Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, Konsernihallinto, yhteiset palvelut, talouspalvelut, talouspäällikkö Johanna Korpikoski ja kiinteistötalouspäällikkö Timo Sankari 28.2.2023:

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2022 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätöksessä raportoidaan myös kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet sekä sopeuttamisohjelman seuranta.​

Sopeuttamistoimenpiteet​

Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi sopeuttamisohjelman toimenpiteet, joiden avulla pyritään tasapainottamaan taloudellista asemaa taloussuunnitelmakauden aikana. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden 13 toimenpiteellä haetaan 6,2 milj. euron sopeuttamista vuosina 2020-2023. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus on edistänyt sopeuttamistoimenpiteitä aktiivisesti, mutta kaikkien toimenpiteiden osalta euromääräisiä tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta tai tavoitteiden saavuttamiseen liittyy epävarmuuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella kahden toimenpiteen osalta ei ole toteuttamismahdollisuuksia.​

Toimenpiteiden tilanteesta on raportoitu liitteessä 1.

​Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen​

Keskustan kehittämisen ja Tiedepuiston kärkihankkeiden kaupunkiympäristön toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti. Keskeisinä hankkeina mm. Aninkaisten konserttitalon tontinluovutuskilpailu ja Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen kilpailutus. Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Vuoden aikana on valmisteltu luonnosta Turun lähiövisioksi.

​Asuinkerrostalotonttien kaavavarantoa on kasvatettu edelleen. Asemakaavojen sisältämä asuinkerrostalojen kerrosalan lisäys oli 239.810 k-m², noin 78 % tavoitetta suurempi. Sen sijaan pien- ja rivitalojen rivitalojen tonttireservi on niukka, eikä näiden tonttien kaavavarantoa kyetty kasvattamaan vuonna 2022. Pientaloasumiseen kaavoitettu kerrosala oli 8.119 k-m², tavoitteesta jäätiin 80 %. Pientalokaavoja ei ole saatu luovutuskuntoon halutussa aikataulussa mm. kaavavalitusten ja maankäyttösopimusneuvotteluiden viivästymisestä johtuen.

​Asetettuja tavoitteita konserniyhtiöille kaavoitettavasta asuinkerrosalasta ja luovutettavasta rakennusoikeudesta ei saavutettu. Konserniyhtiöille kaavoitettiin 7.740 k-m² rakennusoikeutta, joka on noin 74 % alle tavoitetason.

​Elinkeinoelämälle kaavoitettu kerrosala oli 25.881 k-m², noin 59 % tavoitetta pienempi. Edellisinä vuosina kerrosalaa on syntynyt merkittävästi tavoitteita enemmän ja tällä hetkellä tontteja erilaisiin elinkeinoelämän tarpeisiin on kohtuullisesti tarjolla.

​Rakennusvalvonnan luparuuhka saatiin purettua vuoden 2022 loppuun mennessä. 2022 oli ennätysten vuosi. Vuonna 2022 rakennusvalvonnassa tehtiin peräti 1711 lupapäätöstä, joka oli 238 päätöstä enemmän kuin vuonna 2021. Vireille jätettyjen hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin keskimäärin vuosittain, noin 1500 hakemusta. Lupia uusille asuinkerrostaloille myönnettiin 71 kappaletta. Määrä ylitti kirkkaasti aiemman 53 asuinkerrostalon ennätyksen vuodelta 2021. Uusiin asuinkerrostaloihin myönnettiin luvat 3752 asunnolle. Edellinen ennätys vuodelta 2021 oli 3032 asuntoa. Lupia uusille omakoti- ja paritaloille myönnettiin 107 kappaletta, 11 kappaletta enemmän kuin vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan vuonna 2022 rakennuslupa myönnettiin Turussa 421 uudelle rakennukselle. Rakentamisen hiljenemisestä Turussa ei vielä ollut näkyvissä merkkejä vuoden 2022 loppuun mennessä.

​Vähähiilisen liikkumisen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet. Koronapandemia on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä, matkustajia noin 17 % vähemmän kuin normaalivuonna. Tilanne parantui kuitenkin 2022 loppua kohti, sillä tammi-helmikuussa 2022 pudotus oli peräti 34 %, mutta marras-joulukuussa enää 7 %. Jalankulun liikennemäärä on noussut ja pyöräilyn laskenut verrattuna vuoden 2021 liikennemääriin. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät ovat pienempiä kuin ennen koronapandemiaa. Autoliikenteen liikennemäärä on laskenut vuodesta 2021. Vähähiilisen liikenteen osuutta Turun joukkoliikenteessä on kasvatettu 28 prosenttiin.

​Käyttötalous

​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintakate vuonna 2022 oli -30,9 milj. euroa (TAM -40,3), mikä tarkoittaa 9,4 milj. euroa annettua suunnittelutasoa parempaa tulosta. Merkittävänä talouden toteumaa parantavana tekijänä olivat liikenne- ja viestintäministeriö Traficomilta saadut koronatilanteeseesta johtuvat joukkoliikenteeseen kohdistuvat tuet, joita saatiin Turun liikennöinnin osalta 3,6 milj. euroa. Muut joukkoliikenteen valtionavut olivat suurten kaupunkien joukkoliikennetuki 1,4 milj. euroa ja ilmastoperusteinen tuki 1,0 milj. euroa.

​Kaupunkiympäristön toimintatuotot olivat 84,4 milj. euroa ja ylitystä talousarvioon nähden oli 10,7 milj. euroa (TA 73,6).

​Valmistus omaan käyttöön oli 1,2 milj. euroa (TA 1,6 milj. euroa), joka heikensi toimintakatetta 0,4 milj. euroa.

​Kaupunkiympäristön toimintamenot olivat 116,4 milj. euroa ja ylittivät talousarvion 0,9 milj. eurolla (TAM 115,5).

​Palvelualuekohtaisesti talous toteutui vuonna 2022 seuraavasti:

• Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus: Tuotot ylittyivät 2,8 milj. euroa ja kulut alittuivat 1,3 milj. euroa. Nettovaikutus +4,0 milj. euroa. Tuottojen kasvussa merkittävimpänä tekijänä oli vuokratuottojen toteutuminen 2,5 milj. euroa talousarviota suurempana (TA 23,0 milj. euroa). Kuluja vähensivät palvelujen ostot, jotka alittivat talousarvion n. 1,5 milj. eurolla (TA 4,0 milj. euroa). Tämä johtui ennen kaikkea purkutöiden siirtymisestä,
• Kaupunkirakentaminen: Tuotot ylittyivät 1,1 milj. euroa ja kulut 2,2 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -kirjaus alitti talousarvion 0,4 milj. eurolla. Nettovaikutus -1,5 milj. euroa. Tuottojen ylitys johtui ennen kaikkea katulupatulojen 0,6 milj. euroa talousarviota suuremmasta määrästä. Kulujen ylitys johtui kaupunkiympäristön kunnossapidon perus- ja erillistuotteiden kuluista (TAM 26,4 milj. euroa). Perustuotteet ylittyivät 1,5 milj. euroa, erillistuotteet ylittyivät 0,5 milj. euroa, erityistuotteet alittuivat 0,5 milj. euroa. Ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito ylitti talousarvion 0,9 milj. euroa (TA 2,9 milj. euroa) ja hiekoitushiekan poisto 0,3 milj. euroa (TAM 0,7 milj. euroa). Lisäksi liikennealueiden kunnossapito ylitti talousarvion 0,3 milj. euroa (TAM 2,2 milj. euroa) ja kalusteiden ja varusteiden kunnossapito 0,3 milj. euroa (TA 1,0 milj. euroa),
• Paikkatieto ja kaupunkimittaus: Kulut alittuivat 0,2 milj. euroa, nettovaikutus +0,2 milj. euroa. Kulujen alituksen suurin syy johtui suunniteltua vähäisemmistä palvelujen ostoista,
• Luvat ja valvonta: Tuotot ylittyivät 1,3 milj. euroa ja kulut 0,1 milj. euroa. Nettovaikutus +1,2 milj. euroa. Pysäköinnin tulot alittuivat 0,5 milj. euroa (TA 4,3 milj. euroa) ja pysäköinninvalvonnan tulot toteutuivat talousarvion mukaisesti ollen 2,5 milj. euroa (TA 2,5 milj. euroa). Ympäristöterveydenhuollon tulot ylittyivät 0,4 milj. euroa (TA 0,6 milj. euroa) ja kulut alittuivat 0,2 milj euroa (TAM 1,5 milj. euroa). Ympäristönsuojelun talous toteutui talousarvion mukaisesti. Rakennusvalvonnan tulot ylittyivät 1,3 milj. euroa (TA 3,4 milj. euroa) ja kulut 0,3 milj. euroa (TA 2,6 milj. euroa). Rakentamisen määrä on pysynyt edelleen korkealla tasolla,
• Liikkumispalvelut/ Kaupunkiliikkumisen ratkaisut: Tuotot alittuivat 0,2 milj. euroa (TA 0,9 milj. euroa), kulut alittuivat 0,6 milj. euroa (TAM 1,8 milj. euroa), nettovaikutus +0,4 milj. euroa. Kulujen alituksen suurin syy oli hankkeisiin liittyvien ostojen toteutuminen alle talousarvion,
• Liikkumispalvelut/ Seudullinen joukkoliikenne: Tuotot ylittyivät 5,9 milj. euroa (TA 34,7 milj. euroa) ja kulut 1,3 milj. euroa (TAM 57,5 milj. euroa). Nettovaikutus +4,6 milj. euroa. Koronaepidemia vaikutti joukkoliikenteen käyttöön vuonna 2022. Matkamäärän vähennys oli 17 % verrattuna normaaliin vuoteen. Valtion koronatuki oli Turun liikennöinnin osalta 3,6 milj. euroa, koulumatkatuki 0,9 milj. euroa ja suurten kaupunkien joukkoliikennetuki 0,4 milj. euroa, ja
• Palvelukokonaisuuden yhteiset toiminnot: Kulut alittuivat 0,4 milj. euroa, nettovaikutus +0,4 milj. euroa. Merkittävin osuus alituksesta (0,3 milj. euroa) johtuu henkilöstökuluissa syntyneistä säästöistä. Projekteihin ja hankkeisiin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä 0,1 milj. euroa.

​Vuonna 2020 astui voimaan velvollisuus kirjanpidon eriyttämiseen kilpailulain 30 d §:n mukaisesti. Kilpailuneutraliteettisääntelyllä pyritään turvaamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset yksityisen ja julkisen sektorin välille. Kaupunkiympäristön osalta eriytettäväksi toiminnoksi tunnistettiin venepaikkavuokraus, jossa toiminnan tulos oli -0,01 milj. euroa.​

Kaupunkiympäristön työvoiman käyttö vuonna 2022 oli 341,3 henkilötyövuotta, mikä alitti talousarviossa määritellyn tason 15,7 henkilötyövuodella (TAM 357 htv). Palkkojen ja palkkioiden toteuma oli talousarvion mukainen 17,4 milj. euroa (TAM 17,3 milj. euroa).​

Lautakuntakohtaiset suunnittelukujen toteumat ovat seuraavat:

• kaupunkiympäristölautakunta -12,6 milj. euroa (TAM -17,3 milj. euroa),
• Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta -18,2 milj. euroa (TAM -22,9 milj. euroa),
• rakennus- ja lupalautakunta -0,1 milj. euroa (TA -0,1 milj. euroa), ja
• Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta 0 milj. euroa (TA 0 milj. euroa).

​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden talouden ja toiminnan toteutuminen on raportoitu liitteissä 1 Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2022 ja liitteessä 2 Kaupunkiympäristölautakunnan palvelusuunnitelman seuranta 31.12.2022.​

Omaisuuden myyntivoitot ja saadut korvaukset sekä investointiosan toteutuminen​

Kaupunginhallituksen palvelutilaus Kaupunkiympäristölle pitää sisällään maaomaisuuden, tilaomaisuuden ja infraomaisuuden toteutusta varten talousarviomäärärahan kohdistamisen kaupunginhallituksen omaisuudenhallinnan tulosyksiköiltä (1602 KH/Maaomaisuus, 1603 KH/Tilaomaisuus, 1604 KH/Infraomaisuus) kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa edellä mainittujen kokonaisuuksien toteutuksesta ja raportoinnista.​

Kaupunkiympäristölle asetetun palvelutilauksen euromääräinen nettotavoite ylitettiin 8,9 milj. eurolla (Kh TAM 27,2 milj. euroa). Toimintatuotot toteutuivat 8,1 milj. euroa suurempana ja toimintakulut 0,8 milj. euroa tavoitetta pienempänä. Maaomaisuuden myynnistä saadut myyntivoitot 28,7 milj. euroa toteutuivat 7,3 milj. euroa tavoitetta suurempana. Herttuankulman kaava-alueen rakentaminen on ollut ennustettua nopeampaa, mikä on nopeuttanut tonttikauppaa. Lisäksi myytyjen kohteiden hankintameno on ollut arvioitua pienempi, mikä on vaikuttanut myyntivoiton osuuden kasvuun. Maankäyttösopimustulojen osuus ylittyi 0,9 milj. euroa tavoitteeseen verrattuna. Asiakkaat ovat maksaneet maankäyttösopimuskorvaustuloja sopimuksen sallimissa puitteissa etukäteen. Maksuissa on myös mukana korvauksille maksettavia indeksikorjauksia. Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannukset toteutuivat arvioitua pienempänä.​

Omaisuuden myynneistä saadut investointitulot olivat yhteensä 41,7 milj. euroa, joihin sisältyi 12 milj. euron kiinteän omaisuuden myyntitulo, jolla ei ollut tulosvaikutusta. Luovutustulot ylittivät tavoitteen 3,6 milj. euroa (Kh TAM 38,0 milj. euroa). Rahoitusosuuksien toteutuma ylitti tavoitteen 0,4 milj. euroa (Kh TA 2,8 milj. euroa).​

Kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja toimitilojen rakennuttamisen investointimenot vuonna 2022 olivat yhteensä 91,3 milj. euroa (Kh TAM 133,6 milj. euroa), poikkeama tavoitteesta 42,2 milj. euroa. Kaupunkiympäristön rakennuttamisen investointimenojen toteuma oli 62,1 milj. euroa ja toimitilojen rakennuttamisen 29,2 milj. euroa. Maaomaisuuden hankintameno toteutui 2,3 milj. euroa talousarviota pienempänä (Kh TA 3,5 milj. euroa), kun ostoneuvotteluja ei saatu päätökseen talousarviossa suunnitellun mukaisesti.​

Kaupunkiympäristön rakennuttamisen merkittävimpiä talousarviopoikkeamia oli, että kiinteistökehityskohteiden osalta määrärahoja jäi käyttämättä 17,2 milj. euroa vuoden 2022 osalta. Kirstinpuiston, Herttuankulman, Pihlajaniemen, Pukkilan ja Topinojan toteuttaminen on viivästynyt ja toteuttamisen painopisteet siirtyivät tuleville vuosille. Karhunahteen kaavasta tehdyn valituksen vuoksi jäi käyttämättä Karhunahteelle varattu 1,75 milj. euroa ja Koskennurmen kaavan hyväksyntä on siirtynyt vuodelle 2023, jolloin kohteelta jää käyttämättä 1,5 milj. euroa.​

Maanläjitysalueet -kokonaisuuden määrärahasta jäi käyttämättä 2 milj. euroa vuonna 2022, koska Lauttarannan läjitysalueen määrärahavaraus on arvioitu tämän vuoden tarvetta suuremmaksi. Määrärahan tarve siirtyy vuodelle 2023. Korjausvelkaa alentavista kohteista jäi kokonaisuudessaan käyttämättä 2,9 milj. euroa, josta patojen automatisointihanke (1,3 milj. euroa) siirtyy hankkeen kompleksisuuden vuoksi vuodelle 2023. Suunnitteluresurssien vähäisyyden vuoksi suunnitelmat eivät ole kaikilta osin edenneet suunnitellusti. Liikenteen toimivuutta ja turvallisuuden-, sekä Asukasviihtyisyyttä tukevien kokonaisuuksista jäi molemmista käyttämättä 1,3 milj. euroa.​

Toimitilarakennuttamisen kohdekohtaisia merkittävimpiä talousarviopoikkeamia oli, että Nimettyjen kohteiden osalta määrärahoja jäi käyttämättä 10,2 milj. euroa vuoden 2022 osalta. Investointiohjelmassa oli kohteita, joista ei vielä ole päätöstä (mm. Lyseon koulutalo, Luolavuoren koulutalo). Osassa kohteita vuosittainen rahankäyttö on ollut arvioitua vähäisempää, työsuoritusten ajoitukset viivästyneet (mm. Wäinö Aaltosen koulu Ylikylän uudisrakennus, Nummenpakan koulu, Nummen koulutalo, Raunistulan koulu, tekninen peruskorjaus). Pienet hankkeet kohteiden osalta määrärahoja jäi käyttämättä 4,6 milj. euroa vuoden 2022 osalta. Kaksi isoa hanketta (Hirvensalon hiihtokeskus ja Hämeenkatu 10 julkisivukorjaus) siirtyivät vuodella eteenpäin huonon kilpailutilanteen vuoksi. Osassa kohteita vuosittainen rahankäyttö arvioitua vähäisempää tai hanke on peruuntunut listalle lisäämisen jälkeen (esim. Makslankadun lastenkoti, Tähtitorninkadun päiväkodin korjaus).​

Mikäli suunniteltujen investointihankkeiden toteuttaminen siirtyy aikataulultaan seuraavalle vuodelle ja investointihankkeiden seuraavalle vuodelle siirtyvä rahoitustarve on selvinnyt seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen käsittelyn jälkeen, palvelukokonaisuus voi tehdä määrärahan ylitysesityksen seuraavalle vuodelle. Perusteena on vastaavan suuruinen määrärahasäästö vuoden 2022 aikana. Vuodelta 2022 siirtyvistä investointimäärärahoista on tehty erillinen esitys päätöksentekoon.​

Kaupunkiympäristön omien investointien toteuma vuonna 2022 oli yhteensä 0,6 milj. euroa (TA 0,9 milj. euroa), mikä tarkoittaa 0,3 milj. euron alitusta talousarvioon nähden. Keskeisin syy alitukseen olivat muihin investointeihin kuten ohjelmistoihin tehdyn määrärahavarauksen arviotua pienempi toteuma 0,1 milj. euroa (TA 0,4 milj. euroa). Joukkoliikenteen investointien toteuma oli 0,4 milj. euroa (TA 0,5 milj. euroa).​

Investointien toteutumat ja selvitys poikkeamista on esitetty toiminnan ja louden seurantaraportissa (liite 1), Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointiraportti 12 2022 (liite 5), Toimitilojen rakennuttaminen investointiraportti 12 2022 (liite 6), Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investoin-tien kohdekohtaiset perustelut 12 2022 (liite 7) ja Toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2022 (liite 8).​

​Yhteenveto

​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus saavutti vuonna 2022 sille asetetun sitovan suunnittelulukutavoitteen toteuman muodostuessa 9,3 milj. euroa talousarviossa määriteltyä tasoa paremmaksi. Lopputulosta paransivat merkittävästi valtiolta saadut joukkoliikenteeseen kohdistuvat tuet.​

Kaupunginhallituksen palvelutilauksessa asetettu tulostavoite Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle (kh-omaisuusyksikkö) saavutettiin vuonna 2022 toteutuman muodostuessa 8,9 milj. eurolla talousarviossa määriteltyä tasoa paremmaksi. Tulosta paransi merkittävästi maaomaisuuden myynnistä saadut myyntivoitot, johon vaikutti Herttuankulman ennakoitua nopeampi rakentuminen.​

Investointien osalta tavoitteita (kh-omaisuusyksikkö) ei täysin saavutettu. Osa hankkeista eivät käynnistyneet tai edenneet arvioidussa aikataulussa.

Kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja toimitilojen rakennuttamisen investointien toteuma alitti talousarviossa määritetyn tavoitteen yhteensä 42,2 milj. eurolla. Myyntitavoitteet saavutettiin ja kiinteistöjen myyntituloja ylittivät talousarviossa asetetun tavotteen.​

Asuinkerrostalotonttien kaavavarantoa on kasvatettu edelleen. Sen sijaan pien- ja rivitalojen rivitalojen tonttireservi on niukka, eikä näiden tonttien kaavavarantoa kyetty kasvattamaan vuonna 2022. Asetettuja tavoitteita konserniyhtiöille kaavoitettavasta asuinkerrosalasta ja luovutettavasta rakennusoikeudesta ei saavutettu. Keskeinen luovutus TVT:lle Herttuankulman alueelta siirtyi vuoden 2023 puolelle.​

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa rakennusvalvonnan luparuuhkaa saatiin purettua vuonna 2022. ​​

Vähähiilisen liikkumisen tavoitteet eivät täysin toteutuneet, mutta vähähiilisen liikenteen osuutta Turun joukkoliikenteessä on kasvatettu 28 prosenttiin.​

Kärkihankkeiden kaupunkiympäristölle asetetut toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

Liite 1​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2022

Liite 2​Kaavoitusohjelman seuranta 31.12.2022

Liite 3​Kiinteistökehitysohjelman seuranta 31.12.2022

Liite 4​Kaupunkiympäristön rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2022​i​

Liite 5​Toimitilojen rakennuttaminen tilinpäätösraportti 31.12.2022​

Liite 6​Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2022

Liite 7​Toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 12 2022

Oheismateriaali 1​Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelusuunnitelman seuranta 31.12.2022

​Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

​Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• osaltaan hyväksyä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden vuoden 2022 tilinpäätöksen ja liitteet 1-7 sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, ja
• merkitä tiedoksi oheismateriaalina 1 olevan kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden palvelusuunnitelman raportin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.