Ympäristölakimies Nina Mattila 20.2.2023:

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2021 § 100 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen ”Kärsämäen urheilupuisto”. Asemakaavanmuutos mahdollistaa Pallivahan seurakuntakeskuksen purkamisen ja korvaamisen kahdella asuinkerrostalolla sekä Savonkedonkadun varrella olevien huonokuntoisten asuinkerrostalojen korvaamisen uudisrakennuksilla. Muutoksen myötä alueelle syntyy uusia kerrostaloasuntoja n. 180-200 uusille asukkaille. Kärsämäen urheilupuisto säilyy urheilukäytössä ja seurakuntakeskuksen tontilla oleva arvokas luontotyyppi suojellaan.

Yksityishenkilö, asunto-osakeyhtiö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus valittivat Turun hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston päätöksestä ja vaativat päätöksen kumoamista siltä osin kuin se mahdollistaa tontilla 853-84-74-2 sijaitsevan Pallivahan kirkon ja seurakuntakeskuksen purkamisen ja korvaamisen kerrostaloilla.

Turun hallinto-oikeus on tutkinut valitukset ja hylännyt ne. Asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylätty. Hallinto-oikeus on todennut, että myös ELY-keskuksella on asiassa valitusoikeus. ELY-keskuksen valituksessa oli kysymys siitä, onko asemakaavan muutoksessa museoviranomaisen inventoinnissa seudullisesti arvokkaaksi arvioituun Pallivahan kirkkoon ja seurakuntakeskukseen liittyen otettu asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla huomioon rakennetun ympäristön vaaliminen ja siihen liittyvät erityiset arvot. Hallinto-oikeuden mukaan rakennuksen rakennushistoriallisista arvoista saatu selvitys huomioon ottaen valituksen kohteena olevassa asemakaavan muutoksessa on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta merkittävästä maakunnallisesta asiasta ja näin ollen ELY-keskuksella on asiassa valitusoikeus.

Hallinto-oikeus katsoo, että seurakuntakeskuksen rakennushistoriallisen merkityksen arvioimiseksi riittävät seikat ovat ilmenneet asemakaavan laatimiseksi tehdyistä selvityksistä ja saaduista lausunnoista kokonaisuutena. Kaavaa valmisteltaessa on laadittu seurakuntakeskuksen rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista riittävät selvitykset niin, että niiden perusteella voidaan arvioida maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisten sisältövaatimusten täyttyminen.

Hallinto-oikeuden mukaan kaavaratkaisun lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen kokonaisuutena. Huomioon otetaan paitsi rakennuksen rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista saadut selvitykset myös rakennuksen kunnosta saatu selvitys sekä asemakaavalle asetetut muut sisältövaatimukset, kuten se, ettei asemakaavalla saa aiheuttaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaupungilla on alueiden käytön suunnitteluun ja maapolitiikan harjoittamiseen liittyvän itsemääräämisvallan nojalla oikeus painottaa asemakaavalta edellytettyjä erilaisia mutta keskenään samanarvoisia sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla. Kaavaratkaisua koskevassa kokonaisharkinnassa ei siten aina ole mahdollista päätyä tietyn alan asiantuntemusta edustavan viranomaisen esittämään ratkaisuun. Asian arvioinnissa on myös otettava huomioon, että Pallivahan seurakuntakeskus on suunniteltu ja rakennettu kirkolliseen käyttöön. Vaihtoehtoisten kaavaratkaisujen tarkastelussa on todettu, että Pallivahan seurakuntakeskuksen aikaisempi käyttötarkoitus sekä myös tontin luontoarvot rajoittavat sen suunnitteluvaihtoehtoja.

Hallinto-oikeus toteaa myös, että seurakuntakeskuksen huono kunto ei ole johtunut kunnossapitovelvollisuuden laiminlyömisestä, vaan kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien todellinen laajuus on selvinnyt vasta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Viimeisimmät vuodet rakennus on ollut tyhjillään. Asiassa on selvitetty, että korjausten laajuus olisi lähellä uudisrakentamista ja että korjauskustannukset ovat huomattavat ja niiden onnistumiseen liittyy riskejä.

​Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan asemakaavatasoisessa tarkastelussa on mahdollista päätyä yleiskaavasta poikkeavaan ratkaisuun, mikäli se perustuu tarkempiin selvityksiin ja kokonaisratkaisulle on maankäytölliset perusteet. Pallivahan seurakuntakeskuksen osalta on edellä todetusti esitetty muun muassa rakennuksen käyttökelpoisuuteen ja -turvallisuuteen liittyviä perusteita poiketa Turun yleiskaavassa 2020 esitetystä suojelusta. Kaavamuutosalue sijoittuu yleiskaavan pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP). Yleiskaavassa osoitettu pääkäyttötarkoitus on siten asuminen. Turun yleiskaava 2020 on esitystavaltaan varsin yleispiirteinen ja muun ohella AP-kaavamerkintään liittyvässä kaavamääräyksessä todetaan, että alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle. Kaavamääräys ei siten kokonaan sulje pois kaavamuutoksessa osoitetun mukaista rakentamista, kunhan alueen pääasiallinen luonne säilyy pientalovaltaisena. Asemakaavan muutoksessa osoitettu käyttötarkoitus on yleiskaavan mukainen.

Hallinto-oikeus toteaa, että tontilla on kiistatta osia, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppi (jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto). Kun otetaan huomioon selvitykset luontotyyppien laadusta ja sijoittumisesta sekä kaavan sisältö tältä osin, kaavassa on otettu riittävästi huomioon luontoarvot ja annettu niitä koskien riittävät kaavamääräykset.

​Hallinto-oikeus toteaa, että hyväksytty asemakaavan muutos seurakuntakeskuksen tontilla merkitsee muutosta alueen kaupunkikuvassa. Alueelle osoitettu asuinrakentaminen merkitsee myös voimassa olevaan kaavaan nähden alueen liikenteen lisääntymistä paikallisesti. Rakentaminen kuitenkin sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kulku tontille tapahtuu olemassa olevien katuyhteyksien kautta, ja liikenteen lisäystä voidaan lisäksi pitää vähäisenä. Näin ollen hallinto-oikeuden mukaan kaavaratkaisu täyttää turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevat asemakaavan sisältövaatimukset ja kaavaratkaisussa on luotu edellytykset myös liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueen sijainti, sille kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja rakentamisen alhainen tehokkuus sekä lähialueen muut olosuhteet huomioon ottaen kaavamuutos ei myöskään merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

​Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 16.2.2023​

​Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.