Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta28820.08.20247

1321-2023 (10 03 00)

Lausunnon antaminen Turun hallinto-oikeudelle, poikkeamispäätös; Käyttötarkoituksen muutos, vaja ja inva-wc, Ruissalo (P 2023-155)

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunta on päätöksellään myöntänyt poikkeamispäätöksen suojellun asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muutokselle kahvila-, myymälä- ja juhlatilaksi. Osa rakennuksesta jää yhä asuinkäyttöön. Lisäksi pihalla sijaitsevaan paviljonkiin toteutetaan inva-wc ja pihalla sijainnut vanha vaja rakennetaan uudelleen. Naapurikiinteistön haltija on valittanut päätöksestä. Hallinto-oikeudelle ehdotetaan annettavaksi lausunto, jonka mukaan valitus tulee hylätä. Myös valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä.

Kylk § 288

Ympäristöjuristi Nina Mattila 12.8.2024:

Kuvaus asiasta

Kaupunkiympäristölautakunta on 21.5.2024 § 190 myöntänyt poikkeamispäätöksen Ruissalossa Kuuvantiellä sijaitsevan suojellun asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muutokselle kahvila-, myymälä- ja juhlatilaksi. Osa rakennuksesta jää yhä asuinkäyttöön. Lisäksi pihalla sijaitsevaan paviljonkiin toteutetaan inva-wc ja pihalla sijainnut vanha vaja rakennetaan uudelleen. Naapurikiinteistön haltija on valittanut päätöksestä ja vaatinut ensisijaisesti päätöksen kumoamista kokonaan ja toissijaisesti juhla- ja liiketilakäyttötarkoituksen osalta. Valittaja on vaatinut myös oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa 29.8.2024 mennessä.

Lausunto

Valituksen mukaan poikkeamispäätös on lain vastainen. Valittajan mukaan poikkeamisella vaarannetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Lisäksi valittaja katsoo, ettei poikkeaminen perustu riittäviin selvityksiin, ettei poikkeamiselle ole erityisiä syitä ja ettei poikkeamispäätöstä ole perusteltu asianmukaisesti. Valittajan mukaan hakemusasiakirjat ovat olleet puutteelliset.​ ​

Hakija on hakenut poikkeamispäätöstä asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle kahvila-, myymälä- ja juhlatilaksi. Osa rakennuksesta jää asuinkäyttöön. Vanha vaja on tarkoitus rakentaa uudelleen varastotilan luomiseksi (28,5 m2). ​Olemassa olevan paviljongin yhteyteen rakennetaan tarpeellinen inva-wc rakennuksen tyyliin (16,3 + 7,6 m2). Asemapiirroksessa on esitetty autopaikkoja 10 kappaletta ja lisäksi yksi liikuntaesteisten paikka. Hakija on hakenut poikkeusta myös juhlateltan (74 m2:ä) sijoittamiseksi rantaan kesäkuusta syyskuuhun. Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt hylätä hakemuksen juhlatelttaa koskevalta osalta. Muilta osin kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt myöntää poikkeukset seuraavilla ehdoilla:

- Tilaisuuksien ja tapahtumien on noudatettava voimassa olevia melutason ohjearvoja, jotka ovat loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla päiväohjearvo 45 dB sekä yöohjearvo 40 dB.

- Pysäköintialuetta ei tule muokata, eikä nurmipintaa muuttaa sorapintaiseksi.

- Kulkuyhteyden Villa Kuuvaan tulee perustua nykyiseen sorapintaiseen huvilatieväylään, jota ei tule oleellisesti leventää.

- Rakennusluvan käsittelyn yhteydessä tulee kuulla Turun museokeskusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeaminen voidaan myöntää myös MRL:n 43 §:n mukaisista yleiskaavan rakentamisrajoituksista. MRL:n 174.2 §:n mukaan kunnan on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla kuitenkin enintään viisi vuotta. Tässä tapauksessa poikkeamishakemusta vastaava rakennuslupa on ollut jo vireillä, kun poikkeamispäätös on myönnetty.

