Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta19130.05.20233

5661-2019 (10 02 03, 02 08 00, 03.04)

Asemakaavanmuutos- ja tonttijakoehdotus; Ferry Terminal Turku, Satama, Iso-Heikkilä ja Pahaniemi (os. Juhana Herttuan puistokatu) (8/2019)

Tiivistelmä:

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laivaliikenteen yhteisterminaalin rakentaminen ja matkustajaraiteen siirtäminen sekä kehittää liikennejärjestelyjä ja satama-alueen toimintaa. Päämääränä on, että sataman maankäytön tehostaminen vapauttaa kaupunkikehitykseen uusia kiinnostavia alueita muun muassa Turun linnan ympäristössä Aurajoen varrella. Kaava-alueen toteuttamisesta aiheutuvien infrakustannuksien vaihteluväliksi on arvioitu 29-54 miljoonaa euroa (alv 0 %). Katuja ja suojaviheralueita koskeva kustannusarvio esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä. Arvioon ei sisälly satama-alueen eikä uuden satamaraiteen kustannuksia.

Kylk § 191

Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Satu Tiainen ja kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski 24.5.2023:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus -palvelualueen kaavoitus on laatinut 13.4.2023 päivätyn, 24.5.2023 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Sataman, Pahaniemen ja Iso-Heikkilän kaupunginosiin. Kaavanmuutosalueeseen kuuluvat Sataman kaupunginosassa suuri osa sataman itäisestä alueesta, kortteli 5 (Juhana Herttuan puistokatu 25–27 / Satamakatu 18), osa korttelin 15 tontista 3 eli Vapaavaraston tontista, kapeat kaistaleet korttelista 4 (makasiinikorttelin pysäköintialue) ja Juhana Herttuan puistosta, osa Linnanaukon vesialueesta, Kuljetuskatu sekä osia muista nykyisen asemakaavan katualueista. Iso-Heikkilän kaupunginosassa alueeseen kuuluu pieni osa korttelista 43 (Huolintakatu 5). Pahaniemen kaupunginosassa kaavanmuutosalueeseen sisältyvät osa Pansiontiestä sekä Vientiväylä ja Tuontikadun ja rautatiealueen osat, jotka ovat nykyisessä asemakaavassa samaa katualuetta Pansiontien kanssa.

Nykytilanne ja muut lähialueen suunnitelmat

Kaavanmuutosalueen pinta-ala on noin 61,8 ha, josta noin 22,1 ha on vesialuetta. Alueella sijaitsee satamaan liittyviä toimintoja: Tallink Silja Oy:n laivaterminaali liikennekenttineen sekä varasto- ja toimistorakennuksia. Satama on aidattu kansainvälisen ISPS-turvallisuuskoodin vuoksi. Lisäksi alueeseen kuuluu katualueita, pysäköintialueita ja osa Linnanaukon vesialueesta. Osoitteessa Linnankatu 87 oleva jugendpientalo on asuin- ja toimistokäytössä.

Alueen lähellä sijaitsevat Viking Line Abp:n laivaterminaali ja Turun linna. Linnaa ja linnan makasiineja ympäröivät puistoalueet ulottuvat kaavanmuutosalueen reunalle. Noin 9 m leveä kaistale makasiinikorttelissa olevasta Juhana Herttuan puistosta on kaavanmuutosalueen puolella.

Turun linna lähiympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja kansalliseen kaupunkipuistoon, jotka ulottuvat osittain kaavanmuutosalueelle. Kaavanmuutosalueen lähellä sijaitsee myös toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue.

Kolmas lähiseudun kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on Ruissalo, joka sekin muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Valtaosa Ruissalosta on Natura 2000 -verkoston luonnonsuojelualuetta ja Turun kansallista kaupunkipuistoa. Ruissalo kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.

​Kaavanmuutosalueen omistaa Turun kaupunki, mutta suurin osa siitä on vuokrattu muiden tahojen käyttöön, muun muassa Turun Satama Oy:lle.

