Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelutarkastaja Emma Kosonen 4.9.2023:

Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan ympäristönsuojelu metsästää metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja Turun kaupungin omistamilla maa-alueilla Ruissalossa (853-503-1-3) ajalla 13.9.2023–15.2.2024. Turun kaupungin ympäristönsuojelu on lähettänyt pienten hirvieläinten poikkeuslupahakemuksen ELY-keskukseen, jossa päätöstä ei ole vielä tehty.

Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran lisäksi alueella metsästetään supikoiraa, minkkiä, kettua sekä näätää, joiden pyynnille luonnonsuojelualueilla on voimassa ELY-keskuksen poikkeuslupa VARELY/5441/2019. Mäyriä voidaan metsästää huviloiden vuokra-alueilta, mikäli pyynnille on rakennussuojelullinen syy. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennuksen alle pesänsä kaivaneita yksilöitä, joiden poisto harkitaan tapauskohtaisesti.

Luonnonsuojelulain mukaista poikkeamispäätöstä edellytetään, koska Ruissalon lehdot -luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset kieltävät selkärankaisten eläinten tappamisen ja pyydystämisen. Luonnonsuojelulain 54 § mukaan ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen esimerkiksi alueen hoidon kannalta.

Toimeksianto on annettu Lasse Heimon metsästysseurueelle. Metsästyksen vastuuhenkilönä toimii Lasse Heimo.

PäätösPäätin, että metsästyksen toimeksianto annetaan​ Lasse Heimolle, joka toimii metsästyksen vastuuhenkilönä.​

Kaupunki ei maksa korvauksia metsästysseurueelle metsästyksestä eikä vastaa metsästyksen aiheuttamista kustannuksista. Kaupungilla ei ole vaatimuksia saaliin suhteen.

Ehdot:

• Päätöksen mukainen metsästys voidaan aloittaa välittömästi siltä osin, kuin kyse ei ole luonnonsuojelualueella tapahtuvasta pienten hirvieläinten pyynnistä.
• Luonnonsuojelualueilla tapahtuva pienten hirvieläinten pyynti voidaan aloittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen poikkeuslupapäätöksen myötä. Metsästyksessä luonnonsuojelualueilla tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevaa poikkeamispäätöstä.
• Metsästysseurueen on tiedotettava luonnossa liikkujia poluille sijoitettavilla ”Metsästys käynnissä” -kylteillä.
• Metsästysseurueen on huolehdittava eläinten ruhojen sekä teurasjätteiden pois viennistä, sekä jätteen asianmukaisesta käsittelystä.
• Hirvieläinten metsästyksen osalta lupa päättyy 15.2.2024.
• Metsästysseurue sitoutuu hoitamaan poliisin määräämät SRVA-tehtävät Ruissalossa.
• Metsästysseurue sitoutuu hoitamaan pienpetojen loukkupyyntiä Ruissalossa.
• Luvassa mainittujen pienpetojen osalta pyyntiä saa jatkaa loukkupyyntinä kyseisten lajien metsästysajat ja luonnonsuojelualueiden osalta liikkumisrajoitukset, sekä ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan ehdot huomioiden 31.8.2024 asti.
• Metsästykseen osallistuvat henkilöt ilmoitetaan Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa nimellä Lasse Heimo, seurue.

Perustelut:

Metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannat ovat kasvaneet voimakkaasti lounaisrannikolla, ja molempien lajien kanta on vahva myös kaikilla Turun saarilla. Ruissalossa, jonka luonto on erittäin monimuotoinen, ja joka tunnetaan parhaiten laajoista jalopuulehdoista, on metsäkauriskanta ollut poikkeuksellisen tiheä. Turun kaupungin ympäristönsuojelu päätti aloittaa pienten hirvieläinten metsästyksen Ruissalossa sen jälkeen, kun saaren metsäkauriskannaksi arvioitiin vuonna 2017 kevättalvella tehdyn laskennan perusteella jopa 400 eläintä.

