ympäristölakimies Nina Mattila 21.6.2022: 

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Vasaramäen (23) kaupunginosan korttelin 4 tontti 5

Osoite: Rakuunatie 9

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

Omakotitalo 270,3 k-m² (josta ulkoseinän paksuuden 250 mm ylittävää osuutta 19,5 m²).

Piharakennus 39,7 k-m² (josta ulkoseinän paksuuden 250 mm ylittävää osuutta 3,7 m²).

Kaavoitustilanne

ASEMAKAAVA

Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 04.01.1960. Rakennuspaikkaa koskevat seuraavat kaavamääräykset:

AO-31: 1-kerroksisen enintään kolme asuntoa sisältävän vähintään PL 4 § D-luokan I-ryhmän omakotirakennuksen rakennusala. Rakennuksen ullakosta saa sisustaa 3/5. Rakennuksen pinta-alan tulee olla

70-140 m², ja sen korkeus julkisivupinnan ylärajaan saa olla enintään 5 m. Katon kaltevuuden tulee olla 45 astetta ja katon harjan rakennusalaan merkityn keskiviivan suuntainen.

U: PL 4 § D-luokan II-ryhmän talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen korkeus julkisivupinnan ylärajaan saa olla enintään 3.5 m. Katon kaltevuuden tulee olla 30 astetta.

Maistraatin hyväksymän suunnitelman mukaan istutettava ja puistomaisessa kunnossa pidettävä tontinosa.

Poikkeukset (MRL 58 §)

-       tontin rakennusoikeuden ja 1. kerroksen pinta-alan ylitys:

Tontilla on rakennusoikeutta 254 k-m². Uudisrakennuksen kerrosala piharakennuksineen

ulkoseinät täysmääräisinä mukaan lukien on 310 k-m², (286,8 k-m² ulkoseinästä 250 mm

mukana)

Päärakennuksen 1. kerroksen pinta-ala ylittää kaavamääräyksessä mainitun 140m². Se on

ulkoseinät täysmääräisinä mukaan lukien 183,2 k-m², (169,7 k-m² ulkoseinästä 250 mm mukana)

-       rakennusalueen rajat ylittyvät tontin sisällä rakentamatta jätettävälle tontinosalle:

Asuinrakennus ylittää rakennusalan rajan.

Talousrakennus kokonaan rakennusalan ulkopuolella.

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakija on toimittanut naapureiden puoltavat kannat hakemuksensa liitteeksi.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Viranomaisluvat ja lausunnot

Museokeskus: ehdollinen

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikka sijaitsee Vasaramäen pientaloalueella. Kyseessä on uuden omakotitalon ja sitä palvelevan piharakennuksen rakentaminen. Samalla tontilta puretaan vanha pientalo talousrakennuksineen. Purettava rakennus on rakennettu 1940-luvulla. Hakijan selvityksen mukaan rakennuksen perustukset ovat pettäneet ja rakennus on painunut kymmeniä senttejä ja painuminen jatkuu. Ajoliittymä on tontin pohjoiskulmassa, jolloin tontin eteläpuolelle muodostuu yhtenäinen istutettu piha-alue. Hakijan mukaan tontilla sijaitseva iso, vanha mänty säästetään. Uudisrakennusten harjakattoinen massoittelu noudattaa kaavamääräyksiä ja istuu kaupunkikuvaan vanhempien talojen rinnalle. Runkorakenne on suunniteltu tehtävän täystiilisenä. Julkisivut ovat hakijan mukaan pääosin tiiltä ja pihan puolella käytetään lisäksi puuta. Kellarittomalla uudisrakennuksella on pienet vaikutukset ympäristöön, ja hakijan mukaan maaperään liittyvät riskit puoltavat kellarittoman rakennuksen rakentamista sekä tuulettuvaa alapohjarakennetta.

Hakijan perustelujen mukaan rakennusoikeuden ylitys johtuu osittain siitä, että ulkoseinän paksuus on ~500 mm. Näin ollen kerrosala on ulkoseinät täysmääräisinä mukaan laskettuna suurempi. Tontilla on voimassa rakennuslain aikainen kaava ja rakennuslain voimassa ollessa sallittiin ulkoseinän paksuudesta johtuvaa ylitystä enintään 5 %:a ja vain tietyistä syistä (rakennusasetus 152 §). Hakijan perustelujen mukaan maaperään liittyvät riskit kellarin rakentamisen osalta lisäävät tilan tarvetta maantasokerroksessa, kun kellarin rakentamista ei suositella vesipitoiselle lihavalle savimaalle. Tuulettuva alapohja kellarin sijaan lisää rakenteen kestävyyttä ja turvallisuutta, kun huomioidaan rakenteen tavoitekäyttöikä vähintään 100 vuotta. Etätyötilojen tarve on lisääntynyt 1950-lukuun verrattuna ja rakennuksessa kohteessa on kaksi työhuonetta. Hakijan mukaan rakennusalueen rajoista poikkeamisen peruste pihan puolella on tontin tarkoituksenmukainen käyttö. Rakennusalueen rajat eivät parhaalla mahdollisella tavalla huomioi autopaikkojen tai ajoliittymän järkevää sijaintia, tontin läpi kulkevia naapurin kvv-putkia ja ilmansuuntia.

Hakijan mukaan tavoitteena on, että tontille muodostuu myös vihreää, valoisaa piha-aluetta, joka avautuu hyvään ilmansuuntaan. Päärakennus on kaavan hengen mukaisesti irti naapuritonttien rajoista

vähintään 4 m. Kellariton ratkaisu kasvattaa tilan tarvetta maantasokerroksessa.

Asuinrakennuksen purkamisesta on pyydetty museokeskuksen lausuntoa. Museokeskuksen lausunnon mukaan ”asuinrakennus tulisi ensisijaisesti säilyttää ja kunnostaa. Vaikka Vasaramäen rakennuksia ei ole yksittäisinä suojeltu, ne ovat kuitenkin osa Vasaramäen vanhaa rakennuskantaa ja muodostavat näin yhtenäisen kokonaisuuden. Mikäli rakennukselle kuitenkin aiotaan myöntää purkulupa, tulee uudisrakennuksen sopeutua Vasaramäen ja Rakuunatien nykyiseen kaupunkikuvaan ja asemakaavaan mm. siten, että sisäänkäynti taloon on pihan puolelta tai päädystä, ei suoraan kadulta. Suunniteltu uudisrakennus ottaa huomioon Vasaramäen kaupunkikuvan siten, että sen sisäänkäynti ei ole kadulta ja rakennus sijoittuu katulinjaan nykyisen asemakaavan mukaan. Ehdotettu tiiliverhous julkisivuissa tuntuu kuitenkin vieraalta materiaalilta puuverhoiltujen rakennusten joukossa, ja sen vuoksi museokeskus katsoo, että parempi ratkaisu olisi rakennuksen julkisivujen rappaaminen.”

Kohdetta ei ole merkitty säilytettäväksi voimassa olevassa yleiskaavassa eikä asemakaavassa. Kaavoitus arvioi, että alueen asemakaavoitusta ei ole tarve käynnistää. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole määräyksiä koskien rakennuksen sisäänkäynnin sijoittamista tai julkisivumateriaalia. Ympäristöön soveltuvuuteen liittyvät kysymykset ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Hakijan selvityksen mukaan uudisrakennus sopeutuu Vasaramäen ja Rakuunatien nykyiseen kaupunkikuvaan. Tiiltä on käytetty alueella muissakin taloissa, kuten osoitteessa Rakuunatie 3 (samassa korttelissa, samalla puolen katua, samalla kaavamääräyksellä Ao31 on vaalea tiilijulkisivuinen talo). Osoitteissa Rakuunatie 12 ja 14, tien toisella puolella on kaksi taloa, joissa on vaalea tiilijulkisivu. Kadulle näkyvän julkisivun osalta uudisrakennus noudattaa pääpiirteittäin kaavaa.  Hakijan mukaan puhtaaksimuurattu tiili on kaunis ja kestävä julkisivumateriaali ja muuratussa julkisivussa näkyy käsityön jälki. Tiilen lisäksi talon julkisivuissa käytettäisiin puuta.

Naapurin viemäri- ja vesijohdot kulkevat tontin läpi sen pohjoislaidalla. Johtojen sijainti tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukaiseen poikkeamiseen on erityinen syy eikä poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 171 §).

Liite 1Asemapiirros 19.12.2021

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

PäätösPäätin myöntää hakemuksen ja 19.12.2021 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset.

Samalla päätän, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 950 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on 6.7.2022.

Jyrki Lappi

maankäyttöjohtaja

kaupunkiympäristöjohtajan varahenkilö