KAUPUNKIKEHITYSHANKKEIDEN TOTEUTUSMALLIT (CityCen)

Tutkimussuunnitelma

Laatijat:    Jukka Puhto, yliopistotutkija – TAU Rakennustekniikka

      Mika Lehtimäki,

      Outi Säntti,

Päiväys:    6.11.2023

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ   2

SISÄLLYSLUETTELO   3

1   TUTKIMUKSEN TAUSTA   4

2   TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET   5

3   TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS   5

4   TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AIKATAULU   7

4.1 Tutkimuskokonaisuus   7

4.2 Tutkimuksen työpaketit   7

4.3.1    TP 1: Nykytilanteen kartoittaminen ja teoreettinen tarkastelu   7

4.3.2   TP2: State-of-the-Art-selvitys: Kansainvälisten parhaiden käytäntöjen kartoitus.   8

4.3.3 Kestävän kehityksen ja digitalisaation vaikutukset hybridikiinteistökehityshankkeisiin.   8

4.3.4   TP3: Tapaustutkimus valituista kaupunkien kohteista.   8

4.3.5   TP4: Tilastollinen analyysi hankevaatimusten ja kiinteistörahoituksen ehdoista ja edellytyksistä.   8

4.3.7   TP6: Hankkeen hallinnolliset tehtävät, kokoukset, raportointi ja hankeen päättäminen.   9

5   TUTKIMUKSEN METODIIKKA   9

6   TUTKIMUKSEN KUSTANNUSARVIO   10

7   TUTKIMUKSEN RAHOITUSSUUNNITELMA   10

8   TUTKIMUKSEN ORGANISOINTI   11

8.1   Tutkimusorganisaatio   11

8.2   Tutkimuksen ohjausryhmä   11

8.3   Hankkeen viestintäryhmä   12

9   HANKKEEN AIKATAULU   12

10   TUTKIMUKSEN TULOKSET   12

LÄHTEET   13

1TUTKIMUKSEN TAUSTA

Viime vuosikymmenten aikana hybridihankkeiden kehittämisestä on tullut tärkeä suuntaus useissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupungeissa. Euroopassa hybridirakentaminen nähdään yleisesti osana kaupunkien urbaania renessanssia. (Hoppenbrouwer & Louw 2005) Hybridirakennuksen ajatuksena on yhdistää erilaisia toimintoja ja asumista samaan rakennukseen tai rakennuskompleksiin. Hybridihankkeen eri toimintoja ovat tyypillisesti asuminen, liike- ja toimitilat, kaupalliset palvelut, hotellit, muu palvelurakentaminen kuten liikuntatilat ja joukkoliikenteen terminaalitilat.

Hybridirakentamisen avulla voidaan vähentää matkustustarvetta yhdistelemällä eri toimintoja tehokkaiden liikennejärjestelmien läheisyyteen sekä edistää kaupunkien monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta. Hybridirakennuskohteet sijaitsevatkin tyypillisesti joukkoliikenteen solmukohdissa. Hybridihankkeet nähdään myös mahdollisuutena parantaa kaupunkialueen laatua ja houkuttelevuutta esimerkiksi lisäämällä rakennusten aktiivista käyttöä ja elinvoimaa päivällä, illalla ja viikonloppuisin. Hoppenbrouwer & Louw (2005) Vallitseva kehitys kaupunkirakenteen eheyttämisestä ja tiivistämisestä tulee yhä useammin tulevaisuudessa johtamaan hybridirakentamiseen eri sijainnissa.

Useissa suomalaisissa isoissa kaupungeissa on meneillään tällä hetkellä merkittäviä hybridikiinteistökehityshankkeita, joita toteutetaan kaupunkien ja yksityisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Näissä hybridikiinteistökehityshankkeissa on kuitenkin usein ollut isoja haasteita; aikataulut venyvät, kustannusarviot ylittyvät ja hankekehittäjien näkökulmasta hankkeet eivät ole olleet kannattavia. Valituskierteet pidentävät hankkeiden kestoa ja hankkeiden pitkät kestot, toimintaympäristön muutokset, sopimuksellinen ja rahoituksellinen monimutkaisuus haastavat hankkeiden onnistumisen.

Hankkeisiin on tyypillisesti sisältynyt riskejä, joita ei ole osattu ennakoida hankkeiden valmisteluvaiheessa. Oikeudelliset ja rahoitusrakenteen epävarmuudet yhdistettynä jäykkiin sopimusrakenteisiin ja markkinoiden muutoksiin saattavat estää pitkälle valmistellunkin hankkeen toteutumisen. Tämä on johtanut siihen, että yksityiset kiinteistökehittäjät ja -rahoittajat suhtautuvat entistä varauksellisemmin hybridikiinteistökehityshankkeisiin. Tästä syystä todellinen kilpailu jää toteutumatta ja sitä kautta parhaiden ratkaisuiden löytyminen ja vaihtoehdot toteutukselle jäävät usein yksipuoliseksi.

Kaupunkien ja hankkeiden toteutuksen kannalta tämä muodostuu ongelmaksi, mikäli hankkeet muodostuvat niin haastaviksi, että yksityisiä kiinteistökehittäjiä ei saada kiinnostumaan hankkeista. Onkin tunnistettavissa selkeä tarve kehittää toteutusmalleja, joiden avulla voidaan toteuttaa isotkin kaupunkikehityshankkeet onnistuneesti sekä kaupungin että yksityisen sektorin toimijoiden näkökulmasta. Kehittyneemmät ja ketterämmät toteutusmallit mahdollistavat myös taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kaupunkikehityksen, jossa myös kaupungin omia investointeja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti vipuvartena yksityisen sektorin investoinneille. Tämä edellyttää uusia menetelmiä hankkeiden ositteluun ja vaiheistamiseen sekä joustojen ja riskienhallinnan työkalujen kehittämistä.

2TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää isojen hybridikiinteistökehityshankkeiden toteutusmalleja ja ohjausmekanismeja sisältäen hankkeen sopimukselliset ja rahoitukselliset mallit sekä osapuolten väliset yhteistyömallit. Tutkimuksella tuotetaan lisäksi tietoa hybridikiinteistökehityshankkeiden toteutuksen suunnittelusta ja johtamisesta julkisen ja yksityisen sektorin välisellä yhteistyöllä.

Hankkeen alustavat tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

•Millaisia kansainvälisiä parhaita hybridihankkeiden toteutusmalleja voidaan tunnistaa ja mitä niistä voidaan soveltaa Suomen kontekstissa?

•Millaisia toteutusmalleja isoissa hybridihankkeissa käytetään Suomessa eri kaupungeissa?

•Mitkä ovat isojen hybridihankkeiden toteutuksen keskeisiä haasteita?

•Millaisia riskejä ja epävarmuuksia sisältyy hybridihankkeiden toteutukseen, ja millaisilla vastatoimilla voidaan riskien vaikutuksia vähentää?

•Miten kestävän kehityksen vaatimukset ja digitaalisuuden mahdollisuudet voidaan ottaa huomioon hybridihankkeiden toteutuksessa?

•Millaisia toimijoita hybridihankkeissa tarvitaan ja mitkä ovat näiden osapuolten roolit ja vastuut hankkeissa sekä millaisia osapuolten välisiä yhteistyömalleja hankkeissa tarvitaan?

•Millainen on hybridihankkeiden toteuttamisen rahoituksellinen, oikeudellinen ja sopimuksellinen viitekehys?

•Millaisia ratkaisumalleja hybridihankkeiden haasteisiin voidaan kehittää ja millaisiin sopimusjärjestelyihin ne perustuisivat?

•Miten kansainvälisen rahoitusmarkkinan vaatimukset vaikuttavat hybridihankkeiden toteuttamiseen ja miten ne toteutuvat hankkeissa?

Tutkimuskysymykset tarkentuvat hankkeen alkuvaiheessa ohjausryhmän jäsenten haastattelujen pohjalta. Hankkeessa luodaan ohjausryhmän organisaatioiden kanssa yhteinen tilannekuva kaupunkikehittämisen ja hybridikiinteistökehityshankkeiden toteuttamisesta ja niiden haasteista.

3TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS

Tutkimuksen teoreettinen tausta nojautuu pääosin uuteen institutionaaliseen talousteoriaan. Uusi institutionaalinen teoria pyrkii selittämään organisaatioiden rakenteita ja toimintatapoja byrokraattisen tehokkuuden, materiaalisen rationaalisuuden tai työvoiman kontrollin sijaan organisaation institutionaaliseen ympäristöön sijoittuvien symbolisten sääntöjen ja uskomusten avulla. Institutionaalisen ympäristö tarjoaa erilaisia organisoitumisen malleja, joihin, teoreettisesta painotuksesta riippuen, organisaatiot sopeutuvat suhteellisen passiivisesti tai joita organisaatiot ja ammattikunnat manipuloivat suhteellisen aktiivisesti. (Houtsonen 2002)

Uusi institutionaalinen tarjoaa teoreettisen perustan hybridikiinteistökehityshankkeiden organisoinnille, johtamiselle ja sopimusrakenteille. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta uuden institutionaaliseen taloustutkimuksen teoreettista suuntausta: 1) sopimusteoriaa ja 2) organisaatio- ja verkostoteoriaa. Sopimusteoria tarkastelee tutkimaan taloudellisten toimijoiden välisiä sopimuksia ja niiden vaikutuksia sekä miten sopimukset auttavat osapuolia organisoimaan ja hallitsemaan taloudellista vaihdantaa. Sopimusteoreettinen lähestymistapa on keskeisessä roolissa tutkimuksessa, sillä useiden erilaisten toimijoiden hybridikiinteistökehityshankkeissa sopimusrakenteilla on keskeinen merkitys toteutuksen hallinnassa.

Sopimusteoreettiseen lähestymistapaan liittyy tiiviisti myös julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö erityisesti julkisten hankintojen ja hankintasopimusten näkökulmasta. Julkiset hankinnat koetaan haasteellisiksi hankkeissa, joiden toteutusajat ovat pitkiä ja, joissa muutostarpeita ilmenee hankkeen toteutuksen aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan oikeudellisia ja sopimuksellisia keinoja, joilla voidaan lisätä joustavuutta hankkeiden toteutukseen erilaisten muutostarpeiden ilmetessä.

Organisaatio- ja verkostoteoreettinen lähestymistapa puolestaan tarkastelee taloudellisten toimintojen organisointitapoja sekä sitä, miten yritykset ja muut organisaatiot muodostuvat ja toimivat. Tässä tarkastelussa vaihdantakustannusteorialla on merkittävä rooli. Vaihdantakustannusteorian mukaan taloudellinen toiminta voidaan organisoida joko markkinan tai hierarkian avulla. Toisin sanoen hyödykkeet voidaan hankkia markkinoilta tai vaihtoehtoisesti tuottaa ne itse. (ks. esim. Williamson 2009). Coasen (1937) mukaan organisointivaihtoehdon valintaan vaikuttaa lähinnä toimijoiden tavoite minimoida organisointivaihtoehtoihin liittyvien kokonaiskustannusten määrä. Vaihdantakustannusteoriaa hyödynnetään organisaatio- ja verkostoteoreettisen lähestymistavan lisäksi myös hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusrakenteiden tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tarkasteluun linkitetään myös peliteoreettisia näkökulmia rahoitusmarkkinoiden toiminnasta.

Vaihdantakustannusteorian taloudellisten toimintojen organisoitumismuotojen ääripäiden, markkinoiden ja hierarkian, väliin on myöhemmin tunnistettu kolmanneksi vaihtoehdoksi hybridi eli verkosto, joka sisältää ominaisuuksia sekä markkinoista että hierarkiasta. Erilaisia hybridimalleja ovat tunnistaneet useat tutkijat (ks. esim. Macher & Richman 2008, Williamson 1985, Powell 1990, Joskow 1987, Dyer 1997, Thorelli 1986). Hybridikiinteistökehityshankkeisiin liittyy merkittäviä vaihdantakustannuksia, joita voidaan ainakin osittain hallita soveltuvilla organisoitumismuodoilla. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia toimijoiden organisoitumismalleja hybridikiinteistökehityshankkeisiin liittyy ja voidaanko hankkeen toteutuksessa hyödyntää myös uudenlaisia esimerkiksi verkostoitumiseen perustuvia toteutusmalleja.