Pienten hirvieläinten laidunnus saattaa tutkimusten mukaan haitata sekä puuvartisten kasvien kuten tammien, että ruohovartisten kasvien uusiutumista. Ruissalossa on runsaasti nuoria tammia, joiden kasvu on häiriintynyt pienten hirvieläinten laidunnuksen tai metsäkaurispukkien sarvien hankaamisen seurauksena. Hirvieläimet myös syövät runsaasti kukkakasveja, tallaavat ja kaivavat metsänpohjaa ravintoa etsiessään, sekä tekevät uusia polkuja.

Metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja on tähän asti metsästetty metsästysvuonna 2017–2018 (Lupa poiketa yksityisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä VARELY/2287/2017), 2018–2019 (VARELY 2111/2018), 2019-2020 (VARELY 3214/2019), 2020-2021 (VARELY/3359/2020), 2021-2022 (VARELY 3870-2021) sekä 2022-2023 (VARELY/4226/2022). Saaliiksi on saatu pieniä hirvieläimiä seuraavasti:​

Metsästys on sujunut hyvin ja saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Metsästäjät ovat myös pyytäneet pienpetoja, erityisesti supikoiria mutta myös minkkejä ja kettuja. Lisäksi he ovat valvoneet koirakuria, ja puuttuneet muihinkin suojelualueiden rauhoitusmääräysten rikkomuksiin kuten maastopyöräilyyn, myös kauriinmetsästyskauden ulkopuolella.

Vuosina 2018 - 2023 kauriiden laskenta on toteutettu huhtikuussa peltolaskentana. Laskijat ovat tarkkailleet samoja peltoaukeita ja muita avoimia alueita huhtikuun iltoina, ja laskeneet havaitsemansa eläimet. Laskentajaksolla kerralla havaittu maksimimäärä:

Tarkastetut pelto- ym. aukeat kattoivat vastaavista avoimista, kauriiden ruokailuun soveltuvista elinympäristöstä Ruissalossa noin 60 %. Näiden lisäksi kauriit ruokailevat mielellään myös puutarhoissa. Kevään etenemisestä ja sääoloista riippuu, kuinka hyvin kauriit ovat nähtävillä avomaastossa. Metsäkauriiden kokonaismäärää on tämän tyyppisen laskennan perusteella vaikea arvioida, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että metsäkauriiden enimmäismäärät näyttävät pienentyneen ainakin alueilla, joille on pystytty kohdistamaan voimakkaampaa metsästyspainetta. Valkohäntäpeuroja Ruissalossa on huomattavasti vähemmän, ja niiden havaitseminen sen vuoksi vielä sattumanvaraisempaa kuin metsäkauriiden. Jatkuvan havainnoinnin perusteella peurakantaa on onnistuttu hillitsemään metsästyksellä melko hyvin.

Suunnitelma kaurisjahdista metsästysvuodelle 2023-2024

Metsästyksen tarkoitus on pudottaa pienten hirvieläinten kannat tasolle, jolla tammen ja muiden Ruissalon luonnon arvokkaiden kasvilajien uusiutuminen on mahdollista, ja pitää se siellä. Kahden lajin kohdalla lähtökohdat ovat erilaiset. Kansallinen vieraslajistrategia (Maa- ja metsätalousministeriö 2012) luokittelee valkohäntäpeuran tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ruissalossa ei ole tarpeen ylläpitää valkohäntäpeurakantaa lajin vieraslajistatuksen vuoksi. Pyynnin tavoitteena on pitää Ruissalon valkohäntäpeurakanta mahdollisimman pienenä. Metsäkauriin kohdalla pyynnin tarkoitus on kannan pienentäminen ja pitäminen nykyistä alemmalla tasolla, ei lajin hävittäminen saarelta. Tavoitteena on pyytää 70 metsäkaurista.

Renja Rasimus

ympäristöinsinööri

ympäristönsuojelupäällikön varahenkilö

​

Oikaisuvaatimusohje on päätöksen litteenä.