Maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi, kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti, liikenneinsinööri Jaana Mäkinen, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski, maisemasuunnittelija Johanna Salmela ja toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola:

Tilapalvelut on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnalta lausuntoa kaupungintalon osittaisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta. Lausunnosta tulee käydä ilmi, hyväksyykö toimielin osaltaan laaditun hankesuunnitelman. Lausuntoa hankesuunnitelmasta pyydetään 5.10.2022 mennessä.

Kaupungintalon osittaisen peruskorjauksen hankesuunnitelma perustuu Turun kaupunginhallituksen 1.10.2019 § 365 hyväksymään tarveselvitykseen. Hankkeella vastataan osaltaan Turun kaupungin hallinnon työskentelytilojen modernisointitarpeeseen ja tilat keskitetään nykyistä harvempaan kiinteistöön. Hanke mitoitetaan n. 395 työntekijän työskentelytilatarpeeseen.

Käsitellessään Turun kaupungin toimistojen tilatarveselvitystä kaupunginhallitus päätti 1.10.2019 § 365, että hankesuunnittelu perustuisi tarveselvityksen sijoitusvaihtoehtoon B sisältäen Kaupungintalon siipiosan, Konsulintalon ja Yliopistonkatu 27a tilojen perusparannuksen sekä uudisrakennuksen kuitenkin siten, että pysäköinti erotetaan omaksi hankkeekseen ja riittävistä vetäytymistiloista huolehditaan hankesuunnitelman yhteydessä.

Hankesuunnittelussa on kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti lähtökohtaisesti tarkasteltu ensisijaisesti vaihtoehtoa, joka käsittää sekä vanhojen rakennusten peruskorjausta että laajennuksen rakentamista. Kokonaisuutta on tarkasteltu energiataloudellisesta, kestävän rakentamisen sekä toteutusteknisestä näkökulmasta. On myös tarkasteltu eri laajuisia toteutusvaihtoehtoja. Selvityksissä on noussut esiin rakennuspaikan haastavat perustamisolosuhteet ja maanalaisen rakentamisen riskit ympäröivän rakennuskannan kannalta. Selvitysten ja tavoitekustannuslaskelman perusteella Tilapalvelut esittää hankkeen supistamista alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi.

Tilapalvelut esittää, että vanhojen rakennusten perustukset vahvistetaan ja rakennukset paalutetaan vajoamisen ja vakavien rakennevaurioiden estämiseksi. Lisäksi kaupungintalon hanke rajoitetaan peruskorjaukseen, ja laajennus jätetään toteuttamatta. Mahdollisesti tarvittavat lisätilat vuokrataan lähistöstä tarpeeseen perustuen. Tilantarpeen ennakoinnin vaikeudesta johtuen ei ole perusteltua korkein kustannuksin toteuttaa uutta rakennusta rakennusteknisesti vaativassa ympäristössä vain pieneen lisätilatarpeeseen. Pandemian jälkeisestä hybridimallin työskentelystä ei ole vielä kattavasti kokemusta eikä kaikkia organisatorisia toimintaympäristön muutoksia kyetä ennustamaan. Laajennuksen ja maanalaisen pysäköinnin toteuttaminen olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus.

Kaupungintalon osittainen peruskorjaushanke kytkeytyy myös Yliopistonkatu 27 vuokrahankkeeseen, päätearkistohankkeeseen ja Kauppahallin korttelin kehittämiseen (innovaatiokumppanuus). Pysäköinti on erotettu omaksi hankkeeksi (kh 1.10.2019 § 365).

Rakennuspaikka

Rakennuspaikka sijaitsee Turun ydinkeskustassa 7. kaupunginosan 1. korttelissa, joka tunnetaan myös Fortuna -korttelina 1800-luvun kaavan jäljiltä. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuurihistoriallista ympäristöä (RKY).

