Ympäristölakimies Nina Mattila 29.8.2023:

Kaupunginvaltuusto on 19.9.2022 § 196 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen IX kaupunginosan korttelille 5, Linnanmalminaukiolle sekä Linnankadun (osa) ja Amiraalistonkadun (osa) katualueille. Asemakaavanmuutoksella halutaan parantaa korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, mahdollistaa lisää asuntoja keskustan läheisyyteen sekä eheyttää kaupunkikuvaa täydennysrakentamisella. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa vanhojen voimalarakennusten innovatiivinen uusiokäyttö yhdistetään uusien asuinrakennusten rakentamiseen. Energianjakelun turvaamiseksi alueella jatketaan nykylaajuudessa kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa Linnankadun öljylämpökeskuksessa sekä sähkönjakelua Pakkarin sähköasemalla Amiraalistonkadun varrella. Kaksi yksityishenkilöä valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä ja vaati sen kumoamista. Turun hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden mukaan alueen koko, sijainti ja sille osoitettu maankäyttö huomioon ottaen kaavan vaikutuksia on selvitetty riittävästi siten, että voidaan arvioida asemakaavalta edellytettyjen sisältövaatimusten täyttyminen. Kaavamuutosalue sijaitsee Turun ydinkeskusta-alueen tuntumassa ja liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen olemassa olevan katuverkon kautta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole laadittu erillistä liikenneselvitystä, mutta aluetta sivuavien katujen ennustettavat liikennemäärät on tutkittu. Lisäksi on selvitetty, että alue on toimivan joukkoliikenneverkoston piirissä. Kaavan vaikutuksia asukas- ja liikennemääriin on selvitetty kaavan mahdollistamien eri käyttötarkoitusvaihtoehtojen mukaan, minkä lisäksi on arvioitu pysäköintipaikkojen tarvetta. Myös liikenteen aiheuttamaa melua, varavoimalan turvallisuusratkaisujen riittävyyttä sekä kaukolämpölaitoksen ja muuntajien aiheuttaman ympäristömelun vaikutuksia on selvitetty.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunki päättää itsehallinto-oikeuteensa perustuvan harkintavaltansa nojalla kaavan laatimisesta ja kaava-alueen laajuudesta. Kaava-alueen on kuitenkin muodostettava sellainen tarkoituksenmukainen suunnittelukokonaisuus, että kaavan toteuttamisen vaikutukset kaava-alueella ja sen ympäristössä voidaan riittävästi arvioida. Kyseinen kaavamuutosalue eroaa aikaisemmalta käyttötarkoitukseltaan, rakentamisen mittakaavaltaan sekä rakentamiselle asetetuilta maankäytöllisiltä tavoitteiltaan olennaisesti lähialueesta, kuten muutosalueen vieressä olevista puutalokortteleista. Kaava-alueen rajaukselle kaupungin valitsemalla tavalla on siten ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Asemakaavan muutoksella on osoitettu rakennusoikeutta siten, että se mahdollistaa alueen rakentamisen tehokkaammin kuin muutosaluetta ympäröivillä alueilla. Muutosalueen viereiset alueet poikkeavat lähtökohtaisesti kaavamuutoksen kohteena olevasta alueesta.

Lisäksi on otettava huomioon kaava-alueen olemassa olevan ja rakennussuojelun kannalta merkittävän rakennuskannan asettamat lähtökohdat. Näin ollen naapurialueita suuremmalle rakentamistehokkuudelle on ollut maankäytölliset perusteet. Myös kaavamääräykselle, jolla valtion korkotuella toteutettavien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osalta autopaikkojen rakentamista koskeva vähimmäisvaatimus on lievempi, voidaan katsoa olevan maankäytölliset ja siten yhdenvertaisen kohtelun kannalta hyväksyttävät perusteet.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain asettamissa rajoissa laaja harkintavalta myös sen suhteen, minkälaiseen käyttötarkoitukseen rakennukset asemakaavassa osoitetaan. Rakennusten käyttötarkoitus voidaan osoittaa myös joustavasti. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa olennaista on, että kaavaa laadittaessa on tehty asianmukaiset selvitykset erilaisten toimintojen ennakoitavissa olevista vaikutuksista ja että kaava täyttää siltä edellytetyn tarkkuuden kaavan ohjaustavoitteeseen suhteutetulla tavalla. Rakennuksiin osoitettu rakennusoikeuden määrä on kaavassa sitovasti määritelty kerrosalaneliömetrein ja osoitettu laajennusosien suurin sallittu kerrosmäärä. Näin ollen asemakaava on alueen olosuhteisiin ja sen ohjaustavoitteeseen nähden riittävän yksityiskohtainen.

Kaavassa on ympäröivään rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan sopeuttamiseksi annettu yksityiskohtaisia määräyksiä rakennettavien uusien rakennusten sekä pihakannen likimääräisestä korkeusasemasta. Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuusto on asemakaavalta edellytetyt liikenteen järjestämistä ja viihtyisää elinympäristöä koskevat sisältövaatimukset huomioon ottaen voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla hyväksyä kaavamääräyksen tämän sisältöisenä. Pihakannen alle sijoitettavien toimintojen käyttötarkoitus huomioon ottaen kaava täyttää myös tältä osin riittävästi maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavoitukselle asetetut sisältöä, tarkkuutta ja vaikutusten arviointia koskevat vaatimukset.

Kun otetaan huomioon kaavassa suojeltavaksi osoitettujen rakennusten muodostama laaja kokonaisuus sekä niitä koskevat kaavamääräykset, kaavaratkaisun on katsottava täyttävän rakennetun ympäristön vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen ja edistävän tältä osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista.

Kaavamuutosaluetta rajaa pääosin jo ennestään muodostunut rakentaminen. Uudisrakentamista kaupunkirakenteen keskelle ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia lähialueen asukkaiden elinympäristössä. Asemakaavoituksessa joudutaan sovittamaan yhteen erisuuntaisia tavoitteita ja asemakaavan sisältövaatimuksia, jolloin uudis- ja täydennysrakentamista koskeva kaavamuutos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen pelkästään sillä perusteella, että siitä aiheutuu lisääntyvää liikennettä, melua tai viereisten rakennusten ja niiden piha-alueiden lisääntyvää varjostusta. Kun otetaan huomioon erilaiset meluntorjuntaa ja muuta turvallisuutta lisäävät kaavaratkaisut, kaavamuutos täyttää terveellistä ja turvallista elinympäristöä koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen. Lisäksi asemakaava luo edellytykset liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan muutoksella ei myöskään aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä eikä kohtuutonta haittaa. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 28.8.2023​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.