Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristöjuristi Jenna Härkönen 5.3.2024:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Rakennuspaikkana on noin 3800 m² suuruinen määräala. Lohkottava määräala sijaitsee seuraavalla tilalla:

XXXXX , pinta-ala 580567m²

Osoite: XXXXX

Hakijat

XXXXX

Rakennushanke

Asuinrakennus, 200 k-m², I-kerroksinen

Talousrakennus, 80 k-m²

Kaavoitustilanne

Alueella on voimassa 9.12.2023 voimaan tullut Satava-Kakskerran osayleiskaava (Kv 14.12.2020 § 217). Poikkeamishakemuksen mukainen määräala sijaitsee alueella, jota koskee osayleiskaavan merkintä M-1: Maa- ja metsätalousvaltainen alue.

Alueella on sallittu ainoastaan haja-asutusluonteinen sekä maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakentaminen alueelle edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi tulee esittää lähiympäristön alueellinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa vesihuolto, ajotiet, pyöräily- ja ulkoilureitit, virkistystarpeet, luonnon monimuotoisuusarvot ja ekologiset käytävät, kuten hirvieläinten kulkureitit, sekä maiseman ja rakennetun ympäristön arvot.

Osayleiskaavalla osoitettujen uusien asuinrakentamispaikkojen enimmäismäärä perustuu tilan koko maapinta-alaan. Jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle.

​Rakentamisen tulee perustua 6.11.2017 voimassa olleeseen tilajaotukseen.

Rakennuspaikkojen muodostaminen M-1-alueelle voidaan sallia seuraavasti:

- yksi rakennuspaikka vähintään 2 hehtaarin - alle 6 hehtaarin suuruisille tiloille

- kaksi rakennuspaikkaa vähintään 6 hehtaarin - alle 10 hehtaarin suuruisille tiloille

- 10 hehtaarin ja sitä suuremmille tiloille lisäksi yksi rakennuspaikka jokaista täyttä kymmentä hehtaaria kohden.

​Rakennuspaikkojen määrään sisältyvät tilan alueen AT-1-, AT-1/s-, AM-1- ja RA-1-rakennuspaikat. Rakennuspaikat on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan olevien rakennuspaikkojen sekä rakennettujen teiden läheisyyteen. Pääsaarten ulkopuolisille saarille ja ranta-alueelle ei saa sijoittaa rakennuspaikkaa. Rakennetun rakennuspaikan pinta-alaksi tulee jäädä vähintään 1500 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m².

​Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 400 k-m², sekä lisäksi talousrakennuksia enintään 150 k-m².

Yleismääräykset:

Rakentamisen tulee ottaa huomioon mm. saarten maiseman pienipiirteisyys, maastonmuodot, luontoarvot, lähiympäristön rakennettujen ympäristöjen mittakaava ja kulttuuriarvot, rakennusten näkyminen merelle, avoimen tilan rajautuminen ja muut saarten maiseman sopusointuisuuden kannalta merkittävät asiat. Rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti metsänreunaan tai metsäselänteiden alarinteisiin. Rakentamista kallioiden lakialueille tulee välttää. Rakennukset ja kulkuväylät tulee sijoittaa siten, että louhintatarve on mahdollisimman vähäistä. Rannan ja rakennuspaikan välillä on säilytettävä puustoa.

Rantasäädöksiä sovelletaan ranta-alueella, joka ulottuu vähintään 200 metrin päähän vesistöstä. Ranta-alueeseen kuuluvaksi rantavyöhykkeeksi katsotaan sellainen rannan osa, joka ulottuu pääsääntöisesti vähintään 100 metrin etäisyydelle vesistöstä ja joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat rannan kasvillisuus, maisematekijät ja maastonmuodot. Ranta-alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman maisematyölupaa. Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita puiden kaatamiseen M-1-, MA-1-, MU-1- eikä MY-1 -alueilla.

Poikkeukset

-​ Rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.2 §).

-​​ Osayleiskaavamääräysten mukaan tilan sisältäessä AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti sille. Jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle. Tila sisältää AT-1 aluetta. Uuden rakennuspaikan sijoittaminen M-1 alueelle (MRL 43 §).

-​​ Osayleiskaavamääräysten mukaan rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti metsänreunaan tai metsäselänteiden alarinteisiin ja rakentamista kallioiden lakialueille tulee välttää. Rakentaminen kohdistuu lakialueelle (MRL 43 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

​Naapureiden kuuleminen

​Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi naapureista jätti ehdollisen lausuntonsa.

​Naapuri on ehdollisessa lausunnossaan tuonut esiin huolensa mahdollisesta uudisrakentamisen yhteydessä toteutettavasta räjäytystyöstä. Lisäksi lausunnossa on toivottu lohkottavan tilan kaiken ajoneuvoliikenteen toteutuvan asemapiirroksessa esitetyllä tavalla niin, ettei ajoneuvoliikenne kohdistu miltään osin naapurin tilalle.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: ehdollinen

Jätevedet

Kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liitekartan 2 mukaisella ranta-alueella, jossa on määräysten 7.1 §:n mukaan noudatettava valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 §:n mukaisia ohjeellisia puhdistustasoja pilaantumiselle herkillä alueilla. Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava maastoon vähintään 20–50 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta (maastosta ja maaperästä riippuen), 20 metrin etäisyydelle vesistöstä tai merestä ja 5 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Pohjavesitason yläpuolelle tulee jättää minimissään yksi metri. Ympäristönsuojeluviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainituista suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai terveyshaitan vaaraa.

​Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräysten 36 §:n mukaan useamman kuin yhden asukkaan vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin. Yhden asukkaan vakituisten asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjen saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista lietesäiliöistä on jätevesiliete poistettava vähintään kahden vuoden välein.

​Mikäli kiinteistölle rakennetaan umpisäiliö, tulee sen olla varustettu täyttymishälyttimellä. Umpisäiliön tyhjentämisen on oltava mahdollista kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkoaikana. Umpisäiliö on tyhjennettävä tarvittaessa. Umpisäiliötä ja sen täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa rakennuksen ja siihen liittyvien järjestelmien kunnosta ja ylläpidosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmää tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti puhdistusvaatimusten täyttämiseksi. Jätevesien käsittelyssä tulee huomioida muodostuvan jäteveden määrä, sekä ennakoida mahdollisuuksien mukaan tulevia muutoksia (elinkaariajattelu).

​Muut huomiot

​Mikäli kiinteistölle rakennetaan autotalli, johon tulee lattiakaivo/ -kaivoja, on niihin asennettava riittävä öljyn- ja hiekanerotin. Mahdollisessa rakennuslupavaiheessa tulee ympäristönsuojelulta pyytää uusi lausunto.

​Päätöksen perustelut

​Rakennuspaikka sijaitsee Raustvuoren kylässä Kakskerrassa. Poikkeamishakemuksessa on kyse 200 k-m²:n suuruisen asuinrakennuksen ja 80 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen uudisrakentamisesta lohkottavalle määräalalle. Määräala on vuokrattu maanomistajalta seuraavien 50 vuoden ajaksi ja se on noin 3800 m²:n kokoinen. Määräalaa ei ole vielä lohkottu. Rakennuspaikan ja merenrannan välissä on rakennettuja kiinteistöjä, pääasiassa loma-asutusta. Hakemuksen mukainen rakentaminen sijoittuu näiden kiinteistöjen taakse toiseen riviin noin 100 metrin päähän rantaviivasta. Rakentaminen edellyttää siten poikkeamista suunnittelutarpeesta ranta-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 72.2 §:n mukaisesti.

​Kaupunkiympäristölautakunta on 27.2.2024 § 51 palauttanut poikkeamishakemuksen uudelleen valmisteltavaksi, koska hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuttaisi merkittävää maisemallisten arvojen alenemista eikä rakennuspaikaksi esitetty lakialue muun muassa puuston vuoksi juuri erotu muusta ympäristöstä. AT-1-alue, jolle rakentamista on kaavassa suunniteltu, ei myöskään vaikuta tarkoituksenmukaiselta rakentamispaikalta muun muassa maaperäolosuhteiden vuoksi.

​Määräala sijaitsee voimassa olevan Satava-Kakskerran osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). Kaavamääräyksen mukaan, jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle. AT-1-kyläaluetta koskevassa osayleiskaavamääräyksessä on vastaavasti määrätty, että jos tilaan kuuluu AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti sille. Tilalla, jolla rakennuspaikan määräala sijaitsee, on myös AT-1-kyläaluetta.

