Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen 5.8.2024:​

Kaupunkiympäristö on kumppanuuskaavoituksella yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja TKU-Rakennus Oy:n kanssa laatinut 26.10.2022 päivätyn, 12.1.2024 lausuntojen ja muistutuksen perusteella, ja 12.4.2024 lausuntojen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen.​

Nyky- ja suunnittelutilanne​

Kaupunginpuutarhan alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Turun kauppatorilta itään Uudenmaantien eteläpuolella. Kaava-aluetta rajaa koillispuolella Uudenmaantie, kaakkoispuolella Ilpoistentie ja Peltolan teollisuusalue, lounaispuolella Ruiskatu sekä sen varrella sijaitsevat omakotitalot ja luoteispuolella Ruiskadun väistötilana toimiva koulukiinteistö ja Tähkäpuisto, josta on puistoyhteys Henrikinkirkolle. ​

Alueen koko on 10,9 ha. Alue on sekä Turun kaupungin että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistuksessa ja TKU-Rakennus Oy:llä on sopimus seurakuntayhtymän kanssa sen omistaman tonttialueen kehittämisestä.​

Kaava-alueella on ollut sekä Turun kaupunginpuutarha että seurakuntien puutarha. Seurakuntien puutarha on liittynyt Uudenmaantien toisella puolella olevaan hautausmaahan jo 1800-luvulta asti. Jo nykyisessä asemakaavassa on osoitettu suojelluksi ns. seurakunnan puutarhurin asuinrakennus ja sauna pihapiireineen (arkkitehti G. Th. Chiewitz v. 1861). Skanssinmäen hautausmaa-alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun ympäristön kokonaisuuksiin. Seurakuntien puutarha on lopettanut toimintansa 1980-luvulla. Turun kaupunginpuutarha perustettiin alueelle seurakuntien puutarhan viereen vuonna 1952. Lisäksi alueella sijaitsee varikkotoiminnan käytössä olevaa rakennuskantaa, ja osittain alue on rakentamatonta hiekkakenttää.​

Kaava-alueen maasto laskee Uudenmaantieltä noin 11 metriä Ruiskadun ja Ilpoistentien risteykseen. Uudenmaantien vartta reunustava puistolehmusrivi on voimakas rajaava elementti sekä Kaupunginpuutarhan että Uudenmaantien puolelta. Tähkäpuiston kookkaat männyt Skanssin harjun laidalla ovat poikkeuksellisen hienoja. Kasvillisuusselvitys (Kaupunkisuunnittelu / Tuuli Vesanto 2018) osoittaa kaupunginpuutarhan alueelle aikoinaan istutettujen puiden ja pensaiden moninaisuuden, joista osa on jo tullut elinkaarensa päähän. Alueen eteläosassa metsäisellä kumpareella sijaitsevan entisen puutarhurin asunnon ympärillä on kaupungin ylipuutarhurin Arno Hellemaan suunnittelema metsäpuutarha, jossa on mm. isoja mäntyjä, vaahteroita, marjakuusia, alppiruusuja, tulppaanipuu.

Luontoselvityksen (Suomen Luontotieto Oy, 2018) mukaan alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain määritelmät täyttäviä erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Alueella ei ole myöskään vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Alueella ei esiinny perinnemaisemakohteita tai perinnebiotooppeja, mutta aiemman käytön takia alueella esiintyy runsaasti puutarhalajistoa sekä kulttuurilajeja. Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, eikä viitasammakosta. Luontoselvityksiä päivitettiin lausuntojen ja muistutuksen perusteella (AFRY /Ville Vasko 2023 ja Faunatica 2023). Yhdestä alueen rakennuksen ullakolta löydettiin todennäköinen lepakoiden levähdys- ja/ tai lisääntymispaikka. Alueelta löydettiin myös kaksi uhanalaista perhoslajia; kalliokiiltokoi ja jalavatöyhtökoi. Katso tarkemmin kaavaselostuksen kohta 4.4.7 Lausunnot.​