​Poikkeamisharkinta on kaavoitukseen liittyvää harkintaa. Mahdollisesta luvattomasta rakentamisesta aiheutuvia seuraamuksia (korotettu lupamaksu, ilmoituksen tekeminen poliisille) arvioi rakennusvalvontaviranomainen rakennuslupavaiheessa. Se, onko toimintaa harjoitettu luvattomasti vai ei, ei ole poikkeamispäätöksen myöntämisedellytyksiin liittyvä asia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85.1 §:n 1 kohdan mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitettua poikkeamista koskevaan hakemukseen on liitettävä asemapiirros, josta käyvät ilmi sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset tai rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla. Vasta rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksytään tarvittavat pääpiirustukset (asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja/tai julkisivupiirustukset) rakentamisessa noudatettaviksi. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on mm, että rakennus täyttää rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 l §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset.

​Kuten valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, esteettömyyteen liittyvät asiat ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Esteettömyysasetuksen 2.1 §:n mukaan ”asetusta sovelletaan myös maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.” Tarkoituksenmukaisuusarviointiin vaikuttavia rakennuksen ominaisuuksia ovat esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus ja kulttuurihistorialliset arvot. Poikkeamispäätöksen yhteydessä ei myöskään vahvisteta tiloihin suurinta sallittua henkilömäärää.

Ruissalo on merkittävä ulkoilualue ja myös kaupungin matkailun kannalta keskeinen kohde. Turun kaupunkistrategian mukaan meri on kaupungille tärkeä, ja tavoitteena on vahvistaa merellisyyttä kaupunkilaisten asumisessa ja vapaa-ajan vietossa. Ruissalon saari on kaupungissa erityistä aluetta luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojensa takia. Rantaan pääsy ja suojeltuihin rakennuksiin tutustumisen ei ole kuitenkaan monin paikoin alueella mahdollista. Erityiset syyt, jotka päätöksessä on mainittu liittyvät maankäyttöön. Päätöksessä on todettu, että poikkeamisella mahdollistetaan suojellun kokonaisuuden monipuolinen käyttö. Käytössä oleva rakennus säilyy, kun sitä pidetään kunnossa. Toiminta tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden päästä meren rantaan ja suojeltuun ympäristöön tutustumisen. Edellä mainituilla perusteilla poikkeamiselle on ollut MRL 171 §:n tarkoittama erityinen syy. Päätöksen perustelut käyvät päätöksestä ilmi. Päätösten perusteluissa voidaan viitata myös alueella aiemmin tehtyihin päätöksiin. Asian valmistelussa on menetelty hallintolain mukaisesti. Valittaja on useasti ollut hakemuksen käsittelyaikana yhteydessä asian valmistelijaan ja hänen tiedusteluihinsa on vastattu.

​Käsiteltäessä poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksia Ruissalon alueelle pyydetään vakiintuneesti museokeskuksen, ympäristönsuojelun ja ELY-keskuksen lausunnot. Hankkeen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan saatujen lausuntojen perusteella. Mikäli lausunnonantajat pitävät aineistona joltain osin puutteellisena, he pyytävät tarvittavia täydennyksiä. Asiantuntijalausunnot voidaan huomioida päätöksessä esimerkiksi asettamalla ehtoja, kuten valituksenalaisessa päätöksessä on tehty. Tilaisuuksista aiheutuvaa meluhaittaa on rajoitettu päätöksen ehdolla. Päätöksen mukaan tilaisuuksien ja tapahtumien on noudatettava voimassa olevia melutason ohjearvoja, jotka ovat loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla päiväohjearvo 45 dB sekä yöohjearvo 40 dB. Melutasojen ohjearvot on annettu keskiäänitasoina, jolloin melutaso voi osan ajasta olla korkeampi kuin ohjearvotaso ilman, että ohjearvotaso ylittyy. Toiminnan edellyttämät pysäköintipaikat on osoitettu vuokra-alueelle ja päätöksessä on annettu tarvittavat ehdot pysäköintialueen toteuttamista ja kulkuyhteyttä koskien. Koska päätöksellä ei ole sallittu juhlateltan sijoittamista, rakentamisen määrä ei lisäänny vuokra-alueella merkittävästi.

​Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi noudatettavaa menettelyä ei voida pitää yksittäisen maanomistajan henkilökohtaisiin oloihin vertautuvana subjektiivisena oikeutena, vaan maankäyttöön liittyvänä yleisempänä tavoitteena ja periaatteena. Jokaisen poikkeamishakemuksen yhteydessä arvioidaan kyseessä olevan hakemuksen vaikutukset ympäristöön ja myöntämisedellytysten täyttyminen.

