Lakimies Jenna Härkönen 12.9.2022:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Pennilän kylän (491), Rantsu -niminen tila, rek.nro. 2:34, pinta-ala 16910 m²

Osoite: Meri-Penniläntie 51

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

Puretaan vanha autokatos

Rakennetaan uusi asuinrakennus ja autokatos, 150 m²

Vanhan asuinrakennuksen (48 m²) käyttötarkoituksen muutos varastotilaksi (24 m²) ja vierasmajaksi (24 m²)

Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Kaupunginvaltuusto on 14.12.2020 § 217 hyväksynyt Satava-Kakskerran osayleiskaavan (ei lainvoimainen), jossa tilaa koskee merkintä RA-1: Loma-asuntoalue.

Rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maaston ominaispiirteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee ottaa huomioon.

Olemassa olevalle rakennetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala määräytyy seuraavasti:

alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 100 k-m²

vähintään 2000 m²:n - alle 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 150 k-m²

vähintään 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 250 k-m².

Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen enintään 25 k-m², vierasmajan enintään 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa, eikä sillä saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä. Rakennuspaikalla saa sijaita enintään kolme talousrakennusta.

Loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi edellyttää, että

teiden rakentaminen, vedensaanti ja viemäröinti on järjestettävä pysyvän asumisen mukaiselle tasolle aiheuttamatta kaupungille erityisiä kustannuksia

hälytysajoneuvoilla pääsee rakennuspaikalle tieverkkoa pitkin myös talviolosuhteissa.

Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m².

Meritulva-alue, jolla on otettava huomioon tulvimisvaara.

MAAKUNTAKAAVA

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama.

Rakennuspaikkaa koskee kaavamääräys V: Virkistysalue. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet.

Poikkeukset

Rakennuksen rakentaminen ja käyttötarkoituksen olennainen muutos rantavyöhykkeellä ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. (MRL 72.1 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakija on toimittanut naapureiden puoltavat kannat hakemuksensa liitteenä. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei tehty.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu (jätevedet): ehdollinen

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikka sijaitsee Kakskerrassa ennestään rakennetulla tilalla, jolla sijaitsee lomakäytössä oleva asuinrakennus (1032834816) 48 m², varastorakennus (1032834838) 64 m², saunarakennus (1032834827) 59 m² sekä autokatos, jolla ei ole rakennustunnusta. Hankkeessa on kyse vanhan autokatoksen purkamisesta ja asuinrakennuksen sekä autokatoksen uudisrakentamisesta. Olemassa oleva loma-asunto on tarkoitus muuttaa käyttötarkoitukseltaan varastoksi (24 m²) ja vierasmajaksi (24 m²). Varaston ja uudisrakennuksen väliin rakennetaan pergola. Muut olemassa olevat tilalla sijaitsevat rakennukset on tarkoitus säilyttää. Kiinteistö on tarkoitus liittää kunnalliseen vesijohtoverkkoon ja tilalle rakennetaan kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä. Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että rakennuspaikka sijoittuu metsäselänteen alarinteeseen eikä rakentaminen muuta maisemakuvaa olennaisesti, koska rakentaminen sopeutuu myös olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Rakentaminen toteutetaan luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen ehdoilla niiden säilymiseksi. Rakennuspaikka sijaitsee hälytys- ja huoltoajoneuvoilla ympärivuotisesti ajettavan tien varrella.

Ympäristönsuojelu on antanut hankkeesta lausuntonsa. Lausunnon mukaan kiinteistö sijaitsee Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liitekartan 2 mukaisella ranta-alueella, jossa on määräysten 7.1 §:n mukaan noudatettava valtioneuvoston asetuksen (157/2017) 4 §:n mukaisia ohjeellisia puhdistus-

tasoja pilaantumiselle herkillä alueilla. Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja puhdistettujen jätevesien purkupaikka on sijoitettava maastoon vähintään 20–50 metrin etäisyydelle talousvesikaivosta (maastosta ja maaperästä riippuen), 20 metrin etäisyydelle vesistöstä tai merestä ja 5 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Pohjavesitason yläpuolelle tulee jättää minimissään yksi metri. Ympäristönsuojeluviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainituista suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai terveyshaitan vaaraa. Mikäli kiinteistölle rakennetaan lattiakaivollinen autotalli/-katos tulee lattiakaivoon asentaa riittävä öljyn- ja hiekanerotin. Käymäläjätevesille tarkoitetun umpisäiliön tulee olla varustettu täyttymishälyttimellä. Umpisäiliön tyhjentämisen on oltava mahdollista kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkoaikana.  Vakituiseen asumiseen käytetyn asunnon jätevesijärjestelmän saostussäiliöt tai pienpuhdistamon lietesäiliöt on tyhjennettävä lietteestä vähintään kerran vuodessa. Tehdasvalmisteisissa jätevesijärjestelmissä lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan edellä mainittuja vähimmäisvelvoitteita useammin. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa rakennuksen ja siihen liittyvien järjestelmien kunnosta ja ylläpidosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmää tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti puhdistusvaatimusten täyttämiseksi. Jätevesien käsittelyssä tulee huomioida muodostuvan jäteveden määrä, sekä ennakoida mahdollisuuksien mukaan tulevia muutoksia (elinkaariajattelu). Maalämpökaivon osalta on huomioitava, että Turun kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaan poraustoiminnassa syntyviä kiintoaineita, lietteitä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan ilman käsittelyä mereen, vesistöön, ojaan, maastoon tai viemäriin. Käytännössä porauslietteet tulee siis käsitellä esimerkiksi johtamalla ne kivituhka-, selkeytys- tai separointikonttien läpi. Mikäli purkupaikalle kertyy käsittelystä huolimatta tuhka-ainesta, porauslietteen puhdistusta tulee tehostaa. Maalämpöjärjestelmissä saa käyttää vain sellaisia lämmönsiirtoaineita, joista ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Jos maalämpöjärjestelmä poistetaan käytöstä tai sitä huolletaan, on lämmönsiirtoaineet otettava talteen putkistoista ja toimitettava luvanvaraiseen käsittelyyn. Lausunnossa on todettu, että mahdollisessa rakennuslupavaiheessa tulee ympäristönsuojelulta pyytää lausunto jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoittamisesta kiinteistölle.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1            asemapiirros 18.5.2022

kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

Päätin seuraavilla ehdoilla myöntää hakemuksen ja 18.5.2022 päivätyn asemapiirroksen mukaiset

poikkeukset.

Vierasmajalla ei saa olla itsenäisen vapaa-ajan asunnon tunnusmerkkejä.

Samalla päätän, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 1150 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 28.9.2022.

Christina Hovi

kaupunkiympäristöjohtaja

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.