Kaupunkiympäristö, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström 12.4.2022:

Ranta-asemakaavaehdotuksen laadinnasta on vastannut Nosto Consulting Oy, kaavan laatijana DI Pasi Lappalainen.

Hyväksymiskäsittelyyn on laadittu 27.5.2019 päivätty ja 27.5.2021 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 5.4.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu ranta-asemakaavaehdotus.

Ranta-asemakaava koskee yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistöjä Kalliolan Nedergård 853-439-1-26 (osa), Kalliolan Ylitalo 853-439-1-33 (osa), Haavistonranta 853-439-1-567 ja Haavisto 853-407-1-568 (osa). Alueen pinta-ala on noin 35,2 ha.

Nykytilanne

Kakskerranjärveen rajoittuvalla suunnittelualueella on laajoja avonaisia, maastoltaan tasaisia peltoalueita, jotka ovat kasvinviljelykäytössä. Suunnittelualueella on lisäksi metsäalueita ja yksittäisiä metsäsaarekkeita. Alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Kaava-alueen ranta-alue on muokattua luonnonympäristöä. Ranta-alueella sijaitsee Kalliolan pumppaamoalue (kaksi pumppaamoa). Alue on padottu, ja pintavedet pääsevät alueelta järveen vain pumppaamalla.

Suunnittelualueella on rakennettuna Kalliolan päärakennus talousrakennuksineen, kaksi loma-asuntoa sekä rannassa yksi erillinen saunarakennus. Kaava-alueen lähiympäristössä on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja jonkin verran myös vakituista asutusta.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 35,2 ha. Kaava-alueen todellisen rantaviivan pituus on noin 865 metriä, ja suunnittelussa käytetyn ns. mitoitusrantaviivan pituus on noin 625 metriä.

Nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 2. Lähtökohdat.

Ranta-asemakaavaehdotuksen kuvaus

Ranta-asemakaavassa mahdollistetaan kahdeksan uutta loma-asuntojen rakennuspaikkaa, kaksi uutta maatilojen talouskeskusten rakennuspaikkaa sekä yksi uusi erillispientalojen rakennuspaikka. Yhdellä loma-asuntojen rakennuspaikalla on ennestään saunarakennus, muilta osin uudet rakennuspaikat ovat rakentumattomia. Lisäksi kaavassa mahdollistetaan yhden olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikan muuttaminen pysyvään asumiseen. Muilta osin ranta-asemakaavassa vahvistetaan olemassa olevat rakennetut rakennuspaikat (2 kpl). Ranta-asemakaavaehdotuksessa alueelle esitetään rakennusoikeutta yhteensä noin 4 100 k-m². Ranta-asemakaavaa varten on laadittu kantatilaselvitys ja mitoituslaskelma (oheismateriaali 5).

Kalliolan päärakennus ja pihapiirin talousrakennukset entistä navettarakennusta lukuun ottamatta suojellaan kaavassa. Sekä Kalliolan pihapiiri että sen vieressä oleva Ylitalonmäen alue osoitetaan kaavassa historiallisina asuinpaikkoina.

Ranta-asemakaavassa osoitetuille rakennuspaikoille on annettu rakennusoikeutta vähemmän, mitä Turun kaupungin voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä mahdollistetaan asemakaava-alueen ulkopuolisilla ranta-alueen rakennuspaikoilla. Näin halutaan säilyttää rantavyöhykkeen kasvillisuutta ja mahdollistaa rakennusten sopeutuminen rantavyöhykkeelle.

Rakennusjärjestys sallii rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla loma-asunnon enintään 200 k-m² ja ympärivuotiseen asumiseen osoitetun asuinrakennuksen 300 k-m² kerrosalan ja enintään kolme sen käyttötarkoitukseen liittyvää yksikerroksista talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kokonaisala saa olla enintään 150 k-m². Muilla rakennuspaikoilla asuin- ja lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 400 k-m². Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kokonaisala saa olla enintään 150 k-m².

Ranta-asemakaavan rakennuspaikoista ainoastaan kaksi on omarantaista, ja ne ovat ennestään osittain rakennettuja. Kaava-alueelle jää yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaviivaa noin 470 metriä, joka on noin 75 % kaava-alueen mitoitusrantaviivasta ja noin 55 % todellisesta rantaviivasta.

Ranta-asemakaava-alueesta on 51,5 % avoimena säilytettävää maisemallisesti arvokasta peltoaluetta ja noin 30 %:a on maa- ja metsätalousaluetta, pääosin metsää. Ranta-asemakaavan kaavamääräyksessä on annettu koko kaava-aluetta koskeva MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus, jonka mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa.

Ranta-asemakaavassa on suojeltu selvityksissä ja inventoinnissa havaitut luontokohteet, muinaismuistot ja kulttuuriperintökohteet.

Kaavalla mahdollistetaan Kalliolan pumppaamon poistaminen, jos näin erikseen päätetään ja jos poistamiselle saadaan vesilain mukainen lupa. Asiaa ei ratkaista tässä ranta-asemakaavassa. Ranta-asemakaavassa on varauduttu pumppaamon poistamisesta aiheutuvaan vesialueen muodostumiseen/laajenemiseen osoittamalla maa- ja metsätalousalueelle kaksi ohjeellista vesialueeksi muutettavaa osa-aluetta (mv). Nämä alueelle mahdollisen pumppaamon poistamisen myötä muodostuvat kosteikot lisäisivät toden-näköisesti luonnon monimuotoisuutta alueella. Kosteikoiden arvioidaan myös kaunistavan alueen maisemaa. Kosteikot todennäköisesti pidättäisivät osan pelloilta kulkeutuvien vesien mukana tulevasta ravinnekuormasta.

Kaavaprossin vaiheet

Kyseessä on maanomistajan ranta-asemakaavan laatiminen. Ranta-asemakaavasta ei ole tehty aloitetta eikä kaavanlaatimissopimusta. Kaava valmistellaan vaikutuksiltaan merkittävänä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Nosto Consulting Oy on huolehtinut ranta-asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ja vuorovaikutuksen järjestämisestä MRL 74 §:n ja MRA 36 §:n mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 §:ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jos maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, hänen on toimitettava kaavan laadinnan yhteydessä syntynyt pohjakartta kunnan säilytettäväksi ja käytettäväksi osana kunnan kartta-aineistoa. Maanomistajan toimesta laaditun asemakaavaehdotuksen käsittelyssä noudatetaan muutoin, mitä 8 luvussa säädetään. Maanomistajan toimesta laadittu asemakaavaehdotus on kunnassa käsiteltävä ilman tarpeetonta viivytystä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 36 §:n mukaan maanomistajan toimesta laadittu ranta-asemakaavaehdotus toimitetaan kunnalle hyväksymiskäsittelyyn. Kunnalle on toimitettava kaavakartta ja kaavaselostus neljin kappalein, selvitys siitä, miten kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu ja miten kaavan valmistelun aikainen vuorovaikutus on järjestetty sekä mahdolliset kirjalliset mielipiteet ja suullisista mielipiteistä tehdyt kirjaukset.

Ranta-asemakaavan laadinta on tullut vireille 10.11.2017 Turun Sanomissa julkaistulla lehtikuulutuksella. Kaavatyön osallisille on samassa yhteydessä lähetetty kirje 3.11.2017 kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 31.10.2017) on käsitelty Turun kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa 21.11.2017 § 336.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 7.12.2017.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viisi kirjallista mielipidettä, joihin kaavanlaatija on antanut vastineensa kaavaselostuksessa.

Mielipiteissä ilmaistiin huoli kaavahankkeen vaikutuksista alueen nykyiseen, melko luonnontilaiseen ympäristöön, maisemiin, kylämäisten keskittymien toimivuuteen ja etenkin alueella sijaitsevan, Kakskerranjärveen kytkeytyvän pumppaamon laskuvesien altaan poistamiseen sekä esitettiin toive alueen metsäluonnon tarjoaman vapaan liikkumisen mahdollisuuksien jatkumisesta, lisäksi oltiin huolissaan loma-asuntojen sijoittumisesta ja selvitysten riittävyydestä.

Kaavaluonnoksen (päivätty 12.3.2018) nähtävilläolosta on kuulutettu Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä 21.3.2018. Kaavatyön osallisille on ilmoitettu nähtävillä olosta kirjeitse. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 21.3.2018 – 20.4.2018 kaavan laatijan Nosto Consulting Oy:n tiloissa Turussa ja internetissä sekä Turun kaupungin internetsivuilla. Kaavan laatija on pyytänyt kaavaluonnoksesta viranomaislausunnot.

Koska maanomistaja on huolehtinut MRL 74 §:n mukaisesti kaavaehdotuksen laatimisesta, Kaupunkiympäristölautakunta on antanut vain lausuntonsa kaavaluonnoksesta 15.5.2018 § 227. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi muuta lausuntoa ja neljä mielipidettä. Kaavan laatija on tehnyt saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin vastineet. www.turku.fi/kaavahaku

Kaavaehdotus (pvm. 27.5.2019) laadittiin kaavaluonnoksesta saadun palautteen, tehtyjen lisäselvitysten ja tarkentuneiden tavoitteiden pohjalta. Kaava-aluetta pienennettiin kaavaehdotusvaiheessa noin 11 hehtaarilla. Kaavaehdotus toimitettiin Turun kaupungin kaavoitukseen käsiteltäväksi. Kaavoitus on asettanut 27.5.2019 päivätyn kaavaehdotuksen nähtäville 10.6.2019 – 9.7.2019. Kaavaehdotuksesta annettiin 11 lausuntoa ja neljä muistutusta. Lausuntojen ja muistutusten sekä viranomaisten kanssa käytyjen tarkentavien keskustelujen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, jotka olivat siinä määrin merkittäviä, että kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Oheismateriaali 3 lausunnot ja kaavanlaatijan vastineet liite 3.

Kaavoitus on asettanut 27.5.2019 päivätyn ja 27.5.2021 muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 21.6.2021 – 2.8.2021.

Lausunnot ja muistutukset

Kaavan ollessa uudelleen nähtävillä lausuntonsa jättivät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun museokeskus, Turun Vesihuolto Oy, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Turku Energia Sähköverkot Oy, Kolkanmetsäntien tiehoitokunta, Kalliolan yksityistien tiekunta ja Kakskerranjärven suojeluyhdistys ry (yhteensä 8 kpl). Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, ettei sillä ole aihetta lausua kaavasta. Lähiympäristön asukkaat tekivät asemakaavanmuutosehdotuksesta kaksi muistutusta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus totesi lausunnossaan, että ranta-asemakaavaehdotusta on täsmennetty keskuksen aikaisempien lausuntojen perusteella, mutta luonnonsuojelun osalta kaavaehdotuksessa on vielä täsmennettävää. Muistutuksissa tuotiin esille samoja asioita, kuin edellisellä kerralla vuonna 2019. Muistuttajat olivat lähinnä huolissaan suunnitteluhankkeen yleisestä laillisuusperusteesta, yksityisteille tulevasta lisääntyvästä liikenteestä sekä Kalliolan pumppaamon poistamisesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista luonnolle ja Kakskerranjärven ranta-alueen rakennuspaikoille.

Kaavan laillisuusperuste

Ranta-asemakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti laissa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle ja ranta-alueelle. Lain mukaan maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaava omistamalleen ranta-alueelle. Ranta-asemakaava on laadittu pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle.

Lisääntyvä liikenne yksityisteillä

Uudet rakennuspaikat tulevat toteutuessaan yksityistien osakkaiksi ja vastaavat osaltaan tien ylläpito- ja perusparantamiskustannuksista. Yksityistien laatutasosta ja ylläpidosta tieosakkaat päättävät tiekunnan kokouksessa.

Pumppaamon lopettaminen

Pumppaamoiden poistamista ei ratkaista ranta-asemakaavassa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa näiden poistamiseen oikeuttavan vesioikeudellisen luvan hakeminen, jos tähän muutoin on edellytyksiä.

Pumppaamohanke on toteutettu noin 55 vuotta sitten, kun suunnittelualueen tiloilla siirryttiin karjataloudesta kasvinviljelytuotantoon. Maanviljelyksessä käytettyjen raskaiden koneiden johdosta pellon pinta on kulunut ja painunut jonkin verran, jonka johdosta on vaikeaa arvioida, miten tulvavesi ja veden viipymä käyttäytyisivät pumppaamon lopettamistilanteessa. Pumppaamon lopettaminen ei synnytä uutta vesistöä mutta aiheuttaa pitkäkestoista tulvaveden viipymää pellolle. Järven pinta käyttäytyy nykyään eri tavoin kuin pumppaamon käynnistyessä vuonna 1966, koska Kakskerranjärvestä mereen laskevan Myllyojan settipato on myöhemmässä vaiheessa korvattu kiinteällä V-mallisella padolla. Edellä mainitusta veden viipymät ovat muuttuneet.