​Osayleiskaavan yleismääräysten mukaan 3. Rakennuslupaa tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta koskevaa lupaa ei saa myöntää, mikäli rakennustoimenpide: a) Lisää huoneistojen lukumäärää tai kasvattaa olennaisesti alueen kerrosalaa b) Vähentää rakennuksien tai ympäristön kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa c) Tuo alueelle toimintaa, mikä aiheuttaa melua, tärinää, pölyä, hiukkas- tai kaasupäästöjä tai muita ympäristöhäiriöitä d) Aiheuttaa raskasta tai runsasta moottoriajoneuvoliikennettä. 4. Toiminnot tulee sijoittaa ensisijaisesti olemassaoleviin rakennuksiin: rakennusten peruskorjaus on sallittu. Erityisestä syystä sallitaan vähäinen lisärakentaminen, mikäli rakennus sopeutuu sijaintinsa, mittasuhteidensa, värityksensä, julkisivumateriaaliensa ja rakennustyylinsä osalta ympäröivään rakennuskantaan ja luonnonmaisemaan.

​Kuten päätöksessä todetaan, Villa Kuuva sijaitsee myös osayleiskaavan mukaisella alueen osalla, jolla sijaitseva huvilaympäristö säilytetään (a/s). Kaavamääräyksen mukaan: "Aluetta saa käyttää asumiseen, virkistykseen tai kulttuuripalveluihin liittyvään toimintaan. Rakennuksen tai rakennusryhmän pihapiiriä ja sen välitöntä ympäristöä tulee hoitaa rakennusten tyyliin sopivana puutarha- ja puistoalueena eikä pihapiirissä olevia istutuksia ja rakennuksia, kuten ulkohuoneita, kaivoja ja aitoja saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Puretun tai muuten tuhoutuneen rakennuksen tilalle saa vain erityisestä syystä ja erityisin ehdoin rakentaa uuden rakennuksen. Uudisrakennuksen tulee sopeutua hyvin jäljellä olevaan ympäristöön. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen."

​Ruissalon osayleiskaavan kaavaselostuksen (s. 23) mukaan a/s alueen osalla ”Päätavoitteena on ollut ainutlaatuisen huvilamiljöön säilyminen. Rakennusten ja niiden ympäristön hoito voidaan varmistaa parhaiten säilyttämällä rakennukset aktiivisena käytössä. Sallitut käyttötarkoitukset on valittu niin, että ne eivät edellytä radikaaleja ympäristön muutoksia. Sopivia toimintoja ovat asuminen, pienimuotoinen virkistystoiminta (yksityiset, yritykset, yhteisöt) sekä erilaiset kulttuuripalvelut (nykyisin esimerkiksi taideateljeet).” Osayleiskaavan kaavaselostuksessa (s. 27) todetaan myös, että ”nykyiset kulttuuri- ja virkistyspalvelut voivat pääosin jatkaa toimintaansa ja uusia on kysynnän ilmetessä alueelle mahdollista perustaa, mikäli toiminta voi toteutua olemassa olevissa rakennuksissa.” Poikkeamispäätöksellä myönnetty käyttötarkoitus ei olennaisesti poikkea niistä, jotka kaavaselostuksessa on katsottu alueelle sopiviksi. Vuokra-alueelle tuleva lisärakentaminen on vähäistä. Inva-wc toteutetaan olemassa olevan paviljonkirakennelman yhteyteen. Hakija aikoi ensin toteuttaa wc:n rannassa sijaitsevan saunarakennuksen yhteyteen, mutta asiantuntijalausunnot eivät puoltaneet wc:n sijoitusta niin lähelle rantaviivaa ja alavalla paikalla sijaitsevaan rakennukseen. Vaikka huoneistojen määrän voidaan katsoa lisääntyvän, tässä tapauksessa se, että osa rakennuksesta säilyy asuinkäytössä helpottaa toiminnanharjoittajan suorittamaa valvontaa melun osalta.

​Edellä esitetyn perusteella kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

​Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Koska valitus tulee hylätä, myös oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee perusteettomana hylätä.

​Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristöjuristi Nina Mattila, 040-6741633 nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1​Valituskirjelmä liitteineen

Oheismateriaali 2​Kaupunkiympäristölautakunnan valituksenalainen päätös 7.5.2024 § 167

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon.

Samalla lautakunta päättää, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää.

Jakelu

lausTurun hallinto-oikeus