Organisointivaihtoehtoihin liittyy keskeisesti niiden ohjausmekanismit, eli ohjataanko toimintoja markkinamekanismin eli hinnan (price) avulla vai hierarkian sisällä autoritäärisellä (bureaucracy) ohjauksella vai sosiaalisella ohjauksella (relational governance), jossa osapuolten välisillä sosiaalisilla suhteilla ja luottamuksella on keskeinen merkitys. (ks. Kohtamäki 2005, Leblebici 1985) Tutkimuksessa tarkastellaan missä määrin nämä erilaiset ohjausmekanismit ilmenevät hybridikiinteistökehityshankkeissa ja miten niitä voidaan tehokkaammin hyödyntää hankkeiden organisoinnissa ja johtamisessa.

Hybridikiinteistökehityshankkeiden organisoinnin ja johtamisen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan näiden hankkeiden toteutusprosessia myös tuotannonohjauksen teorioiden kautta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että esimerkiksi isojen aluekehityshankkeiden osittelussa ja vaiheistamisessa on merkittäviä haasteita, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankkeisiin. Tuotannonohjauksen teorioiden avulla hankkeessa kehitetään hybridikiinteistökehityshankkeiden tuotannonohjauksen malli, jolla voidaan parantaa näiden hankkeiden toteutuksen ohjattavuutta hankkeen osittelun ja vaiheistamisen avulla.

4TUTKIMUSKOKONAISUUS JA TYÖPAKETIT

4.1 Tutkimuskokonaisuus

Tutkimuskokonaisuus jakaantuu tieteelliseen tutkimusosuuteen ja käytännönläheiseen yhteiskehittämisosuuteen hankkeen ohjausryhmän kanssa. Tutkimusosuudessa tuotetaan uutta tieteellistä tutkimustietoa, jota hyödynnetään ohjausryhmän työpajoissa. Työpajoissa ohjausryhmän jäsenet keskustelevat tutkimuksen tuloksista ja kehittävät yhdessä uusia malleja hybridikiinteistökehityshankkeiden toteuttamiseen sekä tunnistavat uusia kaupunkikehittämisen kehittämistarpeita. Tutkijat fasilitoivat ohjausryhmän työpajat ja keräävät näistä tutkimusaineistoa hankkeelle.

Hankkeen tieteellinen tutkimus rakentuu eritasoisista tutkimus- ja kehittämistehtävistä. Hankkeen ytimenä on väitöskirjatutkimukset, joilla tuotetaan tieteellisesti arvokkainta tietoa kaupunkikehittämisestä. Väitöskirjatutkimuksen ympärille rakennetaan kokonaisuus alemman asteen opinnäytetöistä ja kurssien harjoitustöistä, jotka tuottavat osan tutkimuskokonaisuuden uudesta tiedosta liittyen muun muassa hybridinkiinteistöihin, kaupunkikehittämiseen, kaupunkikehityshankkeiden johtamiseen yms.

Rakentamalla tutkimus näin yhdistäen sekä tutkimusta että käytännön kehittämistä, muodostuu tutkimuksen ympärille kokonaisuus, joka tuottaa nopeasti yrityksissä hyödynnettävää tutkimustietoa kaupunkikehittämisen eri osa-alueista sekä syvällisempää tietoa tiedeyhteisöille kaupunkikehittämisen johtamisen mekanismeista alan institutionaalisessa ympäristössä.

4.2 Tutkimuksen työpaketit

Tutkimus koostuu seitsemästä työpaketista, joissa tutkimuksen tutkimuskysymyksiin vastataan eri näkökulmista. Tutkimuksen työpaketit ovat seuraavat:

TP 1: Nykytilanteen kartoittaminen ja teoreettinen tarkastelu

a.Kirjallisuusselvitykset teema-alueista

b.Ohjausryhmän jäsenten haastattelut

c.Case-tutkimuksen valmistelu

TP 2: State-of-the-Art-selvitys: Kansainvälisten parhaiden käytäntöjen kartoitus

TP 3: Kestävän kehityksen ja digitalisaation vaikutukset hybridikiinteistökehityshankkeisiin.