Rakennettavuusselvityksen (SM Maanpää Oy 2018) mukaan maaperä on erittäin vaihteleva. Alueen keskeltä löytyy pehmeää savea noin 5–10 metriä, saven alta kivistä moreenia, Tähkäpuiston läheltä harjun reunan hiekkakerrostumaa, pieni pohjavesialue, sekä eteläreunalta korkea moreeni/ kalliokumpare. Alueen pintaosassa on vaihtelevasti täyttöä. Luoteisreunan tuntumaan on syntynyt orsivesilammikko lähelle harjualueen ja savialueen rajapintaan. Todennäköisesti länsireunan hiekkakerroksesta on otettu vettä puutarhan tarpeisiin. Länsireunan pohjavesi on tasolla +16–17. Pohjavesi on paksun hiekkakerroksen alueella lievästi paineellista. Pohjaveden painetaso sijaitsi 23.4.2018 tehdyssä mittauksessa tasolla +19,42. ​

Hulevedet johdetaan Rauvolanlahteen noin 2,6 kilometrin päähän. Eteläkaarelle asti hulevesiputken koko on vain 400 mm, joten alueella syntyviä hulevesiä tullaan viivyttämään alueella. Hulevesisuunnittelualueeksi otettiin mukaan osa kaava-alueen lännen puolella olevasta Ruiskadun koulun tontista, jossa on olemassa oleva pieni lampi kosteikkoineen. Ruiskadun koulukiinteistö maa-alueineen on kaupungin omistuksessa. ​

Nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat.​

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet​

Tavoitteena on muuttaa alueen maankäyttö asuntorakentamisen mahdollistavaksi ja tehostaa Uudenmaantien varren maankäyttöä kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti.​

Alueen kehittämisellä tavoitellaan myös kaupungin ilmastotavoitteiden toteuttamista, erityisesti kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamista ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen tukemista. Kaupungin ilmastotavoitteet on hyväksytty valtuustossa 11.6.2018.

Suunnittelualue sijoittuu tehokkaan joukkoliikenteen runkolinjan varrelle ja tukee siten Kaarina-Turku-Raisio kehityskäytävän taajamakehitystä. Alue toteuttaa kaupungin tavoitteita täydentää kaupunkirakennetta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeellä. Alue on hyvin saavutettavissa pyörällä n. 15 minuutissa Kauppatorilta.

Aluesuunnittelukilpailun lähtökohtana olivat tavoitteet ympäristöön soveltuvasta monimuotoisesta kaupunkirakenteesta sekä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Kilpailun avulla etsittiin tunnistettavaa ja omaleimaista, Turun sisääntulotiehen ja arvokkaaseen hautausmaan ympäristöön soveltuvaa, kaupunkikuvallisesti korkeatasoista, toimivaa sekä teknistaloudellisesti toteutuskelpoista ideasuunnitelmaa kilpailualueen asemakaavoitusta varten.

Kaikki tavoitteet ovat tarkentuneet prosessin aikana. Kaupunkiympäristölautakunnalle tuotiin tiedoksi 15.1.2019 § 4 kilpailun päätös ja samalla se hyväksyi asemakaavan tarkennetut tavoitteet: jatkosuunnittelussa tulee selvittää alueelle sopiva kerrosalamäärä ottaen huomioon pysäköintiratkaisut, hulevesien vaatima tila ja säilytettävä puusto, pitäytyen keskeisessä kokoojakatu ja aukio -ratkaisussa. Pohjavettä suojaavia maakerroksia ei saa leikata, ja korkeampaa kerrostalopainotteista rakentamista tulee sijoittaa Uudenmaantien puoleiselle alueelle ja matalampaa, pientalopainotteisempaa, Ruiskadun puoleiselle alueelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ihmisen mittakaavaiseen elävään ja viihtyisään jalankulkuympäristöön.​

Kaavaehdotusta on työstetty yhdessä katu- ja infrasuunnittelun kanssa 2021–2022, ja suunnittelun tarkentuessa kaavaluonnos on tarkentunut ehdotukseksi, jossa on etsitty parasta mahdollista teknis-taloudellis-esteettistä lopputulosta nykytiedon valossa.​

Lausuntojen ja muistutuksen takia tavoitteet ovat tarkentuneet alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja mm. uhanalaisten perhoslajien elinpiirin laajentamiseksi ja lepakoiden levähdys- ja/tai lisääntymispaikan suojelemiseksi.​

Kaavaprosessin vaiheet​

Turun kaupunginhallitus on 18.12.2017 § 550 hyväksynyt Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä TKU-Rakennus Oy:n välisen yhteistyösopimuksen alueen kehittämiseksi.​

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet 13.3.2018 § 129 ja aloituskokous viranomaisille pidettiin 13.2.2018.

Ilmoitus vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille 16.3.2018.

Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja TKU-Rakennus Oy järjestivät ilmoittautumiskutsukilpailun 20.8.2018 - 7.11.2018 Peltolan kaupunginosassa sijaitsevan entisen kaupunginpuutarhan alueen kehittämisen ideoimiseksi. Kilpailuohjelma liiteasiakirjoineen on kaupunkiympäristölautakunnan 24.4.2018 § 221 ja arviointiryhmän hyväksymä.​

Hankintailmoitus julkistettiin 9.5.2018. Aluesuunnittelukilpailuun ilmoittautui 25 työryhmää 30.5.2018 mennessä. Varsinaiseen kilpailuun arviointiryhmä valitsi 15.6.2018 neljä kriteerit parhaiten täyttävää työryhmää: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, yhteenliittymä Kangas & Vuorinen Arkkitehtitoimisto Oy ja Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson, UKI Arkkitehdit Oy, ja Arkkitehdit MY Oy & HIMLA arkkitehdit Oy. Kilpailuaineisto toimitettiin kilpailijoille 14.8. ja kilpailualueella järjestettiin infotilaisuus sekä opastettu kierros 20.8.2018.

Ennen ratkaisua kilpailutyöt olivat julkisesti nähtävillä internetissä mielipiteiden antoa varten, sekä 27.11.2018 kilpailualueen ”Sinisessä tuvassa”, jossa asukkaat saivat keskustella arviointiryhmän kaupungin edustajien kanssa. Kilpailutöistä sai jättää mielipiteitä, jotka välitettiin arviointiryhmälle ja kilpailun jatkosuunnitteluun. Kilpailun tulos julkaistiin 12.12.2018. Arviointityöryhmä päätti asettaa yksimielisesti jaetulle ensimmäiselle sijalle jatkosuunnittelun pohjaksi: UKI Arkkitehdit Oy:n ehdotuksen “Havina” sekä Arkkitehdit MY Oy ja HIMLA arkkitehdit Oy:n ehdotuksen “Quadrifolia”. ​

Kaupunkiympäristölautakunnalle tuotiin tiedoksi 15.1.2019 § 4 kilpailun päätös ja samalla se hyväksyi jatkosuunnittelutyön annettavaksi tasavertaisten voittajaehdotusten ”Havinan” ja ”Quadrifolian” tekijöille yhdessä suunniteltavaksi, sekä ohjauksesta vastaavaksi kaavan yhteistyösopimuksen mukaisesti perustetun projektiryhmän.​

Katso tarkemmin 4.4.4. Luonnoksen perusratkaisu ja vaihtoehdot.​

Kilpailuehdotusta työstettiin yhdessä projektiryhmän kanssa alustavaksi luonnokseksi, jota esiteltiin keskustelutilaisuudessa 1.10.2019 Henrikinkirkon seurakuntasalissa lähellä kaava-aluetta. Paikalla oli n. 25 asukasta, Arkkitehdit MY Oy:n, HIMLA arkkitehdit Oy:n ja UKI Arkkitehdit Oy:n edustajat, sekä kaupungin, seurakuntayhtymän, ja TKU-Rakennus Oy:n edustajat. Asukkaat olivat edelleen huolestuneita liikenteen lisääntymisestä varsinkin pientaloasutuksen keskellä, etenkin Ruis-, Kaura- ja Ohrakaduilla, joiden mahdollisista katkaisuista keskusteltiin.​

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 16.3.2020 pvm. kaavaluonnoksen 7.4.2020 § 114.​

Ehdotusta valmisteltiin yhdessä katu-, infra- ja yleisten alueiden suunnittelun kanssa. Lähtökohtana oli hulevesien viivyttäminen puistoalueella ja katualueen puu- ja viherkaistalla.​

Kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran virallisesti nähtävillä ja lausunnoilla 14.11.2022 – 13.12.2022. Lausunnot ja yksi muistutus vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdissa 4.4.7.–4.4.8.

Varsinais-Suomen ELY:n lausunnon ja Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirin muistutuksen takia alueen luontoselvityksiä päivitettiin vuonna 2023.

