Kaupunkiympäristö, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Andrei Panschin 22.8.2022:

Kaavoituksessa on laadittu Yleiskaava 2029 ehdotus, joka on päivätty 24.11.2021, muutettu 20.12.2021 (KH § 582) ja 1.8.2022 (lausunnot ja muistutukset). Kaava on laadittu Turun alueelle kaupungin rakennetta ja alueidenkäyttöä ohjaavana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Yleiskaavaehdotuksesta jätettiin kahdeksan lausuntojen täydennystä ja 45 muistutusta. Osa lausunnoista ja muistutuksista on aiheuttanut muutostarpeita kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin on esitetty liitteessä 9.

Yleiskaavan tavoitteet

Kaupunginhallitus asetti yleiskaavalle tavoitteet 30.9.2013 § 399. Tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Merkittävin yleistavoite on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Muut yleistavoitteet koskevat kestävää kehitystä, eheytyvää kaupunkirakennetta, eriarvoisuuden torjumista, ekologisia verkostoja ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, matkailua ja virkistystä, esteettömyyttä, logistiikkaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla.

Yleistavoitteisiin kuuluvat myös asukas- ja työpaikkatavoitteet. Niitä tarkistettiin tasapainoisen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi. Kaupunginhallitus asetti 22.5.2017 § 219 uusiksi tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Yksityiskohtaiset tavoitteet on jaoteltu neljään teemaan, jotka ovat:

• keskustan kehittäminen
• elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.

Yleiskaavakartat

Yleiskaava koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina. Kaavakartat esitetään digitaalisina ja pdf-muotoisina. Digitaaliset kartat löytyvät Turun karttapalvelusta osoitteesta https://opaskartta.turku.fi/ims/. Kartat ovat Kaavoitus-välilehdellä jokainen kartta omana tasonaan, ja niiden kaavamerkintöjä voi tarkastella päällekkäin. Yleiskaavakarttojen mittakaava on 1:40 000. Keskusta-alue on käsitelty tarkemmalla tasolla, mittakaavassa 1:10 000.

Yleiskaava 2029 korvaa voimaan tullessaan Yleiskaava 2020:n sekä Skanssin ja Piispanristin, Linnakaupungin ja Yli-Maaria–Koskennurmen osayleiskaavat. Ratapiha-alueen, Hirvensalon ja Ruissalon osayleiskaavat jäävät voimaan lukuun ottamatta osaa Ratapiha-alueen rautatieliikenteen merkinnästä (LR).

Yleiskaava 2029:ssä osoitetaan seuraavia muutoksia ja täydennyksiä osayleiskaavojen alueille. Ohjaavia merkintöjä ovat C- ja Cy-merkinnät, VAK-järjestelyratapihan selvitysalue, hulevesitulvavaara-alue, hulevesien hallinnan toimenpidealueet ja kallioresurssialue Ratapiha-alueen osayleiskaava-alueella, meritulvavaara-alueet, suojavyöhyke sv-1, ampumaradan melualue (60 dB) me-2, kansallinen kaupunkipuisto ja arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet Ruissalon osayleiskaava-alueella sekä Aurajokivarren arvokas maisema-alue Hirvensalon osayleiskaava-alueella. Lisäksi useat informatiiviset merkinnät ulottuvat osayleiskaavojen alueille.

Yleiskaava 2029 ei korvaa valtuuston 14.12.2020 § 217 hyväksymää, mutta ei vielä lainvoimaista Satava-Kakskerran osayleiskaavaa sekä vireillä olevia Maaria-Ilmaristen ja Lentoaseman ja sen ympäristön osayleiskaavoja.

Yleiskaavan sisältö on jaoteltu kaavakartoille aihepiirin mukaan:

Kartta 1: Yhdyskuntarakenne

• Kokonaiskuva maankäytöstä
• Strategiset kehittämistavoitemerkinnät: tiivistyvä kestävän kaupunkirakenteen vyöhyke, tuotantotoiminnan ja logistiikan vyöhykkeet sekä innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnät

Kartta 2: Asuminen

• Asukastavoitteen mukaisen rakentamisen sijoittuminen
• Asuinalueet (A) jaoteltuina valmiisiin, täydentyviin sekä uusiin tai olennaisesti muuttuviin
• Merkittävimmät uudet asuinalueet sijoittuvat tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen sisälle
• Tiivistyvän kestävän kaupunkirakenteen vyöhykkeen ulkopuolelle Pohjois-Turkuun on esitetty uutta asumista Yli-Maaria–Koskennurmen alueelle sekä Paattisten taajamaan. Moision alueelle on merkitty uusia, vuoden 2029 jälkeen toteutettavia asuinalueita
• Uutta asumista sijoittuu asuinaluevarausten (A) lisäksi keskustatoimintojen alueille (C, Cy), alakeskuksiin (C-1, C-2) sekä palvelujen ja asumisen alueille (PA)
• A-1-merkinnällä osoitetaan VAK-järjestelyratapihan selvitysalueen läheisyydessä olevia asuinalueita Pahaniemessä ja Iso-Heikkilässä
• Paattistentien varteen ja Paimalaan on osoitettu neljä kyläaluetta (AT)

Kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

• Koko kaupungin kannalta merkittävät palvelujen ja elinkeinotoimintojen alueet
• Teollisuus- ja varastoalueet, jotka voivat sisältää myös toimisto- ja terminaalitiloja
• Pääkäyttötarkoitukseltaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat monipuoliset työpaikka-alueet
• Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan alueet: Itäharju–Biolaakso, Kärsämäki, Manhattan, Rieskalähteentie, Oriketo–Topinoja ja Kuninkoja
• Asuinalueisiin sisältyviä lähipalveluja, kuten yksittäisiä kouluja, päiväkoteja ja liiketiloja, ei ole osoitettu erikseen

Kartta 4: Liikenne

• Autoliikenteen verkko on esitetty kolmiportaisena: valtakunnallisen liikenteen väylät, kaupunkiseudun tai maakunnan pääväylät sekä näitä täydentävät pääkokoojaväylät
• Autoliikenteen verkko hyödyntää ensisijaisesti nykyistä tie- ja katuverkkoa
• Lisäksi on esitetty liikenneväylävarauksia pitkälle tulevaisuuteen liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. Uudet ja kehitettävät väylät ja eritasoliittymät on esitetty erillisellä merkinnällä. Osa uusista väylistä on esitetty sijainniltaan ohjeellisina
• Joukkoliikenteen laatukäytävämerkinnällä on esitetty raitiotien tavoitelinjasto ja runkobussireittien merkittävimmät osuudet
• Rautatiemerkinnällä on esitetty nykyiset ja kehitettävät rautatiet. Paikallisjunaliikenteen asemien sijainti on esitetty ohjeellisena
• Pyöräilyn pääverkosto, joka yhdistää lähikunnat sekä suurimmat asuin- ja työpaikka-alueet Turun keskustaan ja aluekeskuksiin. Osa reiteistä on seudullisia laatukäytäviä
• Keskustan osalta esitetään Turun keskustan liikenneskenaariot -selvityksen mukainen ns. ripeän muutoksen skenaarion mukainen liikenneverkko
• Keskustan kävelyalue -merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti jalankulkua palveleva ympäristö, jossa moottoriajoneuvoliikenteen läpikulkua rajoitetaan
• Laivaväylät ja veneväylät/lauttayhteydet sekä venesatamat/venevalkamat
• Melua koskevat yleismääräykset

Kartta 5: Kestävä vesien hallinta

• Hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa noudatettavaa prioriteettijärjestystä koskeva yleismääräys
• Alueet, joilla on tarve hulevesien hallinnan toimenpiteille
• Meri- ja hulevesitulvavaara-alueet
• Hulevesijärjestelmän sekä luonnon ja/tai maiseman kannalta tärkeät joet ja purot
• Pohjavesialueet

Kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

• Erityisalueet, kuten puolustusvoimien alueet ja kiertotalousalueet
• Yhdyskuntateknisen huollon laitokset, kuten energiantuotantolaitokset, sähköasemat, vedenkäsittelylaitos ja jätevedenpuhdistamo
• Alueiden käyttöä rajoittavat lentokoneiden laskeutumisvyöhyke ja lentomelualue, Puolustusvoimien alueisiin liittyvät suojavyöhyke ja ampumaradan melualueet sekä kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet
• Keskustan kallioresurssialueet, jotka voidaan myöhemmin ottaa pysäköinti- tai muuhun käyttöön
• Selvitysalue, jolle VAK-järjestelyratapiha mahdollisesti siirtyy nykyiseltä paikaltaan (se-1)
• Maanläjityksen selvitysalue Pansion Koivuluodon–Verkkoluodon alueella (se-2)
• Vesihuollon toiminta-alueet ja niihin uuden maankäytön myötä mahdollisesti liitettävät alueet

Kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

• Yleiskaavan viherverkosto, joka koostuu virkistys-, suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueista, siirtolapuutarhoista ja hautausmaista 
• Pääulkoilureitistö ja ulkoilureittitarpeet
• Ekologiset yhteystarpeet
• Luonnon ja maiseman arvoja osoittavat merkinnät
• Korkeaan rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä korkean rakentamisen sijoittamiseen vaikuttavat historialliset maamerkit
• Arkeologiset kohteet

Kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

• Asemakaavalla suojellut kohteet ja erityislainsäädännöllä tehdyt suojelupäätökset
• Arvokkaat kohteet, joiden ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata
• Valtakunnallisesti merkittävät kohteet Museoviraston laatiman RKY-inventoinnin mukaisina aluemerkintöinä otettavaksi huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Näillä alueilla tulee huomioida myös paikallisesti ja alueellisesti arvokkaiden kohteiden ominaispiirteiden säilyminen.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Yleiskaavan valmistelua varten on tehty selvityksiä mm. liikenteestä, elinkeinoelämästä, kulttuuriympäristöstä, kaupunkikuvasta, täydennysrakentamisesta, viherympäristöstä ja hulevesien hallinnasta.

Yleiskaavaehdotuksesta tehdyssä vaikutusten arvioinnissa on arvioitu, miten yleiskaava toteuttaa erilaisia sitä ohjaavia tavoitteita.

Kaavan kokonaistalouden kannalta merkittävimmät positiiviset vaikutukset syntyvät kehittämällä kaupunkikeskustan laajenemisalueita Itäharjua ja Linnakaupunkia. Myös Skanssin kehittäminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Asuntotarjonta painottuu tavoitteiden mukaisesti urbaaniin asumiseen. Tiivistyvien kehityskäytävien välillä säilyy laajoja viheralueita. Keskustaa täydentävä ja laajentava rakentaminen vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autoilun roolin vähentäminen mahdollistaa keskustan kävely- ja pyöräily-ympäristön parantamisen ja viihtyisyyden lisäämisen.

Teolliset toiminnot painottuvat kehätien ympäristöön sekä Pansio–Pernoon. Pernon innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä turvataan meriteollisuuden tarpeet. Itäharjun Tiedepuiston asumis- ja työpaikkakeskittymän on mahdollista kehittyä tavoitteiden mukaisesti. Monipuolisella asuntotarjonnalla turvataan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Asukas- ja työpaikkamäärien kasvu lisää liikennettä. Erityisesti keskustassa liikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan kasva, ja pelkästään liikenneverkkoa parantamalla on vaikea turvata autoliikenteen sujuvuus. Autoliikennettä pyritään ohjaamaan keskustan ulkopuolelle.

Merkittävimmät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin muodostuvat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen ratkaisuista. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää sen todennäköisyyttä, että kasvihuonekaasuja muodostuu vähemmän. Kestävien kulkutapojen edellytyksiä parannetaan kehittämällä joukkoliikenteen laatukäytäviä, pyöräilyn pääverkostoa ja keskustan kävelyalueita.

Uusi asuinrakentaminen tukeutuu melko hyvin olemassa oleviin palveluihin. Joukkoliikennekäytävien varsia tiivistävä kaavaratkaisu luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle ja eri väestöryhmien pääsylle palvelujen äärelle. Investointeja lähipalveluihin tarvitaan etenkin uusilla asuinalueilla.

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja rakentamisen sijoittaminen tulvaherkille alueille lisäävät kaupunkitulvien riskiä. Useat toiminnot, kuten Turun satama ja Meyerin telakka, sijaitsevat hulevesi- ja meritulvien riskialueilla. Yleiskaavamerkinnöillä pyritään hallitsemaan tulvia, mutta tarkempi suunnittelu ratkaisee, kuinka hyvin siinä onnistutaan.

Yleiskaavamerkinnöin on osoitettu alueiden käyttöä rajoittavat lentoliikenteen esterajoituspinnat ja lentomelualueet, Puolustusvoimien suojavyöhykealueet ja kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet.

Yleiskaava mahdollistaa VAK-järjestelyratapihan siirtämisen kauemmas keskustasta. Autoliikenteen melulle altistuvien alueiden määrä ei olennaisesti lisäänny.

Viheraluemerkinnät muodostavat pääosin kattavan verkoston. Virkistyskäytön kannalta tärkeimmät alueet säilyvät. Kaavaratkaisu turvaa valtaosan viherympäristön arvoista. Vaikutukset viherympäristöön keskittyvät asuinrakentamisen osalta keskustaan ja joukkoliikennekäytävien varsille sekä työpaikkarakentamisen osalta Pansio–Pernoon ja Paimalaan.

Kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva muuttuvat keskustassa ja sen reunamilla sekä joukkoliikenneakseleilla. Yleiskaava osoittaa säilytettävät rakennusperintökohteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viherympäristöt. Uudisrakentamisen ja olemassa olevien arvojen yhdistämisen tapa ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Yleiskaavan vaiheet ja vuorovaikutus

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 26.1.2010. Perusselvitysvaiheen jälkeen vuonna 2012 yleiskaavan valmistelua jatkettiin Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n pohjalta. Yleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin 2035.

Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa toukokuussa 2012 ja esiteltiin yleisölle kesäkuussa 2012. Yleiskaavan viranomaisneuvottelu pidettiin 4.6.2012. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esitti 16.4.2013 § 95 kaupunginhallitukselle yleiskaavan tavoitteiden hyväksymistä, ja kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan tavoitteet 30.9.2013 § 399.

Helmikuussa 2014 yleiskaavan tavoitevuodeksi vaihdettiin vuosi 2029, joka vastaa Turun kaupunkistrategia 2029:n tavoitevuotta. Samalla yleiskaavan väestö- ja työpaikkatavoitetta muutettiin vastaamaan lyhempää aikajännettä: vuonna 2029 Turussa asuu 200 000 asukasta ja kaupungissa on 105 000 työpaikkaa.

Toimialojen yhteistyönä laadittiin yleiskaavan pohjaksi kolme kehityskuvavaihtoehtoa, joissa kaupungin kasvua painotettiin eri tavoin.

• Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva kehityskuva Kasvu keskuksiin sijoitti tavoitellun kasvun pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin
• Kehityskuva Hajautettu kasvu tukeutui Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta kasvattaen
• Kehityskuva Kasvukäytävät sijoitti kasvun tukeutuen Turun ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntuloväylien varsiin

Kehityskuvista laadittiin toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä laaja vaikutusten arviointi.

Yleiskaavan kehityskuvaluonnoksia esiteltiin vuoden 2014 aikana yleisötilaisuuksissa. Lisäksi kehityskuvista järjestettiin asukaskysely sekä yrityskysely. Vuonna 2015 järjestettiin paneelikeskustelu Turun tulevaisuudesta yleiskaavan vaikutusten arvioinnin teemoihin liittyen.

Yleiskaavan kehityskuvista pyydettiin lausunnot 24.8.2015. Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 § 494 yleiskaavatyön jatkovalmistelun pohjaksi Kasvukäytävät-kehityskuvan.

Kaavaluonnos valmisteltiin valitun Kasvukäytävät-kehityskuvan pohjalta. Luonnosvaiheessa tavoiteltavan kasvun eli positiivisen rakennemuutoksen mahdollistamiseksi väestö- ja työpaikkatavoitteita tarkennettiin, koska kaupungin kasvu oli ollut nopeampaa kuin yleiskaavan tavoitteiden asettamisen aikaan. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.5.2017 § 219 yleiskaavan tavoitteiksi 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa.

Luonnosvaiheessa järjestettiin asukkaille Tulevaisuuden Turku 2029 -nettikysely, jossa kartoitettiin mielipiteitä asumisen paikoista, palveluista, viher- ja virkistysalueista sekä liikkumisesta. Lisäksi 2016–2017 järjestettiin keskustan kehittämiseen ja Turun Tiedepuiston kärkihankkeisiin liittyviä Turku Future Forum työpajoja, joissa käsiteltiin myös yleiskaavaa. Yhden työpajan aiheena oli keskustan liikennejärjestelmän skenaariot. Mielipiteitä vaihtoehdoista kerättiin myös nettikyselyllä.

Yleiskaavaluonnosta esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 28.8.2018. Lisäksi kaavaluonnosta on esitelty valtuustoryhmissä ja valtuustoryhmien puheenjohtajistolle 27.8.2018.

Yleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 25.9.2018 § 387. Lautakunnan päätöksen mukaisesti Kupittaanpuiston itäosaa koskevaa VU/C-merkintä (urheilu- ja virkistyspalvelujen alue / keskustatoimintojen alue) poistettiin ja korvattiin merkinnällä VU (urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi liikuntakeskuksia varten).

Kaupunginhallitus hyväksyi 5.11.2018 § 420 yleiskaavaehdotuksen pohjaksi 24.8.2018 päivätyn, lautakunnan päätöksen mukaisesti 25.9.2018 muutetun yleiskaavaluonnoksen. Yleiskaavaluonnos sisälsi 28.8.2018 päivätyn, 17.9.2018 päivitetyn keskustan liikennesuunnitelmaluonnoksen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2029 liikennesuunnitelman valmistelua ja yleiskaavan valmistelua jatketaan siltä pohjalta, että yksityisautoilu Tuomiokirkkosillalla ja Aninkaistenkadulla sallitaan ja että lopulliset ratkaisut Auransillan liikenteen osalta tehdään saatujen kokemusten perusteella. 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että:

• Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen selvitetään mahdollisuutta muuttaa Itäharjulla innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä osoitetulle alueelle merkityt asuinalue ja työpaikka-alueet tai osia niistä keskustatoimintojen alueeksi, tavoitteena laajentaa keskustatoimintojen aluetta.
• Raision kanssa käynnistetään neuvottelut usean Turun alueen kansalaisjärjestön esittämän luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä–Kuninkojan alueelle ja Raisiontien/Satakunnantien ja Kuloistentien välille merkityn ohjeellisen tievarauksen poistamisesta yleiskaavasta.

Luonnonsuojelualueen perustamista Mälikkälä-Kuninkojan alueelle valmistellaan parhaillaan. Vuonna 2020 alueelle teetettiin sammalkartoitus ja vuoden 2021 syksyllä luontotyyppiselvitys. Turun ympäristönsuojelulla on valmisteilla rajausesitys luonnonsuojelualueeksi sekä ehdotukset alueen rauhoitusmääräyksiksi. Luonnonsuojelualueen perustamista haetaan ELY-keskukselta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Tällöin aluetta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset on sitovasti ratkaistu.

Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.11.–31.12.2018. Lausunnoista, mielipiteistä sekä niihin kirjoitetuista vastineista kootussa raportissa on kerrottu kannanottojen perusteella tehdyt muutokset.

Luonnoksen nähtävilläoloaikana marraskuussa 2019 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joista toisen teemana oli keskusta ja toisen koko yleiskaava. Samaan aikaan yleisötilaisuuksien kanssa avattiin Turku 2029 -nettikysely. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä viherympäristöstä, palveluista sekä keskusta-alueen liikenteestä.

Osana yleiskaavan valmistelua Turun kaupunki selvitti keväällä 2020 satunnaisotoksella valittujen turkulaisten mielipiteitä keskustan liikenteestä ja sen kehittämisestä Turku keskustelee -hankkeessa. Kyselyn lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua Turku keskustelee -nimiseen kansalaispaneeliin.

Yleiskaavaehdotus

Luonnoksesta saadun palautteen sekä selvitysten perusteella valmisteltiin yleiskaavaehdotus. 30.6.2020 päivätty kaavaehdotus oli lausuttavana 30.6.–15.9.2020. Yleiskaavaehdotusta tarkistettiin saatujen lausuntojen perusteella. Muutoksia tehtiin myös yleiskaavaluonnoksesta saatujen kannanottojen sekä muun valmistelun perusteella.

Yleiskaavaehdotusta, pvm. 30.6.2020, muutettu 22.10.2020 (lausunnot), käsiteltiin kaupunkiympäristölautakunnassa ensimmäisen kerran 27.10.2020 § 369. Kaupunkiympäristölautakunta palautti ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 1.12.2020 § 430 äänin 8–5. Palautuspäätöksen mukaan ”Uudessa valmistelussa keskustan sekä Itäharjun (merkitty ehdotuksessa innovaatio ja osaamiskeskittymäksi) alueista laaditaan erilliset osayleiskaavat, joissa alueet kaavoitetaan osayleiskaavan tarkkuudella.” Lisäksi palautuspäätöksen mukaan kaavaehdotukseen tulee tehdä useita yksittäisiä muutoksia ennen kuin kaavaehdotus tuodaan uudelleenkäsiteltäväksi.

Palautuspäätöksen jälkeen yleiskaavan valmistelun jatkotoimenpiteistä haettiin linjaus kaupunginhallitukselta. Yleiskaavan jatkovalmistelua käsiteltiin kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 8.3.2021 § 116. Kaupunginhallitukselle esitettiin, että kaupunkiympäristölautakunnan palautuspäätöksestä poiketen kaavaehdotuksen yhteydessä ei tehdä erillisiä osayleiskaavoja ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään vain vähäisiä tarkistuksia. Kaupunginhallitus päätti 22.03.2021 § 132, että keskustan ja Itäharjun alueille ei laadita erillisiä osayleiskaavoja Yleiskaava 2029:n yhteydessä ja että yleiskaavaehdotukseen tehdään kaupungin palveluverkon kannalta tarvittavat muutokset.

Kaupunginhallitus päätti 20.12.2021 § 582, että yleiskaavaehdotus, pvm. 24.11.2021, hyväksytään alla esitetyin muutoksin ja yleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville.

Muutokset karttamerkintöihin:

• Poropuisto, Voudinpuiston länsiosa sekä rakennettu päiväkotikiinteistö ja pientalokortteli on osoitettu palvelujen ja asumisen alueeksi (PA).
• Sataman läheisyydessä sijaitseva TP-5-alueen merkintä on muutettu palvelujen ja asumisen alueeksi (PA).
• Osa joukkoliikenteen laatukäytävistä on muutettu joukkoliikenteen laatukäytävän varauksiksi, joista suurin osa todennäköisesti tulee ajankohtaseksi myöhemmin kuin 2029.
• Varissuon joukkoliikenteen laatukäytävän päätepysäkille on osoitettu vaihtoehtoinen sijainti.

Muutokset kaavamääräyksiin:

• Kartan 1 yleismääräys ”Korkea rakentaminen tulee sijoittaa ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin Turun korkean rakentamisen selvityksen periaatteita noudattaen” on poistettu.
• Keskustatoimintojen alueita C ja Cy koskevasta yleismääräyksestä on poistettu lause ”Rakentamisen korkeus tulee sovittaa ympäristön rakentamiskorkeuksiin”.
• Keskustatoimintojen alueita C ja Cy ja C-3 koskevasta yleismääräyksestä on poistettu lause ”Täydennysrakentaminen toteutetaan Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella -selvityksen periaatteita noudattaen”.
• Keskustatoimintojen alueita C, Cy ja C-3 koskevaa yleismääräystä on täsmennetty alleviivatulla lisäyksellä ”Toteutusten tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla erikseen harkittaessa katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön.”
• Joukkoliikenteen laatukäytävän varaus -merkintään on lisätty määräys ”Korkean palvelutason joukkoliikennereitin varaus. Merkinnällä osoitetaan raitiotien pidemmän aikavälin tavoiteverkko. Katua kehitetään erityisesti joukkoliikenteen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta parantaen.”
• Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus -määräyksestä on poistettu lause ”Arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa”. Lausetta ei ole poistettu rakennusperintölailla/rakennussuojelulailla, kirkkolailla ja/tai asetuksella 480/85 tai asemakaavalla säilytettäviksi osoitetuista kohteista.

Yleiskaava 2029 ehdotus oli nähtävillä 31.1.–23.3.2022. Samaan aikaan pyydettiin lausuntojen täydennyksiä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, naapurikunnilta, Turun museokeskukselta ja Puolustusvoimilta. Lausuntoja saatiin kahdeksan, joista kaksi muilta kuin lausuntopyynnön saaneilta viranomaistahoilta. Muistutuksia jätettiin yhteensä 45 kpl. Lisäksi 24.11.2021 jälkeen on saapunut 7 mielipidettä.

Keskeisimpiä kannanottojen aiheita olivat seuraavat:

Kupittaan siirtolapuutarhaa käsiteltiin Museokeskuksen lausunnossa, 27 muistutuksessa ja kahdessa mielipiteessä. Kannanotoissa painotettiin alueen arvoja ja esitettiin sen osoittamista siirtolapuutarhaksi. Museokeskus lausui myös, että siirtolapuutarha tulee merkitä arvokkaaksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi.

Koroisten alue mainittiin Museokeskuksen lausunnossa ja 7 muistutuksessa. Kannanotot liittyivät mm. Halistenväylään, Koroisten alueen asuinrakentamiseen ja mahdolliseen Topinojan siirtoon. Halistenväylää sekä kritisoitiin että puollettiin.

Satamaraidetta käsiteltiin viidessä lausunnossa, yhdessä muistutuksessa ja yhdessä mielipiteessä. Kannanotoissa painotettiin toimivien matkaketjujen merkitystä. Ratalinjauksen muuttuessa ei saa syntyä tilannetta, jossa matkustajalaiturit siirtyisivät nykyistä kauemmas terminaalista.

Pohjoissalmen rannalle Puolustusvoimien alueen viereen osoitettua palvelujen ja asumisen aluetta (PA) käsiteltiin Puolustusvoimien lausunnossa ja kahdessa muistutuksessa. Niissä esitettiin alueen osoittamista teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja tuotiin esille mm. alueen käytön rajoitukset ja yritysten toimintaedellytykset.

ELY-keskuksen ja Puolustusvoimien lausunnoissa kiinnitettiin huomiota Pansion Koivuluodon ja Verkkoluodon alueeseen, jonne oli osoitettu teollisuus- ja varastoalue T-1-merkinnällä. ELY totesi, että maankäytön varauksella esitetään uhanalaisten luontotyyppien hävittämistä. Puolustusvoimat edellytti, että T-1-merkintä tulee poistaa heidän alueeltaan.

Puolustusvoimat lausui, että Puolustusvoimien alueet (EP) tulee osoittaa heidän esittämänsä mukaisesti ja niille Pihlajaniemessä osoitetut virkistysalueet (V) sekä ulkoilureitti- ja ulkoilureittitarvemerkinnät tulee poistaa.

ELY-keskus lausui, että nykyisen satama-alueen osan ehdotettu muutos keskustatoimintojen alueeksi (C) ja palvelujen ja asumisen alueeksi (PA) alueeksi tulee harkita uudelleen. Maakuntakaavasta poikkeamiseen tulee olla riittävät perusteet.

Puolustusvoimat huomautti, että yleiskaavassa esitetty 65 dB (LAImax) melualue (kaavaehdotuksessa me-a) koskee ampumaradan melua eikä ampuma- ja harjoitusalueen melua, ja esitti, että kaavaan lisätään 60 dB (LAImax ) alue.

Museokeskus toi esille, että Tuomiokirkko ympäristöineen on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja arkeologisesti hyvin merkittävä alue, johon ei ole toivottavaa palauttaa joukko- tai ajoneuvoliikennettä.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy esitti, että yliopistojen kampukset lisätään innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkinnällä yleiskaavaan.

Em. aiheiden lisäksi yksittäisissä kannanotoissa tuotiin esille useita muitakin asioita. Kaikki kannanotot ja niihin laaditut vastineet on koottu liitteeksi 9.

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on valmistunut selvitykset ”Turun satamaradan muutostyöt – Vaihtoehtoiset asemapaikat sekä niiden vaikutukset” sekä Kupittaan siirtolapuutarha-alueen vaihtoehtoiset käyttötarkastelut.

Satamaraiteen sijaintia koskeva selvitystyö tehtiin laajassa yhteistyössä eri viranomaistahojen kesken. Laaditun selvityksen tavoitteena oli löytää satamaraiteelle kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu sataman uuden matkustajaterminaalin sekä kaupunkikehityksen kannalta. Selvitystyön tuloksena parhaana vaihtoehtona esitettiin pohjoista linjausvaihtoehtoa (VE7).

Kupittaan siirtolapuutarhan alueen vaihtoehtoisilla käyttötarkasteluilla havainnollistetaan yleiskaavan C-3-kaavamerkintää ja -määräystä. Käyttötarkastelut ovat oheismateriaalina 3.

Valmistuneiden selvitysten lisäksi Väylävirasto on käynnistänyt yhteistyössä kaupungin kanssa VAK-ratapihan siirron esiselvityksen. Selvitys keskittyy pääsääntöisesti rataosuudelle välillä Turun kaupunki – Uusikaupunki. Esiselvityksen tuloksena on tarkoitus löytää VAK-raiteille uusi sijainti.

Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat:

• Satamaraiteen uudeksi sijainniksi on esitetty pohjoinen linjaus (VE7) kaupunginhallituksen 6.6.2022 § 269 päätöksen mukaisesti. Osa satama-altaan läheisyyden C-alueesta on muutettu LS-alueeksi mahdollistamaan satamaraiteen uusi sijainti. Satamaraiteen nykyinen linjaus, sitä ympäröivä selvitysaluemerkintä sekä nykyinen raideliikennepaikka-merkintä on poistettu. Uusi raideliikennepaikka -merkintä on siirretty osoittamaan uuden linjauksen pääteaseman sijaintia.
• C-3-merkinnän määräystä on täydennetty seuraavasti: “Osa Kupittaan siirtolapuutarhan alueesta tulee säilyttää rakentamattomana ja muuttaa virkistysalueeksi. Säilytettävän osan jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, että kulttuurihistorialliset, puutarhataiteelliset ja maisemalliset arvot sekä luonnon monimuotoisuus tulevat riittävässä määrin huomioiduiksi.”
• Pansion öljysataman länsipuolella sijaitsevan alueen PA-merkintä on muutettu merkinnäksi T/PA Teollisuus- ja varastoalue / Palvelujen ja asumisen alue (vuoden 2029 jälkeinen). Merkintään liittyy kaavamääräys: ”Teollisuus- ja varastokäyttöön varattu alue. Alueet voivat sisältää myös pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja, kuten toimisto- ja terminaalitiloja. Alue voi vaiheittain muuntua palveluiden ja asumisen alueeksi, kun edellytykset sille ovat olemassa. Alueen palvelujen tulee olla asumisen yhteyteen soveltuvia, eivätkä ne saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Asumisen ja palvelujen määrä ja sijoittuminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.”  Merkinnällä turvataan alueella nykyisin toimivien yritysten toimintaedellytykset. Sijainti Puolustusvoimien alueen läheisyydessä rajoittaa T/PA-alueen tulevaa kehittämistä. Puolustusvoimien toiminta tuottaa lähialueelle melua, joka rajoittaa alueen käyttöönottoa melulle herkkiin toimintoihin.
• Koivuluodon–Verkkoluodon T-1-kaavamerkintä on poistettu. Kaupungin omistama osa alueesta on osoitettu T/kem-merkinnällä. Puolustusvoimien hallinnoima alueen osa on muutettu EP-alueeksi. Tältä alueelta on myös poistettu innovaatio- ja osaamiskeskittymä -merkintä. Aiemman T-1-merkinnän alue on osoitettu maanläjityksen selvitysalue -merkinnäksi (se-2), jonka määräys on: ”Mahdollisesta maanläjityksestä on tehtävä luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointi ja intressivertailu. Vasta tämän jälkeen on ratkaistavissa, voidaanko alue ottaa läjitys- ja satamakäyttöön.” Lisäys on tehty ELY-keskuksen lausunnon perusteella.
• Pihlajaniemen alueella EP-aluetta on laajennettu kaakossa Puolustusvoimien alueen rajaan saakka. Puolustusvoimien alueelle osoitettu ulkoilureittitarve-merkintä on poistettu ja uusi yhteys on linjattu Puolustusvoimien alue kiertäen Pitkänsalmen rannasta Rykmentintien kautta Uittamon kansanpuistoon.
• Innovaatio ja osaamiskeskittymä -merkintää on laajennettu koskemaan myös yliopistojen kampuksia.
• Ampumaradan melualue (60 dB) -merkintä (me-2) sekä siihen liittyvä kaavamääräys on lisätty kaavakartalle.