​Vuonna 2020 Turun kaupunki järjesti kansainvälisen ideakilpailun Linnanniemen alueen suunnittelusta. Tarkoituksena oli löytää Turun linnan ympäristöön ja Aurajokisuun länsirannalle monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja sekä kattava kokonaisidea, jonka pohjalta voidaan määrittää kaupunkikuvallisia ja sisällöllisiä tavoitteita. Kilpailualue sijaitsi Ferry Terminal Turku -kaavanmuutosalueen eteläpuolella, ja siihen kuului myös osia kaavanmuutosalueesta. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto After Partyn ja Sitowisen ehdotus nimeltä ”Kolme palaa”, jossa alueelle esitetään muun muassa puisto, palvelu-, liike- ja työtiloja, asuntoja sekä Historian ja tulevaisuuden museo. Voittaneen kilpailuehdotuksen perusteella kaupunki valmistelee asemakaavanmuutosta, jonka työnimi on Historian ja tulevaisuuden museo ja kaavatunnus 6/2021.

​Turun Satama Oy järjesti yhteisterminaalin suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun viidelle suunnitteluryhmälle. 24.5.2022 voittajaksi julistettiin PES-Arkkitehdit Oy:n kilpailuehdotus ORIGAMI. Voiton jälkeen PES-Arkkitehdit on kehittänyt suunnitelmaa ja osallistunut kaavanmuutoksen valmisteluun.

Kaavanmuutosalueen nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat.

Asemakaavan kuvaus

Kaavaehdotus perustuu WSP:n, Sitowisen ja Rambollin liikennesuunnitelmiin, Rambollin satamakenttäsuunnitelmaan, PES-Arkkitehdit Oy:n terminaalisuunnitelmaan, joka pohjautuu kilpailuvoittoon, sekä After Partyn ja SHY:n maankäyttösuunnitelmaan. Ehdotuksessa suuri osa kaavanmuutosalueesta säilyy satama-alueena (LS-1 ja LS-2). Matkustajasatamaa varten tarkoitetun LS-1-alueen rakennusoikeudeksi on merkitty 30​ 000 kerrosneliömetriä (k-m2) ja rahtisatamana säilyvän LS-2-alueen rakennusoikeudeksi 3​ 000 k-m2.

​Uuden henkilöliikenneterminaalin saa ehdotuksen mukaan sijoittaa nykyisen Tallink Siljan terminaalin koillispuolelle. Siljan nykyiselle terminaalille ei merkitä kaavassa rakennusalaa. Tarkoituksena, että se puretaan, samoin kuin suurin osa muista kaavanmuutosalueen rakennuksista.

Nykyisessä asemakaavassa rakennusten suurin sallittu korkeus on matkustajasataman eteläosassa +13,46 m merenpinnasta. Korkeutta joudutaan nostamaan, jotta terminaalista ja laivaan johtavista matkustajasilloista saadaan tarpeeksi korkeat. Kaavaehdotuksessa uuden terminaalin vesikatto saa pääosin olla enintään 20,0 m merenpinnan yläpuolella. Silloin se ei kaukaa katsottuna peitä taakseen maamerkkirakennuksia, kuten Turun linnaa.

Yksi kaavanmuutoksen tavoitteista on, että matkustajaraide voitaisiin siirtää tulemaan satama-alueelle pohjoisesta eli samalta suunnalta kuin nykyiset tavararaiteet. Kaavaehdotuksessa uudelle raiteelle osoitetaan rautatiealue (LR), joka likimain myötäilee nykyisen satamakentän itäreunaa. Sen viereen on esitetty uusi Vientikatu-niminen katu, jota pitkin voi ajaa matkustajasataman liikennekentälle. Tarkoituksena on, että kadun reunalle tehdään kävely- ja pyöräilyreitti lyhentämään kävelymatkaa keskustasta Ruissaloon. Kaavaehdotuksessa reitti ylittää matkustajaraiteen tasoristeyksenä ja jatkuu raiteen itäpuolella etelään kohti Linnanniemeä.

Katualueiden linjauksia ja rajoja muutetaan kaavanmuutosalueen eteläosassa. Satamakatua levennetään, jotta olisi tarpeeksi tilaa uusille ajokaistoille, pyöräteille ja raitiotielle. Linnankadun länsiosa on nykyisessä kaavassa sataman liikennealuetta. Kaavaehdotuksessa se merkitään katualueeksi. Kadun linjausta muutetaan niin, että se kääntyy luoteeseen kohti uuden terminaalin sisäänkäyntiä ja sen jälkeen lounaaseen terminaalin julkisivun suuntaisesti.

