Konsernihallinnon lakipalvelut, ympäristölakimies Jenna Härkönen ja rakennusvalvonnan lakimiesharjoittelija Joona Keski-Luoma 25.9.2023:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

VI kaupunginosan (006), korttelin 27 tontti 4, pinta-ala 2444 m²

Osoite: Tuureporinkatu 5

Hakija

Asunto Oy Parkinlinna (0636412-0)

Rakennushanke

-​ Kellarissa sijaitsevien liiketilojen käyttötarkoituksen muutos asumiseen.

-​​ Asuntoja toteutetaan 16 kpl. Rakennusoikeuteen laskettava kerrosala on 1082 k-m².

-​​ Asuntojen eteen asuntokohtaiset patiot.

-​​ 60 polkupyöräpaikkaa, 6 autopaikkaa.

​Kaavoitustilanne

​Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 8.5.1957. Rakennuspaikkaa koskevat seuraavat kaavamääräykset:

​III UK: Rakennusala 3-kerroksista vähintään paloa pidättävää (PL 4 § B) asuin- ja liikerakennusta varten, jonka ullakosta 2/3 saadaan sisustaa kerho yms. huoneiksi ja 2/3 kellarista työväen ruokalaksi ja kerhohuoneeksi.

​Poikkeukset

​-​ Asuntojen sijoittaminen rakennuksen kellariin (MRL 58 §).

-​ Asuinhuoneiston pääikkunoiden etäisyys vastakkaisesta seinästä 5,05 metriä (Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 5.2 §).

-​ ​Asuinhuoneistojen lattian korkeusasema osittain maan alla (Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 6 §).

​Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

​Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.

​Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

​Hakijaa on kuultu kielteisestä päätösehdotuksesta ja hakija on antanut vastineensa.

​Vastineen liitteinä on toimitettu viitesuunnitelma, alimman kerroksen tilavuustutkielma sekä leikkaukset. Vastineessa on viitattu asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5.2 §:ään ja todettu, että vastapäisen tukimuurin korkeus on vaihteluvälillä 2,7–3,6 metriä. Näin ollen asetuksen vaatima valokulma täyttyy, etäisyyden ollessa 5 metriä tukimuuriin. Tämän lisäksi tiloissa on poikkeuksellisen suuret ikkunapinnat sekä tavanomaista suurempi huonekorkeus, mikä luo tiloista valoisat ja ilmavat.

​Vastineessa on todettu, että rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja voi sijaita myös kellarissa. Hakija on tarkemitannut pihan korkeusasemat, minkä pohjalta konsultti on laatinut selvityksen, josta käy ilmi, että hakemuksen käsittämä tila on vain 35 % maan alla. Näin ollen tila ei teknisesti katsottuna täytä kellarin määritystä, ja poikkeaminen asemakaavasta on hakijan näkemyksen mukaan mahdollinen.

​Vastineen mukaan VAK-ratapihan vaikutusalueella on kaikkiin uudiskohteisiin vaadittu ja suunniteltu vaarallisten kaasujen tunnistimet, jotka sulkevat rakennuksen ilmanvaihdon välittömästi havaitessaan kaasuja. Hakemuksen käsittämä tila peruskorjataan täysin ja siitä tulee uudisrakentamisen tiiveysvaatimukset täyttävä, koneellisesti ilmastoitu tila. Raitisilman sisäänotto tullaan ottamaan rakennuksen ylemmistä kerroksista jo katupölyn ja pienhiukkastenkin takia ja sen myötä myrkkykaasut eivät ko. tilassa muodosta suurempaa uhkaa kuin muihinkaan tiloihin kiinteistössä.

​Viranomaisluvat ja lausunnot

​Tonttipalvelut: puoltava

​Aluepelastuslaitos: ehdollinen

​VAK-ratapihan vaaravaikutukset ja skenaariot on otettava suunnittelussa huomioon. Mahdollisessa nestekaasuonnettomuudessa nestekaasu ei saa päästä kerääntymään rakennuksen kellaritilaan. Palo-osastoinnit on tehtävä huoneistoittain sekä käyttötaparyhmien/palokuormaryhmän mukaisesti. Paarikuljetus on oltava mahdollista asunnoista. Sivukäytävän poistumismatka on oltava paloturvallinen. Rakennukseen on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastuslaitos antaa lausunnon rakennuslupaan tarkempien suunnitelmien perusteella.

​Päätöksen perustelut

​Rakennuspaikka sijaitsee Tuureporinkadun ja Verkatehtaankadun välissä, huoltoaseman viereisellä tontilla. Tontilla sijaitsee kolmikerroksinen asuinrakennus (103286740A), jonka kellarikerroksessa on liiketilaa sekä ullakkokerroksessa päiväkoti.

​Poikkeamislupahakemuksessa on kyse tontilla sijaitsevan rakennuksen kellaritilojen käyttötarkoituksen muutoksesta asumiseen. Alueella voimassa oleva asemakaava on ajalta, jolloin on sallittu maanpäällisen kellarin rakentaminen. Kellariin on tarkoitus toteuttaa yhteensä 16 asuntoa. Asuntojen eteen on suunniteltu toteutettavaksi asuntokohtaiset patiot. Pation alueelta poistettavan pyöräkatoksen tilalle järjestetään 60 kattamatonta pyöräpaikkaa. Lisäksi kellariin on suunniteltu irtaimistovarastot sekä kuusi autopaikkaa.

​Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 58.1 §:n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). MRL 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

​Asuin-, majoitus-, ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 5.2 §:n mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen on oltava vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna. Pääikkunan edessä on kuitenkin oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa voi mainittu etäisyys tontilla tai rakennuspaikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin, kuitenkin siten, että 45 asteen valokulma huoneen lattiatasoon nähden täyttyy. Asetuksen 6 §:n mukaan asuintilan lattian on oltava pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Osassa huoneiston asuinhuoneista lattia voi kuitenkin sijaita enintään metrin maanpinnan alapuolella. Asuin- ja majoitustilan sisäänkäynnin korkeusaseman on sijaittava maanpinnan suhteen luontevasti. Asetusta sovelletaan, kun rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa muodostetaan asuintiloja.

​Hakija on hakenut poikkeamislupaa osittain maanpinnan alla olevien liiketilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan kellarista 2/3 saadaan sisustaa työväen ruokalaksi ja kerhohuoneeksi. Kaava ei salli asuntojen sijoittamista kellariin, joten hakemuksen mukainen käyttötarkoituksen muutos on vastoin asemakaavaa. Lisäksi muodostettavat asuintilat ovat vastoin edellä mainitun asetuksen määräyksiä asuinhuoneen pääikkunan etäisyyden ollessa vain 5 metriä vastakkaisesta rakennuksesta sekä asuintilan lattian ollessa pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan alapuolella. Asetuksen mukaan pientalossa voi mainittu 8 metrin etäisyys olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin, kunhan 45 asteen valokulma huoneen lattiatasoon nähden täyttyy. Kyseessä ei kuitenkaan ole asetuksessa tarkoitettu pientalo.

​Tila, jonka käyttötarkoitus on suunniteltu muutettavaksi asumiskäyttöön, on myös paikassa, joka sijaitsee vaarallisten aineiden kuljetuksen (VAK) -ratapiha-alueella. Myös tämä itsessään antaa perusteen sille, miksi poikkeuslupaa kellarissa sijaitsevien tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumiskäyttöön ei tässä tapauksessa voida myöntää. VAK-ratapiha-alueelle rakentaminen edellyttää poikkeuksellisia turvajärjestelyitä. Esimerkiksi huhtikuussa 2023 hyväksytty kaava nimeltä Turku ratapiha (2/2018) kieltää alueensa korttelialueen ratapihan tason alapuolelle rakentamisen paikallisia teknisiä laitetiloja lukuun ottamatta.

Rakennuspaikka sijaitsee suuronnettomuuden sattuessa korkean riskin alueella. Kaavassa nimeltä Partiokeskus (4/2001) on mainittu, että ”Vaikka erilaisiin onnettomuuksiin on varauduttu, on melko kiistatonta, että 100–200 metrin säteellä VAK–vaunujen käyttämistä raiteista kaikkien suuronnettomuus skenaarioiden vaikutukset olisivat merkittäviä. Uuden asutuksen tai muiden haavoittuvien toimintojen sijoittaminen ratapihan välittömään läheisyyteen näyttäisi olevan nykytilanteessa hyvin haastavaa”.

​Gaia Consulting Oy:n vuonna 2007 laatiman selvityksen mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön sekä olemassa olevan laintulkintapäätöksen valossa uuden asutuksen tai muiden haavoittuvien toimintojen sijoittaminen ratapihan välittömään läheisyyteen on hyvin haastavaa. Poikkeukselliset rakentamisen säädökset VAK-ratapiha-alueella on säädetty ihmisten turvallisuuden suojaamiseksi. Poikkeaminen asemakaavasta VAK-ratapiha-alueella turvallisuutta heikentävästi on mahdollista vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Tuureporinkatu 5:n rakennuksen pohjoisesta kulmasta on vain noin 185 metrin matka rautatielle.

​Poikkeaminen edellyttää, että voidaan riittävästi varmistua siitä, että kaavan sisältövaatimuksen täyttyisivät, jos rakentaminen osoitettaisiin kaavassa. Poikkeamispäätöksin ei voida sallia sellaista rakentamista, jota ei voitaisi osoittaa kaavassakaan. Poikkeamisharkinnassa on otettava huomioon MRL 54 §:n asemakaavan sisältövaatimukset. Lainsäännöksen mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Osittain maanpinnan alapuolella sijaitsevia huoneistoja ei voida pitää hyvänä paikkana asumiselle. Lisäksi ottaen huomioon edellä mainitut seikat koskien turvallisuutta, ei tässä tapauksessa voida katsoa, että kaavan sisältövaatimukset täyttyisivät, jos rakentaminen osoitettaisiin kaavassa poikkeamishakemusta vastaavalla tavalla. Lain asettamat poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty eikä poikkeamiseen ole esitetty erityistä syytä. Näin ollen poikkeamislupaa ei voida myöntää.

​Vallitsevissa olosuhteissa, kun muutoksenalainen kohde sijaitsee vaarallisten aineiden kuljetusten vaikutusalueella, maantason alapuolelle ei voida sallia asumista. Mikäli vaarallisten aineiden kuljetukset tulevaisuudessa lopetetaan, voidaan käyttötarkoituksen muutosta asumiseen tutkia uudelleen.

​Vaikkei esitetty rakentaminen vaikeuta luonnonsuojelun eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista, hakemuksen mukainen poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle (MRL 171 §). Tästä syystä kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään hakemuksen hylkäämistä.

Liite 1​Asemapiirros 7.7.2021

Oheismateriaali 1​Sijaintikartta

Oheismateriaali 2​Hakijan vastine liitteineen​

​Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä hakemuksen.

​Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta hakemuksen saapumispäivänä voimassa olleen rakennusvalvontataksan 30.4 §:n mukaisesti 475 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 70 euroa/kuultava kiinteistö (3 kpl), yhteensä 685 euroa.

​Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.