Kaupunkiympäristö, kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari, toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola, kiinteistökehitys ja isännöinti, kiinteistökehityspäällikkö Petri Liski 22.2.2022:

Tilapalvelut on 2.2.2022 pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnalta lausuntoa St. Olofsskolanin tarveselvityksestä.

Tilapalvelut esittää ensisijaisesti St. Olofsskolanin nykyisen rakennuksen purkua ja paikalle rakennettavaa uudisrakennusta. Kaavanmuutosprosessi uudisrakentamista tai peruskorjaamista ja laajentamista varten tulisi käynnistää tarveselvityksen päätöksenteon yhteydessä. Kaavaprosessin osana tulee samalla tutkittavaksi nykyisen rakennuksen purku.

Taustaa

St.Olofsskolan on ainoa ruotsinkielinen yläkoulu Turussa. Oppilaat tulevat pääasiassa Turusta ja Kaarinasta, ympäristökunnista sekä mm. Salosta, Paraisilta ja Maskusta.

Osoitteessa Luostarinkatu 11 sijaitseva koulu on rakennettu alun perin Tyttölyseoksi (Åbo Svenska Flicklyceum) 1960-luvun puolivälissä. Rakennukseen on tehty vuosien varrella lähinnä teknisiä korjauksia ja lisäyksiä mm. lämmityksen ja ilmanvaihdon osalta. Varsinaista peruskorjausta kohteeseen ei ole aiemmin tehty ja sisäisiä muutoksia sekä korjauksiakin melko vähän. Rakennus on todettu huonokuntoiseksi. 

Koulu on vuosien varrella kasvanut oppilasmäärältään hieman yli kolmestasadasta nyt n. 450 oppilaaseen. Oppilasmäärä tulee kasvamaan entisestään ja on syksyllä jo lähellä 500.

Koulurakennus on liian pieni nykyiselle oppilasmäärälle. Koulu on tilojen puutteessa käyttänyt laajalti läheisen työväenopiston luokkia. Erityisluokkien vähyyttä ja mm. ruokalan ja liikuntasalin ahtautta tämä ei kuitenkaan korjaa ja edellä kuvatun on katsottu olevan vain välttämätön tilapäisjärjestely.

Oppilasmäärän kasvu ja sen aiheuttama lisätilatarve edellyttäisi, että nykyistä rakennusta tulisi korottaa kahdella kerroksella. Tontin koko ja olosuhteet eivät mahdollista laajentamista muulla tavoin. Rakennuksen korottaminen on arvioitu kuitenkin erittäin kalliiksi ja riskejä sisältäväksi ratkaisuksi.

Tilatarveselvityksessä uudisrakennuksen tulevaa laajuutta on arvioitu alustavan huonetilaohjelman avulla. Uuden koulurakennuksen bruttoala-arvio on n. 8500 m². Tarkka tilaohjelma koostetaan hankesuunnitteluvaiheessa, kun varsinaisia suunnitelmiakin laaditaan.

Tilatarveselvityksessä on myös tutkittu koulun uudisrakennukselle uutta sijaintia, mm. osoitteista Eskelinkatu 4 ja Itäinen Pitkäkatu 45. Tällä ratkaisulla olisi mahdollista välttää väistötilojen tarve.

Oppilaiden asuessa melko tasaisesti keskusta-alueella ja sen ympärillä, on kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa pitäydytty keskeisissä sijainneissa.

Kesällä 2021 todettiin sisäilma- ja rakennetutkimuksen sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella kuitenkin rakennuksen olevan vielä luultua huonommassa kunnossa. Koulu joutuukin siirtymään väistötiloihin jo syksyllä 2022. Väistötilat ovat käytössä 30.6.2027 asti (kv 18.10.2021 § 242).

Tutkimusraporttien perusteella rakennus on niin laajojen ja haastavien korjausten tarpeessa, ettei korjaamista nähdä enää taloudellisesti kannattavaksi. Tämän vuoksi ensisijaisena on tutkittu vaihtoehtoa, jossa vanha koulurakennus puretaan ja nykyiselle paikalle rakennetaan uudisrakennus. Välittömässä läheisyydessä on hyvin hyödynnettävissä Samppalinnanvuorenpuisto ja urheilukenttä. Lisäksi Urheilupuiston ja Kupittaanpuiston monipuoliset liikuntapaikat ovat koululiikunnan käytettävissä.

Tarveselvityksen mukaan rakennuksen toivotaan mahdollistavan yhteiskäyttö ja siinä nähdään, että tietyt osat talossa voisivat tarjota monitoimitiloja erilaisia käyttäjäryhmiä varten. St Olofsskolanin yhteydessä toimii Sirkkalabackensskola, joka on ruotsinkielinen erityiskoulu.

Museokeskuksen lausunnon mukaan St. Olofsskolanin rakennus on edustava ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen esimerkki 1960-luvun koulusuunnittelusta. Museokeskuksen kanta on, että St. Olofsskolanin koulurakennuksen kunnostamisen ja tarvittaessa laajentamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Korjausrakentamista suosimalla paitsi vaalitaan kulttuuriympäristöä, myös vähennetään rakennusjätteen syntyä sekä uusien rakennusmateriaalien tarvetta. Tällä on myös ympäristön kannalta suotuisa vaikutus. Tilatarpeiden osalta museo katsoo, että koulun massoittelu mahdollistaisi Samppalinnanvuoren puoleisen osan korottamisen heikentämättä rakennukselle tyypillisiä kaupunkikuvallisia piirteitä.

Museokeskus kantaa huolta Turun 1960–70-luvuilla rakennettujen museokeskuksen rakennustaiteellisesti ja ympäristöllisesti arvoluokkaan 1 luokiteltujen koulujen säilymisestä, jotta rakennettu ympäristö pysyy historiallisesti edustavana ja kerroksellisena. Viime vuosina mm. Pernon ja Kastun koulut on purettu ja Suikkilan koululle on myönnetty purkamislupa.

Liikuntalautakunta on 15.2.2022 § 16 päättänyt puoltaa tarveselvitysesitystä ja toteutusmallia, jossa koulu toteutetaan uudisrakennuksena sisältäen 760 m²:n kokoisen liikuntasalin ja 100 m²:n kokoisen kuntosalin. St. Olofsskolanin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