Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Iiris Talvitie 22.3.2023:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus palvelualueen kaavoitus on laatinut 1.11.2022 päivätyn ja 3.3.2023 lausuntojen ja muistutuksen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen. Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu Turun kaupungin aloitteeseen.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on päivittää vanhentuneet asemakaavat. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyminen varmistetaan ja tonttirajat tarkistetaan vastaamaan nykyistä rakennuskantaa. Lisäksi mahdollistetaan pienimuotoinen lisärakentaminen. Nummenpakan koulun ja Katariinan koulun laajennustarpeet huomioidaan ja koulujen piha-alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta pyritään parantamaan vähentämällä läpiajoa koulutontteja halkovalla Papinkadulla.

Asemakaavanmuutoksen kuvaus

Noin puolet suunnittelualueesta sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) ja Turun kansalliseen kaupunkipuistoon, millä on ollut keskeinen vaikutus kaavaratkaisuihin. Voimassa olevat asemakaavat eivät turvaa arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä.

Kulttuuriympäristö ja luontoarvot

RKY-alueeseen sisältyvä alue on osoitettu merkinnällä RKY ja kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämisestä on annettu määräyksiä. Kaikki kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kantatilakokonaisuuteen kuuluvat tontit on osoitettu korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Niistä asuinkäytössä olevat tontit on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1/s/sm ja AO-2/s) ja seurakuntayhtymän omistuksessa olevat tontit kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK/s). Lähes kaikki kantatilarakennukset (14 kpl) on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojeltaviksi rakennuksiksi sr-2.

Pappilanmäen ympäristössä sijaitsee Kirkkomäen kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen rajaus on osoitettu merkinnällä sm-1 ja sen säilyminen on turvattu määräyksillä. Muinaisjäännöksiä on todennäköisesti myös tutkitun alueen (em. rajaus) ulkopuolella. Kaavaehdotuksessa muinaismuistoalue SM-1 ulottuu pohjoispuolella muinaisjäännöksen rajausta laajemmalle. Muinaismuistoaluetta velvoittavat samat määräykset kuin alueen osaa sm-1. Muu kulttuuriperintökohde kylänpaikka on osoitettu sijaitsevan AO-1/s/sm sekä YK/s korttelialueilla kortteleissa 23 ja 123. Tämä on huomioitu omana yleisenä määräyksenään kaavakartassa.

Hautausmaan huoltokäytössä oleva alue on osoitettu hautausmaa-aluetta palvelevien huoltorakennusten ja -toimintojen alueeksi EH-1. Varsinais-Suomen museokeskus on todennut, että EH-alueen muinaismuistot on tutkittu niin hyvin, että aiempi /sm-merkintä voidaan poistaa. Rakennusalaa pienennettiin siten, että se kattaa vain olemassa olevat rakennukset ja niiden pinta-alan, jolloin ne on mahdollista korjata tai korvata samankokoisilla uudisrakennuksilla. Muut korttelialueet, joilla saattaa sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä, on osoitettu merkinnällä /sm ja muinaisjäännösten huomioimisesta on annettu määräyksiä.

Maisemallisesti tärkeitä puita on osoitettu suojeltaviksi. Alueen istutuksissa tulee suosia perinteisiä kasveja. Katualueiden varsille on osoitettu säilytettävää/istutettavaa puuriviä. Kirkkoaukioon ja Savolininpolkuun rajautuvien tonttien aitaamisesta on annettu kulttuuriympäristöön sopeuttavia määräyksiä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu aluerajauksella luo-1, luonnontilaisen kaltainen lehto, ja määräyksen mukaan lehtomaisen kasvillisuuden säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Kirkkoaukiolta Kuikkulankadulle johtava jalankulku- ja pyöräily-yhteys on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi ja nimetty Savolininpoluksi. Vanha tienpohja seurakuntakodin ja Aurajoen koulun tontin kautta on merkitty huoltoajoyhteydeksi asuintonteille 23.-18 ja -20 ja sille ehdotetaan nimeä Kyläntilanraitti. Huoltoajoreitti on osa alueen ulkoilureitistöä ja on osoitettu jatkuvaksi sijainniltaan ohjeellisena ulkoilureittinä Kuikkulankadulle.

