7359-2020 (11 01 00, 02 05 06)

Ympäristölupapäätös Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, Vaasanpuiston kierrätysalue, Ruissalontie 18, Turku -korvaa ympäristönsuojelupäällikön päätöspöytäkirjan 18.3.2021 § 10

Ympäristöinsinööri Renja Rasimus 12.4.2021:

Päätös on tehty uudelleen lupapäätöksen taulukoiden virheellisen tulostumisen korjaamiseksi (alkuperäinen päätös 18.3.2021 § 10). Päätöksen teknisluonteinen kirjoitusvirheen korjaus (HL 51 §) ei vaikuta lupapäätökseen eikä kuulutus- tai valitusaikaan.

ASIA

Turun Kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala on 23.6.2020 jättänyt ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen Turun kaupungin ympäristönsuojeluun. Hakemus koskee rakennusten purkujätteiden (betoni ja tiili) vastaanottoa, lajittelua, seulontaa ja välivarastointia, pilaantumattoman maa-ainesjätteen (haitta-ainepitoisuudet alle Vna 214/2007 alempien ohjearvojen) vastaanottoa, lajittelua, seulontaa ja välivarastointia, kierrätysasfaltin ja hyötyjätteiden (risut, kannot, puhdas puu, metalli, lasi, puutarhajäte) vastaanottoa, lajittelua, seulontaa ja välivarastointia ja pilaantuneen maa-aineksen (haitta-ainepitoisuudet alle vaarallisen jätteen raja-arvon) tilapäistä vastaanottoa ja välivarastointia sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta kiinteistöllä 853-62-42-1 osoitteessa Ruissalontie 18, Turku .

LUVAN HAKIJA

Turun kaupunki

Kaupunkiympäristötoimiala

Puolalankatu 5

20100 Turku

Y-tunnus: 0204819-8

Yhteyshenkilö Mikä Pitkänen

TOIMINNAN SIJAINTI

Osoite

Ruissalontie 18, Turku

Kiinteistöt

853-62-42-1

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta ja laitosmaisesta käsittelystä, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen pilaantumattomien maiden sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden ja muiden pysyvien jätteiden vastaanoton, välivarastoinnin ja käsittelyn osalta, kun maksimivarastointi- ja käsittelymäärä on vuodessa alle 50 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12b-kohta, pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen viranomainen pilaantuneiden maiden sekä muiden jätejakeiden kuten (risut, kannot, puhdas puu, metalli, lasi, puutarhajäte) vastaanoton, käsittelyn ja välivarastoinnin osalta, kun maksimivarastointi- ja käsittelymäärä on vuodessa alle 20 000 tonnia (YSA 713/2014 2 § 12f-kohta, muu kuin a-e alakohdassa taikka 1 §:n 13 kohdan a ja d-g alakohdassa tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluva jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa).

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 199 §:n perusteella.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta on delegoinut ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisten ympäristölupien ratkaisemisen ympäristönsuojelupäällikölle.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojeluun 23.6.2020, jolloin se on tullut vireille. Hakemusta täydennettiin 17.9.2020. Lisäksi hakemusta muutettiin muistutusten perusteella annetussa vastineessa 18.12.2020.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikka ja sen naapurit

Alue sijaitsee Turussa Iso-Heikkilän kaupunginosassa Pansiontien/Tukholmankadun pohjoispuolella osoitteessa Ruissalontie 18. Itäpuolella alue rajautuu Kirstinpolkuun, jonka itäpuolelle on toimitilarakennus Saippua Center. Länsipuolella alue rajautuu Vaasantiehen ja pohjoisessa Ruissalontiehen. Ympäristölupa-alueen länsireunalla on puisto. Ympäristölupa-alueen eteläpuolella kulkee paineviemärilinja (2*800 OE).

Vaasanpuiston alue on entisen jätevedenpuhdistamon aluetta ja alueella on edelleen vanhoja jätevedenpuhdistamon rakennuksia. Osa alueesta toimii tällä hetkellä lumensijoituspaikkana ja alueen keskiosassa on allas, johon lumensulamisvedet valuvat.

Lähimmät asuinalueet sijaitsevat pohjoisessa Vaasantien itäpuolella, lännessä Patterihaan kaupunginosassa suunnittelualueen länsipuolella, suunnittelualueen kaakkoispuolella Portsan kaupunginosassa ja suunnittelualueen eteläpuolella Herttuankulman alueella Tukholman kadun eteläpuolella. Lähin asuinrakennus sijaitsee Ratavahdinrinteellä noin 100 metrin päässä toiminta-alueen rajasta ja noin 50 metrin päässä Pansiontien eteläpuolella Herttuankulmassa.

Kaavoitus

Voimassa olevassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu YM 23.8.2004) Vaasanpuiston alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).

Suunnittelualueella on voimassa ”Linnakaupungin” osayleiskaava (11/2007). Kaava sai lainvoiman 25.2.2012. Suunnittelualue on kaavassa osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK-3), jossa asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten arvojen ja suojeltavan rakennuskannan säilyminen sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi (P, PAK-1), joilla rakennusten korkea taso tulee ottaa huomioon. Ympäröivät alueet on osayleiskaavassa osoitettu lännessä virkistysalueeksi, idässä asuntoalueeksi sekä työpaikkojen, palvelujen ja hallinnon alueeksi.

Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava (853 30/1986), joka on saanut lainvoiman 24.4.1989. Suunnittelualue on kaavassa osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi Turun kaupungin tarpeisiin (ET/k). Ympäröivä alue on pohjoisessa ja lännessä osoitettu puistoksi ja lännessä alue rajautuu katualueeseen.

Suunnittelualueella on vireillä asemakaavahanke ”Vaasanpuisto (12/2010)”. Alueen kaavaluonnos on päivitetty 28.11.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 22.2.2016. Suunnittelualue on kaavaluonnoksessa osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1) ja itäosa on osoitettu asuinkerrostalojen, liike- ja toimistorakennusten (APKY-1) ja autopaikkojen (LPA-1) korttelialueeksi. Lisäksi suunnittelualueen itä- ja länsireunoihin on osoitettu puistoalueet (VP).

Toimintaa koskevat luvat

Alueella ei ole voimassa olevia ympäristölupapäätöksiä. Alueella on väliaikaisen lumenkaatopaikan lupa. Lisäksi alueella on vuokralaisia.

Vedet ja maaperä

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Kaarningon pohjavesialue (0285352, muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) sijaitsee noin 4,6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta koilliseen.

Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole tiedossa lähteitä.

Pintavesien osalta suunnittelualue sijoittuu kahden valuma-alueen; Aurajoen alaosan (28.001) ja Kuninkojan välialueen (nro 82VO44) valuma-alueelle. Lumenkaatopaikan pintavedet johdetaan alueella sijaitsevaan altaaseen, josta vedet johdetaan kaupungin hulevesiverkostoon.

Alueen pintavesiä ei ole tarkkailtu eikä niistä siksi ole vedenlaatutietoja.

Suunnittelualue on tasaista kenttää, jonka korkeusasema on noin +3 mpy. Suunnittelualueen luonnontilainen maaperä on savea. Pintaosat ovat noin 0,5- 2,0 m syvyyteen täyttömaata. Alueella on tehty pilaantuneisuusselvityksiä, joiden perusteella maaperässä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 2007 ja 2012. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin eri puolilla aluetta SAMASE-raja-arvot ylittäviä lyijyn, sinkin ja bariumin pitoisuuksia. Lisäksi todettiin lyijyn ja sinkin osalta SAMASE-ohjearvojen ylityksiä sekä voiteluöljypohjaisten hiilivetyjen ohjearvon ylitys.

