Ympäristöjuristi Nina Mattila 5.12.2024:​ ​

Rakennuspaikka ja sen sijainti​

Kiinteistötunnus: 853-3-10-15 (tonttijaon mukainen tontti, joka muodostuu tonteista 853-3-10-12, 853-3-10-1002 ja 853-3-10-14)​

Osoite: Kaskenkatu 13​

Hakija​

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ja Kaskia FAb KOy​

Rakennushanke​

Nykyisen Turunmaan sairaalan kiinteistön peruskorjaus. Sairaalan käyttötarkoituksen muutos sotekeskukseksi. Tontille rakennetaan laajennusosa (A), joka laajentaa Turunmaan sairaalan tiloja, ja laajennusosa (B) johon sijoitetaan turvallisen asumisen -konseptin mukaisia asuntoja. Laajennusosien alle rakennetaan parkkihalli.​

Kaavoitustilanne​

Alueella on 30.5.2015 voimaan tullut asemakaava, jossa rakennuspaikkaa koskevat määräykset:​

YS-1: Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa myös pääkäyttötarkoitusta tukevia asuntoja sekä toimisto-, kokous- ja liiketilaa.​

Uudisrakentamisen tulee täydentää suojeltavaa sairaalakokonaisuutta arvokkaalla tavalla turmelematta suojelurakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Uudisrakennuksen kolmikerroksisella rakennusalalla kattotaso tulisi toteuttaa viherkattona hulevesien viivyttämiseksi.​

Alueen pelastusteiden riittävyydestä tulee huolehtia pelastuslaitoksen kanssa erikseen sovittavin järjestelyin.​

Merkittyä rakennusoikeutta ylittäen saadaan rakentaa autopaikat ja huoltotilat kellariin ja ilmanvaihtokonehuoneet kerroksiin. Kerroslukua ylittäen saadaan rakentaa ilmanvaihtokonehuoneet.​

Alueelle saa rakentaa kaksi kellarikerrosta, joista ylempi saa olla osittain maapinnan yläpuolella. Alueella saa rakentaa yhteisiä tiloja tontin rajan yli ilman osastoivaa seinää tai palomuuria sillä edellytyksellä, että henkilö- ja paloturvallisuudesta huolehditaan hyväksyttävin järjestelyin. Alueella on hyväksyttävä yhteisjärjestely piha-alueella ja kellarikerroksissa mahdollisten tonttirajojen yli autopaikkojen ja huoltoliikenteen järjestämiseksi. Alueella on sallittava kulku AK-1 korttelialueen maanalaisiin autopaikkoihin.​

Potilashuoneissa ja työtiloissa tulee olla ikkunat ja ne voivat avautua lasikatteiseen tilaan.​

Rakennusalaa ylittäen saadaan uudisrakennusalan lounaiseen julkisivuun rakentaa ulokkeita huoneitten ikkunoiden suuntaamiseksi.​

Asukkaiden yhteiset ulko-oleskelutilat voivat olla myös parvekkeilla tai kattoterassilla.​

Ulko-oleskelutilat tulee suojata liikennemelulta niin, että hyväksyttävä enintään 55 dBA päivämelutaso saavutetaan.​

Korttelialueen käyttöön tulee rakentaa autopaikkoja kellarikerroksiin vähintään 90 kpl.​

Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.​

u1: Rakennusoikeuteen sisältyvä uloke, jonka etäisyys kadun tasosta on vähintään 7 metriä ja jonka julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema on +35.6 (N2000).​

u2: Rakennusoikeuteen sisältyvä pilarein tuettu uloke, jonka alapinnan vähimmäiskorkeusasema on +24.4 (N2000). Ulokkeen alla saadaan poiketa rakennusalan rajasta perustellusta syystä. Ulokkeen kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.​

sr1: Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas suojeltava rakennus, jonka julkisivujen, vesikaton ja sisätilojen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä ja niitä vastaavia materiaaleja. Sisätiloissa suojelu koskee porrashuoneita ja alkuperäistä kiinteää sisustusta, joka tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennus- tai toimenpidelupahakemusta käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista.​

pi/s: Pihamaa, jonka korkeusasema suojeltaviin rakennuksiin tulee säilyttää. Alueella olevat hyväkuntoiset puut tulee pyrkiä säilyttämään. Pihamaan tulee olla pääosin vettä läpäisevä.​

maa: Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala.​

Asemakaavassa määrätään myös rakennusalakohtaisesti suurimmasta sallitusta kerrosluvusta, rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta ja rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta.​

Tontin tehokkuusluku on 2.0.

Poikkeukset MRL 58 §​

-​ I-kerroksisella rakennusalalla III-kerroksinen rakennuksen osa.

- Asiakaspaikat ulottuvat jalkakäytävälle.

- Toteutetaan 3 kpl vastaanottohuoneita ilman ikkunaa ulkotilaan tai aulaan.

- Palautetaan torni asumiskäyttöön, joka ei ole yhteydessä Sotekeskuksen toimintaan.