Kohteessa on 16.1.2009 voimaan tullut asemakaava, jossa painotetaan uudis- ja korjausrakentamisen sopivuutta rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ja valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Rakennuspaikka on pohjaolosuhteiltaan vaativaa savimaata, ja perustamissyvyys kovaan pohjaan vaihtelee välillä -37…-58 merenpinnan alapuolella, alueen maanpinnan ollessa keskimäärin korkeudessa +4,5 mpy.

Maanalainen rakentaminen vaikuttaisi laaja-alaisesti, 100 m säteellä rakennuspaikasta ympäristön orsivesikorkeuteen ja vanhempien naapurirakennusten perustuksiin.

Koko alue kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue (mj. rek nro 853500004). Alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden aloittamista.

Museopalvelut on 26.8.2021 antamassaan lausunnossaan (diaari 1936-2020) todennut, että perustusten vahvistamisen ja taloinfran vuoksi tehtävät työskentely- ja asennuskaivannot tulee tutkia arkeologisin kaivauksin ennen paaluttamista ja asennustöitä. Koska myös siipirakennusten ja kaupungintalon kellarittoman osan alla saattaa olla säilyneenä kulttuurikerrosta, tulee ennen perustusten vahvistamista koekaivauksin selvittää, onko niiden alla säilynyt muinaisjäännöstä (kulttuurikerroksen säilyneisyys, laajuus ja paksuus). Koetutkimusten perusteella museoviranomainen arvioi tarvittavia jatkotutkimuksia.

Rakennukset

Hankkeen piiriin lukeutuu neljä rakennusta:

- varsinainen kaupungintalo, osoitteessa Aurakatu 2

- kaupungintalon kaksi siipirakennusta, Aurakatu 2 ja 4 sekä

- Linnankatu 14, nk. Konsulin talo

Kaupungintalon ja siipirakennusten kerrosala on 2043 m² ja huoneistoala 1824 m² sekä Linnankatu 14:n piharakennuksen kerrosala on 229 m² ja huoneistoala 185 m².

Kaikki rakennukset on rakennettu 1800-luvulla ja ne on asemakaavalla suojeltuja. Kaikissa rakennuksissa on toteutettu osittaisia rakennus- ja taloteknisiä korjaus- ja uudistustoimenpiteitä 2000-luvulla.

Rakennukset on nykytilanteessa perustettu joko maavaraisten hirsiarinoiden (Aurakatu 2-4 rakennukset) tai puisten koheesiopaalujen varaan. Rakennukset vajoavat osittain yli suositusarvojen, ja vajoaminen tulisi estää isompien rakennevaurioiden ehkäisemiseksi. Asiantuntijoiden suositus on, että rakennusten perustukset vahvistetaan ja rakennukset paalutetaan kovaan pohjaan. Menettelyllä suljetaan tehokkaasti pois kiihtyvä vajoaminen, joka tapahtuisi, kun naapurikorttelissa rakennetaan laajasti tai raitiotielinjaa rakennetaan lähiympäristöön. Paalutussuositus koskee hankkeen rakennuksia.

Kaupungintalon uuteen kokonaisuuteen muuttaisi peruskorjauksen jälkeen n. 395 työntekijää ja johdon jäsentä. Tilapalveluissa tehdyn tilatutkielman perusteella vanhoihin rakennuksiin mahtuisi yhteensä n. 135 työpistettä Byråbo -konseptiin mukaisilla sivutiloilla (neuvottelu- ja vetäytymistilat ym.). Lukumäärä 135 vastaa suunnilleen kolmasosaa tiloihin muuttavasta työntekijämäärästä, joka on n. 395. Työpistemitoitus jää alle Yliopistonkadun tiloissa sovellettua 50 % mitoitusta. Tämän mitoituksen mukaan 395 työntekijän työtiloihin tulisi mahtua n. 200 työpistettä. Hankesuunnitelman johtopäätöksenä esitetään kuitenkin, että toteutettava tilahanke mitoitetaan niukemmin, kunnes hybridimallin työskentelystä on enemmän kokemusta ja mahdolliset tarvittavat lisätilat vuokrataan markkinoilta.

Tarkastellut vaihtoehdot

Hankesuunnitteluvaiheessa tarkasteltiin kolmea eri laajuista toteutusvaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

Vain vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus, ei laajennusta eikä maanalaista tilarakentamista tai maanalaista pysäköintiä. Ulko-alueet säilyvät valtaosin nykyisessä muodossaan. Suosituksena esitetään piha-alueiden käytön kehittämistä keskustan liikenneratkaisuja käsittävän laajemman tarkastelun yhteydessä.

Vaihtoehto 2

Laajennus ja vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus, ei maanalaista tilarakentamista, ei maanalaista pysäköintiä.

Vaihtoehto 3

Laajennus, vanhojen rakennusten peruskorjaus ja paalutus sekä maanalainen pysäköinti ja muut maanalaiset tilat (laajennuksen kellari).

Tilantarpeen ennakoinnin vaikeudesta johtuen, ei ole tarkoituksenmukaista tai taloudellisesti perusteltua korkein kustannuksin toteuttaa uutta rakennusta joidenkin kymmenien työpisteiden tähden. Tämän vuoksi hankesuunnitelmassa ehdotetaan, että kaupungintalon laajennus jätetään toteuttamatta, ja lisätilat vuokrataan lähistöstä tarpeeseen perustuen.

Tarvittavat lisätilat ovat osoitettavissa vuokratiloina lähistöstä, ts. kaupungin ydinkeskustasta, jossa on ja tulee olemaan runsaasti vuokrattavia toimitiloja.

Kun työskentelytilojen lisätarvetta arvioidaan esim. 50 % työpistemitoituksen mukaan, puuttumaan jää laskennallisesti n. 60-65 työpistettä sivu- ja sosiaalitiloineen. Pinta-alaltaan tämä vastaisi n. 600-700 huoneisto-m² toimistokokonaisuutta.

Linnankatu 14 ja kaupungintalon siipirakennukset varustetaan hisseillä, jotta esteettömyys toteutuisi määräysten mukaisesti.

Edustuskeittiön palvelut ehdotetaan tuotettavaksi Yliopistonkatu 27:n uudesta valmistuskeittiöstä käsin siellä toimivan palveluntarjoajan toimesta. Ratkaisuehdotuksen perusteena on nykyisen edustuskeittiön rajallinen käyttö suhteessa korjauskustannukseen.

Linnankatu 14 piharakennus, joka nykyään on yksityisessä omistuksessa ja liiketilakäytössä, olisi tarkoituksenmukaista liittää osaksi kaupungintalon työskentelytilojen kokonaisuutta. Tiloihin mahtuisi 15-20 työpistettä sivutiloineen. Mikäli kohdetta ei hankita, menetys ei ole merkittävä työskentelytilojen osalta, mutta kiinteistön hankkiminen selkeyttäisi kaupungintalon piha-alueen pitkän tähtäimen kehittämistä.

Läntinen Rantakatu 13 A rakennukseen mahtuisi n. 15 työpistettä sivutiloineen.

Toteutusvaihtoehdosta riippumatta hankesuunnitelmassa ehdotetaan Kaupungintalon päärakennuksessa tehtäväksi seuraavat toimenpiteet:

• Perustusten vahvistus ja paalutus sekä näiden myötä koko alapohjan uusiminen
• 1. kerroksen tilojen pintasaneeraus (seinät, katto)
• Ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton parantaminen ja muuttaminen rakennuksen muun uuden IV-tekniikan kanssa yhteensopivaksi
• Hyödynnetään mahdollisimman paljon jo tehtyjä korjaus- ja uudistustoimenpiteitä.

Kaupungintalon päärakennuksen peruskorjaus ei käsittäisi julkisivujen, 2. kerroksen    sisätilojen, vesikaton saneerausta tai ikkunoiden ja ovien korjauksia. Kaupungintalon päärakennus jää paaluttamisen, alapohjan uusimisen sekä taloteknisten täydennystöiden jälkeen nykyiseen käyttöönsä valtuuston kokoushuoneena ja poliittisten päättäjien kokoustiloina.

Pysäköinnistä

Asemakaavan mahdollistama maanalainen pysäköinti ehdotetaan jätettävän toteuttamatta johtuen epäedullisesta kustannus-hyötysuhteesta ja ilmeisestä riskeistä, jotka liittyvät laaja-alaiseen maanalaiseen rakentamiseen vaativissa perustamisolosuhteissa. Laaja maanalainen rakentaminen vaikuttaa ympäristön vanhoja rakennuksia haittaavasti, koska se vaikuttaa orsiveden tasoon ja sitä kautta rakennusten perustuksiin.

Hankesuunnitelman mukaan hankealueen nykyiset maantasossa olevat yleiset maksulliset pysäköintipaikat, joita on 32, jäävät nykyiseen käyttöönsä, pois lukien rakennustyömaan aikana, jolloin ovat poissa käytöstä. Myös alueelle osoitetut polkupyörä- ja mopopaikat jäävät nykyiseen käyttöön. Kerrosalan perusteella tulee asemakaavamääräyksen mukaan tonttien käyttöön osoittaa 29 autopaikkaa. Autopaikkoja voi osoittaa tonttien ulkopuolelta 300 m säteen sisällä. Yleisistä autopaikoista näitä ei voi osoittaa. Yleisten autopaikkojen ohella tonteilla on 21 autopaikkaa, jotka ovat valtuuston ja hallinnon työntekijöiden käytössä.

Osa kaupungin hallinnon autopaikoista ehdotetaan osoitettavaksi yhteiskäyttöautoille, kiinteistöhuollolle sekä vain liikuntaesteisille poliittisille päätöksentekijöille ja hallinnon työntekijöille. Asemakaavan edellyttämät loput 8 autopaikkaa voidaan asemakaavamääräyksen mukaisesti rakennusluvallisessa mielessä osoittaa Eskelin pysäköintilaitokseen (os. Linnankatu 23), joka sijaitsee 300 m kaupungintalon kokonaisuudesta. Kaupungilla on Eskelissä nykytilanteessa noin 140 vuokrattua autopaikkaa.

Kaupungin yleislinjauksen mukaisesti kaupungin henkilökunnalle tarjotaan lähtökohtaisesti autopaikkoja vain tapauksissa, jossa työtehtävä edellyttää jatkuvaa autonkäyttöä, joskin ensisijaisesti haetaan yhteiskäyttöautoiluun perustuvaa ratkaisua, jossa kaupungin ilmastotavoitteet käytännössä huomioidaan.

Autopaikkojen osalta ehdotetaan tässä hankesuunnitelmassa hankkeen hallittavuuden vuoksi, ettei nykyistä autopaikkamäärä vähennetä. Mutta Kaupungintalon puiston viihtyvyyden ja katukuvan laadun kohentamiseksi sekä kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi suositellaan kuitenkin piha-alueen käytön kehittämistä keskustan liikenneratkaisuja laajemman tarkastelun yhteydessä esim. kaupungin liikkumispalvelujen, liikenne- ja kaupunkisuunnittelun toimesta.

Hankesuunnitelmassa ehdotetaan, että hankealue, ts. tonttien 1, 2 ja 4 yleisten piha-alueiden suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden ohjauksessa ja käynnistämänä rinnakkain kaupungintalon hankkeen kanssa.

Kustannusvaikutukset

Toteutusvaihtoehdon 1 rakentamiskustannukset:

Rakennuskustannuksissa ei ole huomioitu Linnankatu 14 piharakennuksen eikä Läntisen Rantakatu 13 rakennusten mahdollisia hankinta- ja/tai peruskorjauskustannuksia.

• Linnankatu 14 piharakennuksen paalutuksen ja teknisen täydennyskorjauksen kustannus on arviolta 150 000 €. Kiinteistön hankintahinta neuvotellaan kiinteistön omistajan kanssa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden maankäyttöjohtajan hankintavaltuuksien puitteissa.
• Läntinen Rantakatu 13 A peruskorjauksen tavoitehinta-arvio on 560 000 - 710 000 €, 3500-4400 €/m², perustuen toteutuneisiin vastaaviin kohteisiin. Rakennusta ei lähtökohtaisesti tarvitse paaluttaa, mutta alapohja ja kivijalka tulee vähintään vahvistaa.

Rakennuskohtaiset infrakustannukset on huomioitu tavoitekustannusarviossa. Yleisten piha-alueiden uudistuksen kokonaiskustannus määräytyy tehtävien suunnitelmien mukaan ja tämä kustannus hyväksytään tehtävien toteutussuunnitelmien kanssa omana asiana myöhemmässä vaiheessa.

Sisäinen vuokra on laskettu 16 830 000 € hankekustannuksen ja 3260 m² vuokra-alan perusteella:

Ulkoinen vuokra mahdollisista lisätiloista on arviolta n. 23-25 €/m²/kk (vrt. vastasaneerattu Yliopistonkatu 27 vuokrakohde, jonka pinta-alavuokra on n. 23,63 €/m²/kk). Lisätilojen mahdollinen tarve on arviolta 600-700 m². Ulkoinen vuokra mahdollisista lisätiloista arviolta 13 800–17 500 €/kk sekä vuositasolla 165 000 - 210 000 €.

Väistötilat

Rakentamisen ajaksi seuraavat kaupungin toimielimet ja yksiköt tulevat tarvitsemaan väistötilat, arviolta vuoden 2023 lopusta alkaen vuoden 2026 loppuun:

- Kaupunginvaltuusto, kokoustila ja valtuustoryhmien kokoushuoneet

- Kasvatus- ja opetuslautakunta jaostoineen, kokoustila

- Tarkastuslautakunta, kokoustila

- Matkailupalvelut, työskentelytilat

Kaupunginvaltuuston väistötilojen alustava haku on jo alkanut ja tiloista pyritään solmimaan vuokrasopimus mahdollisimman pikaisesti.

Kaupunginhallituksen kokoushuone tulee sijaitsemaan Yliopistonkatu 27:n peruskorjatussa kiinteistössä keväästä 2023 alkaen aina kaupungintalon peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Yllä mainitut lautakunnat siirtyvät myös pitämään kokouksia Yliopistonkatu 27:n uusiin tiloihin.

Matkailupalvelut tulevat peruskorjauksen jälkeisenäkin aikana sijaitsemaan toisaalla.

Tilapalvelut esittää, että päätöksentekoon viedään esitys seuraavista asioista:

• hyväksytään kaupungintalon, kaupungintalon siipirakennusten sekä Linnankatu 14, nk. Konsulin talon perustusten vahvistamisen, paalutuksen sekä peruskorjauksen hankesuunnitelma
• tonttien 1, 2 ja 4 yleisten piha-alueiden suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden ohjauksessa ja käynnistämänä rinnakkain kaupungintalon hankkeen kanssa
• kaupunki Tilapalvelujen toimesta käynnistää 65 työpisteen tilakokonaisuuden vuokrakilpailutuksen
• kaupunki käynnistää Läntinen Rantakatu 13 A peruskorjaussuunnittelu osana kaupungintalokokonaisuuden suunnittelua ja peruskorjauttaa rakennuksen rinnakkain kaupungintalohankkeen kanssa
• kaupunki hankkii Linnankatu 14 piharakennuksen kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden maankäyttöjohtajan hankintavaltuuksien puitteissa.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden lausunto

Hankesuunnitelmassa esitellyt vaihtoehdot ovat kaavan mukaisia ja tukevat suojeltujen rakennusten säilymistä ja korttelin aktiivista käyttöä.

Hankesuunnittelussa hyvänä pidetty vaihtoehto 1, jossa täydennysrakentaminen ja maanalainen rakentaminen jätetään tekemättä, on resurssiviisas. Tarvittavia pysäköintipaikkoja esitetään Eskelin pysäköintilaitokseen ja toimistotiloja vuokrattavaksi lähialueelta keskustasta. Suhteellisen pienialaisen lisärakennuksen ja maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen on kallista ja vaativaa haastavien perustamisolosuhteiden takia.