Vuonna 2012 tutkittiin entisen jätevedenpuhdistamon altaiden aluetta. Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) kynnysarvoja ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia ei havaittu. Neljässä näytteessä todettiin arseenin kynnysarvon ylitys. Muita metalleja ja puolimetalleja ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Yhdessäkään pisteessä ei todettu PAH-yhdisteitä tai haihtuvia hiilivetyjä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina.

Luonnonympäristö ja luonnonsuojelualueet

Hakemuksen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai -kohteita eikä alueella esiinny huomioitavia luontotyyppejä tai monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita.

Suunnittelualueen pohjoispuolella, aivan Ruissalontien pohjoispuolella sijaitsee Patterihaan keto. Suunnittelualueen pohjoispuolelle noin 200 metrin päässä sijaitsee Iso-Heikkilän keto. Molemmat kohteet ovat

on luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti suojeltuja luontotyyppejä (katajaketo).

Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja, kuten arvokkaita maisema-alueita tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Alueella ei myöskään tunneta muinaisjäännöksiä tai muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Noin 150 metriä suunnittelualueelta länteen sijaitsee venäläisten rakentama Iso-Heikkilä patteri (SM853070).

Hakemusalue on vanhaa jätevedenpuhdistamon aluetta ja alueella on edelleen jätevedenpuhdistamon toimintoihin liittyviä rakennuksia, jotka alueen kehittymisen edetessä puretaan. Osayleiskaavan mukaan alueen rakennusten korkeudessa tulee huomioida, että Turun linnan asema säilyy kaupunkikuvassa.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Vastaanottotoiminnan on suunniteltu alkavan kesällä 2020 ja jatkuvan siitä eteenpäin ympärivuotisesti. Toiminnalle haetaan lupaa alkuperäisestä hakemuksesta poiketen viideksi vuodeksi. Talvisin alue toimii lumensijoituspaikkana.

Alueella on tarkoitus erityisesti ottaa vastaanottaa, lajitella, seuloa ja välivarastoida lähialueen rakennusten purkujätteitä (lähinnä betoni ja tiili) sekä vastaanottaa, lajitella, seuloa ja välivarastoida pilaantumatonta maa-ainesjätettä. Betoni- ja tiilijätteen murskaus poistettiin hakemuksesta vastinevaiheessa. Pilaantumatonta maa-ainesta sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätettä otetaan vastaan, lajitellaan, seulotaan ja välivarastoidaan alle 50 000 tonnia vuodessa.

Lisäksi alueella voidaan tilapäisesti vastaanottaa ja välivarastoida pilaantuneita maa-aineksia (pitoisuudet alle vaarallisen jätteen raja-arvon) ja hyötyjätteitä (risut, kannot, puhdas puu, metalli, lasi ja puutarhajäte) alle 20 000 vuodessa.

Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet

Toimintaa on tarkoitus harjoittaa massapankkitoimintana eli alueella välivarastoidaan sellaisia maa- ja kiviaineksia sekä rakennusten purusta syntyneitä materiaaleja (betoni ja tiili), joita voidaan käyttää rakennuskohteissa joko sellaisenaan tai yhdistettynä muihin materiaaleihin. Lisäksi voidaan varastoida pieniä määriä esim. pilaantunutta maa-ainesta ennen sen kuormausta ja kuljetusta asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminta pitää sisällään normaalia maarakennuskaluston käyttöä (kippaukset, kuormaukset, seulakauhan käyttö), joka ei ole erityisen meluavaa tai aiheuta muuta ympäristöhäiriötä.

Alueelle tulevat kuormat tarkistetaan ja niistä poistetaan kuormaan kulumaton jäte, joka toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, tai kuormaa ei vastaanoteta. Rakennus- ja purkujätteen seassa mahdollisesti olevat pienet määrät sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) sekä vaarallisia jätteitä toimitetaan sellaisenaan muualla käsiteltäväksi. Tämän jälkeen jätekuormat ohjataan kyseisen jätteen varastointipaikalle. Kaikki jätejakeet varastoidaan kentällä kasoissa. Vastaanotettujen kuormien määrät kirjataan ylös vuosiraportointia varten.

Ainoa jätteiden käsittely kiinteistöllä on mahdollinen seulonta ja lajittelu. Kunkin jäte-erän välivarastointiaika suunnittelualueella on alle 3 vuotta.

Liikenne

Liikenne alueelle tapahtuu suunnittelualueen pohjoispuolelta Ruissalontien varressa sijaitsevan portin kautta sekä sisään että ulos. Alueen liikennemäärän ei katsota merkittävästi lisääntyvän verrattuna suunnittelualueen läheisyydessä käynnissä olevan rakentamisen liikennemääriin. Esimerkiksi Kirstinpuiston alueella rakentamisessa syntyvä purkujäte edellyttää joka tapauksessa kuljettamista, riippumatta sitä käytetäänkö suunniteltua kierrätysaluetta. Kierrätysalue vähentää ympäristöhaittoja purkujätteiden lyhyestä kuljetusmatkasta johtuen. Kierrätysalueelle arvioidaan välivarastoitavan vuositasolla yhteensä enintään 69 000 tonnia jätteitä sekä pilaantuneita ja puhtaita maita. Jos kuormat kuljetetaan kasettiautoilla, suunnittelualueelle tuodaan päivittäin 6-7 kuormaa ja vaihtoehtoisesti nuppikuormina 15 kuormaa päivässä.

Energiankulutus

Toiminnassa käytettävä energia koostuu työkoneiden polttoaineesta sekä sosiaalitiloissa, tukitoiminta-alueella ja aluevalaistuksessa käytettävästä sähköstä. Energiankulutus on kyseisen kaltaiselle toiminnalle tavanomaista ja sitä vähennetään välttämällä työkoneiden tarpeetonta käyttöä sekä sammuttamalla aluevalaistus kierrätystoiminnan toiminta-aikojen ulkopuolella. Kuljetustoimintaa alueella ei ole tarkoitus harjoittaa arkipyhinä tai viikonloppuisin, lumenkaatopaikkatoimintaa lukuun ottamatta.

Kemikaalit

Työkoneiden polttoaineita varastoidaan valuma-altaallisissa varastosäiliöissä ja/tai kaksoisvaipallisissa polttoainesäiliöissä. Säiliö/säiliöt varustetaan ylitäytönestimellä ja tankkauslaitteisto lukittavalla sulkuventtiilillä. Alueella ei varastoida merkittäviä määriä muita kemikaaleja. Tukitoiminta-alueella varastoidaan imeytysmateriaaleja mahdollisten vuotojen keräämiseksi.

Hulevedet

Käsittelyalueen rakennetta on muokattu, kun jätevedenpuhdistamo lopetti alueella toimintansa. Kentän pohja on muotoiltu viettäväksi siten, että pintavedet valuvat käsittelyalueella sijaitsevaan altaaseen. Isoksi altaaksi muokatun alueen pohjalla on nykyisin suodatinkangas. Kaikki alueen pintavedet johdetaan samaan altaaseen, josta vesi johdetaan ylivuotoputken kautta kaupungin hulevesiverkostoon. Valuma-alueen suuruudesta johtuen vuosittaisten virtaamien erot voivat olla suuria. Toisaalta alueelle ei tule laajoja vettä läpäisemättömiä kenttäalueita, millä on altaaseen tulevaa virtaamaa tasaava vaikutus. Altaan pohja on tasolla +2.3- … +2,7. Pölyntorjuntaan käytettävä kasteluvesi otetaan altaasta.