Selvityksissä havaittiin kaksi erityisesti huomioitavaa lajia: jalavatöyhtökoi ja kalliokiiltokoi. Jalavatöyhtökoi on erittäin uhanalaiseksi (EN) ja sekä kiireellisesti ja erityisesti suojeltavaksi luokiteltu laji, ja kalliokiiltokoi on vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji. Rakennusten lepakkoselvityksessä yhden rakennuksen ullakko osoittautui olevan pohjanlepakoiden säännöllisesti käyttämä levähdyspaikka ja mahdollinen lisääntymispaikka. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat EU:n luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeja, joiden lisääntymis- tai levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain (78 §) nojalla.

Selvitysten perusteella alueen luonnon monimuotoisuutta lisättiin suojelemalla lepakon levähdys- ja/tai lisääntymispaikka ja uhanalaisten kalliokiiltokoin ja jalavatöyhtökoin elinpiiriä suojeltiin ja laajennettiin Daaliapuistossa.

Kaavamääräykseen lisättiin määräyksiä viherkatoista, keltamaksaruohosta ja kalliokiiltokoin elinympäristön soveltuvuudesta.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtyjen muutosten takia kaavaehdotus asetettiin toisen kerran nähtäville 29.1.-27.2.2024. Lausunnot ja yksi muistutus vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 4.4.9.

Toisen kierroksen lausunnossaan ELY pyysi taustoitusta tai ekologista näkemystä kaavaselostuksessa kerrottuun neuvotteluiden tulokseen siitä, ettei kyseistä yksittäistä jalavaa, josta jalavatöyhtökoi löytyi, tarvinnut säilyttää.​

Kaavoitus on ennen ehdotuksen valmistumista käynyt täydentäviä keskusteluja luontoselvityksen laatineiden hyönteisasiantuntijoiden kanssa. Keskustelun pohjalta ilmeni, että jos alueella on useampia suojaisissa paikoissa kasvavia jalavia, ei yksittäisen puun poisto hävitä lajia alueelta. Lajin säilymisen kannalta on olennaisempaa säilyttää useita suojaisilla paikoilla sijaitsevia jalavia kuin säilyttää yksittäistä puuta. Hyönteisasiantuntijoiden näkemyksen mukaan oli lisäksi todennäköistä, että jalavatöyhtökoita esiintyi muissakin Daaliapuiston alueella olevissa jalavissa, vaikka niitä ei tuulisena kartoituspäivänä löydettykään. Asiantuntijat arvioivat lajin kyvyn löytää soveltuvia lähialueen puita ja siirtyä niihin erittäin hyväksi. Lisäksi huhtikuussa 2024 ainakin osa tunnetun esiintymispuun viimevuotisesta lehtimassasta siirrettiin uudelle paikalle säilytettävän jalavarivistön alle. Toimenpiteen järkevyys on varmistettu luontoselvityksen tehneeltä pikkuperhosasiantuntijalta.​

Kaava-alueen Daaliapuiston länsireunassa on tällä hetkellä rivi jalavatöyhtökoille soveltuvia nuoria jalavia kasvamassa. Näiden puiden samana vuonna pudonneiden lehtien haravointikielto on kirjattu Daaliapuiston VL/luo -kaavamääräykseen. VL/-luo -kaavamääräyksessä on myös määrätty, että puistosuunnitelman laadinta ja ylläpidon suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä ympäristönsuojelun kanssa. Kaavaprosessin aikana on tehty kaava-alueen toteutussuunnittelua yleissuunnitelmista rakennussuunnitelmiin, ja puistosuunnitelmat kuuluvat niihin. Niitä ei tarvita erikseen määrätä kaavamääräyksellä. Daaliapuistoon tullaan myös istuttamaan lisää jalavia.

Kaavamääräykset antavat ohjeet puistosuunnitelmille ja ylläpidolle, joita kaava-alueen rakentuessa ja ylläpidossa noudatetaan. Jo tehtyjä puistosuunnitelmia tullaan päivittämään ennen niiden laittamista virallisesti nähtäville, lausuntojen perusteella muutetun kaavaehdotuksen takia.​

Slep-2-kaavamääräystä korttelissa 34 tarkennettiin kaavakarttaan lausunnon perusteella seuraavasti: ”Alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää ja sitä tulee tarvittaessa istuttaa lisää lepakoiden elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi.”​

Turun Pyöräilijät ry:n muistutus koskee suurimmaksi osaksi kaava-alueen katusuunnittelua, jota on tehty yhdessä kaavasuunnittelun kanssa. Kyseisistä alustavista katu- yms. yleissuunnitelmista on otettu kuvakaappauksia kaavaselostukseen kertomaan aiheesta. Varsinaiset katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat tulevat kuitenkin nähtäville viimeistään vasta kaavaehdotuksen tultua voimaan, jolloin niistä voi halutessaan jättää muistutuksia, jotka käsitellään siinä vaiheessa.

Toisen lausuntokierroksen perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta kolmannen kerran nähtäville.​

Asemakaavanmuutosehdotus​

Kaava mahdollistaa kilpailun voittaneiden ehdotuksien perusidean säilyttävän, omaleimaisen asuinalueen toteuttamisen. Kilpailuehdotusta on jatkokehitetty asemakaavaprosessin aikana mm. hulevesien, pysäköintikansien ja maaston korkeuserojen ja puuston säilyttämisen huomioimiseksi alueen toteutuksessa. Alue koostuu neljästä suurkorttelista, jotka asettuvat keskeisaukion ympärille. Jokainen kortteli on itsenäinen kokonaisuus, mutta samalla ne muodostavat alueelle yhteen kytkeytyvän kaupunkikortteleiden rakenteen. Kaupunkikuvan laatu varmistetaan sitä ohjaavin kaavamääräyksin ja hankkeiden ennakkoneuvotteluin.​

Asemakaavaehdotuksen alueelle tavoitellaan n. 1300 asukasta (65 870 k-m² / 50 k-m² = n. 1317). Kortteleiden rakennusten korkeudet nousevat vähitellen Ruiskadun kaksikerroksisista AO-kortteleista Uudenmaantien varren AK-korttelien viisi-kahdeksan kerroksisiin. AK-kortteleiden sisällä on matalampaa rakentamista. Pysäköintiratkaisuna on AK- ja A-1 kortteleissa pihakansien alla oleva pysäköinti ja A-2 korttelissa maantasopysäköinti.​

Kaava-alueen koko on 10,9 ha, josta AK-kortteleita on 4,6 ha, A-kortteleita 1,6 ha, AO-kortteleita 0,3 ha, katuja on 1,7 ha ja puistoa on 2,7 ha. Yhteensä asemakaava-alueella on rakennusoikeutta 65 870 k-m². AK-kortteleiden rakennusoikeus on yhteensä 52 930 k-m² ja A-kortteleiden rakennusoikeus on 12 320 k-m², ja AO-kortteleiden 620 k-m².

Infrakustannukset ja kaavatalous​

Asemakaavan yleisten alueiden toteuttamisesta aiheutuvat infrakustannukset ovat 3 miljoonaa euroa alv 0 %). Arvio kattaa kaava-alueen katujen, aukioiden, puistojen, puistopolkujen ja hulevesiviemärin rakentamisen. Arvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä 15 % hankevarauksen. Kustannusarvioissa ei ole mukana Turun Vesihuolto Oy:n kustannuksia, eikä pilaantuneiden maiden kunnostusarviota. Arvio on laadittu käyttäen Turun kaupungin infrarakentamisen kustannushallinnan ohjetta. Kustannukset on laskettu Ihku-laskentapalveluohjelmalla. Kustannuslaskelma on tehty hintatasossa 1/2024 ja kustannusindeksi on 128,4 (2020–100).​

Hallintosäännön 35 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää kaava-alueen infran kustannusarvioista asemakaavan käsittelyn yhteydessä, mikäli kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo on 3–10 miljoonaa euroa.​

Maankäyttösopimuskorvaus kattaa alueen infran toteuttamiskustannukset.​

Seuraava vaihe​

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittava maankäyttösopimus kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän välillä on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat​

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.​

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.​

Liite 1​Kartta Kaupunginpuutarhan alue

Liite 2​Vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1​Selostus Kaupunginpuutarhan alue

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Kaupunginpuutarhan alue

Oheismateriaali 3​OAS- ja luonnosvaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 4​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 2) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 26.10.2022 päivätty, 12.1.2024 lausuntojen ja muistutuksen perusteella, ja 12.4.2024 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Kaupunginpuutarhan alue esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.​ Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako: PELTOLA 32.-1–3.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle Kaupunginpuutarhan alueen asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 3 miljoonaa euroa (alv 0 %).​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jäsen Muurinen ja jäsen Vierimaa ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.​

Asian esitteli kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.