Ympäristölakimies Nina Mattila 2.8.2023:

Kaupunginvaltuusto on 18.10.2021 § 243 hyväksynyt asemakaavan- ja tonttijaonmuutoksen Luostarinkatu 5 tontille 853-2-5-3. Kaavamuutosalue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristökohteeseen. Kaavamuutoksella suojellaan Luostarinkadun varrella sijaitseva ns. Gadolinin laboratorio. Nykyään päiväkotina toimivan rakennuksen taakse muodostetaan uusi tontti asuinkerrostaloa varten. Kaavamuutoksen tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden lisääminen täydennysrakentamisella huomioiden alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kaava-alueen naapuritontontin 853-2-5-1004 omistava asunto-osakeyhtiö on valittanut valtuuston päätöksestä ja vaatinut päätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus piti ennen asian ratkaisemista kaava-alueella ja sen ympäristössä katselmuksen, jonka tarkoituksena on ollut ensisijaisesti saada selvitystä asemakaava-alueelle osoitetun rakentamisen vaikutuksista rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).

Hallinto-oikeuden mukaan Gadolinin laboratoriorakennuksen suojelumerkinnällä ja kaava-alueen lisärakentamista koskevilla yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä on otettu huomioon rakennetun ympäristön vaaliminen. Tontille osoitetun rakentamisen kaupunkikuvallinen vaikutus RKY-alueella on tontin lähiympäristöä lukuun ottamatta vähäinen. Kaava-alueelle suojellun rakennuksen nykyiseen pihapiiriin osoitettu lisärakentaminen ja sen myötä tapahtuva maisemakuvan muutos RKY-alueen reunalla eivät merkitse rakennetun ympäristön erityisten arvojen häviämistä.

Asemakaavanmuutoksen kohteena olevan alueen rakennusoikeus pienenee.

Hallinto-oikeus toteaa, että kun otetaan huomioon alueen sijainti keskusta-alueella ja siihen nähden koko kaava-alueen varsin maltillinen tehokkuus sekä kaavalla toteutettava rakennussuojelu, uudisrakennuksen tontin korkeampi tehokkuus ei ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastaista.

Hallinto-oikeus arvioi, että asemakaavalla on luotu myös edellytykset liikenteen järjestämiseksi. Kaava-alue sijaitsee keskusta-alueella olemassa olevan katuverkoston ja liikenneyhteyksien, kuten joukkoliikenteen äärellä. Päiväkodin saattoliikenteessä hyödynnetään nykyisinkin kadunvarsipaikoitusta. Ohjeellista pysäköintipaikkaa koskevan merkinnän perusteella myös tontille on osoitettavissa palvelurakennusten korttelialueen käyttöön tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. Uudisrakennuksen pysäköinti on kaavamuutoksessa järjestetty maanalaisena pysäköintinä, ja kaavassa on määrätty autopaikkojen mitoituksesta. Asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu ennen kaupunginhallituksen 8.2.2021 hyväksymän pysäköinnin mitoitusohjeen käyttöönottoa, eikä se näin ollen tule sovellettavaksi uudisrakennuksen pysäköinnin mitoituksessa. Kaava-alueen sijainti huomioon ottaen osoitetun kaltaisten ajoyhteys- ja paikoitusjärjestelyiden ei myöskään voida katsoa merkitsevän kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ajojärjestelyiden toteuttamisessa kaadettavien puiden korvaamista koskien on annettu kaavamääräys. Kaava sisältää muutoinkin molempien tonttien osalta määräykset muun ohella viherkertoimesta sekä istutettavista alueen osista. Kaavalla on siten sen tarkoittamasta muutoksesta huolimatta tältä osin luotu edellytykset myös viihtyisälle elinympäristölle.

​Asemakaavan muutoksella sallittu uudisrakennus sijoittuu noin 10 metrin etäisyydelle valittajayhtiön asuinkerrostalosta tämän lounaispuolelle. Hallinto-oikeuden mukaan karttatarkastelun ja katselmushavaintojen perusteella alueen ympäristö on muutoinkin varsin tiiviisti rakennettua, eikä etäisyys siten ole alueelle eikä keskustarakentamisessa poikkeuksellinen. Uudisrakennuksen aiheuttamasta osittaisesta varjostuksesta huolimatta valittajayhtiön piha saa ilmansuunnat huomioon ottaen valoa suurimman osan päivää. Vähäinen varjostuminen joidenkin asuinhuoneiden osalta ei sellaisenaan merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus asumisviihtyisyyteen ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kohtuuton haitta.

​Hallinto-oikeus toteaa, että sen toimivaltaan kuuluu ainoastaan tehdyn kaavapäätöksen lainmukaisuuden arvioiminen. Hallinto-oikeus ei siten voi kumota tai muuttaa kaavapäätöstä niillä valituksessa esitetyillä perusteilla, jotka liittyvät kaavan tarkoituksenmukaisuuteen.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.​Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on saapunut yksi valituslupahakemus.​

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 28.6.2023​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.