Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Iiris Talvitie 20.10.2023:

Asemakaavanmuutos laaditaan kolmanteen (III) kaupunginosaan korttelin 1 tontille 6 osoitteeseen Luostarinkatu 11. Tontti on pinta-alaltaan 4477 m².

Suunnittelualueella sijaitsee ruotsinkielinen yläkoulu S:t Olofsskolan. Se sijoittuu Luostarivuoren koulun ja Kaskenkadun päiväkodin väliin Samppalinnan vuori -nimisen puiston vierelle.

Taustaa

S:t Olofsskolan on Turun ainoa ruotsinkielinen yläkoulu, ja sen oppilaat saapuvat koko Turun alueelta sekä viereisistä kunnista. Koulu on vuosien varrella kasvanut oppilasmäärältään hieman yli kolmestasadasta noin 520:een. Koulurakennus on pinta-alaltaan 4​ 415 k-m2, tilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa kadun puolelta ja kahdessa kerroksessa pihan puolelta.

Vuonna 1966 valmistunut koulurakennus on huonokuntoinen. Rakennukseen on vuosien varrella tehty lähinnä teknisiä korjauksia ja lisäyksiä mm. lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta. Varsinaista peruskorjausta kohteeseen ei ole aiemmin tehty. Kesällä 2021 tehdyn sisäilma- ja rakennetutkimuksen sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella rakennus osoittautui niin huonokuntoiseksi, että koulu joutuu siirtymään väistötiloihin syksyllä 2022. Väistötilojen vuokrasopimus on voimassa 30.6.2027 asti.

S:t Olofsskolanin tarveselvitys

Kasvaneen oppilasmäärän ja opetustilojen riittämättömyyden perusteella sekä nykyisen koulukiinteistön kunnon takia lähdettiin tutkimaan koulun lisätilan tarvetta. Tarveselvityksessä tarkasteltiin nykyisen rakennuksen peruskorjausta ja laajentamista sekä nykyisen rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella.

Peruskorjausvaihtoehdossa tulisi rakennusta korottaa arviolta kahden täyden kerroksen (n.1 800 m²) verran. Tilatarveselvityksestä antamassaan lausunnossa Museopalvelut katsoo tilatarpeiden osalta, että koulun massoittelu mahdollistaisi Samppalinnan vuoren puoleisen osan korottamisen heikentämättä rakennukselle tyypillisiä kaupunkikuvallisia piirteitä. Tämä Samppalinnan vuoren puoleinen osa on kuitenkin vain 900 br-m². Tämä tarkoittaisi käytännössä korotustarvetta ainakin neljällä kerroksella, eivätkä esimerkiksi liikuntatilat mahtuisi yhtenä kokonaisuutena enää samaan kerrokseen.

Tutkimusraporttien perusteella rakennus on niin laajojen ja haastavien korjausten tarpeessa, ettei peruskorjausta nähdä enää taloudellisesti kannattavaksi. Myös rakennuksen kerroskorkeus on aikakauden rakennusten tapaan melko matala, joten nykypäivän talotekniikan sijoittaminen tiloihin on vaikeaa. Kaikkien suositeltujen ja vaadittavien korjaustoimenpiteiden sekä toiminnallisten ongelmien korjaaminen on kalliimpaa kuin uudisrakentaminen. Lisäksi nykyrakennuksesta joudutaan purkamaan merkittäviä osia niin laajalti, että rakennushistoriallisesti on pohdittava, jäisikö alkuperäisestä edes niin paljon jäljelle, että nykyrakennus tulisi tämän perusteella säilyttää. Edellä kuvatuista syistä on ensisijaisena tutkittu vaihtoehtoa, jossa vanha koulurakennus puretaan ja nykyiselle koulutontille rakennetaan uudisrakennus.

Uudisrakennuksen tulevaa laajuutta arvioitiin alustavan huonetilaohjelman avulla. Mitoitus on arvioitu n. 500 oppilaan ja 60-70 opettajan mukaan. Varsinainen huonetilaohjelma on 6144 hum² sisältäen mm. 760 m² liikuntasalin. Lisäksi rakennukseen tulevat mm. huolto- ja tekniset tilat, aula- ja liikennöintitilat sekä väestönsuojat. Bruttoala-arvio on n. 8500 m².

