Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen 16.8.2024:​

Kaavoitus on laatinut yhdessä Jatke Oy:n, Arco Architehture Company:n (jatkossa Arco) ja Arkkitehtuuritoimisto B & M:n kanssa 28.6.2024 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Luolavuoren kaupunginosaan.​

Luonnosvaiheessa ratkaistaan suunnittelun pääperiaatteet, kuten kerrostalojen, pientalojen ja päiväkodin likimääräinen sijainti ja muoto, arvokkaan luontoalueen säilyttäminen tontin länsiosassa sekä nykyisen kuntoutuskeskusrakennuksen kohtalo. Yksityiskohdat voivat muuttua kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksessa kuntoutuskeskusrakennusta ei esitetä säilytettäväksi.​

Nykytilanne​

Asemakaavanmuutos laaditaan Luolavuoren kaupunginosaan korttelin 45 tontille 4, joka sijaitsee osoitteessa Peltolantie 3 Henrikinkirkon ja Petrelius-nimisen asuinalueen vieressä. Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 58 166 m². Tontin omistaa Kansaneläkelaitos.​

Kaavanmuutosalueella sijaitsee yhdestä kolmeen kerrosta korkea Kuntoutuskeskus Petrean rakennus, jonka Kansaneläkelaitos rakennutti 1970- ja 1980-luvuilla arkkitehti Aarne Ehojoen piirustusten mukaan. Tavoitteena oli tehdä samankaltaisia kuntoutustutkimuskeskuksia muualle Suomeen, mutta loppujen lopuksi Petrea jäi ainoaksi. Rakennus on tällä hetkellä tyhjillään.​

Turun museokeskus pitää 9.2.2022 antamassaan lausunnossa Petrean taloa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Museokeskus toteaa, että rakennuksen tuleva käyttötarkoitus tulee miettiä niin, että sen keskeisimmät osat voidaan merkitä suojelukohteeksi asemakaavassa.​

Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy on laatinut kuntoutustutkimuskeskuksesta rakennushistoriaselvityksen vuonna 2021. Selvityksen perusteella rakennuksen arvot liittyvät erityisesti siellä harjoitettuun kuntoutustutkimustoimintaan mutta sen arkkitehtuuri on tavanomaista.​

Ennen kuntoutustutkimuskeskusta tontilla on toiminut G.A. Petreliuksen lastenkoti. Kaavanmuutosalueella on yhä jäljellä lastenkotiin kuulunut klassistinen rakennus, joka valmistui vuonna 1933. Lastenkotirakennus on yleiskaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi.​

Peltolantie 3:n pihasuunnittelu oli aikanaan ansiokasta, ja maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnitelmasta on edelleen osia jäljellä Petrean sisäpihoilla sekä rakennusta ympäröivillä laajoilla istutusalueilla. Viereinen metsä jatkuu lännessä Petrean tontille. Metsän reunalla on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita haavikko- ja lehtoalueita (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2020: Kelan tontin luontoselvitys), ja metsä on tärkeä myös lähiympäristön asukkaiden ulkoilupaikkana.​

Faunatica Oy:n vuonna 2022 laatiman hyönteisselvityksen mukaan tontilla havaittiin uhanalaisia linnunhernetikkukoita sekä niiden ravintokasvia syylälinnunhernettä. Luonnonsuojelulainsäädännön perusteella linnunhernetikkukoiden alue on säilytettävä eivätkä rakennukset saa varjostaa sitä liikaa lounais-, etelä- tai kaakkoispuolelta. Tikkukoialueella havaittiin myös yksi kuismalattakoiyksilö. Kuismalattakoi on melko harvinainen muttei uhanalainen.​

Turun metsäryhmä ilmoitti 17.6.2024, että tikkukoit ovat levinneet myös kaavanmuutosalueen luoteisreunalle. Kyseinen levinneisyysmuutos ei vaikuta ratkaisevasti alueen suunnitteluun, mutta se huomioidaan kaavoituksessa.​

Suunnittelutilanne​

Maakuntakaava​

Maakuntakaavassa (maakuntakaavayhdistelmä 13.6.2024) kaavanmuutosalue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen pohjoispuolelle on merkitty ulkoilureitti Uittamosta Vasaramäkeen.​