Kakskerranjärven vedenkorkeuksia säädellään Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) vuonna 2010 antaman päätöksen mukaisesti. Jos järven rantaviivaa muutetaan myöhemmässä vaiheessa ranta-asemakaavan alueella, muutoksessa pitää luonnollisestikin huomioida AVI:n aiempi vedenkorkeuksia koskeva päätös.

Mikäli pumppaamoista luovutaan, nykyinen rantaviiva voi muuttua jonkin verran. Ranta-asemakaavassa on sijainniltaan ohjeellisina osa-alueina esitetty alueet (mv-merkintä), jotka ovat luontaisesti tulvaveden viipymäaluetta tai aluetta, jotka saattaisivat olla tulevaisuudessa vesialuetta. Jos ranta-asemakaavan voimaantulon jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on muuttaa Kaskerranjärven nykyistä vesialuetta, toimenpiteet edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Lupakäsittelyn yhteydessä arvioidaan uudelleen suunniteltavan toimenpiteen vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Toimenpiteillä saattaa olla myös luontoarvoja parantavia vaikutuksia.

Luonnonsuojelu

Ranta-asemakaavaa varten on laadittu koko suunnittelualuetta koskeva luontoselvitys kesällä 2017 sekä erilliset selvitykset palosirkan ja linnunhernetikkukoin esiintymisestä (2018) ja viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoista (2020). ELY-keskuksen lausunnoissa viitataan vailla lainvoimaa olevan Satava-Kakskerran osayleiskaavan perustason luontoselvityksiin, jotka on laadittu pääosin vuosina 1997 (Luonnon monimuotoisuus Turussa 1997) ja 2003 (Satavan ja Kakskerran luontokohteet 2003). Kaavan laatija on todennut, että koska näiden selvitysten laadinnasta on kulunut aikaa noin 20 vuotta, selvitykset ovat monin paikoin jo vanhentuneita. Muun muassa osayleiskaavan selvityksissä suunnittelualueelle kohdistuva Kalliolanlahden rantaluhta / kosteikko, johon ELY-keskus on lausunnossaan puuttunut ja joka perustuu kyseisiin inventointeihin, ei vastaa enää nykyistä maastossa vallitsevaa tilannetta. Ranta-asemakaava-alueen luontoarvoista on järjestetty viranomaisten kesken 26.3.2021 Teams-neuvottelu.

Kaavan laatijan antamat vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 5.4.2022 ovat kokonaisuudessaan luettavissa liitteestä 5.

Turun kaupungin kaavoituksen antamat vastineet. MRL 65.2 §:n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Näin ollen kaupunki antaa vastineensa saapuneisiin muistutuksiin. Liite 2.

Lausuntojen ja muistutusten sekä Turun kaupungin kommenttien perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat vähäiset muutokset:

- Kaavamääräyksiin s-1 ja s-2 lisätään lajinimet: valkolehdokki ja linnunhernetikkukoi.

- Luonnonsuojelulain mukainen katajaketo (katajaniitty) on rajattu ja merkitty kaavakartalle merkinnällä s-3 (kaavaehdotuksessa luo-1), kaavamääräys: ”Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen katajaketo. Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteinen säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.” Alue on rajattu vastaamaan katajakedon todellista ulottuvuutta.

- Eteläinen osa edellä mainitusta luo-1-alueesta on muutettu luo-3-alueeksi (maastokäynti 11.3.2022 Antti Mäkelä ja Tanja Ruusuvaara-Koskinen / Turun kaupunki).

- Kakskerranjärven rannassa olevaa viitasammakon elinympäristöksi soveltuvaa aluetta (luo-2) on laajennettu hieman länsiosasta (työneuvottelu 8.3.2022 ja maastokäynti 11.3.2022 Antti Mäkelä ja Tanja Ruusuvaara-Koskinen / Turun kaupunki).

- Venekatoksia koskeva kaavamerkintä vk on muutettu muotoon ka-1 sekä katoksia koskeva kaavamääräys muotoon ”Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 8 k-m² suuruisen venekatoksen.”