Kaavaan merkitään myös olemassa olevat Tuontikatu, Tuontiväylä ja Vientiväylä. Tuontiväylän linjausta muutetaan vähäisesti siten, että kadun itäpää on nykyistä etelämpänä, jotta liittymä satamaan johtavalle Vientikadulle saadaan sujuvaksi.

Uuden laivaterminaalin itäpuolelle osoitetaan neljä korttelia. Niihin saa sijoittaa asuin-, liike- ja toimistotiloja, yhteensä enintään 17​ 825 k-m2, sekä 35​ 000 k-m2:n kokoisen pysäköintilaitoksen. Rakennusten korkeus vaihtelee yhdestä neljään kerrokseen. Niissä voi olla asuintiloja enintään noin 6​ 925 k-m2, mikä tarkoittaisi noin 140 asukasta. Asuntojen rakentamista satamakentän reunalle ei sallita, jotta sataman melu ja valaistus eivät häiritsisi asukkaita. Asuinrakennuksia saa rakentaa AL-1-korttelialueelle vasta kun asumista melulta suojaava liikerakentaminen on toteutettu satamakentän puolelle.​

​Liike- ja palvelutilojen määrää rajoitetaan, koska niiden suuri keskittymä voisi aiheuttaa liikenneruuhkia. Muita kuin hotellikäytössä olevia liike- ja palvelutiloja saa olla terminaalin ja pysäköintilaitoksen väliin rakennettavissa asuin-, liike- ja toimistotaloissa enintään 3 000 k-m2. Lisäksi saa rakentaa liiketiloja pysäköintilaitokseen, matkustajasatama-alueelle ja Linnankatu 87:n vanhaan jugendtaloon, joka esitetään kaavaehdotuksessa suojeltavaksi.

​Yhteensä kaavanmuutosalueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 86 951 k-m2. Siihen sisältyy myös Linnankatu 87:n suojeltava rakennus, jonka kerrosala on noin 230 k-m2. Korttelien ja kaavanmuutosalueeseen kuuluvan vapaavarastokorttelin osan rakentamistehokkuudet vaihtelevat välillä 0,04–3,44, ja tehokkuuksien keskiarvo on 1,69.​

​Uuden rakennusoikeuden määrää ei voi helposti verrata nykyiseen kaavaan, koska siinä ei määritellä sataman liikennealueiden rakennusoikeutta. Nykyisen kaavan muilla alueilla on rakennusoikeutta yhteensä noin 76 298 k-m2, kun rakennusten yhden kerroksen korkeudeksi oletetaan 3 m. Kantakartan ja Turun kaupungin paikkatietojen perusteella sataman liikennealueille (LS) toteutettujen rakennusten kerrosala on noin 34 350 k-m2. Jos sataman liikennealueiden nykyinen rakennusoikeus määritetään sinne toteutettujen rakennusten nykyisen kerrosalan mukaan, kaavanmuutosalueen rakennusoikeus pienenee noin 23 700​ k-m2. Käytännössä muutos on kuitenkin pienempi, koska teollisuus- ja varastorakennusten kerroskorkeus on yleensä suurempi kuin 3 m.

​Kaavanmuutoksen yhteydessä tehdään sitovat tonttijaot, joilla muodostetaan Sataman kaupunginosaan kuusi uutta tonttia: 5.-1, 34.-1, 38.-1, 39.-1, 40.-1 ja 41.-1. Tonttien rakennusoikeudet vaihtelevat välillä 15 k-m2 - 35​ 000 k-m2, tonttien koot välillä 54 m2​ - 10​ 168 m2 ja tonttitehokkuudet välillä 0,18–3,44. Tonttitehokkuuksien keskiarvo on 3,01. Sataman kaupunginosan kortteleille 15, 35–37 ja 42 laaditaan erilliset tonttijaot kaavan valmistumisen jälkeen.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on tehnyt satama-alueen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen kehittämisestä kaksi aiesopimusta Turun Satama Oy:n, Viking Line Abp:n ja Tallink Silja Oy:n kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimukset 20.8.2018 § 313 ja 17.12.2018 § 525.

​Kaavoitus käynnistyi, kun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.6.2019 § 284 asemakaavanmuutoksen tavoitteet. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on tiedotettu vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa. Siitä ilmoitettiin myös kuulutuksella.

​Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen versio on päivätty 13.6.2019. Sitä päivitettiin neljä kertaa (9.12.2019, 5.1.2021, 8.9.2022 ja 4.4.2023) ja 13.4.2023 lisättiin tieto yleisötilaisuudesta. Päivitykset johtuivat muutoksista kaava-alueen rajaukseen. Tammikuussa 2021 ja syyskuussa 2022 muutettiin myös kaavanmuutoksen tavoitteita.

​Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tavoitteiden ensimmäiset muutokset 19.1.2021 § 16. Kaupunginhallitus otti lautakunnan päätöksen käsiteltäväkseen 1.2.2021 § 45 ja päätti hyväksyä sen 1.3.2021 § 96. Vuonna 2022 tehdyt muutokset kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 13.9.2022 § 337.

​Kaavoitus, Turkuseura ja Turun Satama Oy järjestivät 26.5.2021 yleisötilaisuuden, jossa kaavoitusarkkitehti esitteli alustavan kaavaluonnoksen ja kertoi kaavanmuutoksen lähtökohdista. Yleisötilaisuuden muistio on vuorovaikutusraportin liitteenä.

​Ennen kaavaluonnoksen hyväksymistä kirjallisia mielipiteitä saapui yhteensä 28. Lisäksi Turun museokeskus antoi lausunnon 28.9.2021. Mielipiteiden ja lausunnon pääkohdat sekä kaavoituksen vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin (oheismateriaali 3), kuten myös myöhempien vaiheiden lausunnot ja mielipiteet vastineineen.

​Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 9.11.2021 § 434. Samalla muutettiin vähäisesti kaavanmuutosalueen rajausta ja tarkennettiin arviota terminaalin valmistumisajasta.

​Pian hyväksymisen jälkeen saatiin 10 mielipidettä. Lisäksi Turun museokeskus antoi 17.2.2022 lausunnon siitä, että tarvitaan meriarkeologinen selvitys, ja 17.6.2022 lausunnon selvityksen tuloksista.

​Syyskuussa 2022 kaavanmuutosaluetta laajennettiin kaupunginhallituksen 6.6.2022 (§ 269) tekemän satamaraidetta koskevan periaatepäätöksen perusteella. Sitowise vertaili keväällä 2022 valmistuneessa selvityksessä eri vaihtoehtoja satamaan johtavan matkustajaraiteen linjaukselle, ja selvityksen perusteella kaupunginhallitus päätti valita suunnittelun lähtökohdaksi vaihtoehdon, jossa raide tulee matkustajasatamaan pohjoisesta Pahaniemensillan suunnalta. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tavoitteiden muutokset 13.9.2022 § 337.

​Osallistumis- ja arviointisuunnitelman neljäs versio lähetettiin osallisille syyskuussa 2022. Sen perusteella saatiin 9 mielipidettä.

​Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.4.–16.5.2023. Siitä saapui neljä muistutusta: kaksi Tuontiväylän varrella toimivilta polttoaineidenjakeluyrityksiltä, yksi Telikatu 9:ssä toimivilta yrityksiltä ja yksi yksityishenkilöltä. Yritykset toivovat muun muassa, että kaavanmuutosalueen suunnittelussa huomioidaan niiden liikenteen toimivuus, sujuvuus ja turvallisuus ja että kaavaehdotuksen suojaviheralueella sallitaan myös polttoaineiden jakeluasemien tarvitsemat maanpäälliset rakenteet ja laitteet. Yksityishenkilön mielestä sataman asemakaavan pitää olla mahdollisimman joustava ja asuntoja ei tule sijoittaa sataman lähelle. Hän toteaa myös, että olisi parempi siirtää matkustajasatama Pansioon, jotta ruoppaustarve vähenisi ja sataman ympäristölle aiheuttamat haitat olisivat vähäisempiä.

​Nähtävilläoloaikana kaavoitus esitteli kaavaehdotusta yleisötilaisuudessa 26.4.2023 yhdessä Turun Satama Oy:n ja Turkuseuran kanssa. Yleisötilaisuuden muistio on liitteenä vuorovaikutusraportin lopussa.