TP 4: Case-tutkimus valituista kaupunkien kohteista.

TP 5: Tilastollinen analyysi hankevaatimusten ja kiinteistörahoituksen ehdoista ja edellytyksistä.

TP 6: Yhteiskehittäminen, tapahtumajärjestelyt ja viestintä (CoreLab).

TP 7: Hankkeen hallinnolliset tehtävät, kokoukset, raportointi ja hankeen päättäminen.

4.2.1 TP 1: Nykytilanteen kartoittaminen ja teoreettinen tarkastelu

Tutkimus aloitetaan hankkeen organisointumisella ja ohjausryhmän organisaatioiden haastatteluilla. Haastatteluilla kartoitetaan organisaatioiden näkemyksiä hybridikiinteistökehityshankkeiden kehittämisen tarpeista ja haasteista. Haastatteluiden pohjalta tarkennetaan tutkimuksen tutkimuskysymyksiä ja toteutussuunnitelmaa. Haastattelututkimuksella pyritään luomaan yhteinen tilannekuva hybridikiinteistökehityshankkeiden toteutuksen nykykäytännöistä ja haasteista.

Työpaketissa resursoidaan myös tarkemmin tutkimuksen toteutus ja päätetään alustavasti tutkimuksessa toteutettavista diplomi- ja kandidaatin töistä. Samoin kartoitetaan alustavasti tutkimuksen potentiaalisia case-kohteita ja arvioidaan niiden soveltuvuutta case-tutkimuksen toteutukseen.

4.2.2TP2: State-of-the-Art-selvitys: Kansainvälisten parhaiden käytäntöjen kartoitus.

Toisessa työpaketissa tarkastellaan kansainvälisiä hybridikiinteistökehityshankkeiden parhaita käytäntöjä sekä kirjallisuuden että todellisten kohteiden kautta. Tutkijat vierailevat valituissa kansainvälisissä kohteissa tekemässä haastatteluja kohteen toteutuksesta. Kohteista pyritään tunnistamaan hankkeen johtamisen organisoitumistapa, kaupungin ja yksityisten toimijoiden roolit hankkeen toteutuksessa, hankkeiden riskit, rahoitusmallit ja sopimusrakenteet. Parhaaksi koettuun kohteeseen järjestetään myös ohjausryhmän omakustanteinen opintomatka.

4.2.3 TP3: Kestävän kehityksen ja digitalisaation vaikutukset hybridikiinteistökehityshankkeisiin.

Kolmannessa työpaketissa tarkastellaan kestävään kehitykseen liittyvien tekijöiden ja digitaalisuuden vaikutuksia kaupunkikehittämiseen. Työpaketti toteutetaan pääasiallisesti kirjallisuustutkimuksena, jota täydennetään haastatteluilla. Työpakettiin liittyviä teemoja käsitellään myös hankkeen ohjausryhmän työpajoissa.

4.2.4TP4: Tapaustutkimus hybridikiinteistökehityskohteissa.

Työpaketissa toteutetaan tapaustutkimus valituissa kaupunkien hybridikiinteistökehityskohteissa. Tapaustutkimuksen toteutusta varten laaditaan teoreettinen viitekehys tapausten tarkasteluun. Tutkijat laativat ehdotukset tutkittavista kohteista, mutta kohteiden lopullinen valinta tehdään yhteistyössä ohjausryhmän organisaatioiden kanssa. Tapausten valintaan vaikuttaa merkittävästi myös se, miten ja millaista dataa eri tapauksista on saatavissa. Tarkempi tapaustutkimussuunnitelma tehdään hankkeen alkuvaiheessa, kun tutkittavat tapaukset on valittu.

Tapaustutkimuksen alustavat tutkimusnäkökulmat ovat:

1.hybridikiinteistökehityshankkeen verkostojohtaminen

2.hybridikiinteistökehityshankkeen oikeudellinen viitekehys ja sopimusjohtaminen

3.kestävä kehitys ja digitaaliset ratkaisut hybridihankkeissa

4.julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

5.hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusmallit.