Tilapalvelut esittivät tarveselvityksessä ensisijaisesti S:t Olofsskolanin nykyisen rakennuksen purkua ja paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Tarkempi suunnittelu esitettiin tehtäväksi hankesuunnitteluvaiheessa.

S:t Olofsskolanin tarveselvitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.4.2022 § 162. Päätöksen mukaan hanke toteutetaan S:t Olofsskolanin nykyiselle tontille ja käynnistetään asemakaavan muutosprosessi osoitteessa Luostarinkatu 11.

Suunnittelutilanne

Voimassa olevassa yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Yleiskaava 2020:ssa kohde sisältyy kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnontilallisesti arvokkaalle alueelle; alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.​

Yleiskaava 2029:ssä (hyväksytty kv 13.2.2023 § 27, ei lainvoimainen) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C): ”Alue varataan Turun kaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat.”

Suunnittelualue sijaitsee kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeellä ja vesihuollon toiminta-alueella. Suunnittelualueen luoteispuolella on historiallinen puistoalue, jolla ympäristö säilytetään (VPH/s). Lisäksi suunnittelualuetta sivuavat joukkoliikenteen laatukäytävä, pyöräilyn pääverkosto, ulkoilureitti ja kallioresurssialue, joka voidaan ottaa myöhemmin käyttöön. Suunnittelualue sijaitsee myös Aurajokivarren arvokkaalla maisema-alueella (ma-2) ja palokujannepuita-merkinnän alueella. Alue on osa muinaismuistokohdetta 1/1 Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Suunnittelualue rajautuu kansalliseen kaupunkipuistoon.

Suunnittelualue on osa arvokasta rakennetun ympäristön kokonaisuutta 1/35 Luostarinkadun kouluympäristö. ”Luostarinkadun kouluympäristö, arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.”

Lisäksi yleiskaavassa on huomioon otettavia yleismääräyksiä C-alueista, melusta, hulevesien hallinnasta ja arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista.

Suunnittelualue sijaitsee osittain kiinteän muinaisjäännöksen alueella, mutta Museokeskuksen mukaan tontilla rakennettaessa ei vaadita arkeologisia kaivauksia. Jos koulutontin rakennustyömaa levittäytyy viereiselle päiväkotitontille, tulee asia arvioida uudestaan päiväkotitontin sijaitessa kokonaan muinaisjäännöksen aluerajauksen sisällä, ja koska tontilla on enemmän koskematonta piha-aluetta, jossa löytöjä on mahdollista tehdä.

Asemakaavan tavoitteet

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 31.5.2022 § 219 asemakaavan tavoitteet.

Asemakaavanmuutoksella tavoitellaan S:t Olofsskolanin kasvaneiden tilantarpeiden tyydyttämistä ja rakennusoikeuden lisäämistä nykyisellä koulutontilla kaupunginhallituksen 4.4.2022 § 162 hyväksymän tilatarveselvityksen mukaisesti. Tavoitteena on mahdollistaa koulurakennuksen uusiminen, ensisijaisesti uudisrakennuksella tai vaihtoehtoisesti laajalla peruskorjauksella ja laajennuksella.

Asemakaavanmuutoksella tavoitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja 2020-luvun ajallisen kerrostuman tuomista arvokkaaseen koulurakennuksista muodostuvaan ympäristökokonaisuuteen. Tavoitteena on tämän päivän vaatimukset täyttävä laadukas ja arkkitehtuuriltaan moderni koulurakennus, jossa huomioidaan uuden opetussuunnitelman mukainen toiminnallisuus ja esteettömyys, ja joka huomioi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen arvot ja kunnioittaa Luostarinkadun koulukokonaisuutta. Lisäksi tavoitteena on Samppalinnan vuoren puiston reunalle sijoittuvan lehtipuurinteen säästäminen mahdollisimman suurilta osin puuston hyvän kunnon ja puiston ilmeen vuoksi.

Koulurakennuksen hankesuunnitteluvaiheessa tavoitteet ovat tarkentuneet. Tilantarpeiden tarkemman tarkastelun myötä rakennusoikeutta kasvatetaan aiemmasta tilatarveselvityksestä ja toimintojen sujuvan sijoittelun myötä koko tontin alaa tutkitaan mahdollisena rakennuspaikkana. Tavoitteeksi on otettu Luostarinkadun huolto- ja saattoliikenteen sekä turvallisen koulu- ja työmatkaliikenteen huomioiminen kaavanmuutoksen yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa välituntipihan laajennus tontin ulkopuolelle Samppalinnan vuorelle tarvittavin osin, jotta koulun välituntipihan tilavaade saadaan täyttymään. Tätä aluetta ei kuitenkaan ole tarkoitus rajata yleiseltä käytöltä ja sen ympäristöarvoja tulee kunnioittaa.

S:t Olofsskolanin hankesuunnitelma

Hankesuunnitteluvaihe aloitettiin syksyllä 2022 Tilapalveluiden toimesta hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta. Hankesuunnitteluvaiheessa tilaohjelma ja toiminnalliset tarpeet ovat tarkentuneet. Oppilasmäärä tulee kasvamaan entisestään ja koulurakennuksen uusi tilaohjelma vaatii tilat jo enimmillään 600 oppilaalle ja n. 100 henkilökunnalle. Hankesuunnitelmassa on tutkittu kahta eri tilaohjelmavaihtoehtoa. Toinen pitää sisällään tilat 600 oppilaalle ja tilat 520 oppilaalle. Tilaohjelmien kokoero on n. 450 brm².

Koulu tulee jatkossakin toimimaan ruotsinkielisenä yläkouluna (perusopetus 7.-9. vuosiluokille). Lisäksi koulua käyttää iltaisin ja viikonloppuisin mm. ruotsinkielinen työväenopisto ja 3. sektorin yhdistykset. Uudisrakennukseen on tavoitteena toteuttaa 760 m² kokoinen liikuntasali, joka täydentää keskustan liikuntapaikkaverkostoa. Liikuntasali vastaa koulun kasvaneen oppilasmäärän sekä muun päivä- ja iltakäytön tarpeisiin.

Hankesuunnitteluvaiheessa on tutkittu uudisrakentamisen viittä eri massoittelu-, tontin- ja tilankäyttövaihtoehtoa, jotka ovat toimineet myös kaavoituksen vaihtoehtotarkasteluina:

• Kahdessa vaihtoehdossa ”Kadunvarsi” ja​ ”Kansi” koulurakennus sijoittuu tontin kadunpuoleiseen reunaan jättäen tilaa välituntipihalle puiston puolelle nykyisen rakennuksen massoittelun tavoin. Tällä säästetään tontin puurinne, mutta välituntipiha sijoittuu rakennuksen taakse, joka jää toiselta puolelta rakennuksen, ja toiselta rinteen varjoon.
• Vaihtoehdossa ”U-muoto”​ rakennusmassa on sijoitettu tontin puistonpuoleiseen reunaan. Näin kadun puolelle eteläsuuntaan jää tila välituntipihalle ja kulku pihalle muodostuu luontevaksi sisäänkäynniksi. Massoittelu kadusta katsottuna kauempaan reunaan on kuitenkin keskustakoululle kummallinen ja katu tulisi rajata välituntipihasta myös turvallisuussyistä.
• Vaihtoehdoissa ”Uusi puisto” koulurakennus hyödyntää rinneolosuhteita ja massoittelu häivyttää suuren massan luontevasti koko tontille. Korkein massa sijoittuu puiston reunaan toistaen Luostarivuoren koulun massoittelua, mutta matalampi siipi kadun reunassa rajaa myös katutilaa Luostarinkadulle. Luostarinkatu ja Samppalinnan vuori yhdistyvät rakennuksen toimintoihin luontevasti eri tasojen sisäänkäyntien kautta. Välituntipiha muodostuu katua korkeammalle tasolle rakennuksen matalamman osan katolle ja se on suorassa yhteydessä puistoon. Samppalinnan vuoren koulun puoleinen osa on välituntipihan jatkeena ja sieltä on myös yksi sisäänkäynti rakennukseen. Kyseisestä vaihtoehdosta on tilarakenteeltaan kaksi hieman eroavaa vaihtoehtoa; Liikuntasali sijoittuu joko tontin keskelle (ve4) tai kalliorinnettä vasten (ve5) rakennuksen kulmaan. Vaihtoehdoissa ulkoisesti eroaa myös puiston puoleinen massoittelu, joko se muodostaa seinämän koko puiston suuntaisesti (ve4) tai jättää Luostarivuoren koulun puoleisen nurkan avoimeksi pihaksi jatkuen puistoon (ve5). Kadunreunaan sijoittuu kapea viherkaista, joka toimii myös huleveden viivytykseen tontilla. Tontin länsireunaan sijoittuu sisäänkäyntialueen yhteyteen pyöräpysäköinti ja tontin itäreunasta on ajo kellariin, jossa hoituu logistiikka ja jätehuolto. Kaskenkadun päiväkodin liittymä ohjataan samaan liittymään koulun huoltoajon kanssa. Kaupunkikuvallisesti Uusi puisto -versiot ovat luontevia yhteenvetoja tehdystä kehitystyöstä.