​Samaan aikaan nähtävillä olon kanssa pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnon lähettivät Turku Energia Sähköverkot Oy, Turun museokeskus, Turun Vesihuolto Oy, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto ja Väylävirasto. Traficom ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

​Lausunnot ja muistutukset vastineineen on koottu vuorovaikutusraporttiin.

Muutokset kaavaehdotukseen

​Kaavaehdotusta muutettiin lausuntojen, muistutusten ja ehdotuksesta saatujen muiden kommenttien perusteella. Rautatiealuetta (LR) levennettiin ja suoristettiin, jotta raidelinjaus vastaisi paremmin Väyläviraston teettämää alustaa suunnitelmaa ja jotta raiteen suunnittelulle jäisi enemmän liikkumavaraa.

​Raiteen suoristaminen aiheutti vähäisiä laajennuksia kaavanmuutosalueeseen Latokarinkadun, Huolintakadun ja osoitteessa Huolintakatu 5 sijaitsevan korttelin kohdalla. Kaavanmuutosalueen raja siirtyi siellä enimmillään noin 7,5 metriä.

​Lisäksi kaava-aluetta laajennettiin Tuontikadun eteläpuolella olevan polttoaineiden jakeluaseman kohdalla, jotta kaavaraja myötäilisi vapaavarastoalueen aitaa. Kaavoitus on ilmoittanut aluerajauksen muutoksista Vapaavarastolle ja osoitteessa Huolintakatu 5 sijaitsevan tontin omistajalle, joiden vuokraamia alueita muutokset koskevat.

​Kaavanmuutosalue pieneni Telikatu 9:n kohdalla sekä Tuontiväylän ja Tuontikadun risteyksessä. Kyseisissä paikoissa kavennettiin katualueita Telikatu 9:n yritysten ja Vapaavaraston pyynnöstä. Telikatu 9:n itäpuolelle esitetty uusi ajoreitti muutettiin katualueesta satama-alueeksi (LS-1).

​Lisäksi tehtiin pieniä muutoksia muihin katu-, liikenne- ja korttelialueiden rajoihin sekä korjauksia kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin. Rautatiealueen leventämisen vuoksi täytyi kaventaa itäisempää asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-1-korttelia 35) 3 metrillä ja poistaa sijainniltaan ohjeellinen uusi puurivi Kuljetuskadun varrelta.

​Satama-alueen (LS-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiden (ET-1 ja ET-2), suojaviheralueen (EV-1), voimajohtoalueen sekä vedenalaisten kulttuuriperintökohteiden (sm-1 ja s-1) kaavamääräyksiä muutettiin muistutusten, Turun museokeskuksen ja Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausuntojen ja yleisötilaisuudessa saadun kommentin perusteella. Turku Energian lausunnon perusteella tehtiin muutoksia myös yleisten kaavamääräysten kohtaan Johdot ja kunnallistekniikka ja lisättiin sijainniltaan ohjeellinen johtoalue Huolintakadun länsipuolelle.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt muutokset ovat niin vähäisiä, että niiden johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Infrakustannukset ja kaavatalous

Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 13.2.2023 § 32) mukaan mikäli kustannusarvio perustuu hankeosalaskentaan, hyväksytään asemakaavan hyväksymisen yhteydessä kaava-alueen infran kustannusarvion vaihteluväli. Asemakaavan infran kustannusarvio hyväksytään kaupunginvaltuustossa kustannusarvion tai sen vaihteluvälin keskiarvon ollessa yli 10 miljoonaa euroa.

Kaava-alueen yleisten alueiden (katujen ja suojaviheralueiden) infran kustannusarvion vaihteluväli on 20–38 miljoonaa euroa (alv 0 %), ja kaava-alueen toteuttamisen edellyttämien ulkopuolisten alueiden kustannusarvion vaihteluväli on 9–16 miljoonaa euroa (alv 0 %), yhteensä 29–54 miljoonaa euroa (alv 0 %).​ Investointiohjelmassa lukuna käytetään vaihteluvälin keskiarvoa, eli 41,5 miljoonaa euroa. Kustannusarviot perustuvat hankeosalaskentaan, joka on tehty hankkeesta tässä vaiheessa, ja hanketiedon määrän vaikutus vaihteluväliin on arvioitu. Kustannuksia arvioitaessa on käytetty maanrakennuskustannusindeksin pistelukua 129,35 (2015=100, helmikuu 2022). Hankkeen kustannusarviot tulevat tarkentumaan infran suunnittelun edetessä ja tarkentuessa. Arvio ei sisällä satamaraiteen rakentamisen ja rakennusten purkamisen kustannuksia, kaikkia vesihuollon rakentamisen ja johtosiirtojen kustannuksia​ eikä mahdollisesta maa-alueiden myymisestä saatavia tuottoja. Asuin-toimisto- ja liikerakennuskortteleista (AL-1 ja K-1) saataviksi tuotoiksi on arvioitu noin 6-7,5 miljoonaa euroa.

Kaavan toteuttaminen edellyttää myös satama-alueen infran toteuttamista. Käsitellessään Ferry Terminal Turku - hankkeen rahoitusjärjestelyjen muuttamista kaupunginvaltuusto 13.2.2023 § 28 päätti, että yhteisterminaalihankkeen investointikustannuksista 77,2 miljoonaa euroa kohdennetaan emokaupungin investointiohjelman kautta ja että kaupunki varaa vuoden 2024 talousarviossa investointiohjelmaan rahoitusjärjestelyjen edellyttämät määrärahat jaksotettavaksi taloussuunnitelmakaudelle Ferry Terminal Turku -investoinnin rakentumista vastaavasti. Turun Satama Oy maksaa investoinnin korotettuna maanvuokrana emokaupungille. Satamayhtiö toteuttaa emokaupungin investointiohjelmaan varatulla 77,2 miljoonan euron määrärahalla suunnitelmanmukaiset lauttapaikkojen laiturirakennelmat ja satamakenttään tarvittavat muutokset sekä ramppien ja matkustajakäytävien perustukset. Satamakentän maanrakentamisen yhteydessä ko. määrärahalla toteutetaan myös tarvittavat johto- ja kaapelointityöt ja mahdollisesti tarvittavat siirtymärakenteet ja pohjanvahvistukset.

​Edellä mainittujen kustannusten lisäksi on alustavasti arvioitu, että satamaraiteen kustannus on noin 18,1 miljoonaa euroa, mihin eivät sisälly poistoputken huomiointi, johtosiirrot ja paalulaatta. Satamaraiteesta aiheutuvat kustannukset ja kustannusjako tarkentuvat, kun raiteen hankeselvitys on valmis.

Seuraava vaihe

Asemakaavaehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta tarvita.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1​Kartta Ferry Terminal Turku

Liite 2​Vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1​Selostus Ferry Terminal Turku

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Ferry Terminal Turku

Oheismateriaali 3​Vuorovaikutusraportti 13.4.2023, muutettu 24.5.2023

Oheismateriaali 4​OAS- ja luonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 5​Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 6​Yksityishenkilön muistutus 13.5.2023

Oheismateriaali 7​Kiinteistö Oy Monimakasiinin, Oy Monihuolinta-Multisped Ab:n ja Oy Monico Ab:n muistutus 15.5.2023

Oheismateriaali 8​St1:n muistutus 15.5.2023

Oheismateriaali 9​Neste Markkinointi Oy:n muistutus 16.5.2023

Laaditut selvitykset ja raportit,​ www.turku.fi/kaavahaku

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 2) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 13.4.2023 päivätty ja 24.5.2023 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Ferry Terminal Turku esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: 061 (SATAMA) 5.-1, 34.-1, 38.-1, 39.-1, 40.-1 ja 41.-1.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Ferry Terminal Turku -asemakaavan toteuttamisen yleisten alueiden kustannusarvion vaihteluväliksi hyväksytään 29–54 miljoonaa euroa (alv 0 %).

PäätösAsia pantiin pöydälle Jakobssonin Harjuniemen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Bergström ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sihteerinä tämän asian kohdalla toimi valvontalakimies Esa Mettälä.


Liitteet:

Kylk § 191
Liite 1:Kartta Ferry Terminal Turku
Liite 2:Vastineet muistutuksiin