- I-kerroksisella rakennusalalla II-kerroksinen osa.

- Sisäpihan lappeen kaltevuus muutetaan Kaskenkadun siivessä.

- Nykyinen lasikate korvataan lapeikkunoilla.

- Asuintornin piippu puretaan.

- Uusi sisäänkäynti suojeltuun julkisivuun Sirkkalankadun puolella.

- Uusi sisäänkäynti suojeltuun julkisivuun tornin sisäänkäynnin vieressä.

- Sirkkalankadun suojeltuun julkisivuun avataan ikkunoita.

- Sisäpihan ikkuna pienennetään lappeen tieltä.

- u2 -ulokemääräyksestä poiketaan.

- u1 -ulokkeen alueen rajaan kiinni rakentamisvaade sekä räystäskorko +35.6.

- Toinen ajoneuvoliittymä toteutetaan alueelle, jossa ajoneuvoliittymäkielto.

- Istutettavalla alueen osalla oleskelu- ja liikennealuetta.

- Asuminen ei ole suoraan pääkäyttötarkoitusta tukevaa.

- Erkkereiden etäisyys sairaalaosasta alle 8 m.

- SIVI-kerroin ei toteudu. (RJ 8A §)

- Autopaikat: kaavan vaatimus 90 ap, esitetään toteutettavaksi 68 ap.

- Polkupyöräpaikat: Turun kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisen vaatimuksen mukaan pyöräpaikkavaatimus tontilla on 248 PP. Esitetään toteutettavaksi 212 PP. (RJ 26 §)

- VSS:n koko vaatimusta hieman pienempi.​

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksesta jätettiin viisi muistutusta. Muistutuksissa ollaan huolissaan liikenteen lisääntymisestä ja autopaikkojen riittävyydestä alueella. Muistutuksissa korostetaan myös, ettei poikkeamispäätöksen mukaisesta rakentamisesta saa aiheutua naapuritonteille haittaa tai vaurioita naapuritonttien rakennuksille ja ollaan huolissaan rakentamisen vaikutuksista maaperään ja orsiveteen. Muistutuksissa on pidetty esitettyä rakentamista liian merkittävänä poikkeamispäätöksellä ratkaistavaksi, moititaan pihasuunnitelman puuttumista ja pyydetään perusteluja siniviherkertoimesta poikkeamiseen. Lisäksi on pyydetty yhteisen kuulemistilaisuuden järjestämistä. Hakija on antanut vastineensa muistutuksiin.​

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §)​

Viranomaisluvat ja lausunnot​

Liikennesuunnittelu: ehdollinen​

Museokeskus: puoltava

Päätöksen perustelut​

Kyseessä on Turunmaan sairaalan (103447087T) muuttaminen Kaskenmäen sotekeskukseksi. Rakennusta koskee asemakaavassa merkintä sr-1: Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas suojeltava rakennus, jonka julkisivujen, vesikaton ja sisätilojen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Suojelu ei koske Kaskenkadun puoleista, 1980-luvulla rakennettua lisäsiipeä ja asemakaava mahdollistaa myös sisäpihalla sijaitsevan lastentalon purkamisen. Sairaalan torniosaan toteutetaan asumista. Tontille rakennetaan laajennusosa (A), joka laajentaa Turunmaan sairaalan tiloja, ja laajennusosa (B) johon sijoitetaan Turvallisen asumisen -konseptin mukaisia asuntoja. Laajennusosien alle rakennetaan parkkihalli. Rakennuspaikkana on tonttijaon mukainen tontti 853-3-10-15, jota ei vielä merkitty kiinteistörekisteriin.​

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) aluevaltuuston hyväksymässä Kaskenmäen sotekeskusta koskevassa hankesuunnitelmassa todetaan, että Varhan investointisuunnitelma vuosille 2024-2027 sisältää suunnitelman Turunmaan sairaalan myymisestä Stiftelsen Eschnerska frilasarettet sekä Sundells Stiftelse -säätiöille. Hyvinvointialueen tavoitteena on vuokrata Turunmaan sairaalan tilat kaksikieliselle sote-keskukselle. Hyvinvointialueen hallitus päätti 24.1.2023 § 18, että Turunmaan sairaalan alueen kaksikielistä sotekeskushanketta edistetään ja sitä varten laaditaan toiminnallinen suunnitelma. Toiminnallista suunnitelmaa laadittaessa sotekeskus sai työnimeksi Kaskenmäen sote-keskus – Kaskisbackens vårdcentral. Turun terveysasemien palveluverkkoselvityksessä (3/2022) todettiin, että nykyiset terveysasemat eivät riitä täyttämään palvelutarpeita väestön kasvaessa. Nykyiset tilat eivät ole muuntojoustavia ja ne eivät vastaa kaikilta osin toiminnan tiloille aiheuttamia vaatimuksia. Lisäksi palveluverkkoselvityksessä todettiin, että ruotsinkieliset palvelut ovat hajanaisia Turussa ja ympäryskunnissa ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kaskenmäen sotekeskuksen tavoitteena on palvella kaksikielisesti 50 000 asukasta: Turun ruotsinkieliset asukkaat, ympäryskuntien ruotsinkielinen väestö ja keskustan alueen suomenkielistä väestöä.

