Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristöjuristi Jenna Härkönen 7.6.2024:​

Rakennuspaikka ja sen sijainti​

VIII-kaupunginosa (008), korttelin 27 tontti 12, pinta-ala 4592 m²​

Osoite: Rauhankatu 19​

Hakija​

Asunto-Oy Turun Rauhankatu 19-21​

Rakennushanke​

- Parvekelasituksen asentaminen.​

Kaavoitustilanne​

Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 15.1.2022. Rakennuspaikkaa koskevat seuraavat kaavamääräykset:​

sr-3: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee säilyttää ja julkisivukorjauksissa käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Julkisivut on muutostöiden yhteydessä pyrittävä palauttamaan lähemmäs alkuperäistä ominaisluonnetta. Pihan puolelle saa toteuttaa esteettömyyttä lisääviä kuisteja, joiden rakennusoikeus on yhteensä enintään 30 k-m2. Kuistien tulee sopia yhteen rakennuksen alkuperäisen ominaisluonteen kanssa. Rakennus- ja toimenpidelupaa vaativista muutoksista on hankittava museoviranomaisen lausunto.​

/RKY: Alue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurihistoriallisen ympäristön. Aluetta koskevista suunnitelmista tai muutostoimenpiteistä on kuultava museoviranomaista.​

Poikkeukset MRL 58 §:

- Parvekelasituksen asentaminen asemakaavassa suojellussa rakennuksessa (sr-3).​

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.​

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).​

Viranomaisluvat ja lausunnot​

Varsinais-Suomen ELY-keskus: ei puoltava​

Museokeskus: ei puoltava​

Päätöksen perustelut​

Rakennuspaikka sijaitsee Rauhankadulla Mikaelinkirkkoa vastapäätä. Poikkeamispäätöstä haetaan parvekkeiden lasittamiselle asemakaavassa suojellussa rakennuksessa (sr-3). Alueen asemakaava on tullut voimaan 15.1.2022, ja tontilla sijaitseva kerrostalo on asemakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää ja julkisivukorjauksissa käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Alue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurihistoriallisen ympäristön (RKY).

Ennen asemakaavan voimaantuloa vuonna 2005 parvekkeiden lasittamiselle myönnettiin rakennuslupa (2005-313). Rakennusluvan mukaisia töitä ei kuitenkaan aloitettu määräajassa, joten lupa vanheni 14.4.2010. Vuonna 2019 kiinteistölle haettiin rakennuslupaa (2019-140) muun ohella parvekejulkisivun ikkunoiden ja ovien uusimiselle, niihin liittyvien seinäosien korjaamiselle sekä parvekelasitukselle. Rakennusluvan käsittelyn aikana kaupunkikuvatyöryhmä ei puoltanut parvekkeiden lasittamista perustellen, että asia tulee ratkaistavaksi asemakaavaprosessissa rakennuksen mahdollisen suojelun yhteydessä. Hakija muutti kaupunkikuvatyöryhmän lausunnon perusteella suunnitelmia niin, että parvekelasitukset jätettiin pois. Näin ollen parvekkeiden lasittamiselle ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa, ja uuden asemakaavan vuoksi parvekkeiden lasittamiselle haetaan nyt poikkeamispäätöstä.

Hakijan perusteluiden mukaan parvekejulkisivu on muuttunut merkittävästi, kun loppukesästä 2023 parvekkeiden väliseinät uusittiin vuonna 2019 myönnetyn rakennusluvan (2019-140) mukaisesti. Suunnitelmat on aikanaan laadittu ajatuksella, että parvekelasitus tulisi suojaamaan parvekejulkisivua, ja tästä syystä parvekkeiden väliset seinät ovat määräysten mukaisesti palo-osastoivia. Visuaalisesti väliseinät muodostavat parvekkeista selvät erilliset ”laatikkonsa”, mikä ei vastaa 1960-luvun linjakkuuden ihannetta ilman laatikkomaisuutta häivyttävää lasitusta. Perusteluiden mukaan 1960-luvun arkkitehtuurin ihanteiden mukaiset selkeät linjat säilyvät ja parvekkeiden yhtenäisen vaakalinjan vaikutelma korostuisi nykytilanteeseen nähden. Parvekkeen ulkoneva vaakakaide säilytetään ja parvekkeet toisistaan erottavat paksut väliseinät häivyttyvät lasituksen sisäpuolelle.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut poikkeamishakemuksesta lausuntonaan, että haetun poikkeamisen mukainen parvekkeiden lasittaminen umpeen latistaisi julkisivun sekä heikentäisi kohteen kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Lausunnon mukaan muutosta ei voida pitää vähäisenä ottaen huomioon rakennuksen suojeluarvo sekä kaupunkikuvallinen asema. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan poikkeaminen aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle ja vaikeuttaisi rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Turun museokeskus on todennut poikkeamishakemuksesta lausuntonaan, että se ei omalta toimialaltaan puolla parvekelasituksen toteuttamista rakennukseen. Museokeskus on viitannut aiemmin vuonna 2019 toteamaansa, että parvekelasitus olisi toteutuessaan tärvellyt arkkitehtuurin linjakkuuden ja latistanut julkisivun umpinaiseksi.