4.2.5TP5: Analyysi hankevaatimusten ja kiinteistörahoituksen ehdoista ja edellytyksistä.

Työpaketissa tarkastellaan hankkeiden rahoituksellisia rakenteita ja tehdään myös tilastollista analyysia hankevaatimusten ja kiinteistörahoituksen ehdoista ja edellytyksistä. Työpaketin toteutukseen vaikuttaa merkittävästi saatavilla oleva data. Mikäli yksityiskohtaista dataa ei ole saatavilla tutkittavista tapauksista tarkastellaan hybridikiinteistökehityshankkeiden rahoitusmalleja yleisemmällä tasolla.

Rahoituksella on myös merkittävä vaikutus hankkeiden toteutumiseen, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat kiinteistösijoitusten kannattavuuteen (esim. korkotason muutokset). Hankkeen siirtyessä rahoituksellisesti epäedullisempaan ajankohtaan saattaa estää kokonaan hankkeen toteutumisen.

4.2.6TP6: Yhteiskehittäminen, tapahtumajärjestelyt ja viestintä (CoreLab).

Työpaketissa organisoidaan hankkeen yhteiskehittämisprosessi, muut tapahtumajärjestelyt sekä hankkeen viestintä Tampereen yliopiston avoimen innovaatioalustan CoreLabin avulla. Hankkeesta järjestetään työpajoja 3–4 kertaa vuodessa ja 2–4 neljä kertaa seminaari- tai webinaaritilaisuuksia soveltuviin tutkimuksen teemoihin liittyen. CoreLab myös viestii tutkimuksesta, sen tuloksista ja tutkimukseen liittyvistä tapahtumista yms. aktiivisesti koko hankkeen keston ajan valtakunnallisessa mediassa, ammattilehdissä ja sosiaalisessa mediassa sekä avustaa artikkelien kirjoittamisessa muun muassa organisaatioiden asiakaslehtiin.

CoreLab vastaa myös tutkimukseen liittyvien tapahtumien järjestämisestä ja puhujien hankinnassa. CoreLabin ja tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden viestintähenkilöistä muodostetaan hankkeen viestintäryhmä, joka vastaa tutkimustulosten sujuvasta viestimisestä julkisuuteen. Viestintähenkilön nimeäminen ryhmään on kuitenkin organisaatioille vapaaehtoista.

CoreLabin järjestämissä yhteiskehittämistilaisuuksissa hyödynnetään erilaisia työpajatekniikoita tutkimustulosten muokkaamiseksi käytännön toimintamalleiksi ja hyödynnetään tulevaisuuden skenaarioita ja ennakointinäkemystä laajasti, käsitellään tutkimukseen liittyviä teemoja ja tutkimuksen tuottamia tuloksia. Työpajasarjan avulla hankkeen ohjausryhmän jäsenet pääsevät keskustelemaan hybridikiinteistökohteiden mahdollisuuksista ja kaupunkikehittämisen kehittämistarpeista sekä ideoimaan myös uusia kaupunkikehittämisen käytäntöjä ja yhteistyömalleja. Työpaketti toimii myös yhtenä tapana jalkauttaa tutkimustuloksia tutkimukseen osallistuvien organisaa­tioi­hin ja synnyttää uusia ideoita näiden liiketoiminnan kehittämiseen. Työpaketissa työstetään myös tapaustutkimusten tutkimusasetelmaa ja käydään läpi tapaustutkimuksen tutkimuslöydöksiä.

4.2.7TP7: Hankkeen hallinnolliset tehtävät, kokoukset, raportointi ja hankeen päättäminen.

Työpaketissa suoritetaan hankkeen hallinnolliset tehtävät ja tutkimusraportointi sekä ohjausryhmälle että kansainvälisissä konferensseissa ja aikakausilehdissä. Työpaketin lopussa vedetään tutkimuksen tulokset yhteen, laaditaan hankkeen loppuraportti ja päätetään hanke. Hanke päätetään tulosjulkistusseminaariin.

5TUTKIMUKSEN METODIIKKA

Tutkimuksen metodiikka perustuu pääasiallisesti laadulliseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusmetodina hankkeessa käytetään tapaustutkimusta, jossa tutkitaan hankkeessa mukana olevien kaupunkien hybridikiinteistökehityshankkeita. Tutkimuksen aineistoa kerätään tutkittavista tapauksista hankkeiden dokumentaation avulla, haastatteluilla, työpajoilla sekä hyödyntäen mahdollisia määrällisiä aineistoja. Haastatteluja toteutetaan sekä ohjausryhmän organisaatioissa että laajemmin hybridikiinteistökehityshankkeissa mukana olleissa organisaatioissa. Haastatteluja suoritetaan sekä kotimaassa että mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisissä hybridikiinteistökehityskohteissa.

Tutkimuksen analyysityökaluina hyödynnetään laadullisen analyysin menetelmiä kuten teemoittelua ja Grounded Theory menetelmiä sekä dokumenttianalyysia. Hankkeiden kustannuksiin ja rahoitukseen liittyvissä asioissa voidaan hyödyntää myös laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä.

6TUTKIMUKSEN KUSTANNUSARVIO

Tutkimuksen kokonaiskustannusarvio 430.000 euroa (taulukko 1). Tutkimuksen kustannukset jakaantuvat kahdelle vuodelle 2024–2025.

Taulukko 1CityCen-hankkeen kustannusarvio

7TUTKIMUKSEN RAHOITUSSUUNNITELMA

Tutkimuksen kokonaisrahoitus on 430.000 euroa (taulukko 2). Hankkeen rahoitus koostuu Tampereen yliopiston, Talonrakennusteollisuus ry:n, kaupunkien ja yritysten rahoituksesta.

Taulukko 2Tutkimusta rahoittavat organisaatiot

8TUTKIMUKSEN ORGANISOINTI

8.1Tutkimusorganisaatio

Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan kiinteistökehittämisen osaamiskeskus. Kiinteistökehittämisen osaamiskeskuksen johtaja Jukka Puhto toimii hankkeen vastuullisena johtajana yliopiston puolelta. Hankkeen toisena ohjaajana toimii DPhil (Oxford) Law Mika Lehtimäki. Lisäksi hankkeeseen pyritään kytkemään kolmen väitöskirjatutkijan lisäksi vähintään kaksi diplomityötä ja useita kandidaatintöitä.

Tutkimus linkittyy myös kiinteistökehittämisen tutkimusryhmän opetustoimintaan sekä opinnäytetöiden että Kiinteistökehittäminen -kurssin kautta. Tutkimuksen tulokset kytketään luento-opetukseen ja lisäksi, mikäli sopivia case-kohteita löydetään, voidaan myös kurssin harjoitustyön osalta hyödyntää kurssin opiskelijoita tässä tutkimushankkeessa.

Tutkimuksessa haetaan myös synergioita muiden tutkimushankkeiden kanssa ja hankkeessa verkostoidutaan sekä kiinteistökehittämisen tutkimusryhmän muiden tutkimushankkeiden kanssa että Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan muiden tutkimushankkeiden kanssa. Tutkimus verkostoituu myös kansainvälisesti yliopiston tavoitteiden mukaisesti.

8.2Tutkimuksen ohjausryhmä

Tutkimuksen ohjausryhmä muodostetaan tutkimusta rahoittavien yritysten, kuntien ja Tampereen yliopiston edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu tutkimuksen aikana kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän henkilöt tarkennetaan vielä tutkimuksen alkuvaiheessa.

Taulukko 4Alustava tutkimuksen ohjausryhmä

8.3Hankkeen viestintäryhmä

Hankkeeseen perustetaan ohjausryhmän lisäksi viestintäryhmä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden hankkeen viestinnästä vastaavista henkilöistä, joiden tehtävänä on huolehtia hankkeen tehokkaasti viestinnästä julkisuuteen. Hankkeen viestintäryhmän kokoamisesta ja sen toiminnan koordinoinnista vastaa Tampereen yliopiston CoreLab. Viestintäryhmän avulla pyritään varmistamaan tutkimustulosten mahdollisimman tehokas viestintä julkisuuteen ja saamaan myös yrityksille mahdollisimman paljon positiivista julkisuutta aktiivisina asumisen kehittäjinä.

9HANKKEEN AIKATAULU

Tutkimuksen kesto on noin 2 vuotta. Tutkimus käynnistyy 29.11.2023 ja päättyy 31.12.2025.

Taulukko 3Tutkimuksen aikataulu

9TUTKIMUKSEN TULOKSET

Tutkimuksen tuloksena saadaan uutta tietoa hybridikiinteistökehityshankkeiden johtamisen organisoinnista ja hankkeissa käytettävistä ohjausmekanismeista, hankkeiden toteutuksen vaiheistuksista ja vaiheiden haasteista ja riskeistä, toteutukseen liittyvästä oikeudellisesta viitekehyksestä, sopimusjohtamisen käytännöistä ja julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä hankkeiden rahoituksellisesta rakenteesta ja sen vaikutuksista hankkeen toteutukseen. Hankkeessa saadaan lisäksi tietoa kansainvälisistä parhaista käytännöistä hybridikiinteistökehittämisessä sekä kansainvälisen selvityksen kautta että hankkeen ulkomaan excursion kautta.

Hanke tuottaa myös työpajatyöskentelyn kautta käytännön työkaluja hybridikiinteistökehityshankkeiden toteutukseen (konsepti-, organisointi-, rahoitus-, sopimusperiaatteita). Nämä kootaan hankkeen suomenkieliseen loppuraporttiin.

Hankkeen tulokset viedään myös Tampereen yliopiston kiinteistökehittämisen opetukseen ja näin parannetaan tulevaisuuden kiinteistö- ja kaupunkikehittäjien osaamista.

Tutkimuksen tulokset pyritään julkaisemaan sekä vertaisarvioituina tieteellisinä artikkeleina ja niihin perustuvina väitöskirjoina. Hankkeeseen on kytketty yhteensä neljä väitöskirjahanketta. Väitöskirjojen lisäksi tutkimuksessa toteutetaan vähintään yksi diplomityötä ja useampia kandidaatin töitä. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tutkimuksesta julkaistaan käytännönläheisiä artikkeleita alan ammattilehdissä ja valtakunnallisissa lehdissä.

LÄHTEET

Coase, R. (1937). The nature of the firm. Economica 4, 386-405.

Dyer, J. H. & Singh, H. (1998). The relational view: Cooperative strategy and sources of interorganizational competitive advantage. Academy of Management Review. Vol. 23:4. S. 660-679.

Hoppenbrouwer, E., & Louw, E. (2005). Mixed-use development: Theory and practice in Amsterdam's Eastern Docklands. European Planning Studies, 13(7), 967–983.

Houtsonen, J. (2002). Institutionaalisen organisaatioteorian jännitteet ja horjuvuudet: käsitteellisten vastakohtien bourdieulainen analyysi. Hallinnon tutkimus, 21(1).

Joskow, P. L. (1987). Contract duration and relationship-specific investments: Empirical evidence from coal markets. The American Economic Review. Vol. 77:1. S. 168-185.

Kohtamäki, M. (2005). Strategisen verkoston ohjaus: Toimittajien toimijoiden kokemuksia kärkiyritysten ohjauksessa. Acta Wasaensia. No 147. 291 s.

Leblebici, H. (1985). Transactions and organizational forms: A re-analysis. Organization Studies. Vol. 6:2. S. 97-115.

Macher, J. T., & Richman, B. D. (2008). Transaction cost economics: An assessment of empirical research in the social sciences. Business and politics, 10(1), 1-63.

Powel, W. W. (1990). Neither market nor hierarchy: Network forms of organization. Research in Organizational Behavior. Vol. 12. S. 295-336.

Thorelli, H. B. (1986) Networks: Between markets and hierarchies. Strategic Management Journal. Vol. 7:1. S. 37-51.

Williamson, O. E. (1996). The mechanisms of governance. Oxford: Oxford University Press.

Williamson, O. E. (1985). The economic institutions of capitalism. New York, United States of America. The Free Press. 450 s.