Turun kaupungin ympäristönsuojelun kommenttien pohjalta asemakaavanmuutokseen lisättiin yleinen määräys alueen perinnekasvilajistosta, jota esiintyy alueella. Määräys tukee alueen pihapiirien säilymistä kulttuuriperinnelajeille suotuisina, mikä edesauttaa myös koko kulttuurimiljöön säilymistä.

Uudisrakentaminen

Korttelialueelle AO-2/s saa rakentaa yhden omakotitalon tontille 23.-19, josta on aiemmin tuhoutunut navetta. Rakennuksen rakennusoikeus on 180 k-m² ja kerrosluku 1/2kI. Viereisellä tontilla 23.-20 sijaitsevan 1900-luvun alussa rakennetun Kylän navetan kaavamerkintä on s/ur. Rakennusta osoitetaan suojeltavaksi, ja sen säilyttämiseen kannustetaan määräyksillä. Rakennus voidaan silti korvata uudella asuinrakennuksella. Rakennuksen rakennusoikeus on 330 k-m² ja kerrosluku I 3/5. Tonteille 23.-18 ja -20 on osoitettu myös paikat talousrakennuksille siten, että ne eivät tule vanhojen arvokkaiden näkymien tielle.

Uudisrakentamisen ja muutostöiden sopeuttamisesta kulttuuriympäristöön on annettu tarkkoja määräyksiä, joista kerrotaan selostuksen kohdissa 5.1.1 Kantatilakokonaisuus ja 5.1.2 Pappilanmäki.

Uudisrakentamiselle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 180 (510) k-m² (jos tontin 23.-20 navetan osalta päädytään uudisrakennusvaihtoehtoon).

Koulutontit

Nummen koulun Nummen yksikön 1930-luvulla rakennetut osat on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltavaksi rakennukseksi sr-1. 1980-luvulla rakennettua liikuntasalisiipeä ei ole suojeltu. Liikuntasalin rakennusoikeus on 1100 k-m² ja kerrosluku I.

Katariinan koulun rakennusoikeus on 8 000 k-m² ja rakennus saa olla kaksikerroksinen. Rakennusoikeutta on käytetty 3 737 k-m². Rakennusoikeus on pienentynyt 2​ 600 k-m². Rakennusala yhdistyy Nummen kouluun mahdollistaen koulurakennusten yhdistämisen siltarakenteella.

Nummenpakan koulun Aurajoen yksikölle on osoitettu rakennusoikeutta 10 000 k-m² ja rakennus saa olla kolmikerroksinen. Rakennusalaa muokattiin rajautumaan tarkemmin nykyisen rakennuksen mukaisesti, joka kannustaa kohteen suojeluun, vaikka suojelumerkinnälle ei koettu tarvetta. Tontille sijoitettiin myös toinen pienempi rakennusala pysäköintipaikan kohdalle, johon koulua voi laajentaa tulevaisuudessa. Rakennusoikeus on pienentynyt 2 445 k-m². Rakennusoikeutta on käytetty vähän yli 6 000 k-m².

Koulurakennuksille oli vanhassa kaavassa osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 30​ 645 k-m². Asemakaavanmuutoksessa rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 25​ 600 k-m². Koulujen rakennusoikeus pieneni yhteensä 5​ 045 k-m².

Kaavan rakennetta on kuvattu tarkemmin selostuksen kohdassa 5.1 Kaavan rakenne, mitoitus ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen on kuvattu selostuksen kohdassa 4.4 Suunnittelun vaiheet, vaihtoehdot ja vuorovaikutus.

OAS-vaiheen mielipiteet sekä alustavasta luonnoksesta ja kaavaehdotuksesta annetut lausunnot vastineineen on koottu selostuksen kohtaan 4.4.6 Lausunnot.

Vuoden 2017 kaavaehdotukseen on tehty muutoksia lausuntojen perusteella (4.4.8 Nähtävillä olo ja muistutukset) ja Varsinais-Suomen museokeskuksen lausunnon perusteella päädyttiin teettämään arkeologiset kaivaukset kaava-alueella niillä tonteilla, joissa kaavanmuutos mahdollistaa uudisrakentamista. Arkeologisten tutkimusten jälkeen kaavasuunnitelmaa päivitettiin ja asetettiin uudelleen nähtäville loppuvuodesta 2022.

Toisen nähtävillä olon (14.11 – 9.12.2022) jäljiltä saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi muistutus, joiden mukaan kaavaehdotukseen tehtiin vähäisiä muutoksia. Lausunnot ja vastineet niihin on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.4.10 Toinen nähtävillä olo ja lausunnot sekä​ muistutukset.