Yleiskaava​

Oikeusvaikutteinen Yleiskaava 2029 on tullut voimaan 10.8.2024. Yleiskaavassa kaavanmuutosalue on palvelujen ja asumisen aluetta (PA) ja kuuluu tiivistyvään kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen. Tontin pohjoisosassa sijaitseva entinen lastenkoti on merkitty suojelukohteeksi ja tontin vieressä oleva metsä virkistysalueeksi (V) sekä ulkoilureitiksi.​

Asemakaava​

Kaavanmuutosalue on 16.7.1968 voimaan tulleessa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta. Rakennusten suurin sallittu korkeus on kolme kerrosta, ja rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan saa olla enintään 0,5. Tontin reunat on osoitettu pihamaaksi.​

Asemakaavanmuutoksen tarkistetut tavoitteet​

Tavoitteena on kaavoittaa kuntoutuskeskuksen tontille viihtyisä ja toiminnoiltaan monipuolinen asuinalue, jonne rakennetaan myös liike- ja palvelutiloja. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uusi rakentaminen sopii yhteen ympäristön kanssa ja tukee Petreliuksen alueen vehreää ominaisluonnetta. Vanha lastenkotikotirakennus suojellaan.​

Suunnittelussa huomioidaan arvokkaat luontoalueet. Tontin halki järjestetään yleinen kävely-yhteys Honkamäenpuistoon eli vieressä sijaitsevaan metsään.​

Vähintään 25 % asunnoista suunnitellaan perheasunnoiksi, joissa on vähintään kaksi makuuhuonetta ja joiden pinta-ala tulee olla vähintään 63 h-m².​

Kaupunkiympäristölautakunnan 6.9.2022 § 326 hyväksymiä asemakaavan tavoitteita on tarve päivittää siten, että asuntotarjonnan monipuolistamiseksi alueelle rakennetaan kerrostalojen lisäksi myös kytkettyjä pientaloja. Pientalotonttien lisääminen tavoitteisiin on kaupunginvaltuuston 23.8.2021 § 180 hyväksymän pormestariohjelman mukaista.​

Tavoitteita täydennetään myös maininnoilla alueen kestävyydestä ja istutusten säilyttämisestä. Ilmastovaikutusten kannalta on perusteltua rakentaa uusia taloja kuntoutuskeskuksen tilalle vain, mikäli uudet rakennukset suunnitellaan ilmastokestäviksi.​

Tavoitteeksi lisätään, että säilytetään osa nykyisistä istutuksista. Kaavanmuutosalueella kasvaa maisemallisesti merkittäviä suurikokoisia mäntyjä, joiden säilyminen toivottavaa. Lisäksi on suotavaa säilyttää osia Maj-Lis Rosenbröijerin alkuperäisestä pihasuunnitelmasta muistumina alueen historiasta.​

Myös arviota asukasmäärästä päivitetään vähäisesti. Vuonna 2022 hyväksytyissä tavoitteissa arvioitiin, että asukkaita olisi enintään noin 1 100. Kaavaluonnoksessa kerrosalaa on kuitenkin hieman vähemmän, koska osa asunnoista on pientaloja ja linnunhernetikkukoiden alueet esitetään säilyviksi. Nykyisten luonnosten perusteella alueelle voisi sijoittua enintään noin 1 000 asukasta.​

Kaavaprosessin vaiheet​

Asemakaavanmuutos perustuu aloitteeseen, jonka Jatke Länsi-Suomi Oy teki 21.10.2019 Kansaneläkelaitoksen valtuuttamana.​

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 6.9.2022 § 326.​

Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 24.9.2022. Ilmoitus vireilletulosta sekä 30.8.2022 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituille osallisille kirjeitse ja sähköpostilla syyskuussa 2022.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella saapui yhteensä 9 kirjallista mielipidettä, joista 7 lähettiin lokakuussa 2022 ja kaksi vuonna 2023. Lisäksi Turun museokeskus antoi 9.2.2022 lausunnon rakennushistoriallisesta selvityksestä. Mielipiteiden ja lausunnon pääkohdat sekä kaavoituksen vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin.

Kaavoitus, Jatke Oy ja Turkuseura järjestivät 9.4.2024 yleisötilaisuuden, jossa Arco esitteli alustavia maankäyttöluonnoksia ja kaavoitusarkkitehti kertoi kaavanmuutoksen lähtökohdista. Järjestäjien lisäksi läsnä oli noin 100 osallistujaa, joista osa esitti kysymyksiä ja mielipiteitä.​

Yleisötilaisuuden jälkeen saapui 15 kirjallista mielipidettä. Myös niiden pääkohdat ja vastineet ovat vuorovaikutusraportissa, ja yleisötilaisuuden muistio on liitteenä vuorovaikutusraportin lopussa.​

Asemakaavanmuutosluonnos​

Rakennusten sijainti ja käyttötarkoitukset​

Arco on tehnyt alustavia maankäyttösuunnitelmia. Kaavaluonnoksessa esitetään kaksi uusinta vaihtoehtoa: Lamellit ja Pisteet B. Kummassakin vaihtoehdossa korttelit on sijoiteltu samankaltaisesti. Peltolantien ja Ruiskadun varrelle esitetään kerrostaloja, joiden korkeus on enimmillään kahdeksan kerrosta ja joista yhdessä on kauppa Ruiskadun puolella maantasokerroksessa. Kauempana kadusta on luonnoksissa päiväkoti sekä kahdesta kolmeen kerrosta korkeita rivitalo- tai townhouse-tyyppisiä pientaloja.​

Kaavanmuutosalueen pohjoisosassa vanha lastenkotirakennus esitetään suojeltavaksi. Se voi toimia esimerkiksi liike-, työ- tai palvelutilana tai asukkaiden kokoontumispaikkana. Tuleva käyttötarkoitus määritellään kaavaehdotusvaiheessa.​

Liikenne ja pysäköinti​

Arcon suunnitelmissa alueen läpi kulkee pihakatumainen kävely- ja ajoreitti Ruiskadulta suojeltavan rakennuksen luokse ja sieltä Peltolantielle. Se jakaa alueen kahteen osaan: kadunvarren kerrostalokortteleihin ja metsänreunan matalampiin taloihin. Ajoliittymiä esitetään kaksi Peltolantielle ja yksi Ruiskadulle. Toinen Peltolantien liittymistä on myös keskeinen kävelyreitti, jonka kautta pääsee Honkamäenpuistoon. Reittejä metsään on luonnoksessa muissakin kohdissa.​

Kerrostaloille tulee varata vähintään yksi autopaikka 120 k-m² kohti ja pientaloille vähintään 1 autopaikka kullekin asunnolle. Lisäksi tarvitaan vieraspysäköintipaikkoja vähintään yksi autopaikka kymmentä asuntoa kohti. Osa autopaikoista sijoitetaan pientaloasuntojen edustalle, osa ajoreittien varrelle ja osa kerrostalotonteille pysäköintilaitoksiin, joissa on yksi maanpäällinen kerros sekä ainakin useimmissa myös kellari. Laitosten katolle on kaavaluonnoksessa esitetty istutuksia ja leikki- ja oleskelupaikkoja.​

Luonto ja istutukset​

Kaavanmuutosalueella säilytetään arvokkaat luonnonympäristöt, muun muassa nykyinen metsä alueen länsiosassa. Lisäksi suunnitelmissa esitetään säilyviksi kuntoutuskeskuksen sisäpihan pihlajaistutukset ja osa tontin reunoilla kasvavista puista. Peltolantien varrella jätetään istutuskaistaleita kadun ja talojen väliin.​

Vaihtoehtojen vertailu​

Arcon kaksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta poikkeavat toisistaan siinä, minkä muotoisia kerrostalot ovat ja kuinka ne on sijoiteltu. Pisteet B -nimisessä vaihtoehdossa talot ovat kahdeksankerroksia pistetaloja ja sijaitsevat kahdessa rivissä, joista toinen on Peltolantien varrella ja toinen hieman kauempana kadusta. Pysäköintitilat ovat kadun suuntaisesti talorivien välissä.​

Lamellit-vaihtoehdossa kerrostalot ovat pitkiä ja kapeita lamellitaloja, ja ne on sijoitettu väljään riviin päädyt kadulle päin. Peltolantien puolella niissä on kahdeksan kerrosta ja pihakadun puolella kuusi kerrosta. Rakennusten välissä on istutusalueita sekä pysäköintitiloja, molemmat kohtisuorassa katuun nähden.​

Kaavoitus pitää parempana Lamellit-versiota, koska se on kaupunkikuvallisesti kiinnostavampi, jäsennellympi ja avarampi ja siinä metsä näkyy talojen välistä huomattavasti paremmin. Lähialueen asukkaat toivoivat mielipiteissään metsänäkymien säilymistä ja rakennusten väljää sijoittelua ja pitivät Lamellit-vaihtoehtoa kehityskelpoisena. Lamellit-versiossa linnunhernetikkukoiden alue säilyy valoisampana kuin Pisteet B:ssä. Vaikka osa uusien asuntojen ikkunoista on kohti naapuritaloa, ikkunat ovat verrattain kaukana toisistaan ja kaikista asunnoista avautuu viistoja näkymiä metsään. Kerrostalot madaltuvat pihakadun puolella. Se lisää niiden sopivuutta uusien pientalojen ja suojeltavan rakennuksen mittakaavaan.​

Pisteet B -version haasteena on, että osa uusista asunnoista on siinä varjoisia ja niiden ikkunat ovat lähellä naapuriasuntojen ikkunoita. Rakennukset ovat korkeampia kuin Lamellit-versiossa ja sijaitsevat ahtaammin suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Toisaalta Pisteet B:ssä on hyviäkin puolia. Peltolantien varrelle jää siinä hieman enemmän puita, ja uuden pihakadun liikennemäärä on pienempi, koska sen kautta ei ajeta parkkihalleihin. Myös Lamellit-vaihtoetoa voidaan kuitenkin kehittää siten, että pysäköintihalleihin ajetaan enimmäkseen muualta kuin pihakadulta.​

Kaavoitus esittää, että valitaan Lamellit-versio kaavaehdotuksen lähtökohdaksi. Siinä sama rakennusoikeus on sijoitettu huomattavasti väljemmällä tavalla kuin Pisteet B:ssä. Rakennukset näyttävät sirommilta kulkuväylien suuntaan, nykyisten asuntojen näkymät on huomioitu onnistuneemmin, ja suunnitelman muuntelu on verrattain helppoa. Rakennusten viuhkamainen sijoittelu luo alueelle omanlaisensa identiteetin, joka kuitenkin sopii yhteen ympäristön kanssa. Samankaltaisia taloja on muun muassa Kivikartiontiellä ja muuallakin Luolavuoressa.​

Rakentamisen määrä ja suunnitelman muutokset ehdotusvaiheessa​

Suunnittelualueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu rakentamista yhteensä noin 51 500 k-m² eli noin 22 400 k-m² enemmän kuin siellä on nykyisin rakennusoikeutta. Asumista olisi noin 48 300 k-m², mikä merkitsee noin 1 000 uutta asukasta. Pientalojen kerrosalaksi esitetään noin 6 750 k-m², päiväkodin kerrosalaksi noin 2 200 k-m² ja liiketilan kerrosalaksi noin 450–600 k-m². Rakentamisen määrä tarkentuu ehdotusvaiheessa.​

Ehdotusvaiheessa suunnitelmaa muokataan siten, että pyritään säilyttämään suurempi osa alueella kasvavista puista kuin on esitetty maankäyttöluonnoksissa. Lisäksi tarkennetaan muun muassa rakennusten kokoa ja sijaintia, melusuojausta, hulevesien käsittelyä sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä. Kaavaehdotuksessa osoitetaan myös, mitkä alueet rakennetaan kaduksi, katuaukioksi tai muuksi yleiseksi alueeksi. Pientalokorttelin kaavamääräykset laaditaan niin, että varmistetaan korttelin toteuttamiskelpoisuus, ja tarvittaessa tehdään muutoksia maankäyttöluonnokseen. Mahdollisesti talot eivät olisi perinteisiä townhouseja vaan esimerkiksi yhtiömuotoisia rivitaloja.​

Maankäyttösopimuksen tarve​

Kaupunginvaltuuston 13.2.2023 § 29 hyväksymien asunto- ja maapolitiikan periaatteiden mukaan kaupunki tekee yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, kun asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja kiinteistönomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä.​

Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta.

Arviot kaavan vaikutuksista​

Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva​

Lisärakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja lisää asuntotarjontaa yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti lähellä keskustaa. Rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, teknisen huollon verkkoihin ja joukkoliikenteeseen. Kaavanmuutosalueelle suunnitellaan monipuolisesti erityyppisiä ja kokoisia asuntoja, mikä vähentää alueellista eriytymistä.​

Alue on kaavaluonnoksessa pääosin asuinkäytössä, joten palvelu- ja työpaikkamäärä on luonnoksessa pienempi kuin nykyisessä asemakaavassa. Kaavanmuutosalueelle esitetään kuitenkin kauppa ja päiväkoti. Erityisesti päiväkodin rakentaminen on tarpeellista, koska Turun kaupungin varhaiskasvatuksen mukaan alueella on enemmän kysyntää päiväkotipaikoista kuin niitä on siellä tarjolla.​

Peltolantie 3:n rakennukset ovat nykyisin melko matalia ja jäävät kadulta katsottuna puiden taakse. Kaavanmuutoksen myötä kaupunkikuva muuttuu tiiviimmäksi ja rakennetummaksi. Lähtökohtana kuitenkin on, että istutuksia säilyy kadun varrella. Kaupunkikuvaa monipuolistaa se, että rakennusten korkeus vaihtelee.​

Luonto ja viheralueet​

Valtaosa tontin metsäalueista säilyy, sillä uudet rakennukset sijoitetaan pääasiassa alueille, jotka ovat jo ennestään rakennettuja. Avoimemmilta istutusalueilta joudutaan kaatamaan puita. Luonnosvaiheen jälkeen suunnitelmia pyritään kuitenkin kehittämään niin, että puita säilyisi enemmän kuin kaavaluonnoksessa. Turun kaupungin kaavoituksen maisema-arkkitehti on tehnyt tontista puustoselvityksen keväällä 2024. Selvityksen mukaan useat tontin männyistä ovat maisemallisesti merkittäviä ja säilyttämisen arvoisia.​

Kaavaluonnoksessa esitetään säilytettäviksi arvokkaat luontoalueet, joskin lehtoalueiden reunalta saatetaan joutua kaatamaan muutamia puita. Uudet kerrostalot sijoitetaan etäälle uhanalaisten linnunhernetikkukoiden alueesta, jotta talot eivät varjosta liikaa tikkukoiden ravintokasvia, syylälinnunhernettä.​

Peltolantie 3:n pohjoispuolella sijaitsee laajahko metsä, jota asukkaat käyttävät ulkoilualueena. Se on tärkeä ekologinen yhteys ja osa kaupungin metsien ydinverkostoa. Kaavaluonnoksessa metsä säilyy nykyisen kokoisena. Asuntorakentaminen kuitenkin lisää asukkaiden liikkumista metsässä. Siksi kävelyreitit on suunniteltava niin, että herkimmät ja arvokkaimmat luontoalueet suojataan liialta läpikululta ja sen aiheuttamalta kulumiselta. Tikkukoiden elinpaikan luona asukkaiden kulkua tulee ohjata myös esimerkiksi matalilla muureilla.​

23.4.2024 saapuneen mielipiteen mukaan kaavanmuutosalueen rakennuksissa pesii erittäin uhanalaisia tervapääskyjä. Kaavassa voidaan antaa määräyksiä tervapääskyjen huomioimisesta muun muassa siten, ettei rakennuksia saa purkaa pesimäaikana ja että tervapääskyille tulee rakentaa uusia pesäpaikkoja esimerkiksi rakennusten päätyseiniin.​

Liikenne​

Rakentaminen lisää liikennemäärää erityisesti Peltolantiellä, mutta kaupungin liikennesuunnitteluinsinöörin mukaan kadun kapasiteetti riittää. Myös Ruiskadun varrelle esitetään kaavaluonnoksessa ajoliittymä. Sen liikennettä voidaan vähentää rajoittamalla läpiajoa kaavanmuutosalueella.​

Kaavanmuutosalueella säilyy kävelyreittejä metsään, ja tontin läpi järjestetään myös uusia kävely-yhteyksiä. Peltolantien ja Ruiskadun varrelle varataan noin 3–4 m leveä laajennusvara pyörätien rakentamista varten.​

Kulttuurihistoria​

Kaavanmuutosalueen kulttuurihistoria-arvoja turvataan suojelemalla vanha lastenkotirakennus. Kuntoutuskeskusrakennusta ei kuitenkaan ole esitetty luonnoksessa suojeltavaksi. Ark-byroo oy toteaa rakennushistoriaselvityksessä (2021), että kuntoutustutkimuskeskuksen toiminnot olivat ainutlaatuisia mutta itse rakennus edustaa ajalleen tyypillistä laitosrakentamista. Selvityksen perusteella rakennuksen arkkitehtuuriin ei liity erityisiä suojeluarvoja. Myöskään toiminnallinen ainutkertaisuus ei tässä tapauksessa riitä suojeluperusteeksi. Rakennuksen alkuperäinen käyttö on päättynyt, eikä toiminnalle ole löytynyt jatkajaa.​

Arkkitehtuuritoimisto B & M selvitti vuonna 2024 mahdollisuuksia rakennuksen jatkokäyttöön. Lausunnossaan B & M toteaa, että rakennus ei sovi tavanomaiseen asumiseen. Uusia mahdollisia toimintoja voisivat periaatteessa olla palveluasuminen tai toimitila, mutta rakennuksen tilajärjestelyt ja tontinkäyttö eivät sovellu hyvin niihinkään käyttötarkoituksiin.​

Ilmastovaikutukset​

Uudisrakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa kasvihuonepäästöjä. Yleisesti ottaen rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää säilyttämällä nykyisiä rakennuksia. B & M:n lausunnon (2024) mukaan nykyisestä kuntoutuskeskusrakennuksesta voitaisiin kuitenkin mahdollisesti säilyttää vain osa rungosta ja korjausrakentaminen olisi verrattavissa uudisrakentamiseen.

B & M on lausuntoaan varten tarkastellut kuntoutuskeskuksen rakenteita yhteistyössä A-Insinöörit Oy:n kanssa. Lausunnossa todetaan, että rakennuksessa on jälkiä kosteusvaurioista muun muassa kellareissa ja julkisivuissa, ja eristeenä käytetty mineraalivilla on todennäköisesti vaurioitunut kosteuden vuoksi. Vesikatossa on ja on ollut vuotokohtia. Betoniraudoitusten liian pienen suojapaksuuden vuoksi julkisivurakenne tulisi mahdollisesti vaihtaa kokonaan uuteen, ja rakennukselle tulisi toteuttaa toimiva sokkelirakenne. Lämmöneristystä olisi lisättävä, ja yläpohjan lämmön- ja vedeneristeet tulisi vaihtaa kauttaaltaan. Rakennusosissa on asbestipohjaisia pinnoitteita. Kaikki haitta-aineita sisältävät ja kosteusvaurion kärsineet rakenteet tulisi korjata ja tarvittavasti uusia. Perustusten betoniosien kunto tulisi selvittää, jos niitä aiottaisiin hyödyntää uudessa käytössä.​

Nykyisen rakennuksen ottaminen uuteen käyttöön edellyttäisi kaiken kaikkiaan niin suuria muutoksia rakenteisiin, että uudisrakentaminen on perustellumpaa. Mikäli uudet rakennukset suunnitellaan ilmastokestäviksi, niiden hiilijalanjälki ei ole todennäköisesti oleellisesti suurempi kuin jos nykyistä rakennusta hyödyntämällä rakennetaan sama määrä rakennusoikeutta. Petreliuksenportin ilmastopäästöjä vähentää myös se, että alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja se sijaitsee lähellä keskustaa.​

Ilmastonmuutoksen seurauksiin voidaan varautua kaavamääräyksillä, muun muassa varaamalla riittävästi alueita huleveden johtamiseen ja viivytykseen. Kaavanmuutoksen ilmastovaikutuksia arvioidaan tarkemmin ehdotusvaiheessa, jolloin laaditaan myös kiertotalousselvitys.​

Liite 1​Kaavaluonnos Petreliuksenportti pvm 28.6.2024

Oheismateriaali 1​OAS- ja luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 2​Vuorovaikutusraportti 16.8.2024

Oheismateriaali 3​Museopalveluiden lausunto 9.2.2022

Oheismateriaali 4​Rakennushistoriaselvitys, Ark-byroo oy 25.11.2021

Oheismateriaali 5​Selvitys rakennusten mahdollisesta jatkokäytöstä, Arkkitehtuuritoimisto B & M 26.6.2024​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä edellä kuvatut asemakaavan tavoitteiden muutokset sekä 28.6.2024 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Petreliuksenportti pohjaksi. Kaavaehdotuksen lähtökohdaksi valitaan vaihtoehto Lamellit.

Kaavaehdotuksessa tarkentuvat muun muassa rakennusoikeuden määrä, rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoituksille sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt.​