Ympäristölakimies Nina Mattila 6.6.2022:

Kaupunginvaltuusto on 25.1.2021 § 12 hyväksynyt Haritun koulutontin asemakaavamuutoksen, jolla mahdollistetaan Murkionkadun varrella sijaitsevalle entiselle koulutontille kerrostalo- ja palveluasuminen. Yksityishenkilö on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut sen kumoamista. Turun hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt valituksen.

Turun hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaupunki päättää itsehallintonsa nojalla kaavan sisällöstä kuultuaan asiassa ensin osallisia. Säännösten mukainenkaan vuorovaikutus ei välttämättä johda kaikkien esitettyjen näkemysten huomioon ottamiseen. Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka kaavamuutoksessa on voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna lisätty rakentamisen määrää, kaavamuutos ei pelkästään tästä syystä tarkoita, että se olisi turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä kallioalueeseen liittyviä tai muitakaan maisema-arvoja, jotka olisi erikseen tullut ottaa kaavassa huomioon tai joiden vuoksi alueelle ei tulisi lainkaan osoittaa rakentamista. Korttelialueille osoitettu rakentamistehokkuus nousee voimassa olevaan kaavaan nähden merkittävästi, mutta rakentamistehokkuutta voidaan kuitenkin pitää kaupungin ydinkeskustan ulkopuolisella kerrostaloalueella tavanomaisena.

Kaavamuutoksessa alueelle osoitettu asuinrakentaminen lisää voimassa olevaan kaavaan nähden alueen liikenteen lisääntymistä paikallisesti. Rakentaminen sijoittuu kuitenkin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen tiivistäen sitä. Lisääntyvän liikenteen vaikutuksia on lievennetty kaavamuutoksessa usein ratkaisuin. Rakennusalojen sijoittelussa ja rakennusten korkeutta koskevissa kaavamääräyksissä on otettu huomioon muun ohella maanpinnan korkeusasemat sekä alueella esiintyvät erityiset luontoarvot. Korttelialue yhdistyy kaavassa osoitettuun virkistysalueeseen, eikä kaavamuutoksessa osoitettu rakentaminen estä pääsyä alueen ja lähiympäristön asukkaiden virkistysalueena toimivaan metsään. Voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi osoitettu metsä jää edelleen virkistysalueeksi. Turun hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaavaratkaisu myös täyttää turvallista ja viihtyisää elinympäristöä koskevat asemakaavan sisältövaatimukset ja kaavaratkaisussa on luotu edellytykset myös liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä on myös riittävästi virkistykseen soveltuvaa aluetta.

Asemakaavamuutoksen luontoarvoja koskevat ratkaisut perustuvat luontoselvityksiin, jotka on otettu huomioon asemakaavassa muun ohella rakentamiseen osoitettujen alueiden rajauksissa, rakennusalojen sijoittelussa ja kaavan lähivirkistysaluetta koskevassa ratkaisussa. Korttelialueella on selvityksissä havaittu erittäin uhanalaisia kallioketoalueita sekä niittyalueita, joita ei kuitenkaan ole pidetty luonteeltaan edustavina ja niillä on arvioitu olevan vain paikallista arvoa. Rakentamisen osoittaminen tällaiselle rakentamattomalle alueelle vääjäämättä jossain määrin heikentää alueella olevia luontoarvoja. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaratkaisussa on näiltä osin yhteensovitettu tarpeita osoittaa kerrostalojen korttelialueelle yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen perustuvaa rakentamista ja toisaalta tunnistettuihin luontoarvoihin liittyviä suojelutarpeita. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan, kun otetaan huomioon luontoselvitysten johtopäätökset keto- ja niittyalueiden laajuudesta ja laadusta, luontoarvojen huomioon ottamisen riittävyyttä koskevat viranomaislausunnot sekä piha-alueita koskevat ja mainittuja s-1-alueita koskevat tarkemmat kaavamääräykset, kaavassa on näiltä osin otettu riittävästi huomioon luontoarvot ja annettu niiden turvaamista koskien riittävät kaavamääräykset.

Hallinto-oikeus toteaa, että pääosa jalopuumetsiköstä ja pähkinäpensaslehto sijoittuvat asemakaavamuutoksessa osoitetulle Kakkaraistenpuiston lähivirkistysalueelle, jonka alueella mainitut luontotyypit on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä luo-1-alueina. Kun otetaan huomioon luontoselvityksen sisältämät johtopäätökset näiden luontotyyppien laadusta ja sijoittumisesta, kaavassa on näiltä osin otettu riittävästi huomioon luontoarvot ja annettu niitä koskien riittävät kaavamääräykset.

Alue, jolla selvitysten mukaan on tehty liito-oravahavaintoja, sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle, mutta kuitenkin samalle metsäalueelle, jota osa kaava-alueesta on. Hallinto-oikeus katsoo, että kun otetaan huomioon havaintoalueen etäisyys rakentamisen kohteena olevasta alueesta ja se, että kaavaratkaisulla ei rikota metsäalueen yhtenäisyyttä, vaan kaava-alueeseen sisältyvä metsä on pääosin osoitettu edelleen virkistysalueeksi, kaavaratkaisussa on tältäkin osin otettu riittävästi huomioon luonnonarvojen vaaliminen eikä kaavalla hävitetä tai heikennetä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavoitusmenettelyssä on muinaismuistolain edellyttämällä tavalla selvitetty

museoviranomaisen kanta kaavoituksen sisältöön. Muinaismuistoa koskeva rajaus on osoitettu kaavakartalla ja annettu sen suojaamista koskeva kaavamääräys. Kiinteä muinaisjäännös on maankäyttö- ja rakennuslain ja muinaismuistolain edellyttämällä tavalla otettu huomioon kaavaratkaisussa.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oheismateriaali 1Turun hallinto-oikeuden päätös 31.5.2022

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.