Kaupunkiympäristö, kaupunkirakentaminen, kunnossapitopäällikkö Mari Helin 28.3.2023:

Turun viheralueiden ja katuviheralueiden pinta-ala on yhteensä 3154 ha joista 954 ha on niittyjä ja 329 ha rakennettuja viheralueita. Rakennettujen viheralueiden nurmikoiden pinta-ala on 278 ha. Lisäksi viime vuosien aikana Turussa on lisätty kukkivien maisemapeltojen määrää.​

Niittyjen kunnossapitoluokitus jakautuu seuraavasti:​

• A1 kerran kasvukaudessa niitettävä ja niittojätteen pois korjaus maaperän köyhdyttämiseksi 8 ha.
• A2 kolme kertaa kasvukaudessa niitettävät niittyalueet 23 ha.
• A3 kerran kasvukaudessa leikattavat niittyalueet 68 ha.
• A4 Suurin osa niittyalueista on avoimina pidettäviä niittyjä 452 ha, joiden hoito on ainoastaan vesakon poisto.
• A5 Maisemapeltoja hoidetaan viljelysmaina 403 ha.​

Niittoaikoja on tarkasteltu ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa, tavoitteena saada optimaalinen niittoaika, jolla varmistetaan lajiston monipuolistuminen. Edellisten lisäksi pientareita ja risteysalueita leikataan liikenneturvallisuuden takia.

​Valmisteilla olevassa LUMO-ohjelmassa määritellään toimenpiteitä, joilla luonnon monimuotoisuutta saadaan turvattua ja lisättyä myös niityillä. Kunnossapitoluokitusta on täydennetty määrittelemällä luonnonsuojelullisesti arvokkaita niittyalueita. Kallioketoalueiden raivaamiseen on saatu Ympäristöministeriön Helmi-keto rahoitusta. Näitä alueita raivataan umpeen kasvamisen estämiseksi, jotta luontaisen niittylajiston elinolosuhteen säilyvät ja lajisto saadaan lisääntymään. Helmi-ketokohteiden jatkohoidolle tarvitaan erillinen rahoitus ja niille tehdään kohdekohtaiset hoitosuunnitelmat ja niiden kehittymistä seurataan.​

Nurmikoiden niityiksi muuttamista on asukkaiden taholta toivottu useissa palautteissa ja aloitteissa. LUMO-ohjelman Kerro Kantasi kyselyn vastauksissa on myös esitetty niittyjen lisäämistä.​

Kokeilu nurmikoiden siirtämisestä niittyalueiden hoitotasolle on kuitenkin haastavaa. Turun maaperä on suurelta osin vanhaa merenpohjaa. Se on savista, hyvin vettä pidättävää ja ravinnepitoista. Maaperässä menestyy parhaiten erilaiset heinä- ja putkilokasvit, voikukka ja ohdakkeet. Suurin osa ketokasveista viihtyy vain ravinneköyhässä ja vettä läpäisevässä maaperässä. Nurmikon tai niityn niittämättä jättäminen ja näin kedon aikaankaan saaminen onnistuu vain kuvilla ja paahteisilla alueilla. Niittykokeiluun on valittu erityyppisiä ja myös maaperältään erilaisia alueita, joiden lajistomuutoksia ja kehittymistä seurataan tulevina kasvukausina. Kokemusten pohjalta valmistellaan uusia kohteita.

​Niityn perustaminen saviseen maaperään vaatii kasvualustan vaihtamisen ja alkuvuosina intensiivistä ei toivottujen lajien kitkentää (mm pujot, savikat ohdakkeet), jotta kylvetyt ketokasvit pääsevät kasvuun. Niityn perustamiskustannukset ja alkuvuosien hoitokustannukset ovat suuria ja kustannussäästö muutoksesta tulee vasta pitkällä aikavälillä. Niittyjen perustamiseen on varauduttu talousarviossa 2023, arvio niittyjen perustamiskustannuksiksi on 120​ 000 euroa. Maaperästä ja paikasta riippuen kahden – viiden vuoden kunnossapitokulut vastaavat rakennettujen viheralueiden neliöhintoja.​

Nurmesta niityksi kokeilun tavoitteet​

Tulevalla kasvukaudella kokeillaan osassa kohteissa nurmikon muuttamista niityksi, jossa leikkuukertoja on kasvukauden aikana kolmeen kertaa. Ne nurmialueet, joiden maaperän arvioidaan olevan hieman köyhempää ja kuivempaa muutetaan niityiksi, jotka leikataan kerran kasvukaudessa. Kaikissa kohteissa seurataan luontaisen lajiston kehittymistä. Lisäksi perustetaan muutamia pienehköjä nurmialueita uusniityksi. Niityn perustamisessa kokeillaan erilaisia perustamisvaihtoehtoja ja hyödynnetään kasvualustassa mahdollisuuksien mukaan leikkipaikoilta poistettuja turvasoria ja leikkihiekkoja. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta kevyenliikenteenväyliltä kerätyn hiekoitushiekan käyttämisestä kasvualustassa.​

A1 arvoniityiksi muutettavat nurmet​

Kokeilukohteet ovat luonnostaan suhteellisen kuivia ja aurinkoisia paikkoja. Kokeilukohteet sijaitsevat puisto- ja katuviheralueilla. Alueet niitetään elokuun lopussa ja niittojäte korjataan pois. Tarvittaessa ei toivottuja kasvilajeja niitetään/kitketään. Tavoitteena on kasvuolosuhteiden mukainen niitty, jonka lajisto leviää ja kehittyy luontaisesti

​A2 käyttöniityiksi muutettavat nurmet

​Kokeilukohteet ovat suhteellisen reheviä paikkoja ja ne sijaitsevat lähinnä katuviheralueilla, joissa pitkästä kasvustosta ei aiheudu liikenteelle turvallisuusriskiä. Alueet murskataan kolme kertaa kasvukauden aikana (kesä-, heinä- ja elokuu), kasvijätettä ei kerätä pois. Tavoitteena kasvuolosuhteiden mukaisen lajiston lisääminen luontaisesti

​Uusniityt

​Muutamia nurmikohteita perustetaan uudelleen ns. uusniityiksi. Kokeilukohteet ovat aurinkoisia ja kuivahkoja puisto- ja katuviheralueita. Perustamisessa kokeillaan erilaisia perustamisvaihtoehtoja. Kohteet kylvetään yksi- ja monivuotisia luonnonkasveja kotimaisella luonnonkasvisiemenellä sekä muutamiin kohteisiin istutetaan lisäksi monivuotisten luonnonkasvien pikkutaimia. Rikkakasvit kitketään vähintään kaksi kertaa kasvukaudella. Alueet niitetään kerran elokuun lopussa. Kohdekohtaisesti arvioidaan niittojätteen poiston tarpeellisuus. Tavoitteena on saada kokemusta erilaisista niittyjen perustamisvaihtoehdoista ja lisätä monimuotoisia kukkivia niittyjä kustannustehokkaasti.​

Nurmien muuttaminen niityiksi lisää köyhdytettävillä niittykohteilla sekä uusniityillä käsin tehtävän työn määrää, joten kustannussäästöjä ei niittyjen nurmettamiskokeilulla saada.​

Kokeilukohteiden lajistomuutoksia ja kehittymistä seurataan tulevina kasvukausina vähintään kolmen vuoden ajan.

Kokeilun pohjalta arvioidaan, jatketaanko kokeilua ja vakiinnutetaanko toimintatapa. Kokeilusta raportoidaan lautakunnalle kolmen kasvukauden jälkeen. Tarvittaessa lautakunnalle laaditaan väliraportti kokeilun tuloksista.

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:​

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä edellä kuvatun kokeilun muuttaa nurmia niityiksi sekä kokeiluun liittyvien uusniittyjen perustamisen.

Kokeilusta raportoidaan lautakunnalle kolmen kasvukauden jälkeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi Hellsten.​​​