Hakija on toimittanut poikkeamishakemuksen yhteydessä perustelut rakentamispaikan sijoittamisesta AT-1-kyläalueen sijaan M-1-alueelle. Perusteluiden mukaan rakennuspaikan läheisyydessä on haja- ja loma-asutusta ja rakennuspaikalle on olemassa oleva tie. Perusteluissa on nostettu esiin rakennuspaikan hyvät perustamisolosuhteet sekä suunnitellun hirsitalon hyvä maastoutuminen metsään luontoarvoja kunnioittaen. Hakijan mukaan AT-1-kyläalue sijoittuu maanomistajan omaan pihapiiriin ja maanomistaja haluaa, että tuleva rakennuspaikka sijoittuu erilleen hänen pihapiiristään. Lisäksi hakemuksen liitteenä on toimitettu hakijan pyytämä asiantuntijan perustelu rakennushankkeelle. Näiden perustelujen mukaan rakennuspaikka sijoittuu AT-1 kyläalueen tuntumaan siten, että se täyttää osayleiskaavan kaavamääräyksen edellytykset. Lisäksi perusteluissa on nostettu esiin, että osayleiskaavan aluerajaukset ovat ohjeellisia, eivät sijaintitarkkoja, ja hanke sijoittuu peitteiselle alueelle yli 30 metrin korkeustasolla sijaitsevalle tasanteelle, joka ei kuitenkaan ole lakialuetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen, mikäli oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Alueella on voimassa Satava-Kakskerran osayleiskaava, jossa rakennuspaikka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Osayleiskaavassa on erikseen osoitettu asumiseen tarkoitetut alueet. Kyläalueet (AT-1) on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyvää asuinkäyttöä varten. Poikkeamishakemuksen mukainen määräala sijaitsee välittömästi osayleiskaavan RA-1-alueen tuntumassa ja noin 45 metrin päässä AT-1-kyläalueen rajasta. Ottaen huomioon, että esitetty rakennuspaikka sijoittuu lähelle AT-1-kyläalueen rajausta ja olemassa olevan asutuksen tuntumaan, voidaan rakennuspaikan sijoittumista AT-1-kyläalueen sijaan M-1-alueelle pitää perusteltuna.

Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan rakentamisen tulee ottaa huomioon muun muassa maastonmuodot, luontoarvot, rakennusten näkyminen merelle ja avoimen tilan rajautuminen. Yleismääräysten mukaan rakennukset ja kulkuväylät tulee sijoittaa siten, että louhintatarve on mahdollisimman vähäistä. Edelleen rannan ja rakennuspaikan välillä on säilytettävä puustoa. Rakennuspaikka sijaitsee puustoisella alueella eikä hakemuksen mukainen rakentaminen näin ollen erotu huomattavasti muusta ympäristöstä. Yleismääräykset huomioon ottaen hakemusta puolletaan ehdolla, että rakennuspaikan rannan puoleinen puusto on pääosin säilytettävä, lukuun ottamatta niitä puita, jotka ovat välttämätöntä kaataa rakennuksen rakentamista varten. Rakennuslupavaiheessa on asemapiirroksessa esitettävä säilytettävät ja kaadettavat puut. Hakijalla ei ollut ehtoihin huomautettavaa.

​Hakijan toimittamien perusteluiden mukaan rakennuspaikalle on olemassa oleva tie. Rakennuslupavaiheessa hakijan tulee huolehtia, että rakennuspaikalle johtavan tien koko ja kantavuus on riittävä pelastuslaitoksen kalustolle, ja että hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa. Hakemuksen mukaan kiinteistölle tehdään porakaivo ja jätevedet käsitellään pienpuhdistamossa. Jätevesien käsittely tulee toteuttaa ympäristönsuojelun lausunnossa esitetyn mukaisesti ja rakennuslupavaiheessa on pyydettävä uusi lausunto jätevesijärjestelmän riittävyydestä. Lisäksi rakennuspaikan vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle. Edellä mainitut seikat on huomioitu päätöksen ehdoissa. Hakijalla ei ollut ehtoihin huomautettavaa.

​Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy. Päätökseen liitetyillä ehdoilla poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 8.9.2023

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Naapurin ehdollinen lausunto

Oheismateriaali 3Hakijan perustelut 27.12.2023

Oheismateriaali 4Hakijan pyytämä asiantuntijan perustelu 27.11.2023​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 8.9.2023 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset seuraavilla ehdoilla:

​-​ Rakennuslupavaiheessa on huolehdittava, että rakennuspaikalle johtavan tien koko ja kantavuus on riittävä pelastuslaitoksen kalustolle, ja että hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

-​​ Rakennuspaikan vedensaanti, viemäröinti ja jätevesien käsittely on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle. Jätevesien käsittely tulee toteuttaa ympäristönsuojelun lausunnossa esitetyn mukaisesti. Rakennuslupavaiheessa on pyydettävä ympäristönsuojelun lausunto jätevesien käsittelyjärjestelmän riittävyydestä.

-​​ Rakennuspaikan rannan puoleinen puusto on pääosin säilytettävä lukuun ottamatta niitä puita, jotka ovat välttämätöntä kaataa rakennuksen rakentamista varten. Rakennuslupavaiheessa on asemapiirroksessa esitettävä säilytettävät ja kaadettavat puut.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 950 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (8 kpl), yhteensä 1510 euroa.

​Päätöksen voimassaolo

​Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.