- Kaava-alueen sisäisiä ajoyhteyksiä koskeviin kaavamerkintöihin on tehty muutokset

- merkintä ajo on muutettu muotoon ajo-1

- merkintä ajo-1 ➔ on muutettu muotoon ajo-2.

- Maa- ja metsätalousaluetta koskeva kaavamerkintä on muutettu muotoon M-1 (kaavaehdotuksessa M).

Muuta kulttuuriperintökohdetta, historiallinen asuinpaikka, koskeva kaavamerkintä on muutettu muotoon s-4 (kaavaehdotuksessa s).

Lisäksi maa- ja metsätalousalueen (M-1) ja maisemallisesti arvokkaan peltoalueen (MA-1) kuviorajauksia on korjattu vähäisesti vastaamaan todellista tilannetta. Muutoksessa MA-1 -alueen pinta-ala on lisääntynyt jonkin verran.

Muutokset on tehty yhteistyössä kaavanlaatijan ja maanomistajan kanssa.

Kaavaehdotuksesta on laadittu 5.4.2022 muutettu ranta-asemakaavaehdotus hyväksymiskäsittelyyn.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Ranta-asemakaavan käsittelystä perittävät kustannukset

Ranta-asemakaavan käsittelystä laskutetaan voimassa olevan kaavoitustaksan (Kylk 10.12.2019 § 492) mukaan seuraavasti: Valtuuston päätettäväksi menevistä kaavoista peritään kaavan käsittelystä aiheutuneina kustannuksina 2500 euroa. Lisäksi peritään kuulutuskustannukset 400 euroa kuulutusta kohti, yhteensä 800 euroa. Kokonaisuudessaan yhteensä 3300 euroa. Laskutus tapahtuu, kun kaava on käsitelty valtuustossa.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § 72 §, 73 § ja 74 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §, 33 §, 34 §, 35 § ja 36 §.

Liite 1Kartta Kakskerran Kalliola

Liite 2Turun kaupungin kaavoituksen vastineet 2 lausuntoihin ja muistutuksiin

Liite 3Turun kaupungin kaavoituksen vastineet 1 lausuntoihin ja muistutuksiin

Liite 4Nosto Consulting Oy:n laatimat vastineet ehdotuksen 1 lausuntoihin ja muistutuksiin

Liite 5Nosto Consulting Oy:n laatimat vastineet ehdotuksen 2 lausuntoihin ja muistutuksiin

Oheismateriaali 1Selostus Kakskerran Kalliola

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kakskerran Kalliola

Oheismateriaali 3Kaavaehdotuksesta 1 annetut lausunnot ja muistutukset

Oheismateriaali 4Kaavaehdotuksesta 2 annetut lausunnot ja muistutukset

Oheismateriaali 5Emätilaselvitys ja mitoituslaskelma, 27.5.2019

Oheismateriaali 6Havainnekuva kaavaehdotuksesta, 27.5.2021

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin (liitteet 2 ja 3) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 27.5.2019 päivätty ja 27.5.2021 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 5.4.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu ranta-asemakaavaehdotus Kakskerran Kalliola esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Samalla lautakunta päättää, että kaavan käsittelystä laskutetaan voimassa olevan taksan yhteensä 3300 euroa. Laskutus tapahtuu valtuuston käsittelyn jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Toivarin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Ennen päätöksentekoa esittelijä lisäsi yleisiin määräyksiin seuraavan määräyksen:

”Alueen kunnallistekniikan (vesi-, jätevesi- ja hulevesihuolto) suunnittelu, rakentaminen, huolto- ja kunnossapito tämän kaavan alueella on maanomistajan vastuulla.”

Liite 6Kartta Kakskerran Kalliola, muutettu 26.4.2022 (Kylk § 170)

Pöydältä 26.4.2022 § 170

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa esittelijä täsmensi päätösehdotuksen muotoon:

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin (liitteet 2 ja 3) ja esittää kaupunginhallitukselle, että 27.5.2019 päivätty, 27.5.2021 lausuntojen ja muistutusten sekä edelleen 5.4.2022 lausuntojen ja muistutusten perusteella ja 26.4.2022 (Kylk § 170) muutettu ranta-asemakaavaehdotus Kakskerran Kalliola esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Samalla lautakunta päättää, että kaavan käsittelystä laskutetaan voimassa olevan taksan yhteensä 3300 euroa. Laskutus tapahtuu valtuuston käsittelyn jälkeen."