Toimitilojen rakennuttamisen vastuualue on osallistunut hankesuunnitelman tekemiseen ja riskien arviointiin ja pitää omalta osaltaan parhaana esitetyn vaihtoehdon 1 toteuttamista hankesuunnitelmassa esitettyjen riskien vuoksi. Korjaustöiden laajuutta on kartoitettu hankesuunnittelun aikana ja vaadittavia toimenpiteitä on alustavasti listattu hankesuunnitelmassa. Toimenpiteet tarkentuvat suunnittelun aikana.

16.1.2009 voimaan tulleessa asemakaavassa painotetaan uudis- ja korjausrakentamisen sopivuutta rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ja valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennetun ympäristön kokonaisuutta (RKY) maakuntakaavassa suojeltua aluekokonaisuutta, Aurajoen kansallismaisemaa ja Turun kansallista kaupunkipuistoa. Tonttien kaikki rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja. Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaat rakennusten ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Aurakatuun ja Linnankatuun rajoittuva tontin osa on asemakaavassa kortteliaukio, jolla huoltoajo on sallittu. Piha-alueiden merkittävin säilynyt elementti on tonteille 1 ja 2 sijoittuva, 1860-luvulla silloiselle yksityiselle tontille istutettu lehmuspuistikko, joka on asemakaavassa merkitty säilyttäväksi. Linnankadun tuntumassa on jäljellä vielä myös muutamia vanhoja palokujannepuita. Muu puusto ja Linnankadun varrella oleva viherkaista edustavat uudempaa kerrostumaa. Alueen arvot on huomioitava niin rakennusten peruskorjauksissa kuin rakennusten lähiympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rakennusten lisäksi hankkeeseen kuuluu yleiset piha-alueet, jotka ovat jääneet hankesuunnitelmassa liian vähälle huomiolle.

Kaupungintalon piha-alue on ollut yleisessä pysäköintikäytössä pitkään, vaikka ne sijaitsevatkin tontilla. Tämä ratkaisu on tehty aikana, jolloin lähistöllä ei ole ollut yleisiä pysäköintilaitoksia. Nyt kaupungintalo on alle 300 metrin etäisyydellä kahdestakin yleisestä pysäköintilaitoksesta, ja lyhytaikainen asiointipysäköinti voi tapahtua niissä.

Hankesuunnitelmassa on esitetty, että hankealueen nykyiset maantasossa olevat yleiset maksulliset pysäköintipaikat sekä polkupyörä- ja mopopaikat jäävät nykyiseen käyttöön. Hankesuunnitelmassa on kuitenkin suositeltu, että Kaupungintalon puiston viihtyvyyden ja katukuvan laadun kohentamiseksi sekä kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi piha-alueen käytön kehittämistä keskustan liikenneratkaisuja käsittävän laajemman tarkastelun yhteydessä.

Piha-alueiden käyttötarkoituksen suunnittelu uudelleen tässä tai ehdotetussa erillisessä hankkeessa on hyvin perusteltua. Tavoite kaupungintalon piha-alueen yleisen autopysäköinnin vähentämisestä ja muuttumisesta miellyttävämmäksi kaavan mukaiseksi kortteliaukioksi on erittäin toivottavaa. Piha-alueet voisivat toimia edelleen ainakin osittain julkisena tilana, mutta keskustan elävyyttä muulla tavalla palvelevalle toiminnalle varattuna. Tämä kohde voitaisiin siinä tapauksessa ottaa mukaan myös valmisteilla olevaan kävelyn ja oleilun kehittämissuunnitelman toimenpideluetteloon.

Tällöin piha-alueet voidaan palauttaa kaupunkimaisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön arvoiseen asuun, sekä toimivaksi osaksi elävää kaupunkirakennetta. Kaupungintalon pihalla oleva lehmuspuistikko luo hienoa tilaa sekä katukuvassa, että laajemmassa kaupunkimaisemassa. Tiiviin paikoitusrivin poistuttua, näkymät avautuvat puistikon läpi Aurakadulle, yhdistäen kaupungintalon piha-alueet, Aurakadun suositut terassit, jokirannan, Fortunakorttelin design- ja museokortteliosuuden sekä kauppahallinympäristön yhtenäiseksi tilojen ketjuksi, jossa on omaleimaisia ja toiminnallisesti vaihtelevia osia.

Nykytilassaan paikoitusalueena toimiva kaupungintalon piha katkaisee jalankulkijan luontevat reitit ja luo epäviihtyisää kaupunkitilaa keskeiselle paikalle kaupungin sydämeen. Paikoituksesta luopuminen ja asfalttipintojen vaihtaminen kiveykselle viestii sekä rakennetun ympäristön arvosta, että tilan luonteesta julkisen rakennuksen eduspuistikkona ja jalankulkijalle suunnattuna alueena. Sekä pihalle, että puistikkoon on mahdollista suunnitella erilaisia kaikille sopivia oleskeluryhmiä. Oleskelun lisäksi alueella on mahdollista järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia, pop up toimintaa sekä tarjota kioski- ja kahvilapalveluita. Paikoituksen poistaminen mahdollistaa myös puistikon ja piha-alueen joustavan yhteiskäytön, mikä lisää erityisesti puistikon toiminnallisuutta nykytilanteeseen verrattuna.

Kattava ja joustava tapahtuma-infra voidaan tarvittaessa toteuttaa monella tapaa osana ympäristörakentamista. Myös osa alueen hulevesistä voidaan käsitellä ympäristörakentamisen keinoin, esimerkiksi käyttämällä soveltuvin kohdin vettä läpäiseviä päällysteitä ja vesien ohjaamisella kasvillisuuden käyttöön. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi pihalla ja puistikossa on mahdollista toteuttaa erilaisia väliaikaisia rakenteita kuten ötökkähotelleja sekä istutus- ja viljelyastioita. Linnankadun reunassa olevalle viheralueelle voidaan istuttaa myös uusia puita, sekä tutkia mahdollisuuksia palokujannepuuston palauttamiseen.

Pysäköintipaikoista luopuminen mahdollistaa myös pyöräpaikoituksen lisäämisen. Paljon kysyttyjen lukittavien pyöräkaappien sijoittamista voidaan myös tutkia. Tontilla 4 on rakennusala ja 70 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta yksikerroksiselle rakennukselle.

Liikuntaesteisten ja jakelu- ja huoltoliikenteen pysäköintipaikat on kuitenkin syytä varata itse kiinteistölle, kuten hankesuunnitelmassa on esitetty.

Kaikkien toimenpiteiden, kalusteiden ja materiaalien suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot.

Kaupungin on omien toimintojensa ja työntekijöidensä pysäköintijärjestelyissä hyvä noudattaa kaupungin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita tukevia käytäntöjä. Esimerkiksi Göteborgin kaupungissa oli jo viisitoista vuotta sitten käytäntönä, että työajot hoidettiin vähäpäästöisillä yhteiskäyttöautoilla. Työntekijä pystyi ottamaan yhteiskäyttöauton käyttöönsä jo edellisenä iltana seuraavan aamun tarvetta varten, ja toisaalta yhteiskäyttöautot olivat iltaisin myös muiden kaupunkilaisten käytössä. Pysäköintipaikka kaupungin toimipisteissä oli puolestaan tuntuvan hintainen ja selvästi kalliimpi kuin joukkoliikennelippu. On hyvä huomata, että työajoihin tarkoitetut yhteiskäyttöautotkin tarvitsevat pysäköintipaikan riittävän läheltä toimipistettä, esimerkiksi yleisestä pysäköintilaitoksesta. Kun yhteiskäyttöauton käyttö työajoon järjestetään työntekijälle sujuvaksi, vähenee työmatkapysäköinnin tarve tuntuvasti. Yliopistonkadun tiloihin sijoittuu kuitenkin myös sellaisten henkilöiden työpisteitä, joiden työtehtävien hoitaminen tehokkaasti edellyttää oman auton käyttöä.

Tilapalvelut esittää, että hankealueen eli tonttien 1, 2 ja 4 yleisten piha-alueiden suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden ohjauksessa ja käynnistämänä rinnakkain kaupungintalon hankkeen kanssa. Tilahankkeissa kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimitilojen rakennuttamisen vastuualue vastaa hankkeen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Kaupungintalon piha-alueet ovat osa liike- ja yleisten rakennusten tontteja, jolloin pihasuunnitelma hyväksytään rakennusluvan yhteydessä.

Piha-alueiden yleisen luonteen vuoksi kaupunkiympäristön toteutussuunnittelu on valmis tekemään suunnitelmat yleisille piha-alueille rinnakkain kaupungintalon osittaisen peruskorjaushankkeen kanssa.

Ennen piha-alueiden suunnittelun käynnistämistä on tarve erikseen päättää yleisten piha-alueiden tavoitteista – suunnitellaanko piha-alueille pysäköintiä hankesuunnitelman vaihtoehdon 1 mukaisesti vai suunnitellaanko yleiset piha-alueet monipuolisiksi kävelyn ja oleilun alueiksi. Hankesuunnitelman suositus kaupungintalon piha-alueen yleisen autopysäköinnin vähentämisestä ja muuttumisesta miellyttävämmäksi kaavan mukaiseksi kortteliaukioksi on erittäin toivottavaa.

Kaupungintalon piha-alueen käytön kehittäminen viihtyvyyden ja katukuvan laadun kohentamiseksi edellyttää laajemman tarkastelun keskustan liikenne- ja pysäköintiratkaisuista huomioiden tähän hankesuunnitelmaan kytkeytyvien hankkeiden tarpeet. Tarkastelu on luontevaa tehdä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimesta yhteistyössä Kauppahallin korttelin innovaatiokumppanin kanssa.

Hankesuunnitelman mukaan rakennuskohtaiset infrakustannukset on huomioitu tavoitekustannusarviossa. Hankesuunnitelmasta ei kuitenkaan ilmene minkä suuruiset ne ovat, jotta voisi arvioida niiden riittävyyttä. Yleisten piha-alueiden kustannusarviosta on syytä päättää erikseen ja sisällyttää suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavat investointimäärärahat tilainvestointiohjelmaan.

Hankesuunnitelmassa on esitetty Linnankatu 14 piharakennuksen mahdollista hankintaa kaupungille lisätyötilojen toteuttamista varten. Kohteen hankkiminen kaupungille on perusteltua, koska rakennus on kohtuullisen helposti muutettavissa toimistokäyttöön ja ei ole nyt, eikä jatkossa sijainniltaan optimaalinen yritystoimintaan. Sen sijaan Läntinen Rantakatu 13 A:ssa sijaitseva rakennus soveltuisi sijaintinsa takia huomattavasti paremmin toimistotilojen sijaan esimerkiksi ravintolaksi tai muuhun yksityiseen yritystoimintaan elävöittämään Läntistä Rantakatua.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus pitää perusteltuna uudisrakennuksen korvaamisen 65 työpisteen vuokrahankkeella tilanteessa, jossa tilantarpeen ennakointi on vaikeaa. Pandemian jälkeisestä hybridimallin työskentelystä ei ole vielä kattavasti kokemusta eikä kaikkia organisatorisia toimintaympäristön muutoksia kyetä ennustamaan. Mikäli Läntinen Rantakatu 13 A rakennukseen sijoittuu ravintola tmv. yritystoimintaa, tulee vuokrahanketta kasvattaa 15 työpisteellä.

Liite 1Byråbo - kaupungintalon osittainen peruskorjaus. Hankesuunnitelma 16.9.2022 liitteineen

Oheismateriaali 1Tilapalvelujen lausuntopyyntö 29.9.2022

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Tilapalveluille edellä olevan lausunnon ja päättää hyväksyä osaltaan kaupungintalon osittaisen peruskorjaushankkeen hankesuunnitelman toteutusvaihtoehdon 1 (ei laajennusta, ei maanalaista pysäköintiä) mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli esittelemässä hankepäällikkö Tommy Gustafsson.