Konsernihallinto, lakipalvelut, ympäristölakimies Jenna Härkönen 3.10.2023:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

XXXXX , pinta-ala 7324 m²

Osoite: Vuohiluodontie 106

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

-​​ Loma-asunnon käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseksi asunnoksi

-​​ Asunnon laajennus yhteensä 99 k-m²:llä (asunto 84 k-m², yhdyskäytäväkatos 15 k-m²), kerrosala laajennuksen jälkeen 250 k-m²

-​ Venevaja, 50 k-m²

-​ Vierasmaja 20 k-m²

-​ ​Laituri

-​​ Vanha lomarakennus puretaan, 40 k-m²

​Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Kaupunginvaltuusto on 14.12.2020 § 217 hyväksynyt Satava-Kakskerran osayleiskaavan (ei lainvoimainen), jossa tilaa koskee merkintä RA-1: Loma-asuntoalue.

Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ominaispiirteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee ottaa huomioon.

Olemassa olevalle rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala määräytyy seuraavasti:

- alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 100 k-m²

- vähintään 2000 m²:n - alle 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 150 k-m²

- vähintään 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 250 k-m².

Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan enintään 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa, eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

- teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

- hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m².

MAAKUNTAKAAVA

​Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2021, rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys MRV: Maa- ja metsätalous, retkeily- ja virkistysalue.

Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen.

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.

Poikkeukset

-​ Rakennuksen merkittävä laajentaminen ja käyttötarkoituksen muutos rantavyöhykkeellä ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72.1 §).

-​​ Rakennuksen etäisyys rantaviivasta alle 50 metriä (RJ 14 §).

​Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

​Hakija on toimittanut kahden naapurin puoltavat kannat hakemuksensa liitteenä. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu kirjeitse muille naapurille ja heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia jätettiin kaksi.

Muistutuksen mukaan tontilla tapahtuneen laittoman rantarakentamisen selvittäminen on vielä kesken. Lisäksi muistutuksessa tuotiin esiin, että tontilla olevat rakennukset ovat aiemman poikkeamispäätöksen ja rakennusluvan vastaisia.

​Toisen muistutuksen mukaan ympäröivillä pysyvään asumiseen myönnetyillä rakennuspaikoilla on myönnetty poikkeaminen vain asumismuotoon, ei asuinrakennusten määrään. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti nyt kyseessä olevaa kiinteistöä tulee kohdella tasapuolisesti muiden kiinteistöjen kanssa, jolloin asuinrakennuksia tulisi sallia yksi rakennuspaikkaa kohden. Muistutuksen mukaan kyseessä ei ole rakennuksen laajennus, vaan selkeästi kaksi erillistä asuinrakennusta. Naapurin kannalta katsottuna kyseisen suunnitelman mukainen tapa rakentaa antaa myöhemmässä vaiheessa mahdollisuuden jakaa tontti kahtia tai tehdä hallinnonjakosopimuksella kaksi erillistä asuinpaikkaa kahdelle eri perhekunnalle. Korkeahko, lähes kaksikerroksinen talo ei sovi alueen yleisilmeeseen. Pitkä katos on myös saaristolaismaisemaan sopimaton ja kasvattaa huomattavasti julkisivujen massaa merelle päin. Lisäksi muistutuksessa on todettu, että purettavaksi esitetty vierasmaja on määrätty purettavaksi jo toisessa rakennusluvassa.

​Hakija on antanut kumpaankin muistutukseen erikseen vastineensa. Vastineen mukaan vesijättömaan lunastusasiassa ei ole keskeneräisiä toimenpiteitä ELY-keskuksen tai kenenkään muunkaan kanssa. Tontilla olevat rakennukset ovat poikkeamispäätöksen ja rakennusluvan mukaisia ja niihin liittyvät tarkastukset asianmukaisesti hoidettuja. Näin ollen muistutus on aiheeton.

​Toisen muistutuksen osalta vastineessa on todettu, että tontilla on yksi rakennuspaikka, jolle on aiemmin rakennettu vapaa-ajan asunto. Poikkeamisluvassa ei haeta uuden rakennuspaikan muodostamista, vaan hakemus koskee vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi sekä sen laajentamista. Myös kiinteistön rajanaapureiden rakennukset ovat vakituisia asuntoja. Laajennusosa sijoittuu vanhan, olemassa olevan rakennuksen länsipuolelle suojeltavan avokallion päälle. Yksikerroksinen laajennusosa yhdistyy vanhaan rakennukseen kevytrakenteisella katososalla muodostaen suojaisan yhteyden rakennusosien väliin. Läpinäkyvä katos ei muodosta rakennuksille julkisivua ja porrastettuna rakennusosat eivät muodosta yhtenäistä pitkää julkisivua merelle päin, vaan ottavat huomioon maaston ominaispiirteet, muodot ja korkeusaseman. Rakennusten lukumäärä poikkeaa vain siltä osin, että olemassa oleva vanha saunarakennus rannassa säilytetään. Tontin jakamista kahdeksi kiinteistöksi ei olla tekemässä. Vapaa-ajan asunto on poikkeamislupahakemuksessa esitetty purettavaksi, eikä naapurin alkuperäisen rakennusluvan ehto sido hakijoita muuttuneessa kiinteistöjen omistustilanteessa.

​Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

​Päätöksen perustelut

​Rakennuspaikka sijaitsee Satavassa rantavyöhykkeellä. Tilalla on ennestään vanha vapaa-ajan asunto (103532396P) 151 k-m², saunarakennus (103532397R) 27 k-m² ja rakennustunnukseton saunarakennus 16 k-m², jotka on tarkoitus säilyttää. Lisäksi tilalla sijaitsee 40 k-m² kokoinen vapaa-ajan asunto (102037761N), joka on tarkoitus purkaa.

​Hakemuksessa on kyse olemassa olevan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ympärivuotiseksi asunnoksi ja sen laajentamisesta kaksiasuntoiseksi taloksi, jolla on vain yksi rakennustunnus. Laajennusosa yhdistyy olemassa olevaan rakennukseen yhdyskäytäväkatoksella. Laajennuksen myötä asuinrakennus tulee olemaan kooltaan 250 k-m². Tilalla sijaitseva 40 k-m² kokoinen vapaa-ajan asunto on tarkoitus purkaa ja tilalle rakennetaan 20 k-m² kokoinen vierasmaja. Lisäksi rantaan on tarkoitus rakentaa 50 k-m² kokoinen venevaja.

​Rakennuspaikalle on myönnetty vuonna 2014 poikkeamislupa 150 k-m² suuruisen loma-asunnon ja 25 k-m² suuruisen saunan rakentamiselle. Lupaa on haettu lohkottavalle määräalalle, joka on ollut kooltaan 2140 m². Poikkeamislupaa vastaava rakennuslupa on myönnetty vuonna 2015 (lupatunnus 2015-980). Vuoden 2017 muutosluvassa on myönnetty loma-asunnon kerrosalan ylitystä 43 k-m² ja laajennus on ollut kellariin sijoittuvaa varastotilaa (lupatunnus 2017-695). Kiinteistönosa, jolla purettava loma-asunto ja saunarakennus sijaitsevat, ovat siirtyneet hakijoiden omistukseen vuonna 2020. Tilan nykyinen koko kiinteistöjaon muutosten jälkeen on 7324 m². Sillä seikalla, että vanha lomarakennus (102037761N) on jo aiemmassa luvassa määrätty purettavaksi, ei ole poikkeamisluvan kannalta merkitystä. Rakennus on sijainnut tuolloin naapurikiinteistöllä, eikä naapurin alkuperäisen rakennusluvan ehto sido poikkeamisluvan hakijaa muuttuneessa kiinteistöjen omistustilanteessa. Lomarakennus on haettu purettavaksi nyt kyseessä olevassa poikkeamisluvassa ja se on tosiasiassa tarkoitus purkaa uuden osayleiskaavan mukaisen vierasmajan tieltä.

Hakemuksen perusteluiden mukaan laajennus ja muut rakennettavat rakennukset sopeutuvat rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ominaispiirteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen otetaan huomioon muun muassa hyödyntämällä vanhaa käytöstä poistunutta Vuohiluodontien tielinjausta. Hyväksytyn osayleiskaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, joka saa olla kooltaan enintään 250 k-m². Asuinrakennuksen laajentamista kaksiasuntoiseksi voidaan pitää kaavoituksen kannalta vähämerkityksisenä. Asuinrakennus on laajennuksen myötä kooltaan osayleiskaavan mukainen. Rakentamisen määrä on muutoinkin osayleiskaavan mukaista, lukuun ottamatta 16 k-m² kokoista olemassa olevaa saunarakennusta. Koska saunarakennus sijaitsee tilalla jo ennestään eikä kyse ole uudisrakentamisesta, ei ylityksen voida katsoa aiheuttavan haittaa kaavoitukselle.

​Rantaan on tarkoitus rakentaa 50 k-m² kokoinen venevaja sekä olemassa olevan laiturin jatkeeksi uusi laituri. Turun kaupungin voimassa olevan rakennusjärjestyksen 14 §:n mukaan venevajan saa rakentaa lähemmäs rantaa edellyttäen, että vaja soveltuu ympäristöön. Myös rakennuspaikan itäpuolella olevilla rantavyöhykkeen kiinteistöillä on laitureita, joten laiturin ja venevajan voidaan katsoa soveltuvan alueen rantamaisemaan.

Alueelle on muodostunut ja muodostumassa pysyvää asumista, joten käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseen asumiseen on perusteltua. Rakennuspaikalle johtavan tien koko ja kantavuus on todettu riittäväksi pelastuslaitoksen kalustolle aiemman, naapurikiinteistöä koskevan poikkeamispäätöksen yhteydessä. Rakennuspaikka on varustettu omalla talousvesijärjestelmällä (porakaivo) ja jätevesien käsittelyjärjestelmällä. Rakennuslupavaiheessa tulee pyytää ympäristönsuojelun lausunto jätevesien käsittelystä.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1​Asemapiirros 20.2.2023

Oheismateriaali 1​Sijaintikartta

Oheismateriaali 2​Muistutus 23.3.2023

Oheismateriaali 3​Muistutus 30.3.2023

Oheismateriaali 4​Vastine (1) 13.4.2023

Oheismateriaali 5​Vastine (2) 13.4.2023​

​Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 20.2.2023 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset.

Samalla lautakunta päättää, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 950 euroa sekä naapurien kuulemisesta 70 euroa/kuultava kiinteistö (2 kpl), yhteensä 1090 euroa.

​Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.