​

Yhteenvetona vaihtoehtotarkasteluista voi todeta, että tontille saadaan sijoitettua tilaohjelman mukaiset tilavaatimukset siten, että nykyistä kerroskorkeutta kasvatetaan ja tontin pinta-ala käytetään rakentamiseen lähestulkoon kokonaan. Välituntipihan mitoitus 600 oppilaalle (5 m²/ oppilas) edellyttää kattopihojen käyttöä sekä puuttuvilta osin puiston puolelta rajattavaa tilaa. Luostarinkadun huoltoajoyhteys Kaskenmäen päiväkodin kanssa tulee huomioida yhteisesti suunnittelussa ja kaavamuutoksessa. Pysäköinti molemmilla tonteilla sekä pelastustiet on suunniteltava yhteisvaikutteisesti. Saattoliikenteen vaikutus Luostarivuoren kadulla tulee jatkokehittää yhdessä kaupungin liikennesuunnittelun kanssa sekä Samppalinnan vuorelle vievien portaiden kunnostaminen osana koulutontin kulkuyhteyksien parantamista. Huoltoyhteydet koulurakennuksen kattopihoille on huomioitava suunnittelussa.

S:t Olofsskolan hankesuunnitelmassa (oheismateriaali 3) esitetään, että S:t Olofsskolanin nykyiselle tontille toteutetaan uudisrakennus 600 oppilaalle.

Asemakaavanmuutosluonnos

Kaupunginhallitukselle esitetään kaavaluonnoksen hyväksymistä, joka pohjautuu hankesuunnitelman ”Uusi puisto” vaihtoehtoon. Nykyinen koulukiinteistö esitetään korvattavaksi kerrosalaltaan 8100 k-m² kokoisella uudisrakennuksella. Uudisrakentamisella pystytään vastaamaan parhaiten muuttuneisiin tilatarpeisiin ja minimoimaan hankkeen riskitekijät. Uudisrakentamisella saavutetaan esteettömät, toimivat ja RTS ympäristöluokituksen mukaiset tilat. Suunnitelman riskitekijöitä ovat kuitenkin tontin pienuus ja tarve kattopihojen rakentamiseen, joista on vaikutusta kustannuksiin ja ylläpitoon.

Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdossa ainoaksi mahdolliseksi ratkaisuksi jää nykyisen koulurakennuksen korottaminen, joka ei poista peruskorjausiässä olevan rakennuksen toiminnallisia ja teknisiä puutteita sekä rakennusajalle tyypillisiä riskeiksikin luokiteltavia rakenteita. Hankesuunnittelussa valmistuneen uuden tilaohjelman mahduttaminen vanhaan rakennukseen mahdollisine lisäkerroksineenkin vaatii huomattavia kompromisseja tilojen toiminnallisuuden, esteettömyyden ja käytettävyyden sekä opetusohjelman suhteen. Kaikkien suositeltujen ja vaadittavien korjaustoimenpiteiden sekä toiminnallisten ongelmien korjaamisen jälkeen rakennuksen korjausaste on huomattava. Täydennysrakentamisen tontilla tulisi myös olla niin mittavaa, että rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot hävitettäisiin samalla.

Nykyisen rakennuksen arvot on kuitenkin tunnistettu ja kohteesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys (oheismateriaali 2). Selvityksessä on paneuduttu alueen kehitys- ja kaavoitushistoriaan, koulun varhaisiin vaiheisiin, koulurakennuksen suunnitteluun, myöhempiin muutosvaiheisiin sekä nykytilanteeseen. Lisäksi arvioidaan rakennuksen ja koulutontin ominaispiirteitä ja niiden säilyneisyyttä. Selvityksen mukaan koulun paikka on hahmoteltu jo 1897 asemakaavaan ja vuonna 1960 asemakaavanmuutos laajensi tonttia ja koulurakennus rakennettiin valmistuen vuonna 1966. Koulu sijoittuu Luostarinkadun kaupunkikuvassa näkyvästi ja samalla hienovaraisesti hieman katulinjasta sisäänvedettynä. Rakennus on erityisellä huolella sovitettu ympäristöön ja muodostaa yhdessä samoihin aikoihin rakennetun Suomalaisen tyttölyseon lisärakennuksen ja Työväenopiston kanssa Samppalinnan rinnettä reunustavan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, jota hallitsee taustalla kohoava vanhempi Suomalainen Tyttölyseo. Samppalinnan vuoren puiston suuntaan koulu hahmottuu matalana muurimaisena rakenteena. S:t Olofsskolanin koululla on erityisarvoa osana laajempaa Luostarinkadun ja Kaskenkadun eri aikakausien arkkitehtuuria edustavien useiden koulurakennusten ryhmää.​ Kohteen arkkitehti Pentti Ahola on 1950-60 luvuilla merkittävän uran yhdyskuntasuunnittelun ja lähiörakentamisen aloilla luonut suunnittelija. Hänen julkisen rakentamisen kohteistaan useampi on saanut suojelumerkinnän.

Kaava-alueella on nykytilassa ongelma hulevesien hankalan käsittelyn suhteen. Hulevesi valuu puistosta rinnettä pitkin alas ja kertyy tontin sisäpihalle muodostaen tulva-altaan. Muuttuvassa maankäytössä tulee suunnitella huleveden kulku ja viivytys tontilla niin, että se johdetaan kadunreunaan, johon rakennetaan viivytysrakenteet ja josta se voidaan purkaa kadun viemäröintiin.

Tontin maankäytön muuttuessa tulee rinteeseen rakentaminen suunnitella erityisen huolellisesti ja kallion pintavesien eristäminen rakenteista tulee huomioida. Tonttia halkova kaukolämpöputki siirretään esirakentamisen vaiheessa. Puistoon johtavien portaiden uusiminen tontin länsipuolella tulee suunnitella rakennuksen suunnittelun yhteydessä.

Tontin pienen koon ja kasvaneen oppilasmäärän vuoksi peruskoulun välituntipihan vaateita 5m²/oppilas (yhteensä 3000 m²) ei saada täyttymään tontilla. Näin ollen ulotetaan koulun välituntipihaa Samppalinnan vuori -nimisen puiston puolelle n. 850 m². Tätä puiston osuutta ei kuitenkaan aidata ja se jää myös yleiseen käyttöön.

Kaava-alue sijaitsee Kaskenkadun päiväkodin vieressä, joka tulee laajenemaan Luostarinkadun suuntaisesti. S:t Olofsskolanin huoltoajo on suunniteltu päiväkotitontin viereiseksi ja kiinteistöille osoitetaan huoltoajorasite niin, että liittymä palvelee myös päiväkotitontin huolto- ja tavaraliikennettä. Toisella puolella sijaitseva Luostarivuoren koulu on tähän mennessä käyttänyt S:t Olofsskolanin jätepistettä, ja sen mahdollinen jatkuminen tulee myös vaatimaan rasitteen tontille.

Kaavan yhteyteen on otettu Luostarinkadun liikennesuunnittelu, jossa tarkastellaan saatto- ja logistiikkaliikenteen ongelmakohtia. Luostarinkatu rajautuu kaava-alueen ulkopuolelle, mutta turvallisen koulumatkaliikenteen mahdollistaminen on sisällytetty kaavan tavoitteisiin.

Arvio kaavan vaikutuksista

Asemakaavamuutoksen vertailukohtana on ns. 0-vaihtoehto, jossa asemakaavaa ei muuteta vaan aluetta täydennetään voimassa olevaa asemakaavaa toteuttaen. Tämä tarkoittaisi S:t Olofsskolanin kohdalla koulurakennuksen mittavaa korjausta nykyisessä muodossaan tai vaihtoehtoisesti samankokoista uudisrakennusta, joka korvaisi vanhan koulurakennuksen. Tämä pakottaisi koulun toiminnan siirtymään muualle, sillä koulun tilantarve ylittää vanhan asemakaavan rakennusoikeuden. Lähtökohtatarkasteluissa havaittiin tärkeäksi säilyttää tontti koulutoiminnassa, jotta Luostarivuoren historiallinen koulumiljöö säilytetään toiminnassaan. Tilatarveselvitysvaiheessa tutkittiin myös vaihtoehtoja eri sijainneille, mutta oppilaiden saapuessa koko Turun alueelta sekä ympäröivistä kunnista havaittiin nykyinen sijainti parhaaksi.

Rakennusoikeuden kasvattaminen 3 685 m²:llä, sekä teknisiä tiloja arviolta 600 m² rakennusoikeuden yli, tulee vaikuttamaan rakennuksen olemukseen alueella. Kerrosluku nousee nykyisestä kolmesta osittain jopa viiteen, eli rakennuksen korkeimmat kohdat tulevat nousemaan talotekniikka huomioiden n. 10 metriä nykyiseen verrattuna. Rakennuksen ja pihan sijoittelu puiston reunassa vaikuttaa puiston näkymiin ja kaupunkikuvaan ja sisäänkäynti puistoon aktivoi puiston käyttöä. Eteläpuolella matalalampi rakennusmassa toisintaa vanhaa rakennuksen massoittelua katutilassa ja rajaa katutilaa. Välituntipiha rakennuksen katoilla tuo tontille kerroksellisuutta ja elävyyttä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistaminen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 31.5.2022 § 219.

Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 11.6.2022. Ilmoitus vireilletulosta sekä 9.5.2022 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin siinä mainituille osallisille kirjeitse 8.6.2022.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 5.8.2022 mennessä. Näitä saatiin 2 kappaletta.

Kaavanmuutosalueen viereinen taloyhtiö huomautti liikenteen vaikeudesta Luostarinkadulla koulun saattoliikenteen takia, ja toivoi että asiaan kiinnitetään huomiota kaavanmuutoksen yhteydessä.

Kaavoituksen vastine:

Liikennesuunnittelu on otettu kaavaprosessiin mukaan Luostarinkadun koululiikenteen ja koulujen vaatiman logistiikan parantamiseksi.

Turun museokeskus, Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo jätti mielipiteen, jossa perusteltiin syyt rakennushistoriallisen selvityksen tekemiseen kohteesta. Tässä selvityksessä tulisi myös dokumentoida rakennuksen nykytila. Erityistä huomiota on kiinnitettävä näkökulmiin rakennuksen suunnitteluhistoriasta, koulurakennuksesta Turun modernististen koulujen joukossa ja arkkitehti Pentti Aholan suunnittelutöiden joukossa. Turun museokeskus toivoi rakennuksesta tehtäväksi rakennushistoriallisen selvityksen ennen hankesuunnittelun pidemmälle vientiä.

Kaavoituksen vastine:

Asemakaavanmuutoshanketta varten kaupunki on tilannut rakennushistoriallisen selvityksen ulkopuoliselta konsultilta. Selvityksen laati Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson syksyllä 2022. Selvitys sisältää tietoa alkuperäisen koulurakennuksen suunnittelun vaiheista asemakaavanmuutoksesta asti.

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus valmistellaan hyväksytyn kaavaluonnoksen ja 20.10.2023 valmistuneen hankesuunnitelman pohjalta ja viedään julkisesti nähtäville ja lausunnoille.

Kaavaehdotus etenee kaupunkiympäristölautakunnan, kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt S:t Olofsskolanin hankesuunnitelman. Kaavan hyväksyminen ajoittuu keväälle 2024.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kaavaluonnos, 22.9.2023

Oheismateriaali 1Museokeskuksen lausunto 15.8.2022

Oheismateriaali 2Rakennushistoriallinen selvitys, 1.12.2022 Kristina Karlsson

Oheismateriaali 3S:t Olofsskolanin hankesuunnitelma, 20.10.2023

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää hyväksyä 22.9.2023 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen S:t Olofsskolan pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1Kaavaluonnos, 22.9.2023

Oheismateriaali 1Museokeskuksen lausunto 15.8.2022

Oheismateriaali 2Rakennushistoriallinen selvitys, 1.12.2022 Kristina Karlsson

Oheismateriaali 3S:t Olofsskolanin hankesuunnitelma, 20.10.2023

Kaupunkiympäristöjohtajan varahenkilönä kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä edellä olevan kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi.​

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi.