Ympäristölakimies Nina Mattila 2.6.2023:

Kaupunginvaltuusto on 11.4.2022 § 71 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen ja tonttijaon ”Pihlajaniemi” os. Hirvensalon puistotie, Vähäheikkiläntie ja Rykmentintie. Asemakaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon, koulun ja päiväkotien toteuttamisen sekä liiketilojen ja päivittäistavarakaupan rakentamisen. Kaavamuutosalueelle on arvioitu sijoittuvan noin 2500 asukasta. Kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 183 200 k-m².

Kolme yksityishenkilöä on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä ja vaatinut sen kumoamista. Kaksi valittajista on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Lisäksi hallinto-oikeuteen toimitti vielä yksi yksityishenkilö valituksen valitusajan päätyttyä.

Hallinto-oikeus on jättänyt myöhässä jätetyn valituksen tutkimatta. Lisäksi hallinto-oikeus on jättänyt yhden ajoissa saapuneista valituksista tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen takia. Kuntalain 137 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 3 §:n mukaan kunnan jäsen on henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas) sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Yksi valittajista ei ole Turun kaupungin asukas. Hän ei myöskään saadun selvityksen perusteella omista tai hallitse kiinteää omaisuutta kaupungissa. Valittajan äiti omistaa kaava-alueen välittömässä läheisyydessä kiinteistön, jossa valittaja on ilmoittanut viettävänsä osan aikaa vuodesta ja jossa hänen yrityksensä varasto sijaitsee. Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka kaavan toteuttaminen muuttaa mainitun kiinteistön lähiympäristöä, ei se vaikuta kuntalaissa tarkoitetulla tavalla välittömästi kyseisen valittajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Koska valittajalla ei ole valitusoikeutta, valitus on jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden mukaan vuorovaikutusmenettelyssä osallisten esittämät mielipiteet ja kunnan mielipiteisiin antamat vastineet muodostavat osan asian valmisteluaineistosta. Vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei kuitenkaan rajoiteta kunnan toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä maankäyttö- ja rakennuslain sekä muiden lakien asettamissa rajoissa. Näin ollen säännösten mukainen vuorovaikutus ei välttämättä johda kaikkien esitettyjen näkemysten huomioon ottamiseen. Näin ollen vuorovaikutus kaavamuutosta valmisteltaessa on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen edellyttämällä tavalla.

Hallinto-oikeus katsoo, että asemakaava perustuu riittäviin selvityksiin. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on tehty maaperän rakennettavuusselvitys, jossa on selvitetty maaperän pohjaolosuhteiden vaikutuksia alueen rakentamiseen. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on lisäksi tehty ilmanlaatu- ja meluselvityksiä, joissa on selvitetty kasvavien liikennemäärien aiheuttamia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun, melutasoihin ja melun leviämiseen muun ohella Rykmentintien pientaloasutuksen suuntaan. Näiden selvitysten on katsottava antavan riittävät tiedot kaavan mainittuja seikkoja koskevien vaikutusten arvioimiseksi, vaikka erikseen ei olekaan tässä vaiheessa tehty painumaseurantaa taikka selvitetty korkean rakennusmassan vaikutusta nimenomaisesti tuulen tai raittiin ilman liikkeisiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunki voi sille itsehallintoonsa kuuluvan harkintavallan nojalla valita sellaisen kaavaratkaisun, joka parhaiten vastaa sen maankäytöllisiä tarpeita. Kaupungin harkintavaltaa rajoittavat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset sekä yleiset harkintavaltaa rajoittavat periaatteet. Hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu ainoastaan tehdyn kaavapäätöksen lainmukaisuuden arvioiminen. Hallinto-oikeus ei siten voi kumota tai muuttaa kaavapäätöstä sillä valituksissa esitetyllä perusteella, että jokin toinen kaavaratkaisu olisi ollut valittajien näkemyksen mukaan parempi.

Kaupungin esittämien perustelujen mukaan yleiskaava on vanhentunut erityisalueen osalta, koska Puolustusvoimien tarvitsema alue on pienentynyt. Voimassa ollut yleiskaava on vuodelta 2001, ja muun ohella sen jälkeen laaditussa vaihemaakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Niin ikään asemakaavan muutosta hyväksyttäessä laadittavana olleessa yleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu asuintoimintoja. Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen on tältä osin myös tutkittu vireillä olevan yleiskaavan selvitysten perusteella. Hallinto-oikeus katsoo, että yleiskaava on asemakaavaa muutettaessa ollut ilmeisen vanhentunut ja siitä poikkeamiseen on ollut perusteltu syy. Asemakaavan muutos tarkoittaa sitä, että oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettua kerrostaloasumisen aluetta on olemassa olevan katuverkoston rajaamalla alueella laajennettu erityisaluetta vastaavasti pienentäen maankäytön tarpeiden tältä osin muututtua.

Asemakaavan on tällä perusteella katsottava myös sopeutuvan yleiskaavan kokonaisuuteen.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavassa on annettu yleismääräyksiä koskien vaihtelevaa korttelirakennetta ja kaupunkikuvaa. Pientaloalueen lähistöön on asemakaavassa osoitettu myös puistoja, mikä osaltaan luo väljyyttä alueelle. Lisäksi lähimpänä Puistomäen pientaloaluetta olevan korttelin 14 ja pientaloalueen välissä olevan Rykmentintien molemmin puolin on osoitettu puurivistö lieventämään maisemakuvan muutosta. Vaikka asemakaavamuutoksen toteuttaminen muuttaa alueen kaupunkikuvaa ja ympäristöä, eivät viereisen pientaloalueen ominaispiirteet kaavamuutoksen johdosta kuitenkaan olennaisesti muutu. Edellä lausuttu huomioon ottaen kaavamuutoksessa on laissa edellytetyin tavoin otettu huomioon rakennetun ympäristön vaalimista koskeva sisältövaatimus.

Hallinto-oikeuden mukaan se, että kaavan myötä alueelle tulee lisää asukkaita tai että kerrostalot varjostavat selvityksistä ilmenevällä tavalla vähäisesti läheisiä pientaloja tai tontteja, ei sellaisenaan merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Selvitykset eivät ole myöskään osoittaneet ilmanlaadun merkittävää heikentymistä. Lisääntyvää melua koskevien selvitysten perusteella kaavassa on määrätty läheisen pientaloalueen päivämelutasoa koskevista rajoituksista. Selvitysten perusteella kaava-alueen maaperän rakennettavuuteen liittyy haasteita, minkä vuoksi rakentaminen on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti, jotta vältetään painumariski lähialueiden maavaraisesti perustetuille rakenteille. Rakentamisen tarkempi toteuttamistapa kuuluu kuitenkin myöhemmässä rakentamis- ja toteutusvaiheessa arvioitavaksi, eikä asemakaavan voida tällaisen mahdollisen riskin perusteella katsoa merkitsevän maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myöskään kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon tai asumisviihtyisyyteen ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kohtuuton haitta.

Saadun selvityksen perusteella alueen kokonaisliikennemäärät lisääntyvät kaavamuutoksen vuoksi, mikä heikentää liikenteen sujuvuutta etenkin ruuhka-aikoina. Hallinto-oikeus toteaa, että alue sijaitsee kuitenkin suhteellisen lähellä Turun keskustaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Mainituilla perusteilla asemakaavamuutos luo edellytykset liikenteen järjestämiselle asemakaavan sisältövaatimuksissa edelletyllä tavalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 31.5.2023​

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.