Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa 8.9.2022:

Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus vastuualueen kaavoitus on laatinut yhdessä Gabrielė Ubarevičiūtė ja Giedrius Mamavičius/After Party architecture MB:n sekä Santtu Hyvärisen/ Arkkitehtitoimisto SHY Oy:n kanssa 13.9.2022 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Sataman kaupunginosaan. Kaavan laadintaan on osallistunut myös Keskustan kehittämisen kärkihanke, Merellinen Turku.

Taustaa

Kaupunginvaltuusto päätti Historian museon toteuttamisesta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ja että museon hankesuunnitelman valmistelu käynnistetään (Kv 18.4.2017 § 63). Kaupunginhallitus valitsi museon sijaintipaikaksi Turun linnan ympäristön, päätti käynnistää Historian museon hankesuunnitelman laadinnan ja Linnanniemen alueen ideakilpailun valmistelun (Kh 27.5.2019 § 230). Kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto asetti Linnanniemi-nimisen maankäytön strategisen hankkeen tavoitteet ja päätti kansainvälisen ideakilpailun järjestämisestä kaavanmuutosaluetta laajemmalla alueella (Khkeh 7.10.2019 § 69). Kaupunginhallitus päätti käynnistää Linnanniemen kehittämistä suuntaavan kansainvälisen ideakilpailun, hyväksyi kilpailuohjelman ja nimesi palkintolautakunnan (Kh 19.12.2019 § 499). Kilpailun tulokset julkistettiin 29.10.2020. Kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijöiltä tilattiin viitesuunnitelma kaavaluonnoksen pohjaksi kärkihankejohtajan päätöksellä 25.10.2021 § 15.

Kaupunginhallitus hyväksyi 27.9.2021 § 439 asemakaavanmuutoksen tavoitteet siten muutettuna, että niihin lisätään myös henkilöliikenneraiteen uudelleenlinjauksen selvittäminen siten, että se voisi jatkossakin johtaa nykyistä vastaavalle etäisyydelle matkustajaterminaalista.

Keskustan kehittäminen on yksi Turun kaupungin strategisista kärkihankkeista. Kokonaisvaltaiseen kaupunkikehittämiseen tähtäävällä kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asumisen ja viihtymisen näkökulmista. Yksi Keskustan kehittämisen viidestä ensisijaisesta toimenpidekohteesta on Merellinen Turku ja sen osana Linnanniemi. Ajatuksena on, että Linnanniemi linkittää saariston keskustaan. Aluetta kehitetään tavoitellun kaltaiseksi vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi vuonna 2020 järjestetyn Linnanniemen kansainvälisen ideakilpailun pohjalta ja työkaluksi laaditun Linnanniemen kehittämisohjelman avulla.

Museorakennuksesta on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu, joka alkaa 1.9.2023 ja päättyy 15.1.2024. Kilpailun tuloksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka arvioidaan tulevan valtuustokäsittelyyn loppuvuodesta 2024. Vuoden 2025 aikana hankitaan Historian ja tulevaisuuden museon toteuttajaksi allianssikumppani ja aloitetaan hankesuunnittelu. Hankesuunnitelma on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesällä 2026, jonka jälkeen aloitetaan toteutussuunnittelu. Museon rakentamisen on määrä alkaa 2027, rakennus olisi valmis vuoden 2029 aikana ja käyttöönotto tapahtuisi 2030. 

Suunnittelualueen pohjoispuolella on vireillä Ferry Terminal Turku -niminen kaavanmuutos, joka tähtää alueella toimivien laivayhtiöiden yhteisterminaalin rakentamiseen ja liikenneyhteyksien uudelleenjärjestelyyn. Terminaalirakennuksesta on järjestetty kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi valittiin 24.5.2022 PES-arkkitehtien ehdotus nimimerkillä Origami.  Päämääränä on, että uusi terminaali liikenneyhteyksineen on käytössä vuonna 2027. Laivaterminaalien yhdistämisen seurauksena Aurajoen suulta Turun linnan ympäristössä vapautuu alueita kaupunkikehitykseen.

