Kaupunkiympäristö, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 17.1.2023:

Kaavoituksessa on laadittu Yleiskaava 2029 ehdotus, joka on päivätty 24.11.2021, muutettu 20.12.2021 (KH § 582), 1.8.2022 (lausunnot ja muistutukset), 11.10.2022 (KH § 419), muutettu 13.1.2023 (lausunnot ja muistutukset). Kaava on laadittu Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Yleiskaavaehdotuksesta jätettiin 3 lausuntoa ja 13 muistutusta. Yksi lausunto ja muistutus ovat aiheuttaneet muutostarpeita kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin on esitetty liitteessä 9.

Yleiskaavan tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan, jotka ovat:

• ​​​keskustan kehittäminen
• ​​elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• ​​​​​myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• ​​​​​​​liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.

Yleiskaavakartat

Yleiskaava koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Kaavakartat esitetään digitaalisina ja pdf-muotoisina. Digitaaliset kartat löytyvät Turun karttapalvelusta osoitteesta https://opaskartta.turku.fi/ims/. Kartat ovat Kaavoitus-välilehdellä jokainen kartta omana tasonaan, ja niiden kaavamerkintöjä voi tarkastella päällekkäin. Yleiskaavakarttojen mittakaava on 1:40 000. Keskusta-alue on käsitelty tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tullessaan Yleiskaava 2020:n sekä Skanssin ja Piispanristin, Linnakaupungin ja Yli-Maaria–Koskennurmen osayleiskaavat. Ratapiha-alueen, Hirvensalon ja Ruissalon osayleiskaavat jäävät voimaan lukuun ottamatta osaa Ratapiha-alueen rautatieliikenteen merkinnästä (LR), joka kumotaan.

Yleiskaava 2029:ssä osoitetaan muutoksia ja täydennyksiä seuraavien voimaan jäävien osayleiskaavojen alueille:

​Ratapiha-alueen osayleiskaava-alueella ohjaavia merkintöjä ovat

• ​​​​​​C- ja Cy-merkinnät
• ​​​​​​​VAK-järjestelyratapihan selvitysalue
• ​​​​​​​hulevesien hallinnan toimenpidealueet
• ​​​​​​​hulevesitulvavaara-alue
• ​​​​​​​kallioresurssialue sekä
• ​​​​​​​arvokas rakennetun ympäristön kohde.

Ruissalon osayleiskaava-alueella ohjaavia merkintöjä ovat

• ​​​​​​meritulvavaara-alueet
• ​​​​​​​suojavyöhyke sv-1
• ​​​​​​​ampumaradan melualue (60 dB) me-2
• ​​​​​​​valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (ma-1)
• ​​​​​​​kansallinen kaupunkipuisto ja
• ​​​​​​​arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet.

Lisäksi osayleiskaavojen alueilla on useita informatiivisia merkintöjä, jotka eivät tarkenna osayleiskaavoja.

Yleiskaava 2029 ei korvaa valtuuston 14.12.2020 § 217 hyväksymää, mutta ei vielä lainvoimaista Satava-Kakskerran osayleiskaavaa sekä vireillä olevia Maaria-Ilmaristen ja Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavoja.

Yleiskaavan sisältö on jaoteltu kaavakartoille aihepiirin mukaan:

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne

• Kokonaiskuva maankäytöstä
• ​​​​​​Strategiset kehittämistavoitemerkinnät: tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke, tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeet sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnät

Kartta 2: Asuminen

• ​​​​​​Asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen
• ​​​​​​​Asuinalueet (A) jaoteltuina valmiisiin, täydentyviin sekä uusiin tai olennaisesti muuttuviin
• ​​​​​​​Merkittävimmät uudet asuinalueet sijoittuvat tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen sisälle
• ​​​​​​​Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen ulkopuolelle Pohjois-Turkuun on esitetty uutta asumista Yli-Maaria–Koskennurmen alueelle sekä Paattisten taajamaan. Moision alueelle on merkitty uusia, vuoden 2029 jälkeen toteutettavia asuinalueita
• ​​​​​​​Uutta asumista sijoittuu asuinaluevarausten (A) lisäksi keskustatoimintojen alueille (C, Cy), alakeskuksiin (C-1, C-2) sekä palvelujen ja asumisen alueille (PA)
• ​​​​​​​A-1-merkinnällä osoitetaan VAK-järjestelyratapihan selvitysalueen läheisyydessä olevia asuinalueita Pahaniemessä ja Iso-Heikkilässä
• ​​​​​​​Paattistentien varteen ja Paimalaan on osoitettu neljä kyläaluetta (AT)

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

• ​​​​​​Koko kaupungin kannalta merkittävät​ palvelujen ​ja elinkeinotoimintojen alueet
• ​​​​​​​Teollisuus- ja varastoalueet, jotka voivat sisältää myös toimisto- ja terminaalitiloja
• ​​​​​​​Pääkäyttötarkoitukseltaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat monipuoliset työpaikka-alueet
• ​​​​​​​Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan alueet: Itäharju–Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo–Topinoja ja Kuninkoja
• ​​​​​​​Asuinalueisiin sisältyviä lähipalveluja, kuten yksittäisiä kouluja, päiväkoteja ja liiketiloja, ei ole osoitettu erikseen

Kartta 4: Liikenne

• ​​​​​​​Autoliikenteen verkko on esitetty kolmiportaisena: valtakunnallisen liikenteen väylät, kaupunkiseudun tai maakunnan pääväylät sekä näitä täydentävät pääkokoojaväylät
• ​​​​​​​Autoliikenteen verkko hyödyntää ensisijaisesti nykyistä tie- ja katuverkkoa
• ​​​​​​​Lisäksi on esitetty liikenneväylävarauksia pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. Uudet ja kehitettävät väylät ja eritasoliittymät on esitetty erillisellä merkinnällä. Osa uusista väylistä on esitetty sijainniltaan ohjeellisina
• ​​​​​​​Joukkoliikenteen laatukäytävämerkinnällä on esitetty raitiotien tavoitelinjasto ja runkobussireittien merkittävimmät osuudet
• ​​​​​​​Rautatiemerkinnällä on esitetty nykyiset ja kehitettävät rautatiet. Paikallisjunaliikenteen asemien sijainti on esitetty ohjeellisena
• ​​​​​​​Pyöräilyn pääverkosto, joka yhdistää lähikunnat sekä suurimmat asuin- ja työpaikka-alueet Turun keskustaan ja aluekeskuksiin. Osa reiteistä on seudullisia laatukäytäviä
• ​​​​​​​Keskustan osalta esitetään Turun keskustan liikenneskenaariot -selvityksen mukainen ns. ripeän muutoksen skenaarion mukainen liikenneverkko
• ​​​​​​​Keskustan kävelyalue -merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti jalankulkua palveleva ympäristö, jossa moottoriajoneuvoliikenteen läpikulkua rajoitetaan
• ​​​​​​​Laivaväylät ja veneväylät/lauttayhteydet sekä venesatamat/venevalkamat
• ​​​​​​​Melua koskevat yleismääräykset

Kartta 5: Kestävä vesien hallinta

• ​​​​​​​Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatettavaa prioriteettijärjestystä koskeva yleismääräys
• ​​​​​​​Alueet, joilla on tarve hulevesien hallinnan toimenpiteille
• ​​​​​​​Meri- ja hulevesitulvavaara-alueet
• ​​​​​​​Hulevesijärjestelmän sekä luonnon ja/tai maiseman kannalta tärkeät joet ja purot
• ​​​​​​​Pohjavesialueet

Kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

• ​​​​​​Erityisalueet, kuten puolustusvoimien alueet ja kiertotalousalueet
• ​​​​​​​Yhdyskuntateknisen huollon laitokset, kuten energiantuotantolaitokset, sähköasemat, vedenkäsittelylaitos ja jätevedenpuhdistamo
• ​​​​​​​Alueiden käyttöä rajoittavat lentokoneiden laskeutumisvyöhyke ja lentomelualue, Puolustusvoimien alueisiin liittyvät suojavyöhyke ja ampumaradan melualueet sekä kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet
• ​​​​​​​Keskustan kallioresurssialueet, jotka voidaan myöhemmin ottaa pysäköinti- tai muuhun käyttöön
• ​​​​​​​Selvitysalue, jolle VAK-järjestelyratapiha mahdollisesti siirtyy nykyiseltä paikaltaan (se-1)
• ​​​​​​​Maanläjityksen selvitysalue Pansion Koivuluodon–Verkkoluodon alueella (se-2)
• ​​​​​​​Vesihuollon toiminta-alueet ja niihin uuden maankäytön myötä mahdollisesti liitettävät alueet

Kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

• ​​​​​​​Yleiskaavan viherverkosto, joka koostuu virkistys-, suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueista, siirtolapuutarhoista ja hautausmaista​
• ​​​​​​​Pääulkoilureitistö ja ulkoilureittitarpeet
• ​​​​​​​Ekologiset yhteystarpeet
• ​​​​​​​Luonnon ja maiseman arvoja osoittavat merkinnät
• ​​​​​​​Korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä korkean rakentamisen sijoittamiseen vaikuttavat historialliset maamerkit
• ​​​​​​​Arkeologiset kohteet

Kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

• ​​​​​​​Asemakaavalla suojellut kohteet ja erityislainsäädännöllä tehdyt suojelupäätökset
• ​​​​​​​Arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata
• ​​​​​​​Valtakunnallisesti merkittävät kohteet Museoviraston laatiman RKY-inventoinnin mukaisina aluemerkintöinä otettavaksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Näillä alueilla tulee huomioida myös paikallisesti ja alueellisesti arvokkaiden kohteiden ominaispiirteiden säilyminen.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Yleiskaavan valmistelua varten on tehty selvityksiä mm. liikenteestä, elinkeinoelämästä, kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, täydennysrakentamisesta, viherympäristöstä ja hulevesien hallinnasta.

Yleiskaavaehdotuksesta tehdyssä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu, miten yleiskaava toteuttaa erilaisia sitä ohjaavia tavoitteita.

Kaavan kokonaistalouden kannalta merkittävimmät positiiviset vaikutukset syntyvät kehittämällä kaupunkikeskustan laajenemisalueita Itäharjua ja Linnakaupunkia. Myös Skanssin kehittäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Asuntotarjonta painottuu tavoitteiden mukaisesti urbaaniin asumiseen. Tiivistyvien kehityskäytävien välillä säilyy laajoja viheralueita. Keskustaa täydentävä ja laajentava rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autoilun roolin vähentäminen mahdollistaa keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristön parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen.

Teolliset toiminnot painottuvat kehätien ympäristöön sekä Pansio–Pernoon. Pernon innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä turvataan meriteollisuuden tarpeet. Itäharjun Tiedepuiston asumis- ja työpaikkakeskittymän on mahdollista kehittyä tavoitteiden mukaisesti. Monipuolisella asuntotarjonnalla turvataan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asukas- ja työpaikkamäärien kasvu lisää liikennettä. Erityisesti keskustassa liikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan kasva, ja pelkästään liikenneverkkoa parantamalla on vaikea turvata autoliikenteen sujuvuus. Autoliikennettä pyritään ohjaamaan keskustan ulkopuolelle.

Merkittävimmät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin muodostuvat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen ratkaisuista. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää sen todennäköisyyttä, että kasvihuonekaasuja muodostuu vähemmän. Kestävien kulkutapojen edellytyksiä parannetaan kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä, pyöräilyn pääverkostoa ja keskustan kävelyalueita.

Uusi asuinrakentaminen tukeutuu melko hyvin olemassa oleviin palveluihin. Joukkoliikennekäytävien varsia tiivistävä kaavaratkaisu luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle ja eri väestöryhmien pääsylle palvelujen äärelle. Investointeja lähipalveluihin tarvitaan etenkin uusilla asuinalueilla.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja rakentamisen sijoittaminen tulvaherkille alueille lisäävät kaupunkitulvien riskiä. Useat toiminnot, kuten Turun satama ja Meyerin telakka, sijaitsevat hulevesi- ja meritulvien riskialueilla. Yleiskaavamerkinnöillä pyritään hallitsemaan tulvia, mutta tarkempi suunnittelu ratkaisee, kuinka hyvin siinä onnistutaan.

Yleiskaavamerkinnöin on osoitettu alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet ja kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet.

Yleiskaava mahdollistaa VAK-järjestelyratapihan siirtämisen kauemmas keskustasta. Autoliikenteen melulle altistuvien alueiden määrä ei olennaisesti lisäänny.

Viheraluemerkinnät muodostavat pääosin kattavan verkoston. Virkistyskäytön kannalta tärkeimmät alueet säilyvät. Kaavaratkaisu turvaa valtaosan viherympäristön arvoista. Vaikutukset viherympäristöön keskittyvät asuinrakentamisen osalta keskustaan ja joukkoliikennekäytävien varsille sekä työpaikkarakentamisen osalta Pansio–Pernoon ja Paimalaan.

Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva muuttuvat keskustassa ja sen reunamilla sekä joukkoliikenneakseleilla. Yleiskaava osoittaa säilytettävät rakennusperintökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viherympäristöt. Uudisrakentamisen ja olemassa olevien arvojen yhdistämisen tapa ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 26.1.2010. Perusselvitysvaiheen jälkeen vuonna 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2035.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin 4.6.2012. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 § 95 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä, ja kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet 30.9.2013 § 399.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi vaihdettiin vuosi 2029, joka vastaa Turun kaupunkistrategia 2029:n tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhempää aikajännettä: vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105​000 työpaikkaa.

Toimialojen yhteistyönä laadittiin yleiskaavan pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

• ​​​​​​​Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu keskuksiin sijoitti tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin
• ​​​​​​​Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutui Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen
• ​​​​​​​Kehityskuva Kasvukäytävät sijoitti kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin

Kehityskuvista laadittiin toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä laaja vaikutusten arviointi.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin vuoden 2014 aikana yleisötilaisuuksissa. Lisäksi kehityskuvista järjestettiin asukaskysely sekä yrityskysely. Vuonna 2015 järjestettiin paneelikeskustelu Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin lausunnot 24.8.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 § 494 yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi Kasvukäytävät-kehityskuvan.

Kaavaluonnos valmisteltiin valitun Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Luonnosvaiheessa tavoiteltavan kasvun eli positiivisen rakennemuutoksen mahdollistamiseksi väestö- ja työpaikkatavoitteita tarkennettiin, koska kaupungin kasvu oli ollut nopeampaa kuin yleiskaavan tavoitteiden asettamisen aikaan. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.5.2017 § 219 yleiskaavan tavoitteiksi 220​000 asukasta ja 115​000 työpaikkaa.

Luonnosvaiheessa järjestettiin asukkaille Tulevaisuuden Turku 2029 -nettikysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Lisäksi 2016–2017 järjestettiin keskustan kehittämiseen ja Turun Tiedepuiston kärkihankkeisiin liittyviä Turku Future Forum työpajoja, joissa käsiteltiin myös yleiskaavaa. Yhden työpajan aiheena oli keskustan liikennejärjestelmän skenaariot. Mielipiteitä vaihtoehdoista kerättiin myös nettikyselyllä.

Yleiskaavaluonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.8.2018. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien puheenjohtajistolle 27.8.2018.

Yleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 § 387. Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kupittaanpuiston itäosaa koskevaa VU/C-merkintä (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue / keskustatoimintojen alue) poistettiin ja korvattiin merkinnällä VU (urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi liikuntakeskuksia varten).

Kaupunginhallitus hyväksyi 5.11.2018 § 420 yleiskaavaehdotuksen pohjaksi 24.8.2018 päivätyn, lautakunnan päätöksen mukaisesti 25.9.2018 muutetun yleiskaavaluonnoksen. Yleiskaavaluonnos sisälsi 28.8.2018 päivätyn, 17.9.2018 päivitetyn keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua ja yleiskaavan valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että lopulliset ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella.​

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että:

• ​​​​​​​Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen selvitetään mahdollisuutta muuttaa Itäharjulla innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä osoitetulle​alueelle merkityt asuinalue ja työpaikka-alueet tai osia niistä keskustatoimintojen alueeksi, tavoitteena laajentaa keskustatoimintojen aluetta.
• ​​​​​​​Raision kanssa käynnistetään neuvottelut usean Turun alueen kansalaisjärjestön esittämän luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä–Kuninkojan alueelle ja Raisiontien/Satakunnantien ja Kuloistentien välille merkityn ohjeellisen tievarauksen poistamisesta yleiskaavasta.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Lausunnoista, mielipiteistä sekä niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana marraskuussa 2019 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista toisen teemana oli keskusta ja toisen koko yleiskaava. Samaan aikaan yleisötilaisuuksien kanssa avattiin Turku 2029 -nettikysely. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä viherympäristöstä, palveluista sekä keskusta-alueen liikenteestä.

Osana yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti keväällä 2020 satunnaisotoksella valittujen turkulaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä Turku keskustelee -hankkeessa. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin.

Yleiskaavaehdotus

Luonnoksesta saadun palautteen sekä selvitysten perusteella valmisteltiin yleiskaavaehdotus. 30.6.2020 päivätty kaavaehdotus oli lausuttavana 30.6.–15.9.2020. Yleiskaavaehdotusta tarkistettiin saatujen lausuntojen perusteella. Muutoksia tehtiin myös yleiskaavaluonnoksesta saatujen kannanottojen sekä muun valmistelun perusteella.

Yleiskaavaehdotusta, pvm. 30.6.2020, muutettu 22.10.2020 (lausunnot), käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa ensimmäisen kerran 27.10.2020 § 369. Kaupunkiympäristölautakunta palautti ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 1.12.2020 § 430. Palautuspäätöksen mukaan ”Uudessa valmistelussa keskustan sekä Itäharjun (merkitty ehdotuksessa innovaatio ja osaamiskeskittymäksi) alueista laaditaan erilliset osayleiskaavat, joissa alueet kaavoitetaan osayleiskaavan tarkkuudella.” Lisäksi palautuspäätöksen mukaan kaavaehdotukseen tulee tehdä useita yksittäisiä muutoksia ennen kuin kaavaehdotus tuodaan uudelleenkäsiteltäväksi.

Palautuspäätöksen jälkeen yleiskaavan valmistelun jatkotoimenpiteistä haettiin linjaus kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallitus päätti 22.03.2021 § 132, että keskustan ja Itäharjun alueille ei laadita erillisiä osayleiskaavoja Yleiskaava 2029:n yhteydessä ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään kaupungin palveluverkon kannalta tarvittavat muutokset.

Kaupunginhallitus päätti 20.12.2021 § 582, että yleiskaavaehdotus, pvm. 24.11.2021, hyväksytään alla esitetyin muutoksin ja yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville.

Muutokset karttamerkintöihin:

• ​​​​​​​Poropuisto, Voudinpuiston länsiosa sekä rakennettu päiväkotikiinteistö ja pientalokortteli on osoitettu palvelujen ja asumisen alueeksi (PA).
• ​​​​​​​Sataman läheisyydessä sijaitseva TP-5-alueen merkintä on muutettu palvelujen ja asumisen alueeksi (PA).
• ​​​​​​​Osa joukkoliikenteen laatukäytävistä on muutettu joukkoliikenteen laatukäytävän varauksiksi, joista suurin osa todennäköisesti tulee ajankohtaiseksi myöhemmin kuin 2029.
• ​​​​​​​Varissuon joukkoliikenteen laatukäytävän päätepysäkille on osoitettu vaihtoehtoinen sijainti.

Muutokset kaavamääräyksiin:

• ​​​​​​​Kartan 1 yleismääräys ”Korkea rakentaminen tulee sijoittaa ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin Turun korkean rakentamisen selvityksen periaatteita noudattaen” on poistettu.
• ​​​​​​​Keskustatoimintojen alueita C ja Cy koskevasta yleismääräyksestä on poistettu lause ”Rakentamisen korkeus tulee sovittaa ympäristön rakentamiskorkeuksiin”.
• ​​​​​​​Keskustatoimintojen alueita C ja Cy ja C-3 koskevasta yleismääräyksestä on poistettu lause ”Täydennysrakentaminen toteutetaan Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella -selvityksen periaatteita noudattaen”.
• ​​​​​​​Keskustatoimintojen alueita C, Cy ja C-3 koskevaa yleismääräystä on täsmennetty alleviivatulla lisäyksellä ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla erikseen harkittaessa katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön.”
• ​​​​​​​Joukkoliikenteen laatukäytävän varaus -merkintään on lisätty määräys ”Korkean palvelutason joukkoliikennereitin varaus. Merkinnällä osoitetaan raitiotien pidemmän aikavälin tavoiteverkko. Katua kehitetään erityisesti joukkoliikenteen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta parantaen.”
• ​​​​​​​Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus -määräyksestä on poistettu lause ”Arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa”. Lausetta ei ole poistettu rakennusperintölailla/rakennussuojelulailla, kirkkolailla ja/tai asetuksella 480/85 tai asemakaavalla säilytettäviksi osoitetuista kohteista.

Yleiskaava 2029 ehdotus oli nähtävillä 31.1.–23.3.2022. Samaan aikaan pyydettiin lausuntojen täydennyksiä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, naapurikunnilta, Turun museokeskukselta ja Puolustusvoimilta. Lausuntoja saatiin kahdeksan, joista kaksi muilta kuin lausuntopyynnön saaneilta viranomaistahoilta. Muistutuksia jätettiin yhteensä 45 kpl. Lisäksi 24.11.2021 jälkeen annettiin 7 mielipidettä.

​Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Keskeisin muutos oli satamaraiteen uusi pohjoinen linjaus, joka perustui kaupunginhallituksen päätökseen 6.6.2022 § 269. Linjaukseksi valittiin ”Turun satamaradan muutostyöt – Vaihtoehtoiset asemapaikat sekä niiden vaikutukset” -selvityksessä parhaaksi vaihtoehdoksi arvioitu VE7. Lisäksi kaavamerkintöihin tehtiin vähäisiä tarkennuksia ja teknisluonteisia korjauksia sekä kaavamääräyksiin selventäviä tarkennuksia.

​Kaupunkiympäristölautakunta päätti 4.10.2022 § 367 esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville lautakunnan 13.9.2022 § 338 esittämällä Kupittaan siirtolapuutarhaa koskevalla muutoksella sekä kahdella uudella, Juhana Herttuan koulua sekä Tampereen valtatien ja Vahdontien risteysalueen P-merkintää koskevalla muutoksella.​

​Kaupunginhallitus päätti 11.10.2022 § 419, että 24.11.2021 päivätty, 20.12.2021 muutettu (KH § 582) ja 1.8.2022 muutettu (lausunnot ja muistutukset) yleiskaavaehdotus hyväksytään muutoksin ja asetetaan uudelleen nähtäville.​

​Muutokset karttamerkintöihin olivat:​

• ​​​​​​​C-3-merkintä poistetaan Kupittaan siirtolapuutarhan alueelta ja korvataan Siirtolapuutarha-alue / Virkistysalue -merkinnällä (RP/V), jonka määräys on: Alue on varattu siirtolapuutarha- ja virkistyskäyttöön. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa siirtolapuutarhatoimintaa tai virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennuksia. Aluetta koskevien hankkeiden yhteydessä on siirtolapuutarhatoiminnan jatkumisen edellytykset turvaten pyrittävä lisäämään alueen toiminnallisuutta, avoimuutta sekä yleistä virkistyskäyttöä. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa erityisesti huomioon siirtolapuutarhan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja puutarhataiteelliset arvot.​
• ​​​​​​​Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus -merkintä poistetaan Juhana Herttuan koulusta.​
• ​​​​​​​Tampereen valtatien ja Vahdontien risteykseen sijoittuva P-merkintä muutetaan Täydentyvä asuinalue -merkinnäksi (A) vastaamaan alueen tulevaa maankäyttöä.​​​

Yleiskaava 2029 ehdotus oli uudelleen nähtävillä 31.10.–29.11.2022 välisen ajan. Lausuntoja saatiin kolme. Muistutuksia jätettiin yhteensä 13 kpl. Lisäksi 1.8.2022 jälkeen ennen ehdotuksen nähtävillä oloa annettiin kolme mielipidettä, joihin ei ole aiemmin vastattu.

​Keskeisimpiä kannanottojen aiheita olivat seuraavat:

​Kupittaan siirtolapuutarha

Museopalvelut katsoi, että Kupittaan siirtolapuutarha tulee osoittaa RP/V-merkinnän lisäksi arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi. Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys esitti RP/V-merkinnän muuttamista muotoon RP sekä siirtolapuutarhan suojelemista asemakaavoituksella. Muistutuksissa esitettiin siirtolapuutarhalle merkintää RP/s. Mielipiteissä kritisoitiin siirtolapuutarhan C-3-merkintää. Mielipiteet olivat saapuneet ennen kaupunginhallituksen tekemää päätöstä, jossa siirtolapuutarhan C-3-merkintä muutettiin RP/V-merkinnäksi.

​Korkea rakentaminen

Varsinais-Suomen liitto katsoi, että merkintä korkean rakentamisen rajoittamisesta keskusta-alueella tulisi palauttaa kaavaehdotukseen. Museopalvelut totesi, että korkea rakentaminen tulee ohjata kartassa 7 soveltuvimmiksi tunnistetuille alueille eikä sitä tule mahdollistaa muualla. Muistutuksessa kritisoitiin korkeaa rakentamista koskeneen määräyksen poistamista.

​Koroinen

Museopalvelujen mukaan Koroisten, Räntämäen ja Halisten kylien väliselle avoimelle peltoalueelle osoitettu uusi asuinalue on ristiriidassa maisema-alueen kaavamääräyksen ja sen suojelutavoitteiden kanssa. Museopalvelut katsoi, että peltoalueen rakentaminen heikentäisi hyvin merkittävästi Koroisten alueen maisemallisia arvoja.

​Merenkulkuoppilaitoksen ja Juhana Herttuan koulun rakennukset

Museopalveluiden kanta oli, että molemmat rakennukset tulee suojella. Se on esittänyt niitä lisättäväksi yleiskaavan arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden luetteloon. Suojeluasia ratkaistaan asemakaavassa, joten museokeskus totesi, että rakennusten puuttumista yleiskaavan kohdeluettelosta ei tule tulkita myöntymisenä niiden suojelematta jättämiselle.

​Tuomiokirkon edustan raitiotielinjaus

Museopalvelut toi esille, että Tuomiokirkko ympäristöineen on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti hyvin merkittävä alue, johon ei missään muodossa ole toivottavaa palauttaa joukko- tai ajoneuvoliikennettä. Tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen katedraali. Se on ympäristöineen valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (RKY). Tuomiokirkko ja sitä ympäröivän muinaisjäännöksen keskiaikainen ydin on valittu valtakunnallisesti merkittäviksi arkeologisiksi kohteiksi (VARK).

​Pansion T/PA-alue

Puolustusvoimat esitti, että Pansion T/PA-alueesta poistetaan vuoden 2029 jälkeiseksi käyttötarkoitukseksi esitetty PA-merkintä. Kaavamääräyksen mukaan ”Alue voi vaiheittain muuntua palvelujen ja asumisen alueeksi, kun edellytykset sille ovat olemassa.” Puolustusvoimien näkemyksen mukaan alueen mahdollinen muuttuminen PA-alueeksi vuoden 2029 jälkeen tulee tarkastella erikseen.

​Asuinalueiden kaavamerkinnät

Länsi-Turun, Teräsrautelan ja Mälikkälän asukas- ja omakotiyhdistykset esittivät, että A-merkinnän sijasta käytettäisiin merkintöjä AP ja AK. Vasaramäen omakotiyhdistys ehdotti, että yleiskaavassa säilytetään vanhojen pientaloalueiden kaavamerkintä AP. Yhdistykset pitivät A-merkintää epämääräisenä ja arvelivat sen mahdollistavan suunnitella pientaloalueille lähes mitä vain.

Härkämäen tavara-aseman kaavamerkintä

Senaatti-kiinteistöt ja VR-Yhtymä Oyj esittivät Turun tavara-aseman TP-kaavamerkinnän sisällön monipuolistamista mahdollistamaan palvelut ja asumisen.

​Pihlajaniemen luo-rajaus

Senaatti-kiinteistöt esitti Pihlajaniemen luo-kohteen 4-88 poistamista. Perusteena esitettiin, että lepakkoselvitys ei anna perusteita määrittää luokan III aluetta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi ja että lepakkoselvityksen tulokset on otettu huomioon asemakaavoituksessa.

​Piipanojan tilan alue

Knaapi Holdings Oy:n mukaan voimassa olevan yleiskaavan merkintä PK täydennettynä talouskeskuksen A/s-merkinnällä pitäisi säilyttää. Muistuttajan tarkoituksena on laittaa vireille alueen asemakaavoitus. Muistutuksen liitteenä on maankäyttöluonnos, jossa Piipanojan tilan alueelle on esitetty yritystontteja.

Kiertotähdentien varren merkinnät

Kiinteistö Oy Turun Kiertotähdentie 2 esitti PA-merkinnän ulottamista koskemaan kortteleita 60 ja 65 Iso-Heikkilässä osoitteessa Kiertotähdentie.

​Kaavaehdotusta on tarkistettu lausuntojen ja muistutusten pohjalta seuraavasti:

• ​​​​​​Pihlajaniemen asemakaava-alueelle ulottuva luo-merkintä on poistettu. Luo-rajaus on peräisin luontoselvityksestä, jossa aluetta kuvataan: ”Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille.” Ympäristönsuojelu katsoo, että Pihlajaniemen luontoarvot on otettu huomioon riittävissä määrin alueella vireillä olevan asemakaavan maankäytössä ja kaavamääräyksissä. Muun lepakoiden käyttämän alueen osalta on asemakaavassa annettu lepakoiden elinolosuhteita säilyttäviä kaavamääräyksiä.
• ​​​​​​​Karttaa 7 (Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset) ja sen liitettä 4 (Kiinteät muinaisjäännökset, historialliset kylätontit ja muut kulttuuriperintökohteet) on tarkennettu VARK-kohteiden (valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet) määräyksen osalta. Määräys on tarkennettu muotoon ”VARK-inventointiin ehdotettu kohde. Kohteen lopullinen status tulee tarkistaa valtioneuvoston hyväksymästä VARK-inventoinnin luettelosta”. Muutoksella tuodaan esille, että luetteloa ei ole vielä hyväksytty. Selostukseen on päivitetty VARK-inventointia koskeva kuulemisvaihe.
• ​​​​​​​Kartalle 7 (Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset) on päivitetty tiedot uusista arkeologisista kohteista. Näihin kuului vedenalaisia kohteita Linnanaukolla, louhintapaikkoja, kalliohakkauksia ja kivimuuri Tallimäenpuistossa, kuppikivi Härkämäessä, kivikautinen asuinpaikka Halisissa ja historiallisen ajan kylänpaikka Nummessa.

​Vastineet lausuntoihin, mielipiteisiin ja muistutuksiin on esitetty liitteessä 9.

​Lisäksi kaavaehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen tehty seuraavat muutokset ja täydennykset:

• ​​​​​​Informatiivisista (oikeusvaikutuksettomista) kaavamerkinnöistä osayleiskaavojen alueilta on poistettu aineiston selkeyttämiseksi seuraavat merkinnät: laivaväylä- ja veneväylä/lauttayhteys, luonnon ja/tai maiseman kannalta merkittävä joen- tai puronvarsi, vesihuollon toiminta-alue sekä pohjavesialue. Lisäksi Maaria-Ilmaristen osayleiskaavan alueelta on poistettu hulevesien kannalta tärkeä säilytettävä ojauoma -merkintä.
• ​​​​​​​Kaavamääräyksiin on lisätty tieto siitä, mitkä merkinnöistä ovat informatiivisia osayleiskaava-alueilla. Näitä ovat mm. tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke, tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhyke, hulevesien kannalta tärkeät säilytettävät ojauomat, kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet, lentomeluvyöhyke, lentokoneiden laskeutumisvyöhyke sekä säilytettävät, vahvistettavat tai uudet ekologiset yhteydet.
• ​​​​​​​V- ja A-merkintöjen rajausta on tarkennettu Mälikkälänmetsän luonnonsuojelualueen perustamishakemuksen perusteella. Turun kaupunkiympäristölautakunta päätti 20.12.2022 § 493, että kaupunki hakee Varsinais-Suomen ELY-keskukselta luonnonsuojelulain mukaista päätöstä Mälikkälänmetsän luonnonsuojelualueen perustamiseksi.
• ​​​​​​​Kaavamerkintä T/PA on lisätty myös kartoille 2 (Asuminen) ja 6 (Yhdyskuntatekniikka).
• ​​​​​​​Ruissalon osayleiskaava-alueelle on lisätty valtakunnallisesti arvokas maisema-alue -merkintä (ma-1), jota ei ole esitetty voimassa olevassa osayleiskaavassa. Ruissalon osayleiskaava on tullut voimaan 16.10.1999. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus on peräisin valtioneuvoston 18.11.2021 tekemästä päätöksestä.
• ​​​​​​​Hirvensalon osayleiskaava-alueelta on poistettu Aurajokivarren arvokas maisema-alue -merkintä (ma-2) ja merkinnän määräyksestä on poistettu Lauttarantaa koskevat kohdat. Maisema-alue on merkitty voimassa olevaan Hirvensalon osayleiskaavaan.
• ​​​​​​​Ulkoilureitti-merkintöjä on tarkennettu Paattisilla vastaamaan nykytilaa.
• ​​​​​​​Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue -merkinnät on päivitetty uusimpien selvitysten mukaisiksi. Uudet luo-rajaukset olivat kolme ketoa, niitty, erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan juurilasisiiven esiintymispaikka sekä luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuuluvan saukon elinalueita.
• ​​​​​​​Kartalle 8 (Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet) on merkitty 1.8.2022 jälkeen voimaan tulleiden asemakaavojen (Virvoituksentie, Linnankatu 45, Saga Kaskenpuisto II ja Tammitien kulma 2.0) rakennussuojelukohteet.

Kaavan kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset ovat pysyneet pääosin kaupunginhallituksen 11.10.2022 § 419 hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisina. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä, eikä kaavaehdotusta ole tarvetta asettaa enää uudelleen nähtäville.

Liite 1​Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Liite 2​Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen

Liite 3​Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Liite 4​Yleiskaavaehdotus, kartta 4: Liikenne

Liite 5​Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Liite 6​Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Liite 7​Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Liite 8​Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Liite 9​Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Oheismateriaali 1​Yleiskaavaehdotus, selostus

Oheismateriaali 2​Yleiskaavaehdotus, selostus, ruotsinkielinen​

Laaditut selvitykset ja raportit, (linkki Yleiskaavan 2029 selvitykset ja vuorovaikutus -sivulle)

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

​Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 9) ja päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 24.11.2021 päivätty, 20.12.2021 muutettu (KH § 582), 1.8.2022 muutettu (lausunnot ja muistutukset), 11.10.2022 muutettu (KH § 419) ja 13.1.2023 muutettu (lausunnot ja muistutukset) yleiskaavaehdotus hyväksytään oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Kaunislahden kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli esittelemässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.​