Jätevesi

Sosiaalitiloissa tarvittava vesi saadaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta. Sosiaalitilojen saniteettijätevedet menevät kunnalliseen jätevesiviemäriin ja sieltä jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Melu ja tärinä

Melua ja tärinää aiheutuu toimintaan liittyvästä liikennöinnistä ja kuormauksista. Betonin ja tiilen murskauksen jäätyä pois hakemuksesta vastinevaiheessa hakemuksen yhteydessä oleva meluselvitys yliarvioi syntyvän melun. Kuljetuksista katsotaan myös voivan aiheutua vähäistä tärinää kuljetusreittien varrella.

Alueen toimintaan ei esitetä säännöllistä melutarkkailua. Hakemuksessa esitetään toiminnan alkaessa tehtävää kertaluonteista mittausta ja sen perusteella arvojen ollessa korkeita mahdollisesti tehtävää suunnitelmaa melun tarkkailemiseksi ja alentamiseksi.

Päästöt ilmaan

Toiminnasta ilmaan aiheutuvat päästöt jäävät vähäisiksi. Päästöjä aiheutuu kuljetusreittien pölyämisestä, kuormien purkamisesta ja lastaamisesta sekä kuorma-autojen ja työkoneiden pakokaasupäästöistä. Murskauksen jäätyä hakemuksesta vastinevaiheessa, ei toiminnasta katsota aiheutuvan merkittävää pölyämistä. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla varastokenttiä ja -kasoja sekä kuljetusreittejä. Työkoneet pidetään kunnossa ja niiden turhaa käyttöä vältetään päästöjen minimoimiseksi.

Alueen toimintaan liittyen ei esitetä tehtäväksi säännöllistä pölypäästöjen tarkkailua. Toiminnan käynnistyttyä esitetään tehtävän kertaluonteinen pölymittaus. Mittauksilla seurataan jatkuvatoimisesti ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) määrää. Mittaustulosten perusteella arvioidaan toiminnan mahdollista toiminnan vaikutusta ilmanlaatuun, terveyteen ja viihtyvyyteen. Mikäli mittaustuloksissa todetaan merkittäviä pölypäästöjä laitoksen ympäristöön, laaditaan suunnitelma pölypäästöjen mittaamiseksi ja niiden vähentämiseksi. Suunnitelma toimitetaan ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi.

Päästöt vesistöön

Toiminnasta aiheutuvat päästöt vesistöön arvioidaan vähäisiksi. Betonin ja tiilen varastoinnista sekä maa-ainesten käsittelystä ei arvioida aiheutuvan päästöjä vesistöön. Käsittelyalueen kuivatusvedet kerätään ojiin ja johdetaan altaaseen siten, että vesiä voidaan tarvittaessa tarkkailla. Altaaseen kertyvän veden pinnalta on helppo havaita mahdolliset öljypäästöt, jolloin voidaan ryhtyä välittömästi toimiin vuotojen helpottamiseksi ja öljyn poistamiseen altaasta.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Kierrätysalueen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöjä voi aiheutua lähinnä poikkeustilanteissa. Suurimmat riskit ovat koneista aiheutuvat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteissa. Pilaantumisen riski minimoidaan tukitoiminta-alueen huolellisella ylläpidolla. Lisäksi huolehditaan työkoneiden kunnosta siten, ettei koneista vuoda öljyä tai polttoainetta. Työkoneita tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi.

Alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten perusteella on tiedossa, että alueen maaperässä on aikaisemman toiminnan takia kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Suunniteltu toiminta ei aiheuta alueella lisäpilaantumista.

Päästöjen vähentämisen ristikkäisvaikutukset.

Materiaalien pölyämisen vähentäminen kastelulla voi liiallisissa määrin toteutettuna kohottaa haitta-ainepitoisuuksia altaan vedessä. Tästä syystä kasteluita tehdään kohtuullisesti. Muita merkittäviä päästöjen vähentämisen ristikkäisvaikutuksia ei ole tunnistettu.

Jätteet

Alueella syntyvät jätteet ovat sosiaalitilojen jätteet (sekajäte) sekä altaan pohjalle laskeutuva liete. Sosiaalitilojen jäte toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Altaan pohjaliete ruopataan ja tarvittaessa toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Toiminnan päätyttyä alue jää avoimeksi kentäksi alueen tulevia rakentamistoimenpiteitä varten. Alueen kaavamuutos on vireillä. Mikäli materiaaleja kuten betonia on tarkoitus hyötykäyttää alueella, siitä laaditaan oma lupahakemus ja/tai rekisteröinti-ilmoitus.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden nimissä on parhaan käytännön mukaista, että jätteitä (betoni ja tiili) sekä maa-aineksia voidaan hyötykäyttää rakentamisen kohteissa. Jätteiden ja maa-ainesten vastaanoton, lajittelun ja välivarastoinnin keskittäminen purkutoimintojen lähialueelle ja syntyvien materiaalien mahdollisimman laajamittainen toimittaminen hyötykäyttöön lähialueen maarakentamiskohteissa on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Betonien murskaus alueella poistettiin lupahakemuksesta.

Edellä mainittujen jätteiden välivarastointi esitetyllä alueella ja hyötykäyttö lähialueella vähentää kaupungin infran rakennuskohteissa tarvittavan uuden maa-aineksen määrää. Tällöin minimoidaan poiskuljetettavan materiaalin määrää ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja.

Välivarastoinnin osalta parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttö perustuu alueen suunnitelmalliseen ja luvanmukaiseen toimintaan sekä pintavesien säännölliseen tarkkailuun. Alueelle johtava kulkuyhteys on katkaistu lukittavalla puomilla. Alueelle tuotavista kuormista pidetään kirjaa.

ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN

Esitetystä toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään, kun välivarastointi ja käsittely toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vaikutuksia maa- ja kallioperään voi syntyä onnettomuustilanteissa, mutta onnettomuusriskejä ehkäistään huolehtimalla tukitoiminta-alueen kunnosta ja varustelusta sekä työkoneiden kunnossa.

Suunniteltu toiminta ei myöskään lisää eikä muuta alueen kokonaisvaluntaa, sillä vedet ohjataan toiminnan aikana edelleen olemassa olevaan altaaseen, jonne vedet kulkeutuvat myös nykytilanteessa. Hulevesien hallintaan ja käsittelyyn liittyvät ratkaisut ovat suunniteltu niin, että mahdollinen ympäristökuormitus minimoidaan (allas, pääosin murskepintaiset kentät). Betonin käsittely saattaa aiheuttaa pH:n nousua hulevesissä, jonka vuoksi hulevesien pH:ta tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Murskaus jätettiin pois hakemuksesta, jolloin melua aiheutuu ainoastaan liikenteestä ja työkoneista ja pölypäästöjä liikenteestä, kuormien purkamisesta ja lastaamisesta sekä betonien ja tiilen käsittelystä että kuljetuksesta. Suunnittelualueelta aiheutuvan melun ei lähimpien asuinrakennusten leikkiin ja oleskeluun varatuilla piha-alueilla tai oleskeluparvekkeilla arvioida aiheuttavan ohjearvot ylittävää keskiäänitasoa. Pölyn vähentämiseksi ainoastaan murskaukselle oli alun perin suunniteltu mahdollista kastelua. Materiaalien kuljetuksista voi aiheutua vähäistä tärinää kuljetusreittien varrella, mutta kyse on yksittäisten ajoneuvojen ohiajosta.

Korkean puuston säilyttäminen kierrätysalueen ympärillä vähentää kielteisiä maisemavaikutuksia. Suunnittelualueen lähellä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä alueella ole havaittu huomioitavia luontotyyppejä tai monimuotoisuuden kannalta huomioita. Muutoin kierrätystoiminnan ei hakemuksen mukaan katsota heikentävän alueen nykyistä viihtyisyyttä. Alue toimii nykyisellään kaupungin lumensijoituspaikkana. Alueelle tulee uusia melunlähteitä kuten työkoneet, joiden toiminnasta voi aiheutua paikallista melua ja pölyä. Pölyämistä pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti.

JÄTTEEN KÄSITTELYTOIMINNAN TARKKAILU

Alueelle vastaanotettavien jätteiden laadunvalvonnassa noudatetaan jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa. Vastaanotettavia jätejakeita ovat pilaantumaton ja pilaantunut maa-aines, purkujäte (lähinnä betoni ja tiili, lisäksi asfalttijäte) sekä kannot/risut/muut hyötyjätteet. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät kuitenkaan saa ylittää vaarallisen jätteen raja-arvoa eivätkä ne saa haista.

Tuotavien materiaalien laatu (haitta-ainepitoisuus ja jätteisyys) arvioidaan materiaalin toimittajan puolesta. Mikäli materiaalit ovat peräisin kohteesta, jossa pilaantumista on voinut tapahtua, materiaalit tutkitaan ennen alueelle tuomista ja tutkimustodistukset esitetään alueen operaattorille. Materiaalin toimittaja vastaa maa-aineserän vastaanottokelpoisuudesta näytteenotoilla. Haitta-aineanalyyseissä käytetään akkreditoituja analyysimenetelmiä.

Alueelle nimetään käytöntarkkailua hoitava valvoja, joka vastaa alueelle tulevien kuormien laadusta, kuormia koskevista asiakirjoista sekä jätteiden määristä ja osoittaa niille sijoituspaikat. Alueen valvoja vastaa tuotavien jätteiden ja maa-ainesten laadun seuraamisesta aistinvaraisesti ja silmämääräisesti. Mikäli massat eivät vastaa sovittua, kuormat käännytetään pois lupa-alueelta. Alueelle mahdollisesti kuulumattomat jätteet poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ympäristön kannalta olennaiset asiat kuten vastaanotetut jätekuormat (laji, laatu, määrä, alkuperä, toimituspaikka- ja päivämäärä, kuljettaja, hyödyntämiskohde), tiedot häiriö- ja onnettomuustilanteista, kuormien käännyttämisestä sekä tiedot kuormien yhteydessä havaituista vaarallisista jätteistä ja niiden toimituspaikoista. Vuosiraportoinneissa raportoidaan edellisen vuonna vastaanotetut, muodostuneet ja varastoidut jätteet sekä niiden alkuperä, laatu ja määrä, käytettyjen polttoaineiden osalta kerrotaan niiden laatu- ja kulutustiedot sekä vesientarkkailun tulokset. Kirjaa pidetään myös alueelta poistettavasta materiaalista, määrästä ja ajankohdasta. Materiaalien kuljetuksissa huolehditaan jätelain mukaisista siirtoasiakirjoista.

Vesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa kolmesta pisteestä; kaksi kuvaa sisäistä veden laatua ja kolmas alueelta pois johdettavaa vettä. Näytteistä analysoidaan vähintään kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi- ja fosfori, sulfaatti, rauta, kloridi ja valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset liukoiset metallit ja öljyhiilivedyt (C10-C20 ja C21-C40). 

Alueen toimintaan liittyen ei tehdä säännöllistä melu- tai pölytarkkailua. Hakemuksessa esitettiin, että toiminnan käynnistyttyä tehdään kertaluonteinen melu- ja pölymittaus. Ennen melumittauksen suorittamista laaditaan mittaussuunnitelma, joka hyväksytetään valvovalla viranomaisella.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuisi päästöjä ympäristön, erityisiä toimia jätehuollossa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

Mikäli toiminnan yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta pölyä ja/tai melua. Työ keskeytetään ja toimintatapoja muutetaan siten, että päästöt pienenevät.

Alueella työskenteleviin työkoneisiin liittyy aina mahdollinen syttymisen vaara laiterikkojen ja onnettomuuksien seurauksena. Tulipaloriski on suurin alueilla, jossa varastoidaan polttoainetta ja tankataan työkoneita. Tulipaloihin varaudutaan varaamalla alueelle riittävästi alkusammutuskalustoa. Lisäksi alueella käytettävissä työkoneissa edellytetään olevan käsisammuttimet. Alueella toimivista koneista voi valua pieniä määriä öljyä vikatilanteissa. Merkittävimmän ympäristöriskin muodostaa läjitysalueella varastoitavan polttoöljy vuoto säiliöstä maaperään ja hulevesien mukana vesistöön. Alueella säilytetään imeytysaineita.

Mikäli alueelle tuodaan vastoin ohjeita ja määräyksiä pilaantunutta maa-ainesta, betonia tai tiiltä, voi niistä aiheutua haittaa ympäristölle vesistöihin tai pohjavesiin liukenevien haitta-aineiden myötä. Suuren pilaantuneen betonierän päätyminen alueelle on epätodennäköistä, sillä toiminnanharjoittaja tarkistaa vastaanotettavien jakeiden laatua. Kaikki vastaanotettavat kuormat tarkistetaan aistinvaraisesti. Mahdolliset yksittäiset pilaantuneet erät voidaan helposti palauttaa tuojalle ja vaatia pilaantuneisuuden selvittämistä lisänäytteenotolle tai toimittaa ne asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisista maista esitetään tutkimustodistukset kuormia vastaanottavalle operaattorille.

Poikkeuksellisen rankat sateet voivat aiheuttaa eroosioriskin. Rankkasateiden todennäköisyys on kohtalainen ja ne voivat lisätä kiintoaineksen määrää läjitysalueelta lähtevistä hulevesissä. Riskiä pienennetään mitoitukseltaan riittävän suurella hulevesien tasausaltaalla. Mikäli alueelta lähtevässä hulevedessä muutoin havaitaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käsitellään hulevedet ennen eteenpäin johtamista.

VAKUUS

Vakuus on esitetty vuosittain vastaanotettavien jätteiden enimmäismäärien poiskuljetuskustannuksien mukaan: betonin (25 000 t) 50 000 euroksi (2€ /tonni), tiilen (10 000 t) 20 000 euroksi (2 €/tonni) ja puhtaan maa-aineksen (14 000 t) 28 000 euroksi (2€ /tonni). Pilaantuneen ja muun ei-pysyvän jätteen välivarastointi alueella on ainoastaan tilapäistä ja vakuus on esitetty asetettavan tilapäisesti varastoitavan enimmäismäärän (1000 t) mukaan kuljetuskustannusten ja vastaanottomaksujen perusteella 30 000 euroksi (30 €/tonni).

Erillistä vakuutta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei ole esitetty.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Asian vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 4.11-14.12.2020 välisen ajan, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet sivuilla myös nähtävillä. Hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse naapurikiinteistöjen omistajille. Asiasta ei ole ilmoitettu lehdessä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Kohteessa ei lupahakemuksen johdosta ole pidetty tarkastusta eikä asiasta ole erikseen neuvoteltu. Ympäristölupahakemuksesta pidettiin hakijan toimesta keskustelutilaisuus yhteyttä ottaneiden naapurikiinteistöjen omistustahojen kanssa (muistio).

Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Hakemuksesta pyydettiin lausunto Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä kaavoittajalta. Asiassa ei jätetty lausuntoja.

Asiassa jätettiin yhteensä 6 muistutusta.

Muistutuksessa A(2.12.2020, 1 asunto-osakeyhtiö) todettiin että taloyhtiön hallitus vastustaa ympäristölupahakemusta. Jätteenkäsittely- ja välivarastointiaseman katsotaan hidastavan Vaasanpuiston alueen kehitystä. Aluetta ei katsota toiminnalle sopivaksi eikä toivottavaksi ja toiminnasta katsotaan aiheutuvan merkittävää melu-, ympäristö- ja liikennehaittaa.

Muistutuksessa B(11.12.2020, 3 asunto-osakeyhtiötä) katsotaan, että esitetty toiminta on vastoin kaupungin itselleen Linnankaupungin osayleiskaavassa asettamia tavoitteita ja lähiympäristöstä asunnon hankkineet ovat ymmärtäneet, että Turun kaupungin hyväksymien yleis- ja asemakaavojen mukaan sekä alueelta rakennuspaikkoja varanneiden rakennuttajien suunnitelmissa on lähialueen nopea kehitys. Suunnitelma jätteenkäsittelyn ja välivarastointiaseman perustaminen alueelle hidastaisi tätä kehitystä merkittävästi jopa 10 vuodella. Kuvatun toiminnan ei katsota olevan kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaista uskottavan kuvan luomiseksi nykyisille ja tuleville asukkaille. Herttuankulmaan rakennettavien uusien asuntojen viihtyisyys ja uusien asuntojen myynti kärsii. Toiminnan katsotaan heikentävän kaupungin uskottavuutta ja luotettavuutta. Muistutuksessa katsotaan, ettei ympäristölupahakemus ole sopusoinnussa kaavoitusohjelman kanssa. Toiminnan organisointi ammattimaisesti vain kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ei ole uskottavaa. Kaavoituksen pitkittäminen Vaasanpuistossa vuodesta 2023 ei ole perusteltua.

Herttuankulman asukkaat eivät hyväksy, että heidän välittömään aistimaailmaansa sijoitetaan kyseinen, vain haittoja tuottava toiminta kymmeneksi vuodeksi. Epäilys on, että toiminta jatkuu ensimmäisen kauden (kymmenen vuotta) jälkeenkin. Perusteena käytetty aikataulu murskattavan betonin ja käsiteltävien maamassojen aikataulu koko Linnankaupungin suuralueelle on ylipitkä. Epäilys on, että aluetta aiotaan käyttää myös muuhun murskaukseen ja välivarastointiin, kuin mitä infrarakentaminen edellyttää. Muistutuksessa katsotaan, että käsiteltävät määrät antavat olettaa, että alueella käsitellään muualtakin kuin Linnakaupungin infrarakentamisesta tulevia jätteitä.

Muistutuksessa katsotaan, että hakemuksen kaltaisen toiminnan tuominen asuinalueiden välittömään vaikutuspiiriin ei ole vastuullisuus- ja ympäristöperiaatteiden mukaista. Alue on liian laaja ja käsittelyalueet pitää rajata puhdistamorakennusten välittömään läheisyyteen. Murskausaseman sijoittaminen sisätilaan ja keskittyen alueen infrarakentamisen myötä esille tulevien betonirakenteiden murskaukseen katsotaan jollain tavalla kelvolliseksi ajatukseksi.

Muistutuksessa C(13.12.2020, yksityishenkilö) katsotaan erikoiseksi, että kaupunki on päättänyt läjittää muun muassa pilaantuneita maita kiinteistölle, jonka maaperä on jo valmiiksi pilaantunutta, vieläpä alueella, jolle on tarkoitus rakentaa asuntoja tuhansille turkulaisille lähivuosina. Sen sijaan että alue puhdistettaisiin ja aluetta alettaisiin käyttämään yleiskaavan mukaisesti, kaupungilla on tarkoitus jatkaa ympäristöä pilaavaa toimintaa, josta todennäköisesti aiheutuu sekä maisema- että meluhaittaa alueen asukkaille varsinkin, kun alueen ensimmäiset kerrostalot ovat juuri valmistuneet.

Hakemus katsotaan olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta puutteellinen. Luvan edellytyksenä tulisi asettaa ainakin vaatimus istuttaa alueen reunoille lisää maisema- ja meluhaittaa lievittävää puustoa ja muuta kasvillisuutta, jotta lähiseudun asukkaille haitta jäisi mahdollisimman pieneksi.

Muistutuksessa D(14.12.2020, 9 kiinteistösakeyhtiötä), muistutuksessa E (15.12.2020, 1 asunto-osakeyhtiö) ja muistutuksessa F (14.12.2020, 2 asunto-osakeyhtiötä) on yhdytty muistutukseen B.

Vastine

Hakija on vastineessaan (18.12.2020) vastannut annettuihin muistutuksiin ja muuttanut haettavaa toiminta-aluetta poistamalla lupa-alueesta alueen länsiosan, lyhentämällä toiminta-aikaa alkuperäisestä kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen sekä jättämällä tiili- ja betonijätteen murskauksen pois hakemuksesta. Materiaalien varastointi aumoissa toiminta-alueella rajataan keskimäärin noin 3 metrin korkuisiin kasoihin, jolloin aumoista ei arvioida syntyvän merkittävää maisemallista haittaa.

Toiminnasta aiheutuvan melu-, ympäristö-, ja liikennevaikutusten ei olennaisesti katsota poikkeavan Linnakaupungin alueella käynnissä olevasta uudisrakentamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Lupaa on haettu lähialueen kehittämisen yhteydessä syntyvien maa-aines ja purkumateriaalien käsittelyyn ja välivarastointiin, joka mahdollistaa materiaalien hyödyntämisen Linnakaupungissa ja sen lähialueilla.

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan kaupungin tavoitellun kehityksen periaatteet ja on siten osa kehittämisstrategiaa. Asemakaavoilla ja niiden muutoksilla luodaan sitten tekniset edellytykset rakentamiselle. Voimassa olevassa asemakaavassa toiminta-alueen kortteli on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue Turun kaupungin tarpeisiin (ET/k). Luvan mukainen toiminta alueella päättyy ja uuden asemakaavan mukainen toiminta voi alkaa, kun Vaasanpuiston kaavoitus valmistuu ja rakentaminen alkaa.

Lupahakemuksen määräaikaa lyhennetään nyt viideksi vuodeksi. Koko Linnakaupungin uudisrakentuminen tulee tämän hetken käsityksen mukaan kestämään kuitenkin huomattavasti pidempään. Lyhyemmällä aikavälillä toiminta tukee tällöin erityisesti Kirstinpuiston ja Linnakaupungin lähialueiden infran rakentamista.

Vastineessa tuodaan esiin, että Turun kaupungilla ei ole lähialueilla omistuksessa vastaavaa soveltuvaa aluetta, jolla kaavatilanne mahdollistaisi esitetyn väliaikaisen toiminnan. Tavoitteena on ollut osoittaa kierrätysalue mahdollisimman läheltä materiaalien syntypaikkaa, jolloin voidaan minimoida toiminnasta aiheutuvia liikennehaittoja. Ympäristölupahakemuksen on tarkoitus tukea ”Turun kaupungin strategian mukainen kiertotalous ja ilmastosuunnitelma” -tavoitteiden saavuttamisessa.

Vastineessa todetaan, että pilaantuneita maita aiotaan vastaanottaa ja välivarastoida alueella asfaltoidulla pinnalla, jolloin haitta-aineiden pääsy maaperään jää vähäiseksi. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan lisäpilaantumista. Maaperä alueella puhdistetaan tulevan maankäytön edellyttämään tasoon ennen uudisrakentamisen käynnistämistä.

Muistutuksissa on todettu, että ympäristölupahakemus on puutteellinen ja virheellisesti perusteltu ja ympäristönsuojelulain mukaan olisi varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikka, jota esitetyn toiminnan ei valituksessa katsota olevan. Vastineessa perustellaan purussa syntyvien hyödyntämiskelpoisten materiaalien vastaanotto, lajittelu ja välivarastoinnin keskittämisen purkutoimintojen lähialueelle ja syntyvien materiaalien mahdollisimman laajamittaisen hyötykäytön olevan juuri ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Lupaa ei kuitenkaan alkuperäisestä hakemuksesta poiketen haeta murskaukselle. Lupahakemuksessa esitetyn toiminnan (vastaanotto, lajittelu, päästöjen tarkkailu, varautuminen riskeihin ja onnettomuustilanteisiin) ja alue mahdollistavat purkujätteiden ja pilaantumattomien kaivumassojen hyödyntämisen lähialueen maarakentamishankkeissa, jolloin kiertotalouden periaatteet toteutuvat.

Päätös          Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myöntää Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan rakennusten purkujätteiden (betoni ja tiili), pilaantumattoman maa-ainesjätteen (haitta-ainepitoisuudet alle Vna 214/2007 alempien ohjearvojen), kierrätysasfaltin ja hyötyjätteiden (risut, kannot, puhdas puu, metalli, lasi, puutarhajäte) vastaanotolle, lajittelulle, seulonnalle ja välivarastoinnille sekä pilaantuneen maa-aineksen (haitta-ainepitoisuudet alle vaarallisen jätteen raja-arvon) tilapäiselle vastaanotolle ja välivarastoinnille sekä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta kiinteistöllä 853-62-42-1 osoitteessa Ruissalontie 18, Turku .

Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja vastineessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. ¨

Toiminta

1.Kiinteistöllä 853-62-42-1 saa vastineen yhteydessä toimitetulla päivitetyllä kartalla esitetyllä toiminta-alueella vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä seuraavia jätteitä:

Vastaanotetun betoni- ja tiilijätteen murskaus eikä risujen ja kantojen haketus välivarastointialueella ole sallittua.

Ympäristölupa ei myöskään koske betoni- ja tiilijätteen eikä maa-aineksen hyötykäyttöä maarakentamisessa käsittelyalueella.

2.  Alueelle voidaan välivarastoida betoni- ja tiilimurskeen lisäksi myös tiilijätettä ja betonijätettä.

Alueelle välivarastoitavan betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttökelpoisuus tulee olla tutkittu ennen alueelle vastaanottamista. Betoni- ja tiilimurskeen tulee ennen välivarastointialueelle tuomista täyttää valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden käytöstä maarakentamisessa (843/2017) mukaiset hyödyntämiselle asetetut kriteerit.

Alueella välivarastoitava murskaamaton betoni- ja tiilijäte tulee toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi ja tutkittavaksi. Alueella ei saa välivarastoida betoni- ja tiilijätettä, joka on astinvaraisesti havaittavissa pilaantuneeksi. Alueella ei myöskään saa välivarastoida asbestia tai PAH-yhdisteitä sisältäviä betoneja tai tiiliä.

3.  Alueelle välivarastoitavan maa-aineksen laatu tulee tutkia ennen alueelle vastaanottamista, mikäli maa-aines on peräisin kohteesta, jossa pilaantumista on voinut tapahtua. Tällaisia kohteita ovat muun muassa ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesula-alueet, jätteiden käsittelyalueet, teolliseen toimintaan liittyvät alueet, ratapihat tai muut vastaavat alueet. Tällöin tutkimustulosten liitteenä tulee olla riippumattoman asiantuntijalaitoksen lausunto jätteen haitattomuudesta tai haitallisuudesta.

Alueella saa erillisesti varatulla alueella välivarastoida pienimuotoisesti ja lyhytaikaisesti pilaantuneita luokiteltavia maa-aineseriä. Alueella ei kuitenkaan saa välivarastoida maa-aineksia, jotka luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi.

Maa-aineserät, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, tulee varastoida peitettynä sekä pinnoitetulla alueella. Alemmat ohjearvot ylittävät maa-aineserät tulee säännöllisesti toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

4.  Muut välivarastoitavat jätejakeet tulee varastoida omissa erillisissä kasoissaan. Lasijäte tulee olla varastoitu tiivispohjaisella alustalla.

5.  Kutakin jäte-erää saa välivarastoida alueella enintään 3 vuoden ajan.

Kutakin maa-aineserää, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää jonkin haitta-aineen osalta alemman ohjearvon, saa välivarastoida alueella enintään 30 vuorokautta.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

6.  Jätteenkäsittelyalue tulee olla aidattu ja suljettu puomilla niinä ajankohtina, jolloin kohteessa ei ole valvontaa.

7.  Kuormaamista ja kuljetusta saa harjoittaa arkisin klo 7-22 välisenä aikana, pois lukien arkipyhät. Asetetut rajoitukset eivät koske lumenkaatopaikkatoimintaa.

8.  Jätteen varastoinnista ei saa aiheutua ympäristön epäsiisteyttä tai pölyämistä. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan siivota roskaantunut alue välittömästi.

Työmaa-alue ja kasojen sijoittelu alueella tulee suunnitella siten, että mahdollisimman tehokkaasti estetään pölyhaittojen kulkeutumista naapurikiinteistöjen, erityisesti asuinkiinteistöjen, suuntaan. Tarvittaessa kasoja ja aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, tulee kastella.

Varastokasat tulee sijoittaa niille aluekartassa varatuille alueelle. Varastokasat saavat olla enintään 3,0 m korkeita.

9.  Toiminnasta aiheutuva melu ei missään toiminnan vaiheessa saa ylittää häiriintyvissä kohteissa asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä loma-asumiseen käytettävien alueiden oleskelupihoilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB.

10. Betoni- ja tiilijätteen sekä maa-ainesjätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä haittaa hulevesiverkostolle. Kastelu-, sade- ja muiden hulevesien kosketusta betoni- ja tiilijätteen kanssa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Jätettä ei saa varastoida alueella, jossa hulevedet seisovat. Hulevesien kulkeutuminen varastointialueelta hulevesiverkostoon tulee tapahtua hulevesien laskeutusaltaan kautta. Laskeutusallas tulee säännöllisesti kerran vuodessa tyhjentää lietteestä ja altaan tyhjennyksistä tulee pitää kirjaa.

11. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa jätevesiviemäriin.

12. Työkoneissa käytettävä polttoaine tulee varastoida lukittavassa ylitäytönestimellä varustetussa kaksivaippaisessa säiliössä tai säiliö on sijoitettava vähintään säiliön tilavuuden suuruiseen suoja-altaaseen. Säiliön tulee olla kyseisen kaltaisen aineen varastointiin hyväksytty.

