatoria koskevalla lisäyksellä seuraavasti:

​ "Infrainvestointimenojen toteutuma 92,4 milj. euroa oli 27,7 milj. euroa suurempi verrattuna edellisen vuoden tilinpäätökseen (TP2023 64,7 milj. euroa). Vuoden 2024 aikana rakenteilla olevien merkittävien aluerakennuttamiskohteiden, kuten Kirstinpuiston, Pukkilan ja Herttuankulman alueelle toteutui saman aikaisesti alueiden infran toteuttamisen yhteydessä merkittävä määrä uutta kerrostalorakentamista. Näillä alueilla infran rakentaminen on jo loppuvaiheessa ja uusia vastaavia alueita on käynnistynyt mm. Pihlajanniemessä ja Skanssissa. Kauppatorin uudistamiseen liittyy vielä kaupungin ja muiden toimijoiden välisiä taloudellisia ja oikeudellisia epäselvyyksiä, joiden osalta kaupungilla on taloudellinen riski. Infrainvestointiohjelman alkuperäiseen talousarvioon (Kh TA 158,4 milj. euroa) määrärahamuutoksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 39,0 milj. euroa. Määrärahamuutokset kohdistuivat strategisiin kärkihankkeisiin (24,8 milj. euroa) ja kiinteistökehityskohteisiin (14,2 milj. euroa). Strategisista kärkihankkeista leikkaus kohdistui lähinnä Kaupungin rahoitusosuus satamasta -hankkeelle sekä kiinteistökehityskohteista Skanssin, Pihlajaniemen, Koskennurmen ja Kaupunginpuutarhan kaava-alueille."