Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, asemakaavapäällikkö Anri Linden, kunnossapitopäällikkö Mari Helin 21.3.2023:

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 12.12.2022 § 252 Turun kotouttamisohjelman 2022–2025. Samalla se päätti, että nyt hyväksyttävään ohjelmaan liittyen käynnistetään osallistava päivitystyö ja päivitetty kotouttamisohjelma tuodaan päätettäväksi kevätkauden 2023 aikana.

Turun kotouttamisohjelmassa kuvataan nykyiset palvelut ja nostetaan esiin tulossa olevat muutokset. Ohjelman tavoitteet rakennettiin ilmiöpohjaisesti Stiglitzin hyvinvointimallin mukaisesti kahdeksan eri hyvinvoinnin osatekijän mukaisesti: 1.Terveys, 2. Aineellinen hyvinvointi, 3. Osaaminen, 4. Työnteko ja työelämä, 5. Elinympäristö, 6. Sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, 7. Turvallisuus ja 8. Ääniyhteiskunnassa ja ympäristö.

Turun kotouttamisohjelman päivittämiseksi konsernihallinnon integraatiotoiminto pyytää lautakunnilta ja kaupungin muilta toimielimiltä lausuntoa, joissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota sekä ohjelman nykytilan kuvaukseen että toimenpiteisiin. Toimenpiteiden osalta voidaan esittää uusiakin toimenpiteitä.

​Lausuntoaika päättyy 31.3.2023 kello 16:00.

Lausunto

Turun kaupunkiympäristölautakunta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Turun kotouttamisohjelmasta 2022-2025. Lausunnossa otetaan pyydetysti kantaa nykytilaan ja toimenpiteisiin.

Nykytila

Ohjelmassa kuvataan Turun kaupungin palvelut maahanmuuttajille ja muunkielisille. Näitä ovat mm. konsernihallinnon maahanmuuttopalvelut, monikulttuuriset varhaiskasvatus sekä perusopetus, lukio-opetus, 2. asteen opetus, korkeakoulutus, opistot, työkokeilut, vapaa-ajan palvelut, asumis- ja muut maankäyttöpalvelut sekä yleisesti muut kaupunkikonsernin palvelut.

Toimenpiteet

Toimenpiteet on jaettu kahdeksan kohdan alle.

1. Terveys

• Terveyden edistäminen, joka sisältää liikunnan, kulttuurin ja muut henkistä ja fyysistä hyvinvointia parantavat harrastukset.
• Terveydentila, jonka vastuiden osalta otetaan huomioon hyvinvointialueuudistus.

2. Aineellinen hyvinvointi

• Objektiivinen aineellinen hyvinvointi, esimerkiksi tulotaso.
• Koettu aineellinen elintaso.

3. Osaaminen

• Suomen tai ruotsin kielen osaaminen sekä näitä vahvistavat kotoutumis- ja suomen kielen koulutukset.
• Kansainväliset opiskelijat.
• Oppimisen elinkaaret päivähoidosta korkeakoulutukseen ja vauvasta vaariin.
• Koulutussegregaatio (muunkielisten aliedustus joissakin koulutusmuodoissa).

4. Työnteko ja työelämä

• Työperäisen maahanmuuton helpottaminen.
• Muunkielisten työllisyyden edistäminen.
• Yritysten työvoiman saannin helpottaminen näiden ryhmien kautta.

5. Elinympäristö

• Asuminen ja asuntojen saaminen.
• Asuinalueiden segregaatio muunkielisten keskittyessä joillekin asuinalueille.

6. Sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet

• Yhdessä vietetty vapaa-aikaa.
• ​ Suomenkieliset ystävät vs. ”pyöriminen omissa porukoissa”.
• ​ Yksinäisyys.

7. Turvallisuus

• Yleinen turvallisuus.
• Syrjäytymisen ehkäisy.
• Asuinalueiden segregaation mahdolliset turvallisuushaasteet.
• Rasismi.

8. Ääni yhteiskunnassa ja ympäristö

• Yhteiskunnallinen osallisuus.
• Poliittinen vaikuttaminen.

​Lausunto

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudella on merkittävä rooli segregaation vähentämisessä, koska kaavoituksen kautta luodaan raamit, joiden puitteissa asuinalueita voidaan toteuttaa ja myös tontinluovutusehdoilla on suuri merkitys rakentuvien alueiden asuntokannan monipuolisuutta tavoiteltaessa. Ensisijaisesti käytössä olevilla keinoilla voidaan vaikuttaa uusien alueiden toteutumiseen ja ehkäistä segregaatiota ruokkivaa kehitystä. Olemassa olevilla alueilla havaittuun segregaatioon ja erityisesti sen vähentämiseen palvelukokonaisuuden käytössä olevat keinot eivät ole niin tehokkaita.

Kaupungin vuokrataloyhtiö TVT on avainasemassa maahanmuuttajien asumisasioissa, sillä valtaosa Turun maahanmuuttajataustaisista asukkaista asuu TVT:n asunnoissa. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on jo muutaman vuoden tehnyt määrätietoista yhteistyötä TVT:n kanssa, jotta TVT:n asuntokanta saataisiin jakautumaan tasaisemmin koko kaupungin alueella. Tässäkin yhteistyössä uudistuotannon kohdentaminen alueille, joilla TVT:n asuntokantaa ei ennestään ole, on helpompaa kuin olemassa olevan yliedustuksen purkaminen esim. vanhoista lähiöistä. Tämä on hidas tie ja vaatii yhteistyötä kiinteistön omistajien tai vuokramiesten kanssa. Rakennuksia voidaan toki purkaa ja kaavoja muuttaa mutta markkinaehtoisen kysynnän luominen jollekin alueelle ei tapahdu ainoastaan virkamiespäätöksin.

​Yleiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa yleisten alueiden valaistuksella ja kunnossapidolla sekä esim. asukasbudjetoinnin kautta tulevilla paikallisten asukkaiden toivomilla parannuksilla. Erityisesti asukasbudjetoinnin kautta tulevilla toimenpiteillä on usein myös paikallisia liikuntamahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä kohentavia vaikutuksia

Turku on lukuisissa tutkimuksissa todettu eniten segregoituneeksi Suomen suurista kaupungeista. Tämä on tosiasia ja erittäin suuri haaste ajatellen maahanmuuttajien kototumista. Ohjelman toimenpiteitä olisi syytä priorisoida myös merkittävyyden mukaan ja kaikki segregaation estämiseen ja havaitun segregaation vähentämiseen keskittyvät toimenpiteet ja niiden riittävä resursointi ovat ehdottomasti tärkeimmässä luokassa ja monet muista toimenpiteistä ovat alisteisia tai riippuvaisia tästä segregaatioproblematiikasta.

​Segregaation ehkäisyyn ja segregoituvien alueiden kehityskulun kääntämiseksi on joissakin suurissa kaupungeissa otettu käyttöön niin sanottu kaupunkiuudistusmalli, jossa kohdistetaan erityinen huomio valittuihin segregoituneisiin alueisiin kaikkien kaupungin palvelualueiden yhteistyönä. Kyseistä mallia voisi hyödyntää myös Turussa. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on mielellään mukana kaupunkiuudistushankkeissa, jos sellaisen mallin hyödyntämiseen päädytään.

​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on myös lausunut kotouttamisohjelmasta 15.3.2023 § 38 ja todennut siinä ansiokkaasti, että ohjelmassa ei vielä ole huomioitu liikkumista eikä joukkoliikennettä riittävällä tavalla, vaikka joukkoliikenteellä on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään edellä kuvatun lausunnon antamista. Ohjelmassa ei ole painotettu segregaation torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä riittävällä tavalla, vaikka segregaation estämisellä ja jo havaitun segregaatiokehityksen muuttamisella on keskeinen rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja kaikki muut toimenpiteet jäävät toisarvoisiksi, jos siinä ei onnistuta. ​

Liite 1​Turun kaupungin kotouttamisohjelma vuosille 2022-2025

Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Turun kotouttamisohjelmasta 2022-2025 edellä olevan lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että TVT:n tuotannon lisäksi huomioidaan asumisoikeus- ja aravatalojen tuotanto.

Kallion Toivarin kannattamana tekemä lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Ennen päätöksentekoa esittelijä tarkensi esitystekstin Lausunto-osan toisen kappaleen ensimmäistä lausetta seuraavasti:

"Kaupungin vuokrataloyhtiö TVT on avainasemassa maahanmuuttajien asumisasioissa, sillä merkittävä osa Turun maahanmuuttajataustaisista asukkaista asuu TVT:n asunnoissa."

Asian esitteli kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi.

​​​