Hakija on perusteluissaan ottanut kantaa ELY-keskuksen ja museokeskuksen lausuntoihin ja viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuun (KHO 2015:144). Ennakkoratkaisusta on oikeusohjeena tulkittavissa, että kaupungilla on lausunnoista huolimatta toimivalta tehdä asiassa päätös, eivätkä saadut lausunnot sido kaupungin päättäjiä. Lisäksi hakija on perustellut, että poikkeamisesta päätettäessä tulee käyttää kokonaisharkintaa, kun taas muut lausunnonantajat keskittyvät vain toimialaansa kuuluvista suojelutavoitteista lausumiseen. Perusteluiden mukaan poikkeamishakemuksen mukainen muutos julkisivuun on vähäinen, joten rakennussuojelun sijaan muiden harkittavien näkökulmien merkitys korostuu.

Poikkeamishakemuksen mukaan poikkeamisella edistetään esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä parannetaan asumisviihtyvyyttä. Lasitettu parveke muodostaa asunnolle laajemmin hyödynnettävän tilan ja tehostaa näin rakennuksen tosiasiallista maankäytöllistä tehokkuutta. Hakemusta on myös perusteltu ympäristönäkökohdilla, kuten energiatehokkuudella sekä parvekejulkisivun käyttöiän kasvamisella. Näiltä osin hakemuksen liitteenä on toimitettu energiatehokkuuslausunto. Myös rakennuksen julkisivun ääneneristävyys paranee. Hakijan esittämät perustelut huomioiden poikkeamiselle on maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n tarkoittama erityinen syy.

Asiassa on arvioitava, aiheuttaako parvekkeiden lasittaminen haittaa kaavan toteuttamiselle ja toisaalta vaikeuttaako se rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Asemakaavan suojelumerkintä ei suoraan estä parvekkeiden lasittamista, mutta kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ominaispiirteet tulee säilyttää. Edelleen kaavamääräyksen mukaan julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai vastaavia materiaaleja ja julkisivut on muutostöiden yhteydessä pyrittävä palauttamaan lähemmäs alkuperäistä ominaisluonnetta. Asemakaavan (15/2017) kaavaselostuksessa on todettu, että kyseisen kerrostalon huomionarvoisin piirre on sen lasikaiteisten nauhaparvekkeiden muodostama yhtenäinen julkisivu. Edelleen kaavaselostuksen mukaan rakennuksen Rauhankadun puoleiset lasikaiteiset parvekkeet muodostavat yhtenäisen julkisivupinnan, joka ainakin teoriassa toimii taustana Mikaelinkirkolle, mutta käytännössä kerrostalo ei kuitenkaan erotu kesällä kovin hyvin kirkkokukkulan ja sen reunoilla kasvavien puiden takaa.

Edellä todetuin tavoin kaavoituksessa on tunnistettu rakennuksen huomionarvoisin piirre eli lasikaiteisten nauhaparvekkeiden muodostama yhtenäinen julkisivu. Poikkeamishakemuksen mukaisen suunnitelman kantavana ideana on säilyttää parvekkeiden ulkoneva vaakakaide ja häivyttää parvekkeet toisistaan erottavat paksut väliseinät lasituksen sisäpuolelle. Rakennuksen suojeluarvon kannalta parvekelasitus korostaa rakennuksen pääteemaa eli vaakasuuntaista linjakkuutta.

Poikkeamishakemusta esitetään hyväksyttäväksi, koska parvekkeiden lasittaminen parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, parvekejulkisivun käyttöikää, esteettömyyttä sekä asumismukavuutta. Rakennuksen suojeluarvot huomioon ottaen poikkeamispäätökseen on kuitenkin perusteltua liittää tarpeelliset parvekelasituksen toteuttamista koskevat ehdot. Poikkeamista puolletaan ehdolla, että parvekelasitukset tulee asentaa niin, että lasituksen profiilit eivät näy julkisivussa tai muuta julkisivua. Lisäksi ehtona on, että lasitusten on jäätävä olemassa olevien kaiteiden taakse ja lasituksen tulee olla kirkas ja avattava. Tällä tavoin toteutettuna poikkeaminen ei vaaranna rakennussuojelun tavoitteita. Lisäksi hakijan on rakennuslupavaiheessa pyydettävä kaupunkikuva-arkkitehdin lausunto lasituksesta ja esitettävä malliasennus, joka on hyväksytettävä kaupunkikuva-arkkitehdilla rakennuslupakäsittelyn aikana tai ennen töiden aloittamista. Poikkeamispäätöksen ehdot on esitetty hakijalle eikä hakijalla ollut ehdoista huomautettavaa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamispäätökseen liitetyillä ehdoilla poikkeaminen ei myöskään vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (MRL 171 §).​

Liite 1​Asemapiirros 10.10.2023

Oheismateriaali 1​Sijaintikartta

Oheismateriaali 2​Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto

Oheismateriaali 3​Museokeskuksen lausunto

Oheismateriaali 4​Hakijan perustelut liitteineen​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 10.10.2023 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset seuraavilla ehdoilla:

- Parvekelasitukset tulee asentaa siten, että lasituksen profiilit eivät näy julkisivussa tai muuta julkisivua. Lasitusten on jäätävä olemassa olevien kaiteiden taakse.

- Lasituksen tulee olla kirkas ja avattava.

- Rakennuslupavaiheessa on pyydettävä kaupunkikuva-arkkitehdin lausunto lasituksesta ja esitettävä malliasennus, joka on hyväksytettävä kaupunkikuva-arkkitehdilla rakennuslupakäsittelyn aikana tai ennen töiden aloittamista.​

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 1150 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (7 kpl), yhteensä 1640 euroa.​

Päätöksen voimassaolo​

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.​

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.