Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, kehittämispäällikkö Juha Jokela ja suunnitteluinsinööri Jarmo Koivisto 22.5.2024:

Tausta

Suunnittelualueella on tapahtumassa merkittäviä muutoksia uuden yhteisterminaalihankkeen toteuttamisen myötä. Ferry Terminal Turku asemakaavanmuutos on kuulutettu voimaan 16.12.2023. Terminaalirakennus ja ensimmäinen laituri on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana.

Linnanniemen kehittämiseksi on vireillä myös asemakaavanmuutos “Historian ja tulevaisuuden museo”, jonka tavoitteena on Linnanniemen alueen kehittäminen alueen vapautuessa nykyisiltä matkustajaterminaalitoiminnoilta uuden yhteisterminaalihankkeen valmistuttua. Kaavaehdotuksen valmistelu etenee, kun Historian ja tulevaisuuden museon kilpailu sekä Turun linnan ja Aurajoen välisen puistoalueen maisemasuunnittelukilpailu on ratkaistu.

Nykytilanne

Tällä hetkellä Turun matkustajasatamassa on kaksi laivaterminaalirakennusta. Laivaan menevien ja sieltä poistuvien ajoneuvojen alueet muodostavat kaksi erillistä kokonaisuutta. Viking Linen liikennekenttä on Aurajoen rannalla Turun linnan edustalla, ja sinne ajetaan Nuottasaarenkadulta. Tallink Siljan liikennekenttä sijaitsee Linnankadun pohjoispuolella satama-altaan ja rahtisataman vieressä. Sinne ajetaan Kuljetuskadulta ja Satamakadulta.

Terminaalien välittömässä läheisyydessä liikennejärjestelyt ovat jakautuneet monille eri alueille. Sen vuoksi esimerkiksi saattoliikenne ja pysäköintipaikkaa etsivä autoliikenne voivat aiheuttaa vaaratilanteita muun muassa jalankulkijoille.

Matkustajaterminaalien välittömään läheisyyteen ajaa paikallisbussien linja 1, jolla on tiheä vuoroväli erityisesti laivaliikenteen aikana. Rautatien asemapaikka, charterbussien paikat sekä kaukoliikenteen laiturit ovat alle 250 metrin päässä nykyisistä terminaaleista.

Satama-alue ja satamaraide aiheuttavat estevaikutusta pyöräilylle ja jalankululle. Satamaan pääsee pyörällä ja jalan nykyisin pohjoisesta Pansiontien, Tukholmankadun ja Juhana Herttuan puistokadun suunnasta sekä idästä jokirannan ja Linnankadun suunnista.

Tavoite

Suunnittelualueella on tapahtumassa merkittäviä muutoksia sataman yhteisterminaalin toteuttamisen myötä. Liikennejärjestelyjä pyritään kehittämään nykyistä selkeämmiksi, turvallisemmiksi ja sujuvammiksi kaikkien kulkutapojen osalta. Yhteisterminaali mahdollistaa Linnanniemen kehittämisen, mikä on otettu huomioon suunnittelussa.

Katu- ja liikennesuunnittelun tavoitteet pohjautuvat asemakaavan tavoitteisiin, jotka hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 13.9.2022 § 337.

Laivoihin ajot ja poistumiset

Laivoihin ja satamakentälle menevät ja sieltä poistuvat ajoneuvot erotetaan selkeästi saatto- ja noutoliikenteestä omalle erilliselle reitilleen, uudelle, Vientikatu-nimiselle kadulle, joka tulee matkustajasatamaan Pahaniemensillan suunnalta. Kyseisen kadun ja siihen liittyvät katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmat tulevat päätettäväksi myöhemmin tänä vuonna.

Ratkaisu rauhoittaa yhteisterminaalin lähistön sekä Linnanniemen ja laajemmin Linnakaupungin liikennettä parantaen myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Junaliikenne

Uusi matkustajaraide on asemakaavan mukaisesti tarkoitus toteuttaa satama-alueelle uutta reittiä pohjoisesta Pahaniemensillan alta, jolloin nykyinen matkustajaraide Turun linnan eteläpuolelta voidaan purkaa sataman ja Turun ratapihan väliltä. Ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää estevaikutusta yhteisterminaalin ja Aurajoen rannan välillä. Satamaraiteen rahoitus on kuitenkin vielä avoinna.

Joukkoliikenne ja taksiliikenne

Yhteisterminaalin lähellä suunnitelman pääperiaatteena on erottaa joukkoliikenne ja taksiliikenne autoliikenteestä erillisille alueille sekä järjestää laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet, joihin sisältyy mahdollisimman vähän ajoradan ylityksiä. Siten voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja edistää kestävän liikkumisen kilpailukykyä. Näiden tavoitteiden vuoksi autoliikennereitit ovat suunnitelmassa hieman kauempana matkustajaterminaalista kuin nykyään, mutta myös pysäköintilaitoksesta on suunniteltu laadukas, osittain katoksella suojattu kävely-yhteys terminaaliin.

Joukkoliikenteen ja taksiliikenteen sujuvuutta lisää sen erottaminen henkilöautoliikenteestä omille alueilleen kriittisimmissä kohdissa eli Linnankadun länsipäässä sekä taksiasema-alueella. Suunnitelma mahdollistaa raitioliikenteen sekä runkobussilinjaston toteuttamisen.

Saatto- ja noutoliikenne sekä pysäköinti

Henkilöautojen pysäköinti ja saattoliikenne ohjataan Kuljetuskadun kautta pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen alimmassa kerroksessa on tarkoitus olla tilaa lyhytaikaiselle pysäköinnille (erityisesti saatto- ja noutoliikenteelle), ja ylemmissä kerroksissa varataan tilaa pitkäaikaiselle pysäköinnille. Liikkumisesteisten saattoliikenne järjestetään Ensimmäisen poikkikadun kautta.

Linnanniemen liikennejärjestelyt

Suunnittelussa on otettu huomioon Linnanniemen liikennejärjestelyjen kehittäminen. Kehittämistavoitteisiin sisältyy Linnankadun liikenteen rauhoittaminen kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteelle Turun linnan kohdalla Satamakadun ja Vallihaudankadun välissä. Linnankadun katu- ja liikenteenohjaussuunnitelmien valmistelu on kesken ja ne tuodaan erikseen päätettäväksi myöhemmin.

Kulkutapojen solmukohta

Yhteisterminaalin ympäristöön, lähelle suunnittelualuetta, muodostuu eri kulkutapojen solmukohta, jossa ovat lähekkäin laivaterminaali, mahdollinen raitiotie, charter-, lähi- ja kaukoliikenteen linja-autopysäkit, rautatieasema, taksiasema ja henkilöautojen pysäköintilaitos.

Kuva. Liikennejärjestelyt alueella tavoitetilanteessa.

Suunnitelma

Taksiliikenne sekä pysäköinti

Kuljetuskadun länsi- ja eteläpää on varattu taksiliikenteelle sekä vähäiselle tonttiliikenteelle. Taksiaseman länsipää on matkustajien kyytiin ottoa varten ja itäpää matkustajien jättöä varten. Kuljetuskadun pohjoispäätä käyttää lisäksi tulevan pysäköintilaitoksen liikenne, jonne sijoittuu myös sataman henkilöautojen saatto- ja noutoliikenne. Kuljetuskadun varrella on jalkakäytävä kadun molemmin puolin, taksiaseman eteläpuolinen jalkakäytävä sijoitetaan osittain tontin puolelle.

Pyöräily

Pyörätie liittyy pohjoisessa Juhana Herttuan puistokatuun sekä myöhemmin suunniteltavaan rautatien itäpuoliseen pyörätiehen. Etelässä pyöräily-yhteys yhdistyy Skandiankujan, Marellankujan ja Trosskujan kautta muuhun pyöräilyverkostoon. Lisäksi em. kujilla on sallittu tonttiliikenne ja jalankulku.

Paikallisliikenne

Linnankadun länsipää välillä Satamakatu-Neljäs linja on varattu joukkoliikenteen käyttöön. Lisäksi Linnankadun itäpäässä on sallittu tonttiliikenne. Linnankadulla on bussipysäkit yhteisterminaalin lähellä, jalkakäytävät molemmin puolin sekä yksisuuntaiset pyörätiet Toisen poikkikadun itäpuolella. Linnankadun linjaus muuttuu nykyisestä. Raitiotielle ja pysäkille on tilavaraukset.

Tilauslinja-autot, kaukoliikenne ja le-paikat

Yhteisterminaalin lounaispuoli on suunniteltu charterbusseille ja kaukoliikenteelle, minkä lisäksi yhteisterminaalin vieressä on tilaa liikuntaesteisten saattoliikenteelle. Ensimmäinen poikkikatu välillä Toinen linja – Neljäs linja on sallittu kaikelle liikenteelle. Katujen molemmin puolin on jalkakäytävät.

Satamakatu

Satamakatua levennetään Linnankadun ja Vallihaudankadun välillä siten, että kadulla on ajoradan ja puurivien lisäksi tilavaraus raitiotielle, yksisuuntaiset pyörätiet kadun vieressä sekä kadun länsireunassa myös kaksisuuntainen pyörätie yhteisterminaalille. Kadun reunoissa on jalkakäytävät.

Juhana Herttuan puistokatu

Juhana Herttuan puistokadulla Satamakadun ja Kuljetuskadun välillä on ajoradan ja puurivien lisäksi tilavaraus raitiotielle. Juhana Herttuan puistokadun itäpuolella on yksisuuntainen pyörätie ja länsipuolella kaksisuuntainen pyörätie yhteisterminaalin vuoksi. Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät. Juhana Herttuan puistokadun liikennejärjestelyt ulottuvat osittain nykyisen katualueen ulkopuolelle, minkä vuoksi tonttialueen osaan tulee hankkia käyttöoikeus. Tontin omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Kyseisellä kohdalle on tarkoitus laatia myöhemmin asemakaavanmuutos suunniteltujen katualueen rajojen mukaisesti.

Päätettävät suunnitelmat ovat tavoitetilan mukaisia, jotka rakentuvat vaiheittain.

Pintamateriaalit, kasvillisuus ja rakenteet

Ajoratojen päällysteenä käytetään pääsääntöisesti asfalttia, paitsi Ensimmäisellä poikkikadulla, jossa ajorata on ympäristösyistä kivetty nupukivillä. Pyörätiet päällystetään suunnitteluohjeiden mukaisesti punaisella asfaltilla. Jalankululle varattujen alueiden pintamateriaali on Turussa perinteisesti käytetty betonilaatta ja aukiomaisilla alueilla Gaala-betonikiveys.

Puuistutuksia tehdään katujen viherkaistoille, raitiotielle varatulle alueelle, bussiterminaalialueen hulevesipainanteille ja liikuntaesteisille osoitettujen LE-paikkojen läheisyyteen sekä Linnankadun kiertoliittymään, Kuljetuskadun aukiolle ja taksiaseman yhteyteen. Kävelylle varatuilla kujilla käytetään istutuksina puiden lisäksi pensaita ja perennoita. Istutusten valinnassa pyritään käyttämään kotimaisia lajikkeita luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.

Kaduille ja aukiomaisille alueille suunnitellaan uusi katuvalaistus.

Joukkoliikenteen katosten suunnittelu on kesken ja hyväksyttäviksi esitetyissä katusuunnitelmissa katoksille on esitetty tilavaraus. Katosten rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.

Tasaus ja kuivatus

Katujen ja alueiden tasaukset on pyritty mahdollisuuksien mukaan pitämään lähellä nykyistä maanpintaa. Tasaus on kuitenkin suunniteltu kokonaisuutena siten, että hulevedet johtuvat tulvatilanteessa Turun linnan eteläpuolelle rakennettavalle hulevesien viivytysalueelle. Enimmillään pinnantasausta on nostettu taksiaseman kohdalla, jossa suunniteltu pinnankorkeus nousee nykyisestä lähes yhden metrin. Suurimmat korkeuserot sataman alueisiin rajoittuvilla reunoilla hoidetaan tukimuurien avulla.

Hulevesiviemäreiden kapasiteetin riittävyyden ja tulvareittien toimivuuden takaamiseksi viherkaistoilla ja viheralueilla on viivytys- ja suodatuspainanteita sekä hulevettä viivyttävää tekniikkaa. Hulevedet johdetaan viivytysrakenteisiin pääasiassa ritilä- ja kitakantisten hulevesikaivojen kautta.

Vesihuolto ja muu kunnallistekniikka

Suunnittelualueella on vesijohtoja, jätevesiviemäreitä, kaukolämpöputkia, sähkökaapeleita sekä tietoverkon kaapeleita. Nämä säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja sijoitetaan uudelleen kadun linjauksen tai leveyden muuttuessa merkittävästi nykyisestä.

Esteettömyys

Uuden terminaalirakennuksen ympäristö sekä sinne johtavat jalankulkureitit suunnitellaan esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisesti. Muilla alueilla suunnitelmaratkaisut laaditaan esteettömyyden perustason mukaisesti.

Taide

Kaupunginhallitus on tehnyt päätökset Turun Julkisen taiteen ohjelmasta (7.2.2022 § 55) ja Linnanniemen taideohjelmasta (5.6.2023 § 217). Turun julkisen taiteen ohjelman mukaisesti Linnanniemestä kehitetään Turun ensimmäinen taidekaupunginosa.

Julkisen taiteen sijoittamisesta on keskusteltu infran suunnittelukokouksissa ja mahdollisena taiteen sijoituspaikkoina on tunnistettu nyt päätettävän olevilta alueilta Linnankadun joukkoliikenneosuuden kiertoliittymän keskusta, hulevesialtaat ja viheralueet sekä raitiotien tilavarauksen alue. Myös Trossi-, Skandian- ja Marellankujan katusuunnitelmissa esitetyille viheralueille saattaa olla mahdollista sijoittaa pienen tilan edellyttävää taidetta. Asiaa tutkitaan tarkemmin yleisten alueiden rakennussuunnittelun yhteydessä.

Kustannusarvio

Nyt hyväksyttäväksi esitettyjen katusuunnitelmien hankeosatasoinen kustannusarvio on 14,95 milj. euroa (alv 0 %) sisältäen huleveden kustannukset.

Kustannusarvio sisältää rakentamisen, suunnittelun ja muut tilaajan kustannukset sekä infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisen hankevarauksen 15 %. Kustannusarvio ei sisällä joukkoliikenteen katoksien ja mahdollisen julkisen taiteen kustannuksia.

Kustannusarvioissa käytetty maanrakennuskustannusindeksin pisteluku on 132,75 (2015=100, lokakuu 2023).

Kaupunginvaltuusto päätti 19.6.2023 § 142 asemakaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksyä Ferry Terminal Turku -asemakaavan toteuttamisen yleisten alueiden kustannusarvion vaihteluväliksi 29–54 miljoonaa euroa (alv 0 %), joka koostuu kaava-alueen yleisten alueiden (katujen ja suojaviheralueiden) kustannuksista (vaihteluväli 20–38 miljoonaa euroa) ja kaava-alueen toteuttamisen edellyttämien ulkopuolisten alueiden kustannuksista (vaihteluväli 9–16 miljoonaa euroa). Asemakaavavaiheessa kustannusarviot perustuivat hankeosalaskentaan ja kustannuksia arvioitaessa käytettiin maanrakennuskustannusindeksin pistelukua 129,35 (2015=100, helmikuu 2022).

Kaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksytty kustannusarvio ei sisällä satamaraiteen rakentamisen ja rakennusten purkamisen kustannuksia eikä kaikkia vesihuollon rakentamisen ja johtosiirtojen kustannuksia.

Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 13.2.2023 § 32) mukaisesti, mikäli hankkeen hyväksytty kustannusarvio hankevarauksineen nousee indeksikorjaukset huomioon ottamisen jälkeen 10 % ja vähintään 100.000 euroa, tai mikäli hankkeessa tapahtuu jokin muu merkittävä muutos, saatetaan päivitetty kustannusarvio tms. muutosten jälkeen toimivaltaisen tahon käsiteltäväksi. Ferry Terminal Turku -asemakaava-alueen osalta se on kaupunginvaltuusto.

Asemakaava-alueen pohjoisosan suunnittelu on kesken eikä kustannusarvioita sen osalta ole vielä käytettävissä. Myös päätettävänä olevan asemakaava-alueen eteläosan kustannuslaskenta on vasta hankeosatasoista. Mahdollinen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi uudelleen lähetettävä Ferry Terminal Turku kaava-alueen infrakustannusasia tulee arvioitavaksi vasta kaava-alueen kaikkien suunnitelmien ja rakennusosatasoisten kustannusarvioiden valmistuttua.

Muistutukset

Liikenteenohjaus- ja katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 22.4.–6.5.2024 kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelupisteessä ja verkossa osoitteessa turku.fi/kuulutukset. Suunnitelmista on jätetty yksi muistutus.

Muistutuksessa huomioitavaksi esitettäviä seikkoja, jotka sisältyvät hyväksytettäväksi esitettävään suunnitelmaan, ovat:

-Juhana Herttuan puistokadun länsireunaan kaksisuuntaisen pyörätien lisäksi yksisuuntainen pyörätie raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti

-Kuljetuskadun pyörätien leventäminen esimerkiksi erotuskaistan tilaa hyödyntäen

-Marellankujalta pyöräily-yhteyden parantaminen Kuljetuskadun pyörätielle

-Lisäksi tiedustellaan pyöräilyväylän mahdollista merkitsemistä terminaalille asti

Vastine muistutukseen

Muistutuksessa viitataan raitiotien yleissuunnitelmassa esitettyyn ratkaisuun, jossa Juhana Herttuan puistokadun länsipuolelle oli kaksi yksisuuntaista pyörätietä, toinen yhteisterminaalin suuntaan ja toinen Vallihaudankadun suuntaan. Vallihaudankadun suuntaan johtavaa yksisuuntaista pyörätietä ei ole esitetty katusuunnitelmassa pyörä- ja raitioliikenteen ongelmallisen risteyskulman, liikennevalo-ohjauksen toteuttamiskelpoisuuden sekä puiden lisäämismahdollisuuden vuoksi. Kiertomatka ei ole pyöräilijälle pitkä Juhana Herttuan puistokadun länsireunan kaksisuuntaiselle pyörätielle.