Rakennuspaikalla voimassa olevan (tullut voimaan vuonna 2015) asemakaavan tavoitteena on ollut turvata Turunmaan sairaalan toiminnallinen laajentaminen, sairaalan potilas- ja tonttiliikenne sekä pysäköinti ja sallia sairaalaan tukeutuva hoiva- ja palveluasuminen sekä tutkia rakennuskannan arvo ja suojelutarpeet. Voimassa oleva asemakaava sallii tontille sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sijoittamisen ja siihen tukeutuvan asumisen. Näin ollen poikkeamishakemuksessa ei ole kyse siten merkittävästä rakentamisesta, ettei asiaa voisi käsitellä poikkeamispäätöksellä. Perusratkaisultaan hanke on asemakaavan mukainen, mutta sotekeskuksen tilojen toimiva sijoittelu edellyttää kaavasta poikkeavia ratkaisuja. Korkeaa torniosaa ei ole järkevää toiminnallisista syistä hyödyntää osana sotekeskusta ja sinne osoitetaan hakemuksen mukaan asumista.

Hanketta on käsitelty kaupunkikuvatyöryhmässä 13.11.2024. Kaupunkikuvatyöryhmä lausui seuraavasti:

Suojeltu osa:

- Pihan punakattoinen uudisosa täydentää hyvällä tavalla Bryggmanin arvokasta Turunmaan sairaalan kokonaisuutta.

- Rakennusten välinen osa tulee kuitenkin toteuttaa kaavan mukaisesti valokatteisena.

- Uutta sisäänkäyntiä Sirkkalankadulla tulee edelleen kehittää mm. katoksen tukirakenteiden sekä sisäänkäynnin pielien materiaalin osalta. Sisäänkäynnin viereisiä ikkunoita on suurennettu liikaa.

- Uusi sisäänkäynnin suunnitelma tulee tuoda uudestaan kaupunkikuvatyöryhmän käsiteltäväksi.

- Asuintornin uusia parvekkeita ei puolleta.​

Esittelyssä käytiin läpi myös Kaskian turvallisen asumisen uudisrakennusta ja sen osalta kaupunkikuvatyöryhmä lausuu seuraavaa:

- Parvekekaiteet tulee toteuttaa pinnakaiteina.

- Itäisen Pitkänkadun puoleisessa rakennusosassa tulee olla sisään vedetyt parvekkeet.

- Parvekekaiteiden värimaailmaan tulee hakea pehmeämpiä värisävyjä kuin esitetty ral 7024

- Tontilla olevat puut tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.​

Suunnitelmaa tulee kehittää edellä esitetyn lausunnon mukaisesti ja kehitetyt suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunkikuva-arkkitehdilla.​

Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. Etenkin Sirkkalankadun puoleisen uuden sisäänkäynnin suunnittelussa tulee huomioida kaupunkikuvatyöryhmän lausunto. Havainnekuvissa on esitetty osassa materiaalia suojellun rakennuksen eteläpäätyyn uusia parvekkeita. Kun hanketta on käsitelty kaupunkikuvatyöryhmässä, se ei ole puoltanut uusien parvekkeiden toteuttamista suojeltuun rakennukseen. Hakijan mukaan parvekkeet ovat tarpeen poistumisturvallisuuteen liittyvistä syistä. Museokeskukselta on pyydetty täydentävää lausuntoa parvekkeiden lisäämisestä torniosan eteläpäätyyn. Museokeskus on lausunnossaan todennut, että kyseessä olevassa asuinkäyttöön alun perinkin suunnitellussa torniosassa on ennestäänkin parvekkeita, joten parvekkeiden lisääminen myös eteläjulkisivulle ei oleellisella tavalla muuttaisi rakennuksen luonnetta. Museokeskus katsoo, että mainitulle julkisivulle voidaan suojeluarvojen vaarantumatta sijoittaa parvekkeita, kun ne sopeutetaan rakennuksen typologiaan. Parvekkeiden tulee olla yleisilmeeltään keveitä, pienikokoisia ja lasittamattomia. Parvekkeiden detaljiikkaan, ripustustapaan ja väritykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuslupavaiheessa. Museokeskuksen lausunto on huomioitu päätöksessä ehdolla.​

Kaupunkikuvatyöryhmälle esitellyssä materiaalissa asuinuudisosa vaikuttaa osittain VII-kerroksiselta. Hakija ei ole hakenut poikkeusta kerrosluvusta. Selvyyden vuoksi todetaan, että uudisasuinosaan tulee toteuttaa asemakaavan mukaisesti; enintään 6 kerrosta + ullakko. Ullakolle saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja. Sotekeskusosan ja asuinosan väliin tulee 3. kerrokseen saakka toteuttaa muuta kuin asuintilaa, kuten hakija on alustavissa suunnitelmissa osoittanutkin. Asuinrakennusosan Itäisen Pitkäkadun puoleisella reunalla rakennuksen päädyssä tulee olla sisään vedetyt parvekkeet, kuten hakija on alustavissa suunnitelmissa osoittanutkin. Kaavoitus katsoo, että tämä on kaupunkikuvallisista syistä niin tärkeää, että päätökseen on otettu asiasta ehto. ​

Asemakaavasta poiketen I-kerroksiselle rakennusalalle toteutetaan III-kerroksinen rakennuksen osa. Hakijan mukaan kyseinen kohta on laajennuksen sekä vanhan rakennuksen välissä, jonka myötä vertikaaliyhteyksien (huoltohissi sekä poistumistieporras) toteuttaminen tähän kohtaan on luontevaa, jolloin ne palvelevat sekä uutta että vanhaa puolta. I-kerroksisella rakennusalalla toteutetaan myös II-kerroksinen osa, koska kahvilan myyntialueen päälle toteutetaan kattorakenne hygienia- ja talotekniikan vaatimusten takia. Katon yläpintaa hyödynnetään kahvilan asiakaspaikkoja. Asemakaavasta poiketen kolme vastaanottohuonetta toteutetaan ilman ikkunaa ulkotilaan tai aulaan. Niihin tehdään kuitenkin sisäikkuna käytävälle.​

Suojellun rakennuksen torniosa palautetaan asumiskäyttöön, joka ei ole yhteydessä sotekeskuksen toimintaan. Hakijan perustelujen mukaan tornin esteettömyyttä parannetaan, mutta asunnot ovat pienet ja sopivat parhaiten vuokrakäyttöön. Sairaalarakennuksen sisäpihan lappeen kaltevuus muutetaan Kaskenkadun siivessä. Hakijan perustelujen mukaan aulatilan katon sekä Kaskenkadun siiven tasakaton liitoskohdan kosteustekninen toimivuus saadaan ratkaisulla parannettua. Nykyinen lasikate korvataan lapeikkunoilla. Hakijan perustelujen mukaan nykyinen lasikate on jälkeenpäin asennettu ja lapeikkunat ovat huomaamattomammat ja rauhoittavat kattoympäristöä. Asuintornin piippu puretaan, koska piippu ei ole käytössä ja kylmänä sen rakenteet rapautuvat ja muodostavat käyttöturvallisuusriskin. Piippu ei ole katujulkisivulla eikä muutoksella ole näin ollen vaikutusta rakennuksen em. julkisivuun. Suojeltuun julkisivuun toteutetaan Sirkkalankadun puolelle sisäänkäynti. Tämä on perusteltua, koska uuden sisäänkäynnin sijoittelu tukee keskuksen toimintaa ja mahdollistaa samalla alkuperäisen sisäänkäynnin suojelemisen. Tornin sisäänkäynnin viereen toteutetaan myös uusi sisäänkäynti suojeltuun julkisivuun, koska uuden sisäänkäynnin avulla suojellaan porrashuonetta ja saadaan esteetön kulku tornin kerroksiin. Sirkkalankadun suojeltuun julkisivuun avataan ikkunoita. Tämä on tarpeen, koska nykyisen välipohjan korkeus lasketaan, jotta uusi sisäänkäynti voidaan toteuttaa. Sen myötä ikkunoiden ikkunapenkkikorkeuksia lasketaan. Suojellun rakennuksen sisäpihan ikkuna pienennetään lappeen tieltä. Lappeen muutos parantaa vedenpoistoa, ja ikkuna jää silloin lappeen taakse.​

Museokeskuksen lausunnon mukaan suunnittelija on selvittänyt Sirkkalankadun puoleisten julkisivumuutosten reunaehtoja huolellisesti ja tarkastellut useita vaihtoehtoja. Yksityiskohtia tulee vielä täsmentää tarkemmassa suunnittelussa yhteistyössä museokeskuksen kanssa. Museokeskus on alustavasti hyväksynyt uuden sisäänkäynnin osalta ratkaisun, jossa sisäänkäyntiin liittyy maltillisesti ulosvedetty, kuparipäällysteinen tuulikaappi ja sen yläpuolelle tehdään kevytilmeinen, yhdellä pilarilla tuettu katos. Myös ikkunoiden osalta on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Museokeskus katsoo, että esittelysarjassa kuvattu, nykyisten ikkuna-aukkojen laajentaminen on kerrosten välisen hierarkian kannalta luontevampi ratkaisu kuin pienikokoisten ikkunoiden sijoittaminen nykyisten ikkunoiden alapuolelle. Asuntotornin kulkuyhteyksiä on niin ikään selvitetty perinpohjaisesti. Museokeskus pitää tornin asuinkäyttöä luontevana ja hyväksyy uuden sisäänkäynnin kulun parantamiseksi. Myös tämän sisäänkäynnin yksityiskohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa.​

Sotekeskuksen yhteyteen toteutetaan poikkeamishakemuksen mukaan rakennuksen (103447087T) laajennuksena turvallista asumista. Kyseinen asuminen ei ole hakemuksen mukaan suoraan pääkäyttötarkoitusta tukevaa. Sotekeskus ja asunnot tulevat muodostamaan kuitenkin yhden kokonaisuuden ja asunnot toteutetaan sotekeskus-rakennuksen osana. Jotta asuinosa olisi kiinteästi muutenkin kuin vain parkkihallin kautta yhteydessä sotekeskukseen, asuinosa tulee liittää sotekeskukseen myös maanpinnan yläpuolelle sijoittuvalla rakennusosalla. Yhdistävä osa voi olla esimerkiksi yhdyskäytävä, joka voidaan sijoittaa sellaiselle vapaavalinnaiselle korkeudelle, jossa se parhaiten palvelee toimintaa. Asumisen osaa ei voi tällöin irrottaa omaksi tontiksi, vaan se säilyy osana asemakaavan mukaista terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa palvelevaa korttelialuetta. Tällöin ei tapahdu maankäyttösopimusta edellyttävää arvonnousua, joka edellyttäisi asian ratkaisemista asemakaavalla. Asuminen noudattaa Turvallisen asumisen -konseptia, jossa pyritään mahdollistamaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tätä periaatetta tukevat tavallista parempi esteettömyys sekä asumisen yhteisöllisyys aktiviteetteineen, joita yksityisen sektorin toimijat mahdollistavat. Sote-keskuksen tarpeet ovat muuttuneet kaavavaiheesta, jolloin oletettiin, että sairaalan tarvitsema pinta-ala on suurempi, kuin mitä sotekeskus nyt tarvitsee. Tontille jäävä rakennusoikeus on suunnattu Turvallisen asumisen -konseptille.​

Hakijan selvityksen mukaa turvallinen asuminen ei ole virallisesti määritelty asumismuoto. Tässä kyseisessä hankkeessa turvallinen asuminen on asumista, jossa korostuvat itsenäinen asuminen, esteettömyys, yhteisöllisyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Asunnot on tarkoitettu yli 55-vuotiaille. Turvallinen asuminen sijoittuu tavallisen asumisen, yhteisöllisen asumisen ja palvelusasumisen väliin. Konsepti pyrkii mahdollistamaan itsenäisen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Ikääntymistä tukevat ratkaisut pyritään toteuttamaan hienovaraisesti ja laadukkaasti osana normaalia asumista. Turvallinen asuminen täyttää asunnon tavalliset tunnusmerkit, mikä tarkoittaa, että asumiseen yhdistyy ikäspesifisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Asuminen on erotettu palveluista eikä kohteessa ole asumista tukevaa hoitohenkilökuntaa. Rakennuksen sijainti sotekeskuksen välittömässä läheisyydessä kuitenkin mahdollistaa hyvät edellytykset palveluiden helppoon saatavuuteen ja käytettävyyteen. Asumisessa pääpaino on yhteisöllisyydessä. Yhteisöllisyyttä luovat asukkaiden kerhotoiminta sekä vapaa kanssakäyminen, jota tukevat laadukkaat yhteistilat sekä kiinteistöön sijoittuvien ulosvuokrattavien tilojen toiminta. Näiden tilojen osalta tullaan tarkastelemaan, millaista toimintaa palvelun tarjoaja tuottaa, jotta palvelu tukee asumista. Lisäksi yhteisöllisyyttä luo asukkaiden muodostama taloraati, jolla halutaan tarjota asukkaille mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan ja kehittämiseen matalalla kynnyksellä. Rakennuksen yhteiskäyttöiset tilat sekä sijainti keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä tukevat yhteisöllisyyttä ja aktiivista elämää. Hankkeen rakennuttajana toimii säätiö Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sr. Säätiön tarkoituksena on perustaa, ylläpitää tai avustuksilla tukea sairaaloita, hoitolaitoksia sekä vanhainkoteja. Tämän lisäksi tarkoituksena on tarjota maksutonta sairaanhoitoa vähävaraisille henkilöille, ensisijaisesti kaupan ja merimiesten piiristä, sekä tukea ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Turun kaupungissa ja sen ympäristössä.​

Asemakaavan mukaisesta u2-ulokemääräyksestä poiketaan. Hakija toteaa, että asemakaava on laadittu lähtökohdasta, että koko korttelialueelle toteutetaan sairaalakiinteistö, jossa on myös asumista. Kaavan yhteydessä tehdyn viitesuunnitelman perusajatuksena on ollut, että sairaalaan saapuminen tapahtuu Itäisen Pitkäkadun kautta, ulokkeellisen rakennuksen alitse. Tätä tarvetta ei täysilaajuisena nykysuunnitelman mukaisessa toteutuksessa ole, jonka myötä on luontevaa toteuttaa rakennus perinteisellä, maahan tukeutuvalla ratkaisulla, jossa vain osa 1. kerroksesta on ulokkeen alla. Ulokkeen alla olevan tilan vapaa korkeus on pienempi kuin kaavamääräyksessä (alapinnan korko kaavassa +24.4, suunnitelmassa noin +21.0). Ratkaisu ei muuta rakennuksen korkeusasemaa eikä kasvata rakennuksen laajuutta yli asemakaavan sallimien. Myös asemakaavassa annetusta u1- ulokemääräyksestä, alueen rajaan kiinni rakentamisvaateesta sekä räystäskorko +35.6 määräyksistä poiketaan. Suunnitelmassa ei ole esitetty rakennusta u1-alueelle. Rakennus päättyy u2-alueen ulkoreunaan, jossa ei ole määrättyä räystäskorkoa. Hakemukseen on poikkeukseksi kirjattu myös, että erkkereiden etäisyys sairaalaosasta on alle 8 metriä. Erkkerit on suunnattu Turunmaan sairaalan julkisivuun nähden siten, ettei lämpösäteilyn määrä vastaa kohtisuoraan tapahtuvaa säteilyä.​

Asemakaavassa osoitetulle Istutettavalla alueen osalle toteutetaan oleskelu- ja liikennealuetta. Hakijan selvityksen mukaan kyseinen piha-alue palvelee uudisrakennusta sekä olevaa suojeltua toimistorakennusta (103447091X). Suojellun rakennuksen pääsisäänkäynti ja siihen liittyvät kulkureitit sijaitsevat pihan puolella. Pääosa alueesta on poikkeamisesta huolimatta istutettua.​

Rakennusjärjestyksen mukaiset siniviherkertoimen tavoitetasot eivät toteudu rakennuspaikalla. Nykyisen suojellun Turunmaan sairaalan rakennuksen muodostama peittopinta-ala on huomattavan suuri, vanhan tontin nro 12 pinta-alaan nähden. Lisäksi autopaikkojen riittävän toteutumisen takia osa pihasta on esitetty pihakantena, joka ei mahdollista isoja istutuksia. Sivi-kertoimen vajausta on pyritty hakijan mukaan kompensoimaan mahdollisimman monen olevan puun suojelulla sekä sijoittamalla pihatoimintoja ja oleskelualue myös kattoterassille. Rakennuslupavaiheessa on syytä tehdä erillinen pihasuunnitelma rakennuspaikkaa koskien. Piha on melko pieni ja siksi on tärkeää, että asukkaille toteutetaan laadukkaita yhteistiloja. Kaupunkikuvatyöryhmälle esitellyssä materiaalissa on esitetty kattoterassi, joka tulee toteuttaa, jotta asukkaille olisi siellä oleskelutiloja.​

Suunnitelma sisältää myös poikkeuksia koskien asemakaavassa osoitettuja liikenteellisiä ratkaisuja. Asiakaspaikat Sirkkalankadun puolella ulottuvat osittain jalkakäytävälle. Liikennesuunnittelun lausunnon mukaan liikuntaesteisten pysäköintipaikkojen sijoittaminen pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen osittain katualueelle heikentää Sirkkalankadun jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Riittävän esteettömyyden takaamiseksi Sirkkalankadun jalkakäytävää pitäisi leventää hakijan kustannuksella. LE-paikat voidaan sijoittaa myös kokonaan katualueelle hakijan kustannuksella. Tällöin on kuitenkin syytä huomioida se, ettei paikkoja voida osoittaa pelkästään kiinteistön käyttöön. Poikkeusta ehdotetaan myönnettäväksi, koska kyseisessä sijainnissa on jo nyt autopaikkoja, jotka vaan muutetaan liikuntaesteisten paikoiksi. Autopaikkojen sijoittaminen osittain tontin raja ylittäen kaupungin omistamalle katualueelle edellyttää maanvuokrasopimuksen tai käyttöoikeussopimuksen tekemistä kaupungin kanssa.​

Turun kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisen vaatimuksen mukaan pyöräpaikkavaatimus tontilla on 248 polkupyöräpaikkaa. Hakija esittää toteutettavaksi 212 polkupyöräpaikkaa. Hakijan perustelujen mukaan turvallisen asumisen -konseptin periaatteeseen nojaten asunnot on tarkoitettu ikääntyneille, jolloin pyöräpaikkatarve on mitoitusohjetta pienempi. Liikennesuunnittelun lausunnossa todetaan, että pyöräpysäköintipaikkoja on sijoiteltu hyvin rakennuksen eri puolille ja ne ovat helposti saavutettavissa asukkaille, asiakkaille ja työntekijöille. Asemapiirustusten perusteella näyttää siltä, ettei työntekijöille ole varattu turvallista pyöräpysäköintipaikkaa sisätiloista. Vaikuttaa myös siltä, että kellarikerrokseen olisi järjestettävissä säilytystiloja polkupyörille. Kaupunginhallituksen 8.2.2021 § 71 hyväksymän pysäköinnin mitoitusohjeen mukaisesti työpaikoilla 30 % pyöräpaikoista pitää olla katettuja, ja asumisessa 50 % katettuja ja lukittavassa tilassa. Rakennusjärjestyksessä annetaan myös polkupyöräpaikkoja koskevia laatuvaatimuksia, joita tulee noudattaa.

Asemakaavassa on ajoneuvoliittymäkielto osalle tonttia Itäisen Pitkäkadun puolella. Hakijan selvityksen mukaan Itäiselle Pitkäkadulle esitetty, kaavan mukainen tonttiliittymä tulee jatkossa palvelemaan sekä asuntojen, että sairaalan kellariin suuntautuvaa logistiikkaa ja paikoitusliikennettä. Asiakasliikenteen sekä pelastustoiminnan tarpeet luovat kuitenkin tarpeen toiselle liittymälle, joka rakennuksen sijoittelu huomioiden, on luonteva esittää tontin itäiselle reunalle. Tontin sisäinen liikenne on suunniteltu toteutettavaksi niin, että tästä liittymästä on vain sisäänajo tontille (pois lukien pelastusajoneuvot), jonka myötä risteyksen läheisyys ei muodosta vaaratilanteita ulosajaville autoille. Liikennesuunnittelun lausunnossa todetaan, että ylimääräisen tonttiliittymän tekeminen Itäiseltä Pitkäkadulta aiheuttaa haasteita Itäisen Pitkäkadun linja-autopysäkin sijoittamiselle, sillä Kaskenkadun ja Vuorikadun välisellä osuudella on jo nykyisin verrattain paljon tonttiliittymiä. Joukkoliikenteen sujuvuuden ja houkuttelevuuden kannalta Itäisen Pitkäkadun pysäkki pitäisi saada mahdollisimman lähelle Kaskenkatua. Ylimääräinen tonttiliittymä Itäiselle Pitkäkadulle estää pysäkin sijoittamisen kiinteistön edustalle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.10.2023 § 202 Itäisen Pitkäkadun ja Stålarminkadun osan hankesuunnitelman. Päätöksen mukaan tavoitteena on saneerata Itäisestä Pitkäkadusta kaikkia liikennemuotoja mahdollisimman hyvin palveleva itäisen keskustan pääkatu. Keskeisimpiä tavoitteita on parantaa kadun liikenneturvallisuutta, selkeyttää liikennejärjestelyitä, lisätä katupuita ja kävely-ympäristön miellyttävyyttä sekä rakentaa turvallinen pyöräily-yhteys Kupittaalta Marttiin saakka. Lisäksi hankkeella vähennetään kaupungin korjausvelkaa. Hankesuunnitelmassa on huomioitu Itäisen Pitkäkadun puolelle tulevat kaksi tonttiliittymää. Bussipysäkin odotusalue on hankesuunnitelmassa osoitettu tonttien 853-3-10-8 ja 853-3-10-9 kohdalle. Pysäkkiä ei ole siis suunniteltu poikkeamishakemuksen kohteena olevan tontin kohdalle.​

Voimassa olevan asemakaavan mukaan autopaikkoja tulisi toteuttaa korttelialueelle 90. Hakemuksen mukaan autopaikkoja esitetään toteutettavaksi 68. Poikkeamisen hyväksyttävyyden arvioinnissa on käytetty pysäköinnin mitoitusohjetta. Kaupunginhallitus on (8.2.2021 § 71) päättänyt hyväksyä pysäköinnin mitoitusohjeen käytettäväksi asemakaavoituksessa pysäköintipaikkavaatimusten lähtökohtana. Mitoitusohje otettiin käyttöön kaikissa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen käynnistettävissä asemakaavoissa. Kyseistä päätöstä käytetään lähtökohtana myös poikkeamispäätöksiä valmisteltaessa. Hakijan selvityksen mukaan Varha on määritellyt pysäköintitarpeekseen 20 autopaikkaa. Toiminnan harjoittajalla on paras tieto toiminnan toteuttamiseksi tarvittavasta määrästä autopaikkoja ja toiminta perustuu ajanvaraukseen. Tästä huolimatta poikkeamista puolletaan ehdolla, että sotekeskuksen asiakaspaikoiksi tulee osoittaa vähintään 10 autopaikkaa. Osa sotekeskuksen asiakkaista tulee paikalle pitemmän matkan päästä, koska Kaskenmäen sotekeskuksen tavoitteena on palvella kaksikielisesti Turun suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden lisäksi myös hyvinvointialueen ympäryskuntien ruotsinkielistä väestöä. Rakennuspaikalle on suunnitelmissa esitetty yhteensä noin 4000 kem² asumista. Kohde sijaitsee kaupungin pysäköinnin mitoitusohjeen (2019) mukaan alueella ”2. Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle 3 km keskustasta”, jolloin asumisen autopaikoitusvaatimus on 1 AP/120 kem. Tällöin autopaikka tarve on 51 autopaikkaa. Asunnot on tarkoitettu ikääntyneille, jolloin autopaikkatarve on ohjetta pienempi. Asunnoille ja toimistoille on suunnitelmassa esitetty yhteensä 43 autopaikkaa, sisältäen vieraspaikat. Liikennesuunnittelu arvioi lausunnossaan, että turvallisen asumisen konseptin asunnoille voidaan Turun kaupungin pysäköinnin mitoitusohjeen mukaisesti mitoittaa paikat 1/135 periaatteella, jolloin asumisen autopaikkatarve on 36 autopaikkaa. Näiden lisäksi tulisi osoittaa paikkoja vieraspysäköintiin. Koska avointa piha-aluetta on erittäin vähän, voidaan vieraspysäköinti jättää kadunvarsipysäköinnin varaan.

Poikkeamista haetaan myös väestönsuojan kokovaatimuksesta. Pelastuslain 75.2 §:n mukaan rakennusluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan myöntää poikkeuksen pelastuslain nojalla säädetyistä väestönsuojaa koskevista teknisistä vaatimuksista tai koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Kaupunkiympäristölautakunnalla ei ole toimivaltaa käsitellä kyseistä poikkeusta ja näin ollen kyseisen poikkeuksen osalta asia ratkaistaan vasta rakennuslupavaiheessa.​

Naapureiden muistutuksissa on tuotu esille myös rakennuslupa- ja rakentamisvaiheessa ratkaistavia asioita. Hakija toteaa vastineessaan, että maaperätutkimukset-, perustamistapalausunto- ja naapurikiinteistöjen rajoille suunniteltavat porapaalu- ja ponttiseinäsuunnitelmat, joilla estetään naapuritonttien maaperämuutokset, tuotetaan rakennuslupavaiheessa. Naapurikiinteistöjen painuma-, pohja- ja orsivesien seuranta on jo aloitettu ja niitä jatketaan vielä rakennushankkeen valmistumisenkin jälkeen. Ympäröivien kiinteistöjen haastavat ja moninaiset perustamisolosuhteet on tiedostettu ja suunnittelu tehdään erityisen huolellisesti, jotta vältytään vahingoilta kiinteistön rakentamisen myötä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 133.3 §:n mukaan rakennuslupavaiheessa rakennuspaikalla on tarvittaessa toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Katselmuksen ajasta on annettava tieto hakijalle ja naapureille.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).​

Liite 1​Asemapiirros 11.12.2023

Oheismateriaali 1​Sijaintikartta

Oheismateriaali 2​Naapurin muistutus 19.9.2024

Oheismateriaali 3​Naapurin muistutus 27.9.2024

Oheismateriaali 4​Naapurin muistutus 28.9.2024

Oheismateriaali 5​Naapurin muistutus 2.10.2024

Oheismateriaali 6​Naapurin muistutus 10.10.2024

Oheismateriaali 7​Liikennesuunnittelun lausunto

Oheismateriaali 8​Museokeskuksen lausunto

Oheismateriaali 9​Hakijan vastine

Oheismateriaali 10​Museokeskuksen lausunto parvekkeista

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää myöntää seuraavilla ehdoilla hakemuksen ja 11.12.2023 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset:​

- Asuminen tulee toteuttaa sotekeskuksen osana eikä asumisen osaa voi erottaa erilliseksi tontiksi.

- Asuinosa tulee liittää sotekeskukseen myös maanpinnan yläpuolisella rakennusosalla.

- Kaupunkikuvatyöryhmän esittelymateriaalin ja rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitetty kattoterassi, joka tulee toteuttaa, jotta asukkaille saadaan riittävästi oleskelutilaa.

- Uudisasuinosaan tulee toteuttaa asemakaavan mukaisesti; enintään 6 kerrosta + ullakko ja ullakolle saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja. Asemakaavan mukaista vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaa ei saa ylittää.

- Autopaikkoja voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti 68, mutta sotekeskuksen asiakaspaikoiksi tulee osoittaa niistä vähintään 10 autopaikkaa.

- Itäisen Pitkäkadun reunalla asuinuudisosan parvekkeiden tulee kaupunkikuvallisista syistä olla sisäänvedettyjä.​

- Mikäli torniosan eteläsivulle toteutetaan parvekkeita, ne tulee sopeuttaa rakennuksen typologiaan. Parvekkeiden tulee olla yleisilmeeltään keveitä, pienikokoisia ja lasittamattomia. Parvekkeiden detaljiikkaan, ripustustapaan ja väritykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuslupavaiheessa.​

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 1150 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (12 kpl). Yhteensä 1990 euroa.​

Päätöksen voimassaolo​

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.​

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavalla lisäyksellä:

"Lisäksi lautakunta edellyttää, että rakennuslupavaiheessa varmistetaan turvallinen saattoliikenne."

Rantasen Ålandin kannattattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.