Kaupunkiympäristö, kaupunkirakentaminen, kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski 5.6.2024:

Yleistä

Alueella on kaupunginvaltuuston 11.4.2022 § 71 hyväksymä asemakaava.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituslupahakemuksen 21.11.2023 ja Pihlajaniemen asemakaava on tullut voimaan 25.11.2023.

Asemakaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon, koulun ja päiväkotien toteuttamisen sekä liiketilojen ja päivittäistavarakaupan (vähittäiskaupan yksikkö) rakentamisen. Kaavamuutosalueelle on arvioitu sijoittuvan noin 2500 asukasta.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on teettänyt Pihlajaniemen asemakaava-alueelle katu-, puisto- ja liikenteenohjaussuunnitelmat. Aikaisemmin kaupunkiympäristöautakunta on hyväksynyt alueen katu- ja puistosuunnitelmia 19.3.2024 § 90, 7.5.2024 § 186 ja 28.5.2024 § 215.

Puistosuunnitelma

Puistosuunnitelman tavoitteena on toteuttaa hyväksytyn Pihlajaniemen asemakaava-alueen virkistysalueet. Katanpäänpuistossa ne sisältävät korttelialueiden keskelle sijoittuvan hulevesien hallintaan tarkoitetun toiminnallisen hulevesipuiston. Lisäksi puistoon on suunniteltu leikkipaikka, liikuntapaikka sekä virkistysaluetta palvelevat kulkuyhteydet.

Katanpäänpuistoa voi luonnehtia Pihlajaniemen asemakaava-alueen keskuspuistoksi. Se on merkittävin viihtyisyyttä luova elementti alueella, sillä miltei kaikki asuinkorttelit rajautuvat siihen. Puisto on luonteeltaan hulevesipuisto ja sinne ohjataan hulevesiä laajalta valuma-alueelta aina Kupittaalta ja Vasaramäestä saakka. Myös Pihlajaniemen asemakaava-alueelta tulevat hulevedet ohjataan hulevesipuistoon ja sitä kautta Pitkäsalmeen.

​Puistoon rakennetaan kaksi siltaa ja kaksi rumpurakenteena toteutettavaa ylitystä jalankulun ja pyöräilyn sekä huoltoliikenteen käyttöön. Sillat S1 ja S2 yhdistävät Pohjoisen kananvanrannan sekä Eteläisen kanavanrannan kadut puiston pohjoisosassa. Rummuilla toteutettava ylityspaikka S3 sijaitsee myös puiston pohjoispäässä. Jehunpolulla, leikkipaikan pohjoispuolella lähempänä puiston eteläosaa, sijaitsee toinen rummuilla toteutettava ylityspaikka S4. Rumpurakenteiset ylityspaikat S3 ja S4 yhdistävät Sotilaskodinpolun Soittokunnanpolkuun. Aikaisemmin nähtävillä olleessa puistosuunnitelmassa rumpurakenteena toteutettavat ylityspaikat oli suunniteltu toteutettavan samankaltaisilla silloilla kuin sillat S1 ja S2.

​Sillat S1 ja S2 ovat yksiaukkoisia teräsrakenteisia ristikkosiltoja puukannella, joiden jännemitta on 8,9 m, hyötyleveys on 4,5 m ja kokonaisleveys 5,22 m. Siltojen S1 ja S2 kokonaispituus on 10 m. Rumpurakenteena toteutettavat ylitykset S3 ja S4 toteutetaan kolmella rinnakkaisella teräsputkirummulla, joiden halkaisija on 1200 mm. Rumpujen kohdalla ylittävän väylän hyötyleveys on 4,5 m ja kokonaisleveys 6,0 m. Rumpusiltojen ylittävien väylien pintamateriaali on betonilaatta. Sillat valaistaan käsijohteeseen upotettavin valaisimin.

​Puiston reunoihin rakennetaan teräsbetonista, paaluvaraiset muurit, jonka näkyvä pystypinnan suunniteltu korkeus on tausta- /kadun puolella 40 mm ja puiston puolella 300 mm. Hulevesipuiston reunoille muurien viereen rakennetaan maanvaraisesti perustettavat teräsrunkoiset ja puupintaiset oleskeluportaat. Aikaisemmin nähtävillä olleessa puistosuunnitelmassa oleskeluportaat oli tarkoitus toteuttaa betonirakenteisina.

​Rykmentintieltä pääsee puukantiselle katselutasanteelle, joka rakennetaan huleveden purkukaivon päälle. Puiston eteläosaan rakennetaan tasanne, jonka päälle on mahdollista rakentaa puurakenteinen paviljonki.

​Polkujen varteen asennetaan penkkejä ja hulevesiuoman voi ylittää astinkivien avulla. Muita puistoon asennettavia kalusteita ovat roska-astiat, pyörätelineet, aurinkotuolit ja puutarhakeinu. Puistoa reunustavat jalankulun ja pyöräilyn väylät valaistaan matalin pollarivalaisin, jotka asennetaan 10 m välein tukimuuriin kiinnittämällä. Aktiiviset alueet kuten leikkipaikka ja liikuntapaikka valaistaan pylväsvalaisimin. Valonlähteet suunnataan alaspäin, jotta huomioidaan alueella liikkuvat lepakot.

​Leikkipaikka on suunniteltu kaikenikäisiä houkuttelevaksi, myös isompien lasten ja aikuisten toivotaan viihtyvän alueella. Leikkipaikka on asukkaiden lisäksi arkipäivisin lähialueen päiväkotien käytössä. Leikkivälineiden valintaan on vaikuttanut alueen historia merivoimien alueena. Teemana on vesi ja laivat. Alue on katettu valettavalla turva-alustalla, joka on esteetön materiaali. Huoltotien päällysteenä on käytetty betonilaattaa.

​Alueen liikuntapaikka rakennetaan Katanpäänpuiston länsipäätyyn. Itäreunalta liikuntapaikka yhdistetään Katanpäänpuiston hulevesirakenteeseen oleskeluportailla, jotka palvelevat liikuntapaikan käyttäjiä sekä liikuntaan että oleskeluun soveltuvana rakenteena. Liikuntapaikka on korkomaailmaltaan pohjoispuolella kulkevaa Pohjoista kanavanrantaa matalammalla. Kulku alueelle tapahtuu tukimuureilla pengerretyn luiskan kautta Pohjoiselta kanavanrannalta sekä Laivueenkadun jalkakäytävältä. Kulkuluiskan molemmin puolin asennetaan kaiteet, joissa on käsijohtimet. Katujen ja liikuntapaikan korkoeroa tasataan myös alueen luoteiskulmaan rakennettavalla, tukimuurilla ja reunatuella rajattavalla istutusalueella, johon tehdään puu- ja pensasistutuksia. Alueelle istutetaan lisäksi muutama yksittäispuu tuomaan viihtyisyyttä. Liikuntapaikan pinnoitteena on pääasiassa valettu ruskean sävyinen turva-alusta, ja siihen tehdään kolme erilaista hyppykuviota. Liikunta-alueella käytetään pinnoitteena myös betonilaattaa sekä graniittista noppakiveä. Aikaisemmin nähtävillä olleessa puistosuunnitelmassa betonilaattapäällysteen korvasi maatiili. Liikuntapaikalle asennetaan street workout -teline, parkour -välineitä, laadukkaita ulkokuntosalivälineitä sekä myös senioreille sopivia ulkokuntoilulaitteita. Liikuntatoiminnoille on esitetty paikka myös Eteläisen kanavanrannan ja Tyrskykujan risteykseen muodostuvalle aukiolle: tänne on sijoitettu ulkopingispöytä, jota alueen asukkaat ja muut alueella liikkuvat voivat hyödyntää.

Katanpäänpuiston yhteyteen on esitetty mahdollisuutta pienimuotoiselle kaupunkiviljelytoiminalle. Turun kaupungilla on hyväksi todettu malli, jossa kaupunki tarjoaa asukkaiden käyttöön siirrettäviä viljelylaatikoita tai lavakauluksia. Viljelylaatikoille on varattu tilaa Katanpäänpuiston länsireunalle, korttelin 15 kohdalle. Tälle aurinkoiselle nurmialueelle istutetaan pölyttäjiä houkutteleva puu sekä muutamia marjapensaita. Marjapensaiden sato on vapaasti asukkaiden hyödynnettävissä.

​Nähtävilläolo

Katanpäänpuiston puistosuunnitelma on ollut nähtävillä 20.5. – 3.6.2024. Nähtävilläolon aikana ei ole jätetty muistutuksia.

​Kustannukset

​Nyt hyväksyttäväksi esitetyn Katanpäänpuiston puistosuunnitelman rakennusosatasoinen arvonlisäveroton kustannusarvio on 7,88 milj. euroa (alv​ 0 %).

​Aikaisemmin hyväksyttyjen katu- ja puistosuunnitelmien rakennusosatasoinen arvonlisäveroton kustannusarvio sisältäen huleveden on 26,82 milj. euroa (alv​ 0 %).

​Edellä esitetyt kustannusarviot sisältävät infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisesti 10 % hankevarauksen. Kustannusarvioissa käytetty maanrakennuskustannusindeksin pisteluku on 128,0 (huhtikuu 2024) (2020=100).

​Kaupunginvaltuusto on 11.4.2022 § 71 hyväksynyt Pihlajaniemen asemakaava-alueen yleisten alueiden infrakustannusarvioksi 25,1 milj. euroa (alv 0 %). Kyseisessä kustannusarviossa käytetty maanrakennuskustannusindeksin pisteluku on ollut 99,6 (lokakuu 2020, 2020=100). Kaupunginvaltuuston hyväksymä infrakustannus muutettuna maanrakennuskustannusindeksin 2020=100 huhtikuun 2024 pistelukuun on 32,26 milj. euroa.

​Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 13.2.2023 § 32) mukaisesti, mikäli hankkeen hyväksytty kustannusarvio hankevarauksineen nousee indeksikorjaukset huomioon ottamisen jälkeen 10 % ja vähintään 100.000 euroa, tai mikäli hankkeessa tapahtuu jokin muu merkittävä muutos, saatetaan päivitetty kustannusarvio tms. muutosten jälkeen toimivaltaisen tahon käsiteltäväksi.

​Koko hankkeen kustannusarvio ei näillä näkymin tule ylittämään kaupunginvaltuuston hyväksymää, indeksillä korjattua kustannusarviota tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeessa mainitulla kymmenellä prosentilla. Näin ollen hankkeen kustannusarviota ei ole tarpeen lähettää kaupunginvaltuustoon uudelleen käsiteltäväksi.

​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.