Kaavamerkintöihin tehtyjä vähäisiä tarkennuksia ovat seuraavat:

• Valmis asuinalue -merkinnän määräystä on lyhennetty muotoon ”Alueella voi toteuttaa sen ominaispiirteet huomioon ottavia muutoksia.” Kaavamääräyksen muutos mahdollistaa alueiden ominaisuuspiirteet huomioivan täydentämisen tarkempien suunnitelmien kautta. Esimerkkinä tarkemmasta suunnittelusta on pormestariohjelmaan kirjattu täydennysrakentamisselvitys, joka tähtää omakoti-, rivi- ja paritalotonttien tarjonnan kasvattamiseen.
• Asuinaluetta (A) on muutettu Koskennurmessa virkistysalueeksi (V) luontoarvojen perusteella alueella vireillä olevan asemakaavan nykyisten tavoitteiden mukaisesti.
• Kaarningon pumppaamon P-merkintä on muutettu TP-merkinnäksi.
• Pyöräilyn pääverkosto -merkintä on lisätty maantielle 204 (Säkyläntie) välille entinen Paavolan koulu – Tortinmäki sekä Auvaismäentielle (Maaria–Kreivilä maantie 12266) koko tiepituudelle. Lisäys on tehty ELY-keskuksen lausunnon perusteella.
• Lentomeluvyöhyke (55 dB) -merkintä ja määräys on päivitetty.
• Lentokoneiden laskeutumissektori -merkintä on muutettu lentokoneiden laskeutumisvyöhyke -merkinnäksi ja määräys on päivitetty.
• Esterajoituspinta-merkintä on poistettu ja esterajoituspintoja koskeva määräys on lisätty yleismääräyksiin. Esterajoituspintoja esittävä kartta on lisätty selokseen.
• Kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet on päivitetty Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämän listauksen mukaisiksi.
• Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue -merkintöjä (luo) on täydennetty.
• Valtakunnallisesti arvokkaiden arkeologisten kohteiden luetteloon ehdolla olevat kohteet on merkitty VARK-tunnuksella.
• Arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden kartalle 8 on lisätty uusi kohde As Oy Maariankatu 12.

Lisäksi kaavamerkintöihin on tehty teknisluonteisia korjauksia ja kaavamääräyksiin selventäviä tarkennuksia. Ehdotukseen tehtyjä muutoksia voidaan pitää julkisesti nähtävillä ollutta yleiskaavaehdotusta olennaisesti muuttavina, ja tästä syystä on aiheellista asettaa se uudelleen nähtäville.

Seuraavat vaiheet

Kaupunginhallitukselle esitetään, että lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu kaavaehdotus hyväksytään ja asetetaan uudelleen nähtäville.

Liite 1Yleiskaavaehdotus, kartta 1: Yhdyskuntarakenne

Liite 2Yleiskaavaehdotus, kartta 2: Asuminen

Liite 3Yleiskaavaehdotus, kartta 3: Palvelut ja elinkeinot

Liite 4Yleiskaavaehdotus, kartta 4: Liikenne

Liite 5Yleiskaavaehdotus, kartta 5: Kestävä vesien hallinta

Liite 6Yleiskaavaehdotus, kartta 6: Yhdyskuntatekniikka

Liite 7Yleiskaavaehdotus, kartta 7: Viherympäristö, maisema ja muinaisjäännökset

Liite 8Yleiskaavaehdotus, kartta 8: Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet

Liite 9Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet

Oheismateriaali 1Yleiskaavaehdotus, selostus

Oheismateriaali 2Yleiskaavaehdotus, selostus, ruotsinkielinen

Oheismateriaali 3Kupittaan siirtolapuutarhan alueen vaihtoehtotarkastelut

Oheismateriaali 4Kaupunkiviljelyteko-hankkeen kannanotto, 27.8.2022

Oheismateriaali 5Yksityishenkilön kannanotto, 27.8.2022

Laaditut selvitykset ja raportit, (linkki Yleiskaavan 2029 selvitykset ja vuorovaikutus -sivulle)

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet muistutuksiin (liite 9) ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 24.11.2021 päivätty, 20.12.2021 muutettu (KH § 582), 1.8.2022 muutettu (lausunnot ja muistutukset) yleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Hellstenin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Jäsen Perho ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouksessa asiaa oli esittelemässä yleiskaavainsinööri Andrei Panschin.