Satamarata

Turun Satama ja Helsinki-Turku rautatie kuuluvat Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon TEN-T. TEN-T-verkon tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. Suunnittelualueelle päättyvä Turun satamaraide ei ole osa TEN-T ydinverkostoa, vaan verkosto päättyy Turun asemalle. Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2022 esittänyt Euroopan komissiolle Turun satamaan johtavan radan sisällyttämistä kattavaan verkkoon.  

Turun kaupungin ja Valtionrautateiden (VR) kesken on tehty kaupunginvaltuuston 26.4.1982 § 7 hyväksymä radan siirtoa koskeva sopimus, jonka mukaan VR saa korvauksetta käyttöoikeuden radan maapohjaan ja matkustajaraiteet jäävät VR:n omistukseen ja kunnossapidettäviksi.

Satamarata kulkee kaavanmuutosalueella Turun linnan eteläpuolitse ja muodostaa huomattavan esteen alueen kulkuyhteyksiin ja heikentää idean rantaan asti ulottuvasta yhtenäisestä Linnanpuistosta. Junaradan siirtäminen parantaisi yhteyksiä Linnanniemellä, etenkin Historian ja tulevaisuuden museon saavutettavuutta. Samalla liikenneturvallisuus paranisi, kun tasoristeykset Ruissalontieltä, Tukholmankadulta, Ratavahdinrinteeltä, Linnankadulta ja Vallihaudankadulta poistuvat. Toisaalta nykyinen satamarata ja Turun sataman välittömään läheisyyteen sijoittuva rautatieasema mahdollistavat sujuvan vaihtoyhteyden Turun sataman matkustajalaivojen sekä Helsingin ja Tampereen suuntien henkilöjunien välillä.

Asian ratkaisemiseksi Sitowise on tutkinut kaupungin toimeksiannosta useita vaihtoehtoisia raidelinjauksia ja asemapaikkoja ja esillä on ollut yhdeksän eri linjausvaihtoehtoa (Turun satamaradan muutostyöt, vaihtoehtoiset asemapaikat ja niiden vaikutukset -selvitys, Sitowise 25.2.2022). Satamaraiteen parhaaksi sijainniksi nähdään vaihtoehto, jossa ratayhteys saapuu pohjoisesta Pahaniemen sillan ali ja asema on terminaalin välittömässä läheisyydessä. Kaupunginhallitus päätti 6.6.2022 § 269 käynnistää neuvottelut satamaraiteen suunnittelu-, toteutus-, rahoitus-, omistus- ja hallintajärjestelyistä pohjoisen raidelinjaus VE7 pohjalta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kyseinen linjaus osoitetaan vireillä olevassa Yleiskaava 2029 ehdotuksessa ja Ferry Terminal Turku asemakaavanmuutosehdotuksessa. Vaihtoehtoja vertailtaessa kriteereinä on pidetty kävely-matka-aikaa asemalta terminaaliin ja reitin viihtyisyyttä, siirron kustannuksia ja vaikutuksia muuhun maankäyttöön.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Sataman kaupunginosaan Turun linnan ympäristöön n. 3 km Kauppatorilta lounaaseen. Suunnittelualueeseen kuuluu sataman eteläosan liikennealuetta, vesialuetta ja osa Linnankatua. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20,5 ha ja se on pääosin satama-aluetta. Alueella sijaitsee Viking Line Abp:n terminaali, satamarakennuksia, muita toimisto- ja liikekiinteistöjä sekä rahtiliikenteen ja henkilöliikenteen kulkuväyliä ja parkkialueita. Alueella on myös muutamia asuntoja ja yksityinen päiväkoti. Alue on tasaista merenpohjan päälle läjitettyä ruoppausmassaa ja täyttömaata, joka lähes kauttaaltaan on päällystetty asfaltilla. Kaavanmuutosalueen maapohja on kokonaan kaupungin omistuksessa. Suurin osa alueesta, on vuokrattu lähivuosina päättyvin vuokrasopimuksin. Muutamilla suojeluarvoja omaavien rakennusten kohdilla vuokra-ajat ovat pidemmät.

Rakennussuojelun näkökulmasta suunnittelualueella sijaitsee huomionarvoisia kohteita, joiden säilymistä ei ole nykyhetkellä asemakaavoituksessa turvattu. Kaavoituksen ja museon välisessä ennakkokeskustelussa seuraavat kohteet arvioitu suojeltaviksi:

- Linnankadun ja Neljännen linjan välisellä alueella sijaitsevat rakennukset, jotka ovat peräisin 1910–30-luvuilta ja ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) Turun linna ympäristöineen.

- Rettigin varasto vuodelta 1910, joka kuuluu sataman arvokkaiden historiallisten rakennusten kokonaisuuteen.

- Hotel Seaport eli entinen varranttimakasiini vuodelta 1899 (osoitettu suojelukohteeksi Linnakaupungin osayleiskaavassa.)

- 1870-luvulla rakennettu lennätinasema, Linnankatu 76, joka sisältyy vuoden 1998 Rautatiesopimukseen, jonka osapuolina olivat ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, VR-yhtymä Oy, Valtion kiinteistölaitos (nykyinen Senaatti-kiinteistöt) ja Metsäntutkimuslaitos.

Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee nykyhetkellä Viking Linen terminaalikäytössä oleva rakennus, joka on pystytetty sataman tullisuojaksi vuonna 1940. Terminaalirakennusta on laajennettu 1982 ja 1988. Myös tämä rakennus on historiallisesti huomionarvoinen osa sataman kokonaisuutta ja samalla hyvä esimerkki entisen varastorakennuksen luovasta uudiskäytöstä.

Kaavan taustatiedoksi on tehty laivaliikenteestä aiheutuvaa pienitaajuista melua kokeva selvitys (Promethor 23.3.2022). Arvion mukaan laivamelu ulottuu kaavanmuutosluonnoksen AL-kortteleiden länsireunaan ja saattaa haitata asumista. Makuuhuoneiden sijoittelulla voidaan vähentää haittoja. Matalataajuisen melun kokeminen haitalliseksi on yksilöllistä. Vaikeampi meluhaitta näille kortteleille voi syntyä Linnanpuistossa järjestettävistä tapahtumista. Kaavoitus katsoo, että asumisen sijoittaminen olisi kuitenkin eduksi alueen elävyydelle ja ”valvonnalle”. Liikennemeluselvitys on tilattu laajempana myös Ferry Terminal Turku – kaavaan liittyvänä.

Rakennettavuusselvityksen (SM Maanpää Oy 22.12.2021) mukaan alava täyttömaa ja paksu savikerros edellyttää kaikkien pysyvien ja raskaiden rakennusten perustamista painumattomiksi tukipaaluilla. Nykyinen maanpinta on alle tason +1,5 ja tulevien uudisrakennusten lattiatason tulee olla noin tasolla +3,0. Kellaritiloja ei alueelle suositella.

Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportin (Sitowise 11.2.2022) mukaan alueelta löydettiin kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joka tulee ottaa huomioon rakennustöissä. Kunnostustoimenpiteisiin tulee ryhtyä ennen rakennustöiden aloittamista.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa kaavanmuutosalueen länsiosa on osoitettu satama-alueeksi (LS) ja itäosa keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu osaksi teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen ja osaksi kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Lähialue Aurajoen molemmin puolin kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeään alueeseen. Turun linna puistoineen on merkitty maakuntakaavassa suojeltavaksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi.

Linnakaupungin osayleiskaavassa kaavanmuutosalue on henkilöliikenteen terminaalialuetta (LHA), palvelujen ja hallinnon alutta (P) ja työpaikkojen, palvelujen ja asumisen aluetta PAK-3. Alueella rakennusten korkeudessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Turun linnan asema säilyy kaupunkikuvassa.

Yleiskaava 2029 on valmisteilla. 24.11.2021 päivättyä, muutettu 20.12.2021 (KH § 582), muutettu 1.8.2022 (lausunnot ja muistutukset) ehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Yleiskaava 2029 ehdotuksessa alue varataan keskustatoimintojen alueeksi. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat. Alueen halki rantaa pitkin on merkitty keskustan kävelyalue ja ulkoilu-reittitarve. Vesialueelle on merkitty veneväylä/lauttayhteys. Alue on kokonaan hulevesi- ja meritulvavaara-aluetta. Alueen länsiosaan ulottuu kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke. Yleiskaava 2029 tulee korvaamaan voimaan tullessaan Linnakaupungin osayleiskaavan.

Turun linnan ympäristö, joka ulottuu kaavanmuutosalueelle, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (rky) ja alue kuuluu myös Aurajokivarren arvokkaaseen maisema-alueeseen (ma-2). Turun linna on merkitty historialliseksi maamerkiksi ja muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Alueella voimassa oleva asemakaava 68/1952 alue on osoitettu liikennealueeksi (LS), jota saadaan käyttää ainoastaan satamaliikenteeseen ja siihen liittyviin tarkoituksiin. Rakennusten suurin sallittu harjakorkeus on +13,46 m 0-tasosta lukien.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Toimialajohtaja hyväksyi Historian ja tulevaisuuden museota koskevan kaavoituksen esiselvityksen 27.5.2021.

Kaupunkiympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja esitti asemakaavanmuutoksen tavoitteet kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 12.9.2021 § 353. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Historian ja tulevaisuuden museon osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja hyväksyi asemakaavanmuutoksen tavoitteet siten muutettuna, että niihin lisätään myös henkilöliikenneraiteen uudelleenlinjauksen selvittäminen siten, että se voisi jatkossakin johtaa nykyistä vastaavalle etäisyydelle matkustajaterminaalista § 439 27.9.2021.

Kaava kuulutettiin vireille 16.10.2021.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 15.11.2021 mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä 14 mielipidettä.

Kymmenessä mielipiteessä otettiin kantaa radan sijaintiin hieman eri perustein. Rata haluttiin siirtää alueelta pois estevaikutuksen vuoksi, saumatonta juna - laiva -matkaketjua ei haluta heikentää ja rataturvallisuutta tulee parantaa. Neljässä mielipiteessä kannettiin huolta Turun linnan maisemallisesta asemasta. Museovirasto ja Museokeskus esittivät suojelukohteita. Linnanpuiston laajentamiseen suhtauduttiin positiivisesti. Liikenne- ja viestintävirasto ilmoitti, ettei sillä ole kommentoitavaa kaavan valmistelusta.

Mielipiteiden tiivistelmät ja vastineet on kuvattu vuorovaikutusraportissa (oheismateriaali 2).

Kaavaluonnosta esiteltiin alueen yrittäjille etäkokouksessa 24.3.2022.

Viranomaisneuvotteluita on käyty Museoviraston (20.4.2022), Turku Energia Sähköverkot Oy:n, Turku Energia Lämpö Oy:n, Turun Vesihuolto Oy:n (27.4.2022) sekä Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden vetovoima- ja tapahtumavastuualueen kanssa (2.5.2022).

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Turun Satama Oy:ltä vapautuvasta Linnanniemen alueesta kehitetään elävä ja toiminnoiltaan monipuolinen alue, jonka tulevassa rakentamisessa asuminen ei ole pääroolissa. Tavoitteena on yhtenäinen palveluiden, tapahtumien, elämysten ja oleilun viihtyisä ympäristö, joka on houkutteleva niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille ympäri vuoden. Julkinen taide kytketään osaksi alueen suunnittelua ja rakentamista. Alueelle sijoitetaan Historian ja tulevaisuuden museo ja Linnanpuistoa laajennetaan rantaan asti ulottuvaksi.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu kaavamuutokselle asetettujen tavoitteiden, annettujen mielipiteiden, viranomaisneuvotteluiden ja konsulttien kanssa pidettyjen suunnittelutapaamisten pohjalta.

Suunnittelualueelle osoitetaan rakennusoikeutta kaikkiaan noin 74 910 k-m². Tästä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) kerrosalaa on yhteensä 15 955 k-m², liike- ja toimistorakennusten (K, K-1) kerrosala 34 675 k-m², museorakentamista (YM) 11000 k-m² ja autopaikkarakentamista (LPA) 13 280 k-m². Suojeltavissa rakennuksissa on yhteensä n. 8805 k-m². Viking terminaalin vanha osa n. 5960 k-m² tulee uuteen käyttöön. Uusien rakennusten rakennusoikeus ilman pysäköintilaitosta on 46 865 k-m². Lisäksi puistoon voi rakentaa paviljonkirakennuksia 600 k-m². Kortteleissa pyritään monipuoliseen eloisaan toimintaan ja pyritään edistämään kivijalkaliikkeiden syntyä. 

Kaavan länsiosan korttelirakenne perustuu olemassa olevaan katuverkkoon.

Korttelirakenteen periaatteena on, että lähempänä Turun linnaa mittakaava ja rakeisuus on pienempää ja terminaalin ja ruotsinlaivalaiturin vierellä suurempaa. Turun linnan maisemallinen asema turvataan rakennusten korkeutta rajoittamalla.

Museolle valitun sijainnin katsotaan tukevan alueen vetovoimaista kaupunkikehitystä. Museon tontin pinta-ala on 13572 m² ja sallittu kerrosala 11 000 k-m². Ajatus on, että museo toteutetaan kaksikerroksisena, osin yksi- tai kolmikerroksisena, jotta sen viemä ala täyttömaalla ei kasva suureksi rakennusmassa latteaksi. Museorakennuksen korkeutta kuitenkin rajoitetaan Turun linnan läheisyydessä. Niemen kärjestä varataan paikka tulevalle vetovoimakohteelle ja saariston saavutettavuutta edistäville toiminnoille.

Kortteli, johon nykyinen satamarata nyt päättyy, on suunniteltu siten, että rata voi olla paikallaan samalla kun uudisrakennuksia rakennetaan. Kortteli täydentyy lopulliseen muotoonsa vasta uuden satamaradan valmistumisen jälkeen.

Ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu Satamakadun kautta. Ajatuksena on erottaa terminaalille menevä julkinen liikenne Linnanniemen liikenteestä. Kadunvarsipysäköintiä osoitetaan Satamakadulle ja Toiselle linjalle. Muuten alueen pysäköinti osoitetaan pysäköintilaitokseen. Ratkaisulla pyritään siihen, ettei sataman saattoliikennettä tulisi Linnanniemen kautta, vaan saattoliikenne tapahtuu ainoastaan pohjoisempaa Kuljetuskadun kautta.

Yhteisterminaalilta rantaan johtava Toinen poikkikatu korttelialueen keskellä muutetaan kortteleita yhdistäväksi jalankulkuraitiksi, jonka varrella on vehreyttä ja hulevesien hallintaan liittyviä elementtejä. Läntinen Rantakatu jatketaan jalankululle ja pyöräilylle osoitettuna rantaa pitkin Forum Marinumilta Linnanniemen kärkeen asti. Reitti kiertää museotontille mahdollisesti sijoitettavan altaan, joka erotetaan museotontista museon suunnitteluratkaisun selvittyä.

Nykyisen Viking Linen terminaalin edestä varataan paikka risteilijäaluksille. Ruotsinlaivat tarvitsevat kääntymistilaa niemen kärjessä, joten aivan niemen kärkeen ei osoiteta laivapaikkoja. Saaristosatama osoitetaan museon edestä ja laivoja voi kiinnittää myös risteilijäalusten paikalle ja Linnanpuiston eteen esim. Tall Ships Races -tapahtumien yhteydessä. Museon yhteyteen mahdollisesti rakennettava satama-allas varataan venetakseille ja veneiden lyhytaikaiseen kiinnittymiseen. Satama-altaan paikka on merkitty ohjeellisena ja sen olemassaolo/ sijainti ja muoto annetaan museon arkkitehtuurikilpailussa ratkaistavaksi. Kaavaehdotusvaiheessa arvioidaan satama-altaan hyödyt ja ratkaistaan sen toteuttaminen, kun tarkemmat kustannukset ovat selvillä.

Linnanpuistoa laajennetaan rantaan asti ulottuvaksi sekä matkailijoille, että kaupunkilaisille tarkoitetuksi virkistysalueeksi. Puistoa kehitetään aktiiviseksi alueeksi, jonne voidaan sijoittaa paviljonkimaista palvelurakentamista ja taidetta. Puistosta ja kaavanmuutosalueen pääjalankulkureiteistä on tarkoitus järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailu kesällä 2024. Maisema-arkkitehtuurikilpailun tulokset huomioidaan alueelle laadittavissa puistosuunnitelmissa. Aurajokivarren suosittu ulkoilureitti jatketaan merelle niemen kärkeen ulottuvaksi.

Asemakaavanmuutosalueelle laaditaan taideohjelma, jota tulee noudattaa kortteleiden lisäksi myös puisto- ja katusuunnitelmissa.

Alueen rakennuskantaa täydennetään ja osalle olemassa olevista rakennuksista etsitään uusi käyttötarkoitus. Suojeluarvoja omaavien rakennusten säilyminen varmistetaan sr-merkinnöin.

Kaavamuutosalue on alavaa meritulvavaara-aluetta. Kun meriveden pinta nousee, sateesta aiheutuvat hulevedet eivät pääse enää purkautumaan mereen. Aluetta koskevan Turun Satama-alueen hulevesi- ja meritulvaselvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy 21.1.2022, päivitetty 23.2.2022) mukaan rantaa korotetaan niin, ettei tulvavesi pääse alueelle ja hulevedet ohjataan tulvareittien kautta viivytykseen pääasiassa puistoalueille. Tarvittava rantavallin nosto vaihtelee 15 - 65 cm:n välillä. Säilytettävät vanhat rakennukset aiheuttavat haasteen suunnittelulle, sillä niiden lattiataso on alhaalla ja katuja niiden vierellä ei voi nostaa. Esimerkiksi Seaport Hotellin rakennus on suojattava reunakivillä.

Kun mitoitusluvuksi otetaan 1 asukas / 50 k-m² ja AL kortteleiden asuntopinta-alaksi arvioidaan 3700 k-m², niin alueelle arvioidaan tulevan n. 74 asuntoa ja n. 110 asukasta. Kun mitoitusluvuksi otetaan 1 työntekijä/ 30 k-m² toimistotilaa ja toimistotilojen pinta-alaksi lasketaan 12 340 k-m², 1 työntekijä/ 70 k-m² liiketilaa ja liiketilojen pinta-alaksi lasketaan 46 930 k-m² ja museorakennuksen työntekijämääräksi lasketaan 35 henkeä, arvioidaan alueelle tulevan karkeasti n. 1116 työpaikkaa.

Turun kaupungin pysäköinnin mitoitusohjeen (Kh 8.2.2021 § 71) mukaan autopaikkoja tulee rakentaa kävely- ja pyöräilyvyöhykkeellä alle 3 km keskustasta 1 ap/ 120 k-m². Museolle lasketaan 1 ap/ 175 k-m². Autopaikkatarve on 485 ap. Viitesuunnitelmassa pysäköintitalon kapasiteetti on 424 autopaikkaa. Laskennallisesta autopaikkatarveluvusta voi vähentää 10 % kun paikat ovat laitoksessa, jonka koko on yli 200 autopaikkaa ja autopaikat ovat nimeämättömiä. Tarve on näin ollen 485 - 42 = 443 ap. Pysäköintilaitoksen lisäksi viitesuunnitelmassa on tonteilla 35 ap (424 + 35 = 459 > 443) ja kaduilla 42 autopaikkaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys

Suunnittelualueen rajausta muutettiin Ferry Terminal Turku -asemakaavanmuutoksen suuntaan yhteisterminaalin suunnitteluratkaisun selvittyä arkkitehtikilpailun perusteella ja siihen liittyvien liikenneratkaisujen edettyä. Kaava-alueeseen lisättiin Forum Marinumin edessä pala rantaa, jotta Läntinen Rantakatu voi jatkua saman nimisenä rantaa pitkin.

Maankäyttösopimuksen tarve

Asemakaavan/asemakaavanmuutoksen hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta, sillä koko alueen maapohja on kaupungin omistuksessa.

Arviot kaavan vaikutuksista

Kaavanmuutos mahdollistaa keskustan kaupunkirakentamisen ja jokivarren ulkoilureitin ulottamisen Aurajokisuulle. Liikkuminen alueelle joukkoliikenteellä, käyttäen hyväksi laivaterminaalin yhteyksiä, tulee olemaan sujuvaa, myös yhteydet saaristoon paranevat. Asemakaavanmuutos muuttaa merkittävästi alueen toimintoja sekä kaupunkikuvallista ilmettä. Linnanpuiston rakentaminen Aurajokirantaan ulottuvaksi parantaa Turun linnan maisemallista asemaa. Kaupunginosa saa lisää vehreyttä ja läheiset asuinalueet viihtyisän oleiluympäristön meren rannalla. Viihtyisyys ja monipuoliset palvelut lisäävät matkailullista vetovoimaa. Meritulvia ja hulevesiä hallitaan nykyistä paremmin.

Kaavan toteuttamisen kustannukset

Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan infraan, katuverkkoon ja rantaviivaan. Tulvavaaran takia rantamuuria korotetaan. Rantamuurin muokkaamisesta viitesuunnitelman mukaan syntyy huomattavia kustannuksia, joita ei ole vielä arvioitu suunnitelmien puuttumisen takia.  Karkea hinta-arvio museon yhteyteen rakennettavalle 50 x 45 m kokoiselle altaalle, jonka syvyys olisi 3 m, on 6–9 milj. € alv 0 %. Hulevesien hallinnan vuoksi katukallistuksia hulevesiviemäreitä muutetaan ja rakennetaan viivytysrakenteita. Vaikeat pohjarakennusolosuhteet (täyttömaa + paksu savikerros) aiheuttavat lisäkustannuksia. Uuden puiston rakentamiskustannuksiksi ilman tarkempaa suunnitelmaa arvioitiin esiselvitysvaiheessa n. 2,8 milj. €.

Seuraavat vaiheet

Hyväksytyn kaavaluonnoksen ja museorakennuksen arkkitehtuurikilpailun pohjalta laaditaan kaavaehdotus, josta pyydetään lausunnot ja joka asetetaan julkisesti nähtäville arviolta syksyllä 2024. Tavoitteena on, että kaava etenee valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2024.

Ehdotusvaiheessa tehdään tarvittavia selvityksiä mm. suojeltavien rakennusten kunnon, melun ja liikenteen arvioimiseksi. Ehdotusvaiheessa tarkennetaan kaavan määräyksiä mm. rakentamisen laatuun, rakennusten suojeluun, muinaisjäännöksiin, liikennemeluun ja muuntamoihin liittyen. Kaavan rakennusaloja tarkennetaan mm. vieraspysäköinnin ja pelastusajoneuvojen toiminnan osalta.

Liite 1Kaavaluonnoskartta Historian ja tulevaisuuden museo pvm. 13.9.2022

Oheismateriaali 1Kaavaluonnoksen viitesuunnitelma ja havainnekuva 13.9.2022

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportit

Oheismateriaali 4Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2021, muutettu 1.8.2022

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Linnanniemi yleissuunnitelma – satamakaupungin viitesuunnitelma (After party, SHY, Sitowise, 06.09.2022)

Linnanniemen kehittämisohjelma 6/2022

Turun Satama-alueen hulevesi- ja meritulvaselvitys (FCG Finnish Consul-ting Group Oy 21.1.2022, päivitetty 23.2.2022)

Pienitaajuisen laivamelun selvitys (Promethor 23.3.2022)

Rakennettavuusselvityksen (SM Maanpää Oy 22.12.2021)

Maaperän haitta-aineiden tutkimusraportti (Sitowise 11.2.2022)

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 13.9.2022 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Historian ja tulevaisuuden museo pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Toivarin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaavoitusarkkitehti Paula Aantaa.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.