Toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström, liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola 25.1.2023:

Turun Lyseon koulun tarveselvitys on valmistunut ja Konsernihallinnon tilapalvelut pyytää siitä lausuntoa kaupunkiympäristölautakunnalta.

Tausta

Turun lyseon nykyisestä vuonna 1994 valmistuneesta rakennuksesta tehtiin kuntoarvio 2019–2020 sekä Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2020 mikä osoitti rakennuksen olevan luultua huonommassa kunnossa. Lyseon koulu muuttikin sisäilmaongelmien vuoksi väistöön urheilukentälle sijoitettuihin tilaelementtirakennuksiin syksyllä 2020. Mikaelin koulun lyseon yksikkö jatkoi toimintaansa vuonna 2012 tontille siirretyssä tila-elementissä.

Julkisivujen osalta tehtiin lisätutkimus mahdollisten korjaustapojen täsmentämiseksi 2021. Saman vuoden keväällä tehtiin vielä päivitetty tilasuunnitelma koska nähtävissä oli jo raskaampi korjaushanke, mutta syksyllä 2021 kaikkien tutkimusten valmistuttua arvioitiin korjaushanke kuitenkin kannattamattomaksi. Syksyllä 2021 käynnistettiin uudisrakennuksen toteuttamiseen tähtäävä selvitys ja tämän tueksi pedagoginen suunnittelu keväällä 2022. Mikaelin koulun Lyseon yksikön tilat otettiin tässä vaiheessa mukaan suunniteltavaan kokoonpanoon, sillä koulun toiminta on muutenkin ollut osin riippuvainen Lyseon tiloista. On myös nykyisten linjausten mukaista yhdistää Mikaelin yksikkö kiinteästi Lyseon toimintaympäristöön. Lyseo päätti luopua Kärsämäen yksikön tiloista niiden huonon soveltuvuuden ja kunnon vuoksi lukuvuoden 2021–2022 jälkeen. Uudisrakennuksen tilaohjelmaan päätettiin tällöin osoittaa tilat myös Pallivahan yksikön 5.–6. luokille sillä yksikkö toimii hieman ahtaalla Kärsämäen 1.–2.-luokkien siirron jälkeen. Kärsämäen yksikkö on myös lähitulevaisuudessa peruskorjattava, jolloin tarvitaan tilat myös siinä toimiville esiopetukselle ja ap-ip toiminnalle.

Syksyllä 2022 käytiin vielä Lyseon uudisrakennuksen mahdolliset sijaintivaihtoehdot läpi palveluverkon näkökulmasta, mutta tarkastelussa päädyttiin nykyiseen sijaintiin.

Tekninen kunto

Rakennuksesta on teetetty perusteelliset kuntoselvitykset ja -tutkimukset sekä rakenteiden että erikseen julkisivujen osalta. Raporttien perusteella ja aiemmin tehtyjen toiminnallisten muutosten suunnittelun yhteydessä on korjaaminen todettu erittäin hankalaksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi. Mikaelin koulun toiminnan yhdistäminen lyseon kiinteistöön ja oppilaiden siirtyminen fyysisesti saman katon alle on perusteltua, koska heidän käytössään oleva tilaelementti on jo teknisesti melko vanha palveltuaan nykypaikassa vuodesta 2012 ja sitä ennen jo Kreivilän koulun lisätilana vuodesta 2004. Tilaelementti on vuokrattu Parmaco Oy:ltä

Yhdessä toimijoiden kanssa muodostettu tilaohjelman mukainen kokonaisuus mahdollistaa Lyseon yhtenäiskoulun toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Koulu saa uudet toimintaansa vastaavat (yhtenäiskoulu esiopetus-9 lk) ja tarkoituksenmukaiset tilat ja Mikaelin yksikkö pääsee pois pitkäaikaisesta väistöstä. Toiminnan yhdistyminen ja uudisrakennuksen monipuolinen tilaohjelma mahdollistavat uuden Tuen strategian, inkluusion ja opetussuunnitelman toteuttamisen optimaalisella tavalla.

Kouluhankkeiden kustannustaso on tämänhetkisissä arvioissa ollut 3500–4000 €/m2 tasolla. Uudisrakennuksen rakennuskustannusten vaihteluväli on tällöin 11400-11800m2 kokonaislaajuuden toteutukselle arviolta 40–47 milj.€ (alv 0 %). Lisäksi tulee huomioida vanhan koulurakennuksen purkutyöt, liikuntaolosuhteiden toteutus sekä ulko- ja liikennöintialueiden osittainen uudelleen rakentaminen.

Kerrosala rakennuksessa on arviolta välillä 10000-10400m2 ja mahdollisesti ylittää tontilla olevan rakennusoikeuden näin ollen n. 400m2.

Tontinkäyttöön, sijoitteluihin ja kustannuksiin liittyvät asiat selvitetään tarkemmin tarveselvitystä seuraavassa hankesuunnitteluvaiheessa.

Lausunto

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa on valmisteltu seuraavansisältöinen lausunto:

Kaavoitus

Kaavoitus on osallistunut selvittelytyöhön, kun syksyllä 2022 käytiin Lyseon uudisrakennuksen mahdolliset sijaintivaihtoehdot läpi palveluverkon näkökulmasta, ja jolloin päädyttiin nykyiseen sijaintiin. Tontilla on voimassa asemakaava 3/1982. Asemakaavassa tontti on osoitettu Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2, ja suurin sallittu kerrosmäärä ½ II. Autopaikkoja tulee tontille osoittaa 1ap/150 krsm2. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi koulurakennus ilman kaavanmuutosta, olettaen että uuden rakennuksen kerrosala ei ylitä kaavassa osoitettua sallittua rakennusoikeutta merkittävästi, ja että myös asemakaavan muut määräykset täyttyvät. Rakennusvalvonta ottaa suunnitelmien tarkennuttua rakennuslupavaiheessa kantaa mahdollisiin poikkeuksiin kaavasta, kuten esim. rakennusoikeuden ylityksiin ja arvioi, edellyttääkö hankkeen toteuttaminen erillisen poikkeamispäätöksen hakemista.

Liikennesuunnittelu

Lyseon oppilaanottoalueilla koulumatkoille selkeimmät estevaikutukset muodostavat vilkkaat kadut Kärsämäentie ja Markulantie. Näiden poikki tapahtuvat koulumatkat herättävät huolta oppilaissa, koska luontaisilla kadunylityspaikoilla ei ole esimerkiksi autoliikenteen nopeusvarmistusta tai liikennevaloin ohjattuja kadunylityspaikkoja. Tämä ei kannusta parhaalla tavalla koululaista suorittamaan koulumatkaansa omaehtoisesti. Kastusta koulumatkan tosin voi nykyisellään tehdä bussilla ja Räntämäestä tämä mahdollistuu uuden poikittaislinjan turvin näillä näkymin syyslukukauden 2025 alusta alkaen. Räntäemäestä Kärsämäkeen luontevin reitti kävellen ja pyöräillen on käyttää Tengströminkatua, jossa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa on kehittämisen varaa. Esiselvitys parantamisesta on laadittu ja tämän investoinnin kytkeminen palveluverkkokokonaisuuteen olisi luontevaa.

Kärsämäen yksikön saatto- ja noutoliikenteen tilat Kärsämäentiellä ja Ampumakentänkadulla ovat puutteelliset mutta toimivat tyydyttävästi. Tilaa toimivalle järjestelylle ei tontilla ole eikä se suojeluarvot huomioiden liene mahdollistakaan.

Runosmäen yksikössä on jatkossa syytä arvioida sitä, missä määrin kevyillä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvien koulumatkojen määrä kehittyy ja tuleeko ajoneuvoille varattavaksi pysäköintitilaa koulun tontilta. Nykyisin pysäköintiin käytetyt tilat kaduilla Vahdontien toisella puolella ovat rajalliset ja niiden katujen toiminnallisuuden turvaaminen kasvavalle teollisen toiminnan tarpeille tulee lisääntymään.

Liite 1​Lyseon koulun tarveselvitys liitteineen

Oheismateriaali 1​Lausuntopyyntö

​Kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausunnon konsernihallinnon tilapalveluille ja hyväksyy osaltaan Turun Lyseon tarveselvityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esittelijänä toimi kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi.