Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristöjuristi Jenna Härkönen 21.5.2024:​

Kaupunkiympäristölautakunta on 19.3.2024 § 84 myöntänyt poikkeamispäätöksen, joka koski kolmikerroksisen kerrostalon laajentamista yhdellä asuinkerroksella, uuden laajennusosan sijoittamista rakennuksen vierelle sekä autosuojan toteuttamista. Poikkeukset voimassa olevasta asemakaavasta koskivat laajennusosan sijoittamista istutettavalle ja puistomaisessa kunnossa pidettävälle puutarhamaa-alueelle, rakennuksen kerroslukua, rakennusoikeuden ylitystä sekä autosuojan sijoittamista osin rakentamatta jätettävälle tontin osalle ja osin istutettavalle ja puistomaisessa kunnossa pidettävälle puutarhamaa-alueelle. Kaupunkiympäristölautakunta on myöntänyt poikkeamispäätöksen ehdollisena. Ehdot koskivat rakennuspaikan rajalla sijaitsevien puiden säilyttämistä, puiden ja niiden juuristojen suojaamista, perheasuntojen määrää uudisrakentamisessa sekä rakennuksen soveltuvuutta arvokkaaseen ympäristöön.

Rakennuspaikan naapurina oleva asunto-osakeyhtiö sekä alueen asukasyhdistys ovat valittaneet lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Asunto-osakeyhtiö on valituksessaan vaatinut lautakunnan päätöksen kumoamista ja lupahakemuksen hylkäämistä sekä valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Valituksen mukaan poikkeamiselle ei ole erityisiä syitä ja poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle.​ Asukasyhdistyksen valituksessa vaaditaan lautakunnan päätöksen kumoamista lain vastaisena.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoa 18.6.2024 mennessä.

Lausunto​

Turun kaupunkiympäristölautakunta palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:​

Sovellettavat säännökset​

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.​

Asemakaavan ajantasaisuus​

Valituksen mukaan tontti ei ole kokonaisuudessaan rakentunut asemakaavan mukaisesti, koska tontilla on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Valituksen mukaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden käyttöönottaminen ja rakennusoikeuden ylittäminen olisi edellyttänyt kaavatason tarkastelua poikkeamispäätöksen sijaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden.​

Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 7.9.1957. Tontilla oleva asemakaava käsittää vain poikkeamispäätöksen alaisen tontin ja tontti on rakentunut asemakaavan mukaisesti. Hallituksen esityksessä (101/1998 vp) pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että “toteuttamatta olevan osan merkittävyyttä samoin kuin lupahakemuksessa tarkoitetun rakennuksen merkittävyyttä on arvioitava alueiden käyttöön tai ympäristökuvaan liittyvien näkökohtien ja vaikutusten kannalta. Arvioinnin kohteeksi tulisi vain sellainen määräajan voimassa ollut kaava, josta toteuttamatta oleva osa on määrällisesti merkittävä (esimerkiksi yli puolet rakennusoikeudesta) tai muutoin vaikutukseltaan alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta merkittävä”.

Asemakaavamääräyksen mukaan kaikkien rakennusten yhteinen bruttokerrospinta-ala saa olla enintään 4056​ m². Tontilla on tällä hetkellä käyttämätöntä rakennusoikeutta 894 k-m². Näin ollen toteuttamatta oleva osa ei ole määrällisesti merkittävä eikä asemakaavaa voida pitää valituksessa esitetyin tavoin käyttämättömän rakennusoikeuden perusteella vanhentuneena.​ Hallituksen esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissa on vielä todettu, että lähtökohtana on, että kysymys asemakaavan ajanmukaisuudesta kuuluu kunnan harkittavaksi. Tässä tapauksessa on katsottu, että asemakaavan ajanmukaisuuden arvioimiselle ei ole tarvetta, koska tontti on rakentunut asemakaavan mukaisesti. Näin ollen poikkeamispäätöksen kumoamiselle väitetyn asemakaavan vanhentuneisuuden vuoksi ei ole perusteita.​

Rakennuksen kerrosluku​

Valituksen mukaan poikkeamispäätös merkitsee olennaista muutosta kaavaratkaisusta rakennusten massoittelun osalta, kun korotettu rakennus ja sen laajennusosa poikkeavat kaavan mukaisesta enimmäiskerroskorkeudesta. Valituksen mukaan kerroskorkeuden ylittäminen vaikuttaa alueen yleiseen ilmeeseen, sillä rakennuspaikan ympäristössä on maisemaan istuvaa matalaa rakennuskantaa katujen varressa olevia rakennuksia lukuun ottamatta.

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa tontin rakennusaloja koskee merkinnät AL III, joka sallii 3-kerroksisen rakennuksen sekä AL VII, joka sallii 7-kerroksisen rakennuksen. Yhdellä asuinkerroksella laajennettava kerrostalo sijaitsee rakennusalalla, jolla sallitaan enintään 3-kerroksinen rakennus. Poikkeamispäätös on koskenut olemassa olevan kolmikerroksisen rakennuksen laajentamista yhdellä asuinkerroksella, jolloin rakennuksen kerrosluku poikkeaa asemakaavasta yhdellä kerroksella. Myös rakennuksen vierelle sijoitettava laajennusosa on nelikerroksinen. Hakijan perusteluiden mukaan kiinteistöllä on käyttämätöntä rakennusoikeutta 894 k-m² ja poikkeamispäätöksellä on tarkoitus hyödyntää käyttämätön rakennusoikeus. Edelleen hakijan perusteluiden mukaan olemassa olevan seitsemänkerroksisen asuinrakennuksen korottaminen ei ole rakenteellisesti eikä kaupunkikuvallisesti suotuisa ratkaisu, vaan parempana ratkaisuna on nähty kolmikerroksisen rakennuksen korottaminen sekä uuden laajennusosan sijoittaminen rakennuksen vierelle. Hakijan perustelut huomioon ottaen poikkeamiseen on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukainen erityinen syy. Nelikerroksisen rakennuksen ei voida katsoa poikkeavan liikaa alueen muusta rakennuskannasta, koska alueella on kerrosluvuiltaan toisistaan poikkeavia rakennuksia eivätkä alueen asemakaavat ole kerroslukuja koskevilta määräyksiltään vastaavat. Kerrosluvusta poikkeamisen yhdellä kerroksella ei voida katsoa vaikuttavan alueen yleisilmeeseen tai kaupunkikuvaan siten, että poikkeamishakemus olisi tullut hylätä kaavoituksellisen haitan perusteella. Hakija on lisäksi toimittanut poikkeamishakemuksensa yhteydessä varjotutkielman, joka osoittaa, ettei nelikerroksinen laajennusosa varjosta merkittävästi valittajan tontilla sijaitsevaa rakennusta.

Rakennuspaikan puistomaisuuden ja palokujanteen häviäminen

Valituksen mukaan poikkeamispäätöksellä puututaan olennaisesti asemakaavan mukaiseen tavoitteeseen pitää osa rakennuspaikasta puistomaisena ja väljänä sisäpihana, mikä vaikuttaa alueen yleisilmeeseen sekä naapurin ikkunanäkymiin.

Poikkeamispäätöksen mukaan kerrostalon laajennusosa sijoitetaan kokonaisuudessaan tontinosalle, joka on asemakaavassa määritelty maistraatin hyväksymän suunnitelman mukaan istutettavaksi ja puistomaisessa kunnossa pidettäväksi puutarhamaaksi. Vastaavasti tontille toteutettava autosuoja sijoittuu saman kaavamerkinnän alueelle sekä osittain myös rakentamatta jätettävälle tontinosalle (PI).

Tontin lisärakentaminen jäljellä olevan rakennusoikeuden hyödyntämiseksi edellyttää joka tapauksessa lisää autopaikkoja. Asemakaavassa ei ole autopaikkoja koskevaa määräystä, joten uudisrakentamisessa noudatetaan voimassa olevan Turun rakennusjärjestyksen mukaista mitoitusta. Rakennusjärjestyksen mukaan ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä kerrostalotontilla autopaikkoja on toteutettava 1/140 k-m² ja vähintään 1 ap/3 asuntoa ja vieraspaikkoja on oltava vähintään 1 ap/10 asuntoa. Uudisrakentamiseen käytettävä asumisen kerrosala on 1060 k-m² ja asuntoja toteutetaan 14 kappaletta. Poikkeamispäätöksen mukaan uusia autopaikkoja toteutetaan 10 ap, mikä noudattaa rakennusjärjestyksen mukaista mitoitusta. Uusien autopaikkojen toteuttaminen tontille johtaa joka tapauksessa siihen, että tontin tällä hetkellä rakentamaton ja vapaana pihamaana oleva alue vähenee. Uudisrakentaminen myös väistämättä vaikuttaa naapurikiinteistöjen maisemaan, mutta pelkästään tällä perusteella poikkeamishakemuksen hylkäämiselle ei ole perusteita. Hakija on perustellut autopaikkojen kattamista sillä, että se mahdollistaa laajemman leikki- ja oleskelualueen ja samalla saadaan lisättyä vehreyttä ja sadevesien imeytyspintaa. Poikkeamispäätöksen mukaan leikki- ja oleskelualuetta toteutetaan 415 m² ja se sijoittuu osittain autosuojan päälle. Lisäksi on huomattava, että poikkeamispäätöksen mukaan sekä olemassa olevan rakennuksen korotuksen että autosuojan katto toteutetaan viherkatteena ja nykyinen sisäpihalla oleva ajoyhteys muokataan ajorampiksi, jolloin tontille vapautuu lisää viheraluetta. Rakennuksen laajennusosa ja uudisrakentamisen vaatimat autopaikat väistämättä pienentävät tontilla tällä hetkellä olevaa rakentamatonta aluetta. Poikkeamisesta huolimatta tontilla kuitenkin toteutuu riittävä leikki- ja oleskelualue ja lisäksi hakijan perustelut huomioon ottaen voidaan katsoa, että poikkeamisella päästään tontin käytön kannalta parempaan lopputulemaan. Poikkeamispäätöksen ehdon tavoitteena on varmistaa, että tontin pohjois- ja länsirajalla sijaitsevat puut säilyvät, mikä osaltaan turvaa rakennuspaikan sekä naapurikiinteistöjen viihtyisyyttä ja kaupunkikuvan säilymistä.

Valituksessa on katsottu, että myönnetty poikkeaminen vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista maankäyttö- ja rakennuslain 171.2 §:n 3 kohdan vastaisesti, sillä​ istutettavalle ja puistomaisessa kunnossa pidettävälle puutarhamaa-alueelle rakentaminen johtaa palokujanteen häviämiseen. Valituksen mukaan palokujanteen säilyttäminen ei tarkoita yksinomaan puurivin säilyttämistä, vaan koko istutettavan ja puistomaisessa kunnossa pidettävän puutarhamaa-alueen säilyttämistä rakentamattomana.​

Poikkeamishakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelun lausunto, jossa on otettu kantaa alueen luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvoihin. Lausunnon mukaan Porthaninkatu 6:n tontilla kasvaa Engelin kaavan (1828) mukaisesti istutettu, nykyään kookkaiden ja iäkkäiden palokujannepuiden rivistö. Lausunnon mukaan puut ovat olennainen osa viherverkostoa ja osa Turun historian elävää kulttuuriperintöä. Ympäristönsuojelu on edellyttänyt arboristin arvion rakentamisen vaikutuksista puuston elinkelpoisuuteen, ennen kuin voidaan varmuudella arvioida puiden elinmahdollisuuksia rakentamisen aikana ja sen jälkeen.​ Ympäristönsuojelu on nimenomaisesti tunnistanut tontin rajalla olevan jalavapuurivistön merkittäväksi osaksi kulttuuriperintöä, eikä lausunnossa ole otettu kantaa muun alueen säilymiseen.​ Puita ei ole suojeltu asemakaavalla. Hallituksen esityksen (148/2015 vp) pykäläkohtaisten perusteluiden mukaan rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden kohdalla kysymys on yleensä rakennussuojelusta, joka voi perustua kaavaan tai lain nojalla annettuun suojelupäätökseen. Tontilla ei ole lainsäännöksen tarkoittamia rakennetun ympäristön suojelemista koskevia tavoitteita. Siten poikkeamishakemuksen hylkäämiselle maankäyttö- ja rakennuslain 171.2 §:n 3 kohdan perusteella ei ole ollut perusteita.

Valitusten mukaan on kyseenalaista, säilyvätkö arvokkaat puut tosiasiassa elinkelpoisina rakennushankkeen jälkeen. Hakija on toimittanut hakemuksensa yhteydessä ympäristönsuojelun lausunnossa edellytetyn arboristin lausunnon, jossa otetaan kantaa tontin rajalla sijaitsevien puiden suojaamiseen ennen rakentamista sekä rakentamisen suorittamiseen siten, etteivät puut ja niiden juuristot vahingoitu rakentamisen aikana. Tältä osin poikkeamispäätökseen on otettu ehto puiden ja niiden juuristojen suojaamisesta ennen rakennustöitä ja myös rakennustöiden aikana. Ehdon tavoitteena on varmistaa, että puut juuristoineen tosiasiassa säilyvät rakentamisesta huolimatta. Lisäksi on huomattava, että hakija on jo poikkeamishakemusvaiheessa päivittänyt hakemustaan niin, että autosuojan etäisyyttä on kasvatettu tontin pohjois- ja länsirajasta kauemmas, mikä osaltaan edistää puiden säilymistä.​ Saatujen lausuntojen ja selvitysten perusteella on arvioitu, että poikkeaminen voidaan myöntää, kunhan rakentaminen toteutetaan arboristin lausunnossa esitetyllä tavalla.

Valituksessa on myös oltu huolissaan rakentamisen seurauksena naapurikiinteistölle aiheutuvista hulevesihaitoista, kun puistomaiselle tontinosalle rakennetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 103 e §:n mukaisesti kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hakijan perusteluiden mukaan autopaikkojen kattaminen mahdollistaa laajemman leikki- ja oleskelualueen ja samalla saadaan lisättyä sadevesien imeytyspintaa. Poikkeamispäätöksessä on arvioitu, että laajan leikki- ja oleskelualueen sekä autosuojan ja rakennuksen korotusosan viherkatteena toteuttaminen mahdollistavat riittävän sadevesien imeytyspinnan tontin hulevesien hallitsemiseksi eikä poikkeamishakemuksen hylkäämiselle tällä perusteella ole ollut perusteita.

Rakennusoikeuden ylitys​

Valituksen mukaan poikkeamispäätöksessä ei ole perusteltu rakennusoikeuden ylitystä lain edellyttämällä tavalla.

Poikkeamispäätöksen mukaan tontin rakennusoikeus 4056 k-m² ylittyy yhteensä 404 k-m²:llä eli ylitys on 10 %:a kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta. Kerrostalon laajennus, joka on yhteensä 1060 k-m², johtaa 164 k-m²:n ylitykseen (4 %:a). Tämän suuruista ylitystä voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.​ Suurin osa ylityksestä muodostuu autosuojasta, josta muodostuu rakennusoikeuteen laskettavaa kerrosalaa 240 k-m². Kyseessä on sellaisen aikakauden asemakaava, jolloin ei ole varauduttu autopaikkojen toteuttamiseen, ja joissa ei siten ole määräyksiä autopaikoista. Kuten edellä tässä lausunnossa esitetystä käy ilmi, hakija on esittänyt erityisen syyn autopaikkojen kattamiselle ja siten rakennusoikeuden ylittämiselle.

Asukasyhdistyksen muistutuksen huomiotta jättäminen​

Valituksessa on huomautettu, että asukasyhdistyksen kielteistä kannanottoa ei ole lainkaan huomioitu poikkeamispäätöksessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 86.2 §:n mukaan hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan hankkeeseen. Siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta, ei 1 momentissa säädetty kunnan järjestämä kuuleminen ole tarpeen.​

Hakija on toimittanut hakemuksensa liitteenä selvityksen naapureiden kuulemisesta ja yksi naapureista on kuultu kirjeitse viran puolesta. Hakija ei ole toimittanut asukasyhdistyksen kannanottoa, minkä vuoksi sitä ei ole myöskään voitu huomioida päätöksenteossa.

Yhdenvertaisuus​

Valituksen mukaan poikkeamispäätös merkitsee naapurikiinteistöjen osalta sitä, ettei vastaavaa poikkeamista ole mahdollista sallia kaikille kiinteistönomistajille, mikä loukkaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Todettakoon, että poikkeamispäätöksellä ei millään lailla oteta kantaa siihen, miten muita mahdollisia alueen kiinteistönomistajien lupahakemuksia tullaan käsittelemään, mikäli sellaisia tulee vireille. Jokainen hakemus käsitellään erikseen rakennuspaikan ominaisuuksien ja esitetyn suunnitelman perusteella. Myös mahdollisten poikkeusten myöntäminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Lisäksi todettakoon, että Turun Vanhankaupungin alueelle on laadittu kehittämissuunnitelma ja Turun kaupunginhallitus on 22.11.2021 § 519 hyväksynyt Vanhankaupungin strategisen maankäytön hankkeeksi. Kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteisiin sisältyy muun ohella täydennysrakentaminen, ja kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu täydennysrakentamista myös valittajan tontille. Poikkeamispäätöksen ei siten voida katsoa asettavan alueen asukkaita tai kiinteistön omistajia eriarvoiseen asemaan tai loukkaavan yhdenvertaisuusperiaatetta.​

Edellytykset poikkeamisen myöntämiseen​

Valituksen mukaan poikkeamiseen ei ole erityistä syytä ja myönnetyt poikkeamiset kokonaisuutena aiheuttavat haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle. Valituksessa katsotaan, että asia tulisi ratkaista poikkeamispäätöksen sijaan asemakaavanmuutoksella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen. Poikkeaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Erityisiä syitä ei ilmaista laissa, vaan niiden olemassaolo harkitaan tapauskohtaisesti. Poikkeamispäätöksen hakija on esittänyt hakemuksensa yhteydessä erityiset syyt poikkeamiselle ja myös lautakunta on arvioinut, että erityinen syy on olemassa. Näin ollen poikkeamispäätöksen myöntämättä jättämiselle erityisen syyn puuttumisen vuoksi ei ole ollut perusteita.

Kunnalla on lähtökohtaisesti harkintavalta poikkeamisten myöntämisessä ja jokainen hakemus käsitellään erikseen rakennuspaikan ominaisuuksien ja esitetyn suunnitelman perusteella. Kaavoituksellisen haitan arviointi on yksittäistapauksellista ja kaavoituksellisiin edellytyksiin liittyy tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin kaltaista harkintaa. Valituksenalaisessa poikkeamispäätöksessä on kyse olemassa olevan kerrostalon laajentamisesta ja uudisrakentamisen vaatimien uusien autopaikkojen toteuttamisesta rakennettavaan autosuojaan. Myönnetyt poikkeukset koskevat edellä todetuin tavoin rakennuksen kerroslukua, rakennusoikeuden ylitystä sekä rakentamisen sijoittamista istutettavalle ja osin rakentamatta jätettävälle tontin osalle. Ottaen huomioon, että poikkeamishakemusta on päivitetty sen käsittelyn aikana muun muassa autosuojaa pienentämällä, edellä mainittujen poikkeusten ei voida katsoa vaarantavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset täyttävän kaavan laatimista. Poikkeamisen ei voida myöskään katsoa syrjäyttävän kaavan perusratkaisuja, koska tontille jää poikkeamisesta huolimatta riittävästi leikki- ja oleskelualuetta ja poikkeamispäätöksen ehdolla on turvattu ympäristönsuojelun lausunnossakin merkittäviksi todettujen puiden säilyminen. Myös uudisrakennuksen soveltuvuus arvokkaaseen ympäristöön on huomioitu lautakunnan päätöksessä ehdolla. Hankkeen vaikutuksia ei voida pitää niin merkittävinä, että asia tulisi ratkaista asemakaavanmuutoksella.

Edellä esitetyin tavoin lain asettamat poikkeamispäätöksen myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet ja poikkeaminen on voitu myöntää. Näin ollen valitus tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus​

Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Koska valitus tulee hylätä, myös oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee perusteettomana hylätä.

Oheismateriaali 1​Asunto-osakeyhtiön valituskirjelmä liitteineen

Oheismateriaali 2​Asukasyhdistyksen valituskirjelmä liitteineen​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon.​

Samalla lautakunta päättää, että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.