Polttonesteen täyttö- ja purkupaikkojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja tai kauttaaltaan kallistettuja siten, että hulevedet sekä mahdolliset vuodot ohjautuvat hallitusti öljynerottimeen. Mikäli täyttö- ja purkupaikkojen hulevesiä ei ohjata erilliseen öljynerottimeen eivätkä täyttöpaikan reunat ole korotettuja, tulee mahdolliset vuodot olla kerättävissä muilla tavoin.

Alueelle on mahdollisten öljyvuotojen varalle varattava riittävä määrä öljynimeytysaineita ja välineitä vuotojen keräämiseksi.

Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu

13. Jätteenkäsittelytoimintaa tulee harjoittaa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Jätteenkäsittely- ja seurantasuunnitelma tulee tarkastaa ennen toiminnan aloittamista ja se tulee pitää ajan tasalla.

14. Kaikki alueelle vastaanotettavat kuormat tulee tarkastaa vastaanotettaessa. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle.

Kustakin alueelle tuodusta jäte-erästä sekä sen laadusta ja hyödyntämiskelpoisuudesta tulee pitää kirjaa. Kirjanpidossa tulee eritellä jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä ja toimituspaikka sekä kuljetus ja käsittely. Jätteet tulee säilyttää erillisissä kasoissa.

15. Toiminnalle on nimettävä jätteenkäsittelytoiminnasta vastuuhenkilö, joka valvoo välivarastointitoimintaa. Vastuuhenkilön yhteystiedot on toimitettava ympäristönsuojeluun ja alueen lähinaapureille.

16. Toiminnanharjoittajan tulee kertaluonteisesti toiminnan alkaessa teettää ulkopuolisella asiantuntijalla (akkreditoitu tai muutoin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä) toiminnasta aiheutuvan pölyn mittaus. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojeluun tiedoksi 30 vuorokautta ennen mittauksen toteuttamista.

Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarvittaviin toimiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia määräyksiä tai ohjeita.

17. Toiminnanharjoittajan tulee kertaluonteisesti toiminnan alkaessa teettää ulkopuolisella asiantuntijalla (akkreditoitu tai muutoin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä) toiminnasta aiheutuvan melun mittaus. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojeluun tiedoksi 30 vuorokautta ennen mittauksen toteuttamista.

Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan erityisen häiritsevää melua lähialueiden asukkaille, toiminnanharjoittajan tulee viivytyksettä ryhtyä tarvittaviin toimiin haitan poistamiseksi.

Ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia määräyksiä tai ohjeita.

18. Käsittelykentältä ja lumenkaatopaikalta lasketusaltaaseen valuvia vesiä ja niiden tilaa tulee tarkkailla tarkkailusuunnitelman mukaisesti säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kahdesta pisteestä alueelta sekä alueelta poistuvasta vedestä. Näytteistä tulee tutkia pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti, rauta. kloridi, Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset liukoiset metallit ja öljyhiilivedyt (C10-C21 ja C21-C40).

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

19. Vesinäytteiden otto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Vesinäytteenottajan on oltava sertifioitu (SYKE, ympäristönäytteenottajien sertifiointi tai muu osoitettava pätevyys). Näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustettavuudesta.

20. Alueelta luovutettavat jätteet tulee toimittaa hyötykäyttöön tai laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Hyötykäyttö toisaalla ratkaistaan erillisillä viranomaisluvilla tai menettelyillä.

Pilaantuneesta maa-aineksesta ja muusta rakennus- ja purkujätteestä kuin pilaantumattomista maa-aineksista, jota siirretään tai luovutetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, tulee olla jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja, joka sisältää valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan.

21. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista ja toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden edelleen toimittamisesta ja muusta toiminnasta. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 §:n mukaista ja liitteen 4 jäteluettelossa esiintyvää jaottelua. Jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta ja se on tarvittaessa esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

22. Toimintaa koskevan vuosiraportti tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

•vastaanotettujen jätteiden määrät (t/a, jätetunnuksittain eriteltynä sekä eriteltynä pilaantumattomaan että pilaantuneeseen jätteeseen)

•välivarastoitujen jätteiden määrä (t/a, jätetunnuksittain eriteltynä sekä eriteltynä pilaantumattomaan että pilaantuneeseen jätteeseen, jätteiden varastointiajat

•hyötykäyttöön tai jätteenkäsittelyyn toimitetun jätteen määrät, laatu ja vastaanottopaikat

•tarkkailutulokset

•tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

Raportointi tulee tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tarkkailututkimusten tulokset tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä tulosten valmistuttua.

23. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisen tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Pelastuslaitokselle tulee myös välittömästi ilmoittaa sen toimialaan kuuluvista onnettomuus- ja vaaratilanteista.

24. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

25. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

Vakuus

26. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista toimittaa asettaa Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan eduksi 128 000 euron suuruinen jätteenkäsittelytoiminnan vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

27. Luvanhaltijan tulee huolehtia toiminta-alueella olevien jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä toiminta-alueen siivoamisesta toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista ennen toiminnan päättymistä. Siivoamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojelulle, joka voi tarkastaa laitosalueen siisteyden ja tarvittaessa antaa määräyksiä alueen siivoamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan lyhytaikaisuus, sen aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa asemakaavan kanssa.

Jätemateriaalien hyödyntäminen edistää jätelaissa mainittua yleistä velvollisuutta noudattaa etusijajärjestystä.

Lupamääräysten mukaan toimittaessa ei toiminnasta arvioida syntyvän kohtuutonta haittaa lähimmille kiinteistöille.

Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Toiminnalle myönnetään toiminnan aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta. Koska toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, toiminta voidaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesti aloittaa lupapäätöstä noudattaen hakijan asettaessa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta. Vakuuden asettamista toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei edellytetty, sillä vakuuden asettamisvelvoite ei ympäristönsuojelulain 199 §:n 2 momentin mukaan koske valtiota tai sen laitosta, kuntaa tai kuntayhtymää.

Muutoksenhakutuomioistuin voi päätöksellään kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Lupamääräysten perustelut

Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueella ei saa murskata betoni- ja tiilijätettä, koska betoni- ja tiilijätteen murskaus poistettiin hakemuksesta vastineessa. Päätös ei myöskään koske betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttöä alueella, sillä hyötykäyttö vaatii erillisen lupa- tai ilmoitusmenettelyn. Välivarastoitaville jätteille ja niiden käsittelylle on asetettu rajoituksia, jotta voidaan varmistua toiminnan asianmukaisuudesta ja siitä ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. (Määräys 1)

Välivarastoitaville betoni- ja tiilimurskeelle on asetettu vaatimuksia, jotta voidaan varmistua jätejakeiden hyötykäyttökelpoisuudesta sekä siitä että materiaalille on käyttöä lähialueella. Välivarastoitavien murskeiden tulee olla ennakkoon tutkittuja, jotta voidaan varmistua siitä, että alueelle ei tuoda suuria määriä hyötykäyttökelvottomia materiaaleja. Välivarastoitavan murskaamattoman betonin- ja tiilen hyötykäyttökelpoisuus tutkitaan käsittelypaikassa toisaalla. (Määräys 2)

Alueelle vastaanotettavan maa-aineksen laatua edellytetään tutkittavaksi kohteen mukaan. Alueen maa-ainespankkitoiminta on tarkoitettu pääosin hyödyntämiskelpoiselle (haitta-ainepitoisuudet alle Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen) maa-ainekselle. Lisäksi alueelle on myönnetty lupa pienimuotoiseen ja lyhytaikaiseen pilaantuneiden maiden välivarastointiin ennen asianmukaiseen käsittelyyn kuljettamista. Pilaantuneen maa-aineksen varastoinnille on annettu tarkemmat ohjeet, jotta voidaan varmistua siitä, ettei välivarastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa. (Määräys 3)

Kunkin jäte-erän varastointiaika on rajattu kolmeen vuoteen, koska jäteverolain mukaan kaatopaikaksi ei katsota aluetta, jossa jätettä välivarastoidaan ennen sen käsittelyä ja hyödyntämistä kolmea vuotta lyhyempi aika. Kolmen vuoden määräaika koskee kutakin yksittäistä jäte-erää. Varsinainen varastointipaikka voi olla käytössä pitempään. Pilaantuneen maa-aineksen varastoinnille on annettu tiukempi varastointiaika mahdollisten ympäristöhaittojen vähentämiseksi. (Määräys 5)

Varastointia, melun- ja pölyntorjuntaa sekä vesipäästöjä koskevat määräykset on annettu ympäristölle ja vesistölle aiheutuvien haittojen sekä naapurustoon kohdistuvien haittojen minimoimiseksi. Määräysten avulla rajataan toimintaa alueella siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöriskejä- ja haittoja eivätkä jätejakeet sekoitu keskenään. Lisäksi määräykset mahdollistavat alueen valvonnan. Toiminta-aikarajaukset ja muut määräykset eivät koske lumensijoituspaikkoja, sillä lumensijoituspaikkatoiminta katsotaan erilliseksi toiminnaksi, jossa noudatetaan ympäristönsuojelumääräyksiä. (Määräykset 4-12)

Seurantaa ja tarkkailua koskevat määräykset on annettu sekä toiminnan asianmukaisuuden ja valvonnan takaamiseksi että toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Jätelain (646/2011) 118 §:n mukaan ympäristöluvanvaraisilla jätteen laitos- ja ammattimaisilla kohteilla on jätteiden kirjanpitovelvoite. Jätteenkäsittelytoiminnalle tulee olla jätelain 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti alueelle tuotavaa jätettä tulee valvoa ja jätteen laatua tarkkailla. Kuormakohtaisella valvonnalla pyritään takaamaan toiminnan laadukkuus. Seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sekä kirjanpidon avulla vastaanotettavien jätteiden käsittely toteutetaan asianmukaisesti ja jätteistä saadaan tarvittavat tiedot hyötykäyttöä varten. Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma tulee pitää ajantasaisena. Lisäksi alueelle on annettu määräys vastuuhenkilön nimeämisestä sekä tuotavien kuormien tarkistamisesta riittävän valvonnan ylläpitämiseksi. (Määräys 13-15)

Pölyn ja melun mittaamista sekä hulevesien laatua on edellytetty mitattavaksi ja tutkittavaksi syntyvien ympäristöhaittojen selvittämiseksi sekä tarpeen mukaan haittojen rajoittamiseksi. Asiantuntijoille ja asiantuntijoiden käyttämiselle menetelmille on asetettu rajoituksia riittävän laadun turvaamiseksi. (Määräys 16-19)

Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että alueelta luovutettavat jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottoon, käsittelyyn tai hyötykäyttöön eikä jätteistä pääse aiheutumaan ympäristöhaittaa. Jätelain mukaisesti toiminnanharjoittajalla on kirjanpitovelvoite sekä itse jätteestä että sen toimituspaikoista. Lisäksi toiminnanharjoittajalla ympäristönsuojelulain mukainen selvillä olo velvoite toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 20- 21)

Häiriötilanne- ja vuosiraportoinnilla sekä toiminnan muutosilmoituksilla varmistetaan ympäristönsuojeluviranomaisen riittävä tiedonsaanti ja mahdollisuudet antaa tarvittavia määräyksiä. (22-24)

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä mahdollisuudesta vähentää toiminnan haitallisia vaikutuksia parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 25)

Ympäristöluvassa toiminnalta on edellytetty jätteen käsittelytoiminnan vakuus, jonka avulla tarvittaessa varmistetaan asianmukainen jätehuolto, seuranta, tarkkailu sekä lopettamistoimet. Vakuudella katettavien kustannusten ei voida tässä tapauksessa toimintaa lopettaessa olevan jätteen määrä ja laatu huomioon ottaen vähäiset. Luvanhakija on arvioinut vakuusmäärän kustannuksista, joita aiheutuisi välivarastoitavan materiaalin toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Toiminnan aloittamisluvan mukaista vakuutta ei edellytetä kunnilta. (Määräys 26)

Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Määräys 27)

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin on merkittävästi vastattu jo vastineessa, jonka perusteella läntinen osa toiminta-alueesta sekä betoni- ja tiilijätteen murskaus on poistettu hakemuksesta. Myös lupahakemuksen toiminta-aika lyhennettiin viiteen vuoteen ja alueella varastoitavien kasojen korkeus 3 metriin. Hakemuksen mukainen toiminta on voimassa olevan asemankaavan mukaista.

Lupamääräyksessä 1 on rajattu betoni- ja tiilijätteen murskaus sekä betoni- ja tiilijätteen sekä maa-aineksen hyötykäyttö maarakentamisessa luvan ulkopuolelle. Lupamääräyksessä 8 ja 9 on annettu määräyksiä alueesta naapurustolle mahdollisesti aiheutuville ympäristöhaitoille kuten melulle, pölylle ja epäsiisteydelle. Lupamääräyksessä 27 on edellytetty kaikkien jätteiden toimittamista alueelta eteenpäin luvan päättymiseen mennessä ja lupamääräyksessä 26 on asetettu velvoite muun muassa jätehuollon toteuttamiseksi.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa 5 vuotta, 31.5.2026 asti.

Sovelletut oikeusohjeet ja säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käytöstä maanrakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 1992/993

Jäteverolaki 1126/2020

Käsittelymaksu

Lupa-asian käsittelystä peritään Turun kaupunkiympäristölautakunnan 17.3.2020 85 § vahvistaman taksan mukainen 3000 euron maksu (jätteiden ammattimainen ja laitosmainen käsittely ja jätevesien käsittely).

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Olli-Pekka Mäki

ympäristönsuojelupäällikkö

Jakelu   tied Asianajotoimisto Botnia Oy

   tied Asunto Oy Turun Armiro

   tied Asunto Oy Turun Herttuankulman Fagotti

   tied Asunto Oy Turun Herttuankulman Kornetti

   tied Asunto Oy Turun Herttuankulman Serpentti

   tied Asunto Oy Turun Herttuankulman Trumpetti

   tied Asunto Oy Turun Moment

   tied Asunto Oy Turun Portino

   tied Kiinteistö Oy Turun Fredric

   tied Kiinteistö Oy Turun Henning

   tied Kiinteistö Oy Turun Herttuankulman Liiketilat

   tied Kiinteistö Oy Turun Herttuankulman Parkki

   tied Kiinteistö Oy Turun Hudson

   tied Kiinteistö Oy Turun Jymy

   tied Kiinteistö Oy Turun Kilta

   tied Kiinteistö Oy Turun Montana

   tied Kiinteistö Oy Turun Robert

   tied Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

   tied Malmberg Antti

   tied Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus

   ao Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkiympäristön rakennuttaminen

   tied Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristöterveys

   tied Rakennus- ja lupalautakunta