Kaupunkiympäristö, ympäristölakimies Nina Mattila 13.12.2022:

Kaupunginvaltuusto on 20.9.2021 § 219 hyväksynyt asemakaava- ja tonttijakoehdotuksen Karhunahde. Kaava-alue on asemakaavoittamatonta pelto- ja metsäaluetta Friskalan noin 560 asukkaan ja Maunulan noin 430 asukkaan pientaloalueiden välissä. Friskalan alueen kaavoituksen yhteydessä osa Maunulantiestä kaavoitettiin katualueeksi, jota oli tarkoitus myöhemmin jatkaa Karhunahteen tulevalle asuinalueelle. Asuinkortteleita (AP-1, AP-2, AO, AO-1, AO-2) kaavaehdotuksessa on 7 ha eli 29 %, virkistysalueita (VL-1, VL/s) 16,2 ha eli 66 % ja katualueita 1,2 ha eli 5 %. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 14 336 k-m2 rakennusoikeutta. Yksityishenkilö valitti valtuuston päätöksestä ja vaati päätöksen kumoamista tai toissijaisesti, että päätöstä muutetaan siten, että alueesta asemakaavoitetaan vaan alueen itäpääty.

Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta vaatimukset, jotka koskivat valittajan ja kaupungin välistä tontinvuokrasopimusta. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja vaatimuksen rakennuskiellon määräämisestä. Hallinto-oikeus on todennut, ettei sillä ole toimivaltaa tutkia, rikkooko kaupunki tontinvuokrasopimusta, vaan yksityisoikeudellista riita-asiaa koskeva asia kuuluu käräjäoikeuden toimivaltaan. Valituksenalainen asemakaavan hyväksymispäätös ei ole lainvoimainen ja alueella on siten jo suoraan lain nojalla voimassa rakennuskielto. Valittajan vaatima rakennuskieltoa koskeva määräys ei siten ole tarpeen.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunta päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Kaavoitusmenettelyssä ja vuorovaikutuksessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen säännöksiä. Vuorovaikutusmenettelyssä osallisten esittämät mielipiteet muodostavat vain osan asian valmisteluaineistosta. Säännösten mukainen vuorovaikutus ei välttämättä johda kaikkien esitettyjen näkemysten huomioon ottamiseen. Valittaja on voinut osallistua kaavan valmisteluun ja esittää mielipiteensä. Toteutunut vuorovaikutus täyttää säännösten vaatimukset. Hallinto-oikeus toteaa, että se ei voi kumota kaavapäätöstä sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että jokin toinen kaavaratkaisu olisi ollut valittajan näkemyksen mukaan parempi tai tarkoituksenmukaisempi.

Hallinto-oikeuden mukaan yleiskaava on otettu ohjeena huomioon asemakaavamuutosta laadittaessa lain edellyttämällä tavalla. Vaikka asemakaavassa osoitetut korttelialueet eivät täysin täsmällisesti vastaa yleiskaavan aluevarausten rajauksia, ovat asemakaavassa osoitetut käyttötarkoitukset yleiskaavan aluevarausten mukaisia. Kysymyksessä on eri kaavatasojen erilainen suunnittelutarkkuus, jonka mukaisesti asemakaavassa on tarkennettu yleispiirteisen yleiskaavan aluevarauksia.

Hallinto-oikeus arvioi, että asemakaava ei ole ristiriidassa palvelujen saatavuutta ja liikenteen järjestämistä koskevan sisältövaatimuksen kanssa. Kyseessä on voimassa olevaan osayleiskaavaan perustuva pientaloalue. Alueelta on toimivat joukkoliikenneyhteydet, ja lähellä on palveluja kuten koulu, päiväkoti ja kauppa.

Hallinto-oikeuden mukaan asemakaava täyttää lain vaatimukset luonnonympäristön vaalimisesta ja virkistysalueiden riittävyydestä. Kaava-alueella on selvityksissä löytynyt neljä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, jotka on merkitty asemakaavaan luo-kaavamerkinnöin, sekä metsäsaareke, joka on merkitty ympäristöltään säilytettäväksi virkistysalueeksi. Kaavoitettavan alueen pohjois- ja eteläpuolelle on osoitettu laajahkoja lähivirkistysalueita, jotka yhdistyvät kaava-alueen ulkopuolisiin metsäalueisiin. Lähivirkistysalueilla olevat polut ja kävely- ja pyörätiet yhdistävät alueita toisiinsa ja parantavat osaltaan myös niiden saavutettavuutta.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaava ei ole lainvastainen myöskään sillä perusteella, että jollain toisella kaava-alueella on annettu toisen sisältöisiä julkisivun väritystä koskevia kaavamääräyksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan maisemakuvassa kaavoituksen johdosta tapahtuvia muutoksia tai kiinteistön väitettyä arvon alenemista ei ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuina maanomistajan tai muun oikeuden haltijan kannalta kohtuuttomina haittoina. Myöskään kaava-alueen toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuva melu tai alueelle muuttavien ihmisten aiheuttamat muutokset elinympäristössä eivät ole laissa tarkoitettuja kohtuuttomia haittoja.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1​Turun hallinto-oikeuden päätös 9.12.2021

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Ehdotus​Kaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.