Kuljetuskadun kaksisuuntainen pyörätie on 2,25 metriä leveä, mikä perustuu käytettävissä olevaan tilaan Kuljetuskadun pohjois- ja eteläpäässä ja suunnitellun valaisimen kohdalla sekä verkolliseen asemaan (pyöräilyn lähiverkko) ja odotettavissa oleviin liikennemääriin. Pyöräilyn pääverkko kulkee samansuuntaisella Juhana Herttuan puistokadulla.

Marellankujan kohdalle on suunnitelmaan lisätty madallettu reunakivi Kuljetuskadun pyörätielle ja poistettu istutusalue ko. kohdasta pyöräilyn helpottamiseksi.

Terminaalin välitön lähistö on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille, joten pyöräilyreittiä tai pyöräpysäköintiä ei ole esitetty.

Muutokset nähtävilläolon jälkeen

Nähtäväilläolon jälkeen suunnitelmiin on tehty seuraavia muutoksia:

-Kuljetuskadulla Marellankujan kohdalla katusuunnitelmaan lisätty madallettu reunakivi Kuljetuskadun pyörätielle ja poistettu istutusalue ko. kohdasta pyöräilyn helpottamiseksi muistutuksen mukaisesti

-Liikenteenohjaussuunnitelmat yhdistetty katukohtaisista suunnitelmista yhdeksi liikenteenohjaussuunnitelmaksi selkeyden ja kokonaisuuden paremman ymmärtämisen vuoksi

-Linnankadun liikenteenohjaussuunnitelmaan on lisätty yksi suojatiemerkki Neljännen linjan kiertoliittymään saavuttaessa

-Linnankadun ja Satamakadun liikenteenohjaussuunnitelmassa liittymän eteläpuolella suunnitelmarajaa on hieman laajennettu siten, että kääntymiskielto saadaan mukaan. Samalla lisätty nykyiset liikennemerkit ko. alueella.

-Yhteisterminaalin lounaispuolella Linnankadulla liikenteenohjaussuunnitelmassa liikkumisesteisten saattoliikennealueelle lisätty vaikutusaluemerkki.

-Satamakadun liikenteenohjaussuunnitelman pohjoispään virheellinen pyörätien rasterointi korjattu oikeaan kohtaan

-Juhana Herttuan puistokadun liikenteenohjaussuunnitelmassa Kuljetuskadun liittymässä joukkoliikennekaistalle ajon välttämiseksi lisätty liikennemerkki erotuskaistalle ja poistettu kielletty ajosuunta -merkki länsireunasta

-Linnankadun (K 6077 187), Satamakadun (K 6011 046) ja Juhana Herttuan puistokadun (K 3944 021) katusuunnitelmiin on lisätty liikennevalopylväät ja –opastimet

Nähtävilläolon jälkeen tehdyt suunnitelmamuutokset ovat vähäisiä, joten suunnitelmia ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Liite 1                                  Ensimmäinen poikkikatu katusuunnitelma, K 9300 001, 15.5.2024

Liite 2                                  Linnankatu katusuunnitelma, K 6077 187, 15.5.2024

Liite 3                                  Linnankatu joukkoliikennealue katusuunnitelma, K 6077 189, 15.5.2024

Liite 4                                  Satamakatu katusuunnitelma, K 6011 046, 15.5.2024

Liite 5                                  Juhana Herttuan puistokatu katusuunnitelma, K 3944 021, 15.5.2024

Liite 6                                  Skandiankuja katusuunnitelma, K 6201 001, 15.5.2024

Liite 7                                  Trossikuja katusuunnitelma, K 6201 001, 15.5.2024

Liite 8                                  Marellankuja katusuunnitelma, K 6212 001, 15.5.2024

Liite 9                                  Kuljetuskatu katusuunnitelma, K 9301 001, 15.5.2024

Liite 10                                  Ferry Terminal Turku liikenteenohjaussuunnitelma, L 6077 209, 15.5.2024

Oheismateriaali 1               Muistutus

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus        Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteiden 1–10 mukaiset liikenteenohjaus- ja katusuunnitelmat ja, että päätös määrätään tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 202 §).