Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristöjuristi Jenna Härkönen 1.2.2024:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Rakennuspaikkana on noin 3800 m² suuruinen määräala. Lohkottava määräala sijaitsee seuraavalla tilalla: XXXXX , pinta-ala 580567m².

​Osoite: XXXXX

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

Asuinrakennus, 200 k-m², I-kerroksinen

Talousrakennus, 80 k-m²

​Kaavoitustilanne

Alueella on voimassa 9.12.2023 voimaan tullut Satava-Kakskerran osayleiskaava (Kv 14.12.2020 § 217). Poikkeamishakemuksen mukainen määräala sijaitsee alueella, jota koskee osayleiskaavan merkintä M-1: Maa- ja metsätalousvaltainen alue.

Alueella on sallittu ainoastaan haja-asutusluonteinen sekä maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Rakentaminen alueelle edellyttää suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi tulee esittää lähiympäristön alueellinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa vesihuolto, ajotiet, pyöräily- ja ulkoilureitit, virkistystarpeet, luonnon monimuotoisuusarvot ja ekologiset käytävät, kuten hirvieläinten kulkureitit, sekä maiseman ja rakennetun ympäristön arvot.

Osayleiskaavalla osoitettujen uusien asuinrakentamispaikkojen enimmäismäärä perustuu tilan koko maapinta-alaan. Jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle.

Rakentamisen tulee perustua 6.11.2017 voimassa olleeseen tilajaotukseen.

Rakennuspaikkojen muodostaminen M-1-alueelle voidaan sallia seuraavasti:

- yksi rakennuspaikka vähintään 2 hehtaarin - alle 6 hehtaarin suuruisille tiloille

- kaksi rakennuspaikkaa vähintään 6 hehtaarin - alle 10 hehtaarin suuruisille tiloille

- 10 hehtaarin ja sitä suuremmille tiloille lisäksi yksi rakennuspaikka jokaista täyttä kymmentä hehtaaria kohden.

Rakennuspaikkojen määrään sisältyvät tilan alueen AT-1-, AT-1/s-, AM-1- ja RA-1-rakennuspaikat. Rakennuspaikat on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan olevien rakennuspaikkojen sekä rakennettujen teiden läheisyyteen. Pääsaarten ulkopuolisille saarille ja ranta-alueelle ei saa sijoittaa rakennuspaikkaa. Rakennetun rakennuspaikan pinta-alaksi tulee jäädä vähintään 1500 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m².

​Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 400 k-m², sekä lisäksi talousrakennuksia enintään 150 k-m².

​Yleismääräykset:

Rakentamisen tulee ottaa huomioon mm. saarten maiseman pienipiirteisyys, maastonmuodot, luontoarvot, lähiympäristön rakennettujen ympäristöjen mittakaava ja kulttuuriarvot, rakennusten näkyminen merelle, avoimen tilan rajautuminen ja muut saarten maiseman sopusointuisuuden kannalta merkittävät asiat. Rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti metsänreunaan tai metsäselänteiden alarinteisiin. Rakentamista kallioiden lakialueille tulee välttää. Rakennukset ja kulkuväylät tulee sijoittaa siten, että louhintatarve on mahdollisimman vähäistä. Rannan ja rakennuspaikan välillä on säilytettävä puustoa.

Rantasäädöksiä sovelletaan ranta-alueella, joka ulottuu vähintään 200 metrin päähän vesistöstä. Ranta-alueeseen kuuluvaksi rantavyöhykkeeksi katsotaan sellainen rannan osa, joka ulottuu pääsääntöisesti vähintään 100 metrin etäisyydelle vesistöstä ja joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat rannan kasvillisuus, maisematekijät ja maastonmuodot. Ranta-alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman maisematyölupaa. Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita puiden kaatamiseen M-1-, MA-1-, MU-1- eikä MY-1 -alueilla.

Poikkeukset

-​ Rakennuksen rakentaminen ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.2 §).

-​​ Osayleiskaavamääräysten mukaan tilan sisältäessä AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti sille. Jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle. Tila sisältää AT-1 aluetta. Uuden rakennuspaikan sijoittaminen M-1 alueelle (MRL 43 §).

-​​ Osayleiskaavamääräysten mukaan rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti metsänreunaan tai metsäselänteiden alarinteisiin ja rakentamista kallioiden lakialueille tulee välttää. Rakentaminen kohdistuu lakialueelle (MRL 43 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

​Naapureiden kuuleminen

​Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Yksi naapureista jätti ehdollisen lausuntonsa.

​Naapuri on ehdollisessa lausunnossaan tuonut esiin huolensa mahdollisesta uudisrakentamisen yhteydessä toteutettavasta räjäytystyöstä. Lisäksi lausunnossa on toivottu lohkottavan tilan kaiken ajoneuvoliikenteen toteutuvan asemapiirroksessa esitetyllä tavalla niin, ettei ajoneuvoliikenne kohdistu miltään osin naapurin tilalle.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

​Asianosaisen kuuleminen

​Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa kielteisestä päätösehdotuksesta. Hakija on antanut vastineensa, jossa vaaditaan päätösehdotuksen muuttamista myönteiseksi. Vastineessa esitettyjen perusteluiden mukaan osayleiskaavan rajaukset ovat ohjeellisia. Vastineen mukaan rakennuspaikka sijaitsee kylämäisellä haja-asutusalueella, ja on jatkumoa olevalle rakennuskannalle. Vastineessa on todettu, että M-1-alueelle ei ole muodostettu tähän asti yhtään rakennuspaikkaa, ja että AT-1-alue ei ole rakennuspaikkana kelvollinen rakentamiseen, koska sen läpi kulkee sähkölinja ja alue on pehmeää suoaluetta ja kivikkoista kalliota.

​Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: ehdollinen

Jätevedet

Kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liitekartan 2 mukaisella ranta-alueella, jossa on määräysten 7.1 §:n mukaan noudatettava valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 §:n mukaisia ohjeellisia puhdistustasoja pilaantumiselle herkillä alueilla. Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava maastoon vähintään 20–50 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta (maastosta ja maaperästä riippuen), 20 metrin etäisyydelle vesistöstä tai merestä ja 5 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Pohjavesitason yläpuolelle tulee jättää minimissään yksi metri. Ympäristönsuojeluviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainituista suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai terveyshaitan vaaraa.

​Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräysten 36 §:n mukaan useamman kuin yhden asukkaan vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin. Yhden asukkaan vakituisten asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjen saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista lietesäiliöistä on jätevesiliete poistettava vähintään kahden vuoden välein.

Mikäli kiinteistölle rakennetaan umpisäiliö, tulee sen olla varustettu täyttymishälyttimellä. Umpisäiliön tyhjentämisen on oltava mahdollista kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkoaikana. Umpisäiliö on tyhjennettävä tarvittaessa. Umpisäiliötä ja sen täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa rakennuksen ja siihen liittyvien järjestelmien kunnosta ja ylläpidosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmää tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti puhdistusvaatimusten täyttämiseksi. Jätevesien käsittelyssä tulee huomioida muodostuvan jäteveden määrä, sekä ennakoida mahdollisuuksien mukaan tulevia muutoksia (elinkaariajattelu).

Muut huomiot

​Mikäli kiinteistölle rakennetaan autotalli, johon tulee lattiakaivo/ -kaivoja, on niihin asennettava riittävä öljyn- ja hiekanerotin. Mahdollisessa rakennuslupavaiheessa tulee ympäristönsuojelulta pyytää uusi lausunto.

Päätöksen perustelut

​Rakennuspaikka sijaitsee Raustvuoren kylässä Kakskerrassa. Poikkeamishakemuksessa on kyse 200 k-m²:n suuruisen asuinrakennuksen ja 80 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen uudisrakentamisesta lohkottavalle määräalalle. Määräala on vuokrattu maanomistajalta seuraavien 50 vuoden ajaksi ja se on noin 3800 m²:n kokoinen. Määräalaa ei ole vielä lohkottu. Rakennuspaikan ja merenrannan välissä on rakennettuja kiinteistöjä, pääasiassa loma-asutusta. Hakemuksen mukainen rakentaminen sijoittuu näiden kiinteistöjen taakse toiseen riviin noin 100 metrin päähän rantaviivasta. Rakentaminen edellyttää siten poikkeamista suunnittelutarpeesta ranta-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 72.2 §:n mukaisesti.

Määräala sijaitsee voimassa olevan Satava-Kakskerran osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M-1). Kaavamääräyksen mukaan, jos tila ei sisällä AT-1-kyläaluetta, uudet asuinrakennuspaikat tulee sijoittaa M-1-alueelle. AT-1-kyläaluetta koskevassa osayleiskaavamääräyksessä on vastaavasti määrätty, että jos tilaan kuuluu AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti sille. Tilalla, jolla rakennuspaikan määräala sijaitsee, on myös AT-1-kyläaluetta, jolle rakennuspaikat tulee osayleiskaavan mukaisesti ensisijaisesti sijoittaa.

Hakija on toimittanut poikkeamishakemuksen yhteydessä perustelut rakentamispaikan sijoittamisesta AT-1-kyläalueen sijaan M-1-alueelle. Perusteluiden mukaan rakennuspaikan läheisyydessä on haja- ja loma-asutusta ja rakennuspaikalle on olemassa oleva tie. Perusteluissa on nostettu esiin rakennuspaikan hyvät perustamisolosuhteet sekä suunnitellun hirsitalon hyvä maastoutuminen metsään luontoarvoja kunnioittaen. Hakijan mukaan AT-1-kyläalue sijoittuu maanomistajan omaan pihapiiriin ja maanomistaja haluaa, että tuleva rakennuspaikka sijoittuu erilleen hänen pihapiiristään. Lisäksi hakemuksen liitteenä on toimitettu hakijan pyytämä asiantuntijan perustelu rakennushankkeelle. Näiden perustelujen mukaan rakennuspaikka sijoittuu AT-1 kyläalueen tuntumaan siten, että se täyttää osayleiskaavan kaavamääräyksen edellytykset. Lisäksi perusteluissa on nostettu esiin, että osayleiskaavan aluerajaukset ovat ohjeellisia, eivät sijaintitarkkoja, ja hanke sijoittuu peitteiselle alueelle yli 30 metrin korkeustasolla sijaitsevalle tasanteelle, joka ei kuitenkaan ole lakialuetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen. Poikkeaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Alueella on voimassa Satava-Kakskerran osayleiskaava, jossa rakennuspaikka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Osayleiskaavassa on erikseen osoitettu asumiseen tarkoitetut alueet. Kyläalueet (AT-1) on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyvää asuinkäyttöä varten. Tilaan kuuluu myös AT-1-kyläaluetta, joten rakennuspaikka tulee osayleiskaavan mukaisesti sijoittaa ensisijaisesti sille. Poikkeamishakemuksen mukainen määräala sijaitsee lakialueella noin 45 metrin päässä AT-1-kyläalueen rajasta. AT-1-kyläalue sijaitsee lakialueen eteläpuolella olevassa rinteessä. Osayleiskaavan yleismääräysten mukaan rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti metsänreunaan tai metsäselänteiden alarinteisiin ja rakentamista lakialueille tulee välttää. Maisemallisesti näkyvää lakialuetta ei voida pitää soveliaana paikkana rakentamiselle ottaen huomioon osayleiskaavan yleismääräykset. Hakijan vastineen mukaan AT-1-kyläalue ei ole rakennuspaikkana kelvollinen sillä perusteella, että maaperä on pehmeää suoaluetta ja kivikkoista kalliota ja lisäksi alueen läpi kulkee sähkölinja. On huomattava, että tilaan kuuluvan AT-1-kyläalueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria. Naulalahdentien reunalla kulkee sähkölinja, joka kuitenkin kulkee pituussuunnassa tien reunaa pitkin niin, ettei se estä AT-1-kyläalueelle rakentamista. Myös mahdolliselle suoalueelle ja kalliolle rakentaminen on mahdollista oikeanlaisia rakennusteknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on selvittää perustamistapa ja osoittaa verrattain suurelta alueelta rakentamiseen soveliain paikka. On lisäksi huomattava, että osayleiskaavassa asumiseen osoitetut alueet, mukaan lukien kyläalueet, on pyritty sijoittamaan sellaisille alueille, joilla muutos on ympäristön, yhdyskuntarakenteen ja kaupungin talouden puolesta tarkoituksenmukaisinta. Rakennuspaikka tulisi osoittaa ensisijaisesti AT-1-kyläalueelta osayleiskaavan mukaisesti. Näin ollen hakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaa haittaa yleiskaavoitukselle eikä poikkeamispäätöksen myöntämiselle ole oikeudellisia edellytyksiä.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle (MRL 171 §). Näin ollen lautakunnalle esitetään hakemuksen hylkäämistä.

Liite 1Asemapiirros 8.9.2023

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Naapurin ehdollinen lausunto

Oheismateriaali 3Hakijan perustelut 27.12.2023

Oheismateriaali 4Hakijan pyytämä asiantuntijan perustelu 27.11.2023

Oheismateriaali 5Hakijan vastine kielteiseen päätösehdotukseen

Karttalinkki

​Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä hakemuksen ja 8.9.2023 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset. Koska tilaan kuuluu AT-1-kyläaluetta, rakennuspaikka tulee sijoittaa ensisijaisesti sille. Rakentamista maisemallisesti näkyvälle paikalle lakialueelle tulee välttää.

​Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään rakennusvalvontataksan 3.1 ja 31.1 §:ien perusteella kielteisen päätösehdotuksen valmistelusta 50 %:a maksuperusteiden mukaisesta maksusta eli 475 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (8 kpl), yhteensä 1035 euroa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Kaarniharjun Perhon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.