Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, projektipäällikkö Teemu Peltonen, liikennesuunnitteluteknikko Kimmo Knaapi ja liikenneinsinööri Jaana Mäkinen 23.11.2022:

Periaatepäätöksen tausta ja sisältö

Kaupunginhallituksen hyväksymissä Pysäköinnin linjauksissa (kh 19.12.2019 § 507, linjaus 2) on linjattu, että pysäköinnin hallinnalla tavoitellaan paikkojen tehokasta käyttöä, pysäköintiä hallitaan ensisijaisesti pysäköintimaksuilla, ja että pysäköinnin maksullisuutta laajennetaan tarpeen mukaan koko keskustaan. Pysäköinnin linjauksista järjestettiin lausunto- ja kuulemiskierros Kerro kantasi -palvelun kautta.

Kaupungin talousarvioehdotuksen yhteydessä hyväksytyssä sopeuttamisohjelmassa (kv 11.11.2019 § 161, toimenpide 59) puolestaan on mukana toimenpiteet ”kiekkopaikkojen muuttaminen maksulliseksi” ja ”maksullisuuden laajentaminen”. Pysäköinnin muutoksilla tavoitellaan 3,1 milj. euron vuotuista pysäköintitulojen lisäystä vuoteen 2024 mennessä.

Kaupunkiympäristön palvelualue on em. päätösten toimeenpanemiseksi tutkinut keskustassa olevia aikarajoitettuja ja rajoittamattomia pysäköintipaikkoja ja niiden muuttamista maksullisiksi. Aiemmin päätettyjen (kylk 24.3.2020 § 100) maksullisuusmuutosten vaihe 1 on saatu toteutettua vuoden 2022 aikana ja vaihe 2 on tarkoitus toteuttaa keväällä 2023.

Suunnittelu on edennyt maksullisuusmuutosten osalta vaiheeseen 3, jossa keskustan laidoilla olevien alueiden pysäköintitilannetta on tarkasteltu ja eri alueiden pysäköinnin haasteisiin sekä lyhytaikaisen pysäköinnin mahdollistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Nyt maksumuutosten piiriin tulevat alueet on esitelty liitteen 1 kartassa.

Alueiden tarkastelu

Kerttulinruutu on jo vuosia ollut todella ruuhkainen pysäköinnin suhteen. Alueen pysäköintiin vaikuttaa yliopiston, yliopistollisen keskussairaalan ja tiedepuiston sekä useiden koulujen ja oppilaitosten läheinen sijainti. Kerttuli kuuluu maksuvyöhykkeeseen 3 ja lupapysäköintialueeseen E. Alueella on 863 pysäköintipaikkaa, joista 45 on maksullista, 141 pysäköintikiekolla rajoitettuja, 60 P-lupapaikkaa (asukas- tai yrityspysäköintitunnuksella pysäköinti) sekä 674 maksutonta pysäköintipaikkaa. Kerttulinruudun pysäköintimuutokset tulevat luomaan painetta Itäiselle Pitkäkadulle sekä Kupittaankadulle, joista etenkin jälkimmäinen on jo nykyisin erittäin ruuhkainen, erityisesti kesäaikaan Seikkailupuiston ollessa toiminnassa. Tämä alue on lisätty päätökseen varsinaisen Kerttulinruudun laajennuksena. Nämä laajennukset kattavat 257 pysäköintipaikkaa, joista 75 on pysäköintikiekolla rajoitettuja ja 182 maksuttomia.

Vartiovuoren alue on lyhyen kävelymatkan päässä ydinkeskustasta ja tämän vuoksi erittäin suosittu kohde etsiä ilmaista pysäköintitilaa. Vartiovuori kuuluu maksuvyöhykkeeseen 3 ja lupapysäköintialueeseen E. Alueelle on jonkin verran rajoituksia niin päiväkotien kuin museon ja kesäteatterinkin asiakaskunnille. Alueella on 289 pysäköintipaikkaa, joista 25 pysäköintikiekolla rajoitettuja ja 242 maksutonta pysäköintipaikkaa.

Samppalinnan alueella on muutama koulu sekä jonkin verran liiketoimintaa, ja se on lyhyen kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Samppalinna kuuluu maksuvyöhykkeeseen 3 ja lupapysäköintialueeseen B. Alueella on 454 pysäköintipaikkaa, joista 79 pysäköintikiekolla rajoitettuja, 57 P-lupapaikkaa sekä 355 maksutonta pysäköintipaikkaa.

Telakkaranta ja Itäisen Rantakadun pääty on kehittyvä alue, jossa Telakkarannan laitospysäköintiin tukeutuvasta kaavasta johtuen vähäisillä kadunvarsipaikoilla on suuri kysyntä. Tarvetta julkisen tilan pysäköintiin on niin alueella asioivilla, erilaisten kotiin toimitettavien palveluiden tuottajilla kuin alueella vierailevilla. Pysäköinnin saatavuus on nykyisten tarpeiden lisäksi olennaista alueen elinkeinoelämän kehittymiselle. Alue kuuluu maksuvyöhykkeeseen 3 ja nykyisten aluerajausten mukaisesti ei ole osa mitään olemassa olevaa lupapysäköintialuetta. Alueella on 152 pysäköintipaikkaa, joista 18 on maksullista, 108 pysäköintikiekolla rajoitettuja sekä 26 maksutonta pysäköintipaikkaa.

Lonttisten alue ja sen lähiseutu on voimakkaasti rakentuvaa. Jo nykyisin alueen paikat ovat täynnä ajoneuvoja sen keskustan läheisen sijainnin ja monin paikoin rajoittamattoman pysäköinnin vuoksi. Suuri määrä uusia rakentuvia asuntoja tulee ruuhkauttamaan aluetta entisestään, joten pysäköinnin saatavuutta on syytä miettiä kehitettäväksi rajoituksin, kuten asukastunnukset sekä maksullisuutta hyödyntäen lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Uusien rakentuvien alueiden taloissa on pysäköintimahdollisuutta, mutta useassa kohteessa Turussa asukkaat ovat ensisijaisesti etsineet ja käyttäneet lähialueen maksuttomia pysäköintimahdollisuuksia autohallipaikan vuokraamisen sijaan. Alueella on 107 pysäköintipaikkaa, joista 20 on pysäköintikiekolla rajoitettuja, 9 P-luvalla rajoitettuja ja 86 maksuttomia

Liitteen 1 kartassa on esitetty alueet, joilla em. pysäköintipaikat sijaitsevat. Vaiheessa 3 muutetaan maksulliseksi noin 2000 paikkaa, joista noin 750 paikassa on sallittu asukaspysäköinti. Näiden osalta saatava lisätulo on vuositasolla noin 350.000 euroa (oheismateriaali 1), vaikka muutoksella tavoitellaan ennen kaikkea pysäköinnin saavutettavuutta sitä tarvitseville tahoille, ottaen huomioon pysäköinnin linjauksissa kirjattu tärkeysjärjestys. Uusilla maksullisilla alueilla voi olla tarpeellista lisätä lupapysäköintipaikkoja, mikä pienentää tässä arvioitua lisätuloa.

Maksullisuuden hyödyt

Maksullinen pysäköinti on hyvin tehokas tapa vahvistaa pysäköintipaikkojen kiertoa ja pysäköinnin saavutettavuutta, ja siksi se helpottaa ennen kaikkea asiointipysäköintiä. Pysäköinnin linjauksissa lyhytaikainen asiakaspysäköinti sekä asukaspysäköinti on asetettu etusijalle pitkäaikaisen pysäköinnin ja ajoneuvojen kadulla säilyttämisen sijaan. Nykyiset pysäköintijärjestelyt, joissa ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä ja merkittävien yleisökohteiden lähellä on joko aikarajoitettua tai täysin rajoittamatonta pysäköintiä, eivät vastaa pysäköinnin hallinnalle nykyään asetettuja tavoitteita.

​Pysäköintiaikaa voidaan rajoittaa maksullisuuden lisäksi pysäköintikiekolla, mutta pysäköintikiekon väärinkäytösten suuri määrä sekä väärinkäytön valvonnan hankaluus tekevät siitä huonon vaihtoehdon ajoneuvojen vaihtuvuuden ja pysäköintipaikkojen saatavuuden takaamiseksi. Aikarajoittamattomat alueet toimivat usein joko pitkäaikaisessa ajoneuvojen säilytyksessä tai työmatkapysäköinnissä, jolloin haluttu paikkojen kierto ja palveluiden saavutettavuus kärsii. Hämeen ammattikorkeakoululle tehdyssä YAMK-lopputyössä tehtiin vuonna 2019 Turussa pysäköintikysely, johon vastanneista yli 20 % on joutunut etsimään keskusta-alueella pysäköintipaikkaa yli 10 minuuttia. Pysäköintipaikan etsimisestä johtuva ajoneuvoliikenne lisää huomattavasti autoilusta aiheutuvia päästöjä keskustan alueella, mikä on ristiriidassa kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.

Seuraava vaihe

Tämä päätös on periaatepäätös pysäköintipaikkojen maksullisuusmuutosten jatkovalmistelua varten. Päätökseksi tulevien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää muutoksia nykyisiin liikennesuunnitelmiin. Tarvittavista muutoksista tehdään erilliset päätökset hallintosäännön ja kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden hallinnonjärjestämispäätöksen mukaisesti.

Liite 1​Kartta alueista, joilla lisätään kadunvarsipaikkojen maksullisuutta

Oheismateriaali 1​Arviolaskelma pysäköinnin maksulliseksi muuttamisen vaikutuksista eri alueilla

Oheismateriaali 2​Kaupunginhallituksen päätös kh 19.12.2019 § 507

Oheismateriaali 3​Kaupunkiympäristölautakunnan päätös kylk 24.3.2020 § 100

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi pysäköintipaikkojen muuttamisen maksullisiksi liitteen 1 mukaisesti.

PäätösAsia pantiin pöydälle yksimielisesti Ålandin Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Asiaa olivat kokouksessa esittelemässä projektipäällikkö Teemu Peltonen ja liikenneinsinööri Jaana Mäkinen.

Pöydältä 7.12.2022 § 453

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

​Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Ålandin Muurisen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen välillä:

"Asia palautetaan uuteen valmisteluun, jossa se päivitetään sopeuttamisohjelman mukaisesti, siten kuin pormestariohjelmassa ja talousarviossa asiasta on päätetty."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Hellsten, Toivari, Kallio, Kaunislahti, el-Khatib, Jakobsson, Sundqvist, Turunen, Vierimaa, Manni ja Pälve.

Ålandin palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Muurinen.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

Ålandin palautusehdotuksen perustelut:

"Pysäköinnin linjaukset perustuvat11/ 2019 §161 KV päätökseen ovat jo osin vanhentuneet ja perustuvat sopeuttamisohjelmaan.

Korotus tarpeet ovat olleet osana vuoden 2020 talousarviota, sekä 2021-2023 hyväksyttyä sopeuttamisohjelman toimenpidettä. Pysäköinnin muutoksilla on tavoiteltu 3.1 miljoonan euron lisäystä seuraavan neljän vuoden aikana. Tästä on siis nyt kulunut kaksi vuotta. Päätöksen jälkeen on käyty vaalit ja valittu Pormestari ja tuotettu pormestariohjelma, jossa olemme sitoutuneet toteuttamaan sopeuttamisohjelman. "Ohjelman toteuttamista seurataan ja tarvittaessa ohjelmaa päivitetään kokonaistaso säilyttäen" pormestariohjelma s3.

Talousarviossa 23 on linjattu seuraavaa Huomautan että 2023 budjetin osalta ”Päätettyjen toimenpiteiden toteutus on käynnissä. Vuonna 2023 painopiste on pysäköintitoiminnan kehittämisessä, mm. maksullisten pysäköintialueiden laajentaminen sekä pysäköintimaksujen ja pysäköintivirhemaksun korottaminen.” 2023 talousarvio.

Esityslistan kohdat ei toteudu annettujen päätösten mukaan. A, ei ole euromääräistä tavoitetta, jota päätöksillä haetaan. Tarvitsee lisää valmistelua B, esitykset ei tue pysäköintitoiminnan kehittämistä, esim. lausuntoja ei ole yrittäjiltä pyydetty, eikä niiltä as, koy-yhtiöiltä jotka turvautuvat kadunvarsipysäköintiin C, resursseja valvontaan ei ole kohdennettu D, millaista tulonlisäystä virhemaksut edustaa, ei ole esitetty, eikä niiden korotusta E, muut mahdolliset kokouksessa esiin tulevat asiat

Näitten syiden osalta on perusteltua palauttaa esitykset uudelleen valmisteluun ja laajentaa vuoropuhelua niihin sidosryhmiin johon asia vaikuttaa."