​Turku Energia Kaukolämpö Oy ja Turku Energia Sähköverkot Oy sekä Turun Vesihuolto Oy huomauttivat teknisistä seikoista, joita huomioida nykytilanteessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenteen vastuualue toivoi koulutonteille määräyksiä pyörien pysäköintiin liittyen, jotka tuotiin kaavaehdotukseen. Varsinais-Suomen museokeskus lausui kaavaehdotukseen huomioita puiden suojelumääräykseen, navettarakennuksen s/ur -määräyksen muuttamiseen suojeluksi sekä toivoi kaavakarttaan lisättäväksi uuden ’muu kulttuuriperintö’ -aluerajauksen. Nämä kaikki otettiin huomioon ja lisättiin mahdollisin osin asemakaavanmuutokseen. Navettarakennuksella säilytettiin uudisrakennusvaihtoehto kaavamääräyksessä, sillä rakennuksen alkuperäinen käyttö ei ole enää kaupunkialueella mahdollista ja tonttia toivotaan asuinkäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos luo joka tapauksessa tarpeita rakennuksen muokkaamiseen. Aluerajaus ’muu kulttuuriperintö’ tuotiin kaavaan yleisenä määräyksenä, joka on osoitettu aluerajauksen sisältäville tonteille kartan luettavuuden vuoksi. Turun kaupungin rakennusvalvonta toivoi koulun sr-1 suojelumääräyksen tarkentamista helpottamaan valvontaa korjauslupia varten sekä navettarakennuksen s/ur -määräykseen tarkennusta, ettei purkulupaa voida hakea yksistään ja sen kanssa on tuotava suunnitelmat uudisrakennuksesta. Molemmat huomiot korjattiin kaavamääräyksiin.

Alueen asukas halusi muistutuksessaan, että hänen omistamiensa tonttien rajapyykit palautetaan luonnosvaihtoehdon mukaiseksi. Muistutus sisälsi myös toiveen muuttaa asuintontille osoitettu talousrakennuksen sijainti ja koko. Tonttien rajat oli mahdollista palauttaa korjatussa kaavaehdotuksessa. Hän toivoi myös huoltoajoreitin nimeämistä alueen historian mukaan sekä huoltoajoreitin jatkamista Kuikkulankadulle. Huoltoajon kulkua tonttien halki ja reitin nimeämistä käsiteltiin kaavan nähtävillä olon jälkeen, ja nimistötoimikunta ehdottaa nimeä Kyläntilanraitti - Kylägårdsstigen. Huoltoajon kulkiessa nyt kolmen tontin kautta, tulee kaavan hyväksymisen jälkeen tehdä rasite- tai yhteisjärjestelysopimus kaikkien osallisten kesken. Samalla tulee sopia reitin huoltamisesta, sillä se ei kuulu Turun kaupungin kunnossapidon piiriin. Huoltoajoreittiä ei jatketa Kuikkulankadulle, mutta kaavassa osoitetaan kadulle sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti koulutontin kautta.

Infran kustannukset ja kaavatalous ja maankäyttösopimustarve

Kaavanmuutoksesta ei aiheudu merkittäviä infrakustannuksia.

Kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä ei tarvita maankäyttösopimusta.​

Seuraava vaihe

Asemakaavaehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn heti lautakunnan hyväksymisen jälkeen, sillä ehdotus on jo ollut nähtävillä eikä maankäyttösopimusta kaavan voimaantuloon tarvita.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1​Kartta Pyhä Katariina

Liite 2​Vastine muistutukseen

Oheismateriaali 1​Selostus Pyhä Katariina

Oheismateriaali 2​Tilastolomake Pyhä Katariina

Oheismateriaali 3​OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 4​Lausunnot alustavasta luonnoksesta

Oheismateriaali 5​Lausunnot kaavaehdotuksesta 2017

Oheismateriaali 6​Museopalveluiden lausunto arkeologisten tutkimusten riittävyydestä

Oheismateriaali 7​Lausunnot kaavaehdotuksesta 2022

Oheismateriaali 8​Muistutus​

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

​Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineen muistutukseen (liite 2) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 1.11.2022 päivätty ja 3.3.2023 lausuntojen ja muistutuksen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Pyhä Katariina esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot ja tonttijaonmuutokset: NUMMI-22.-5, 23.-16-20, 88.-1, 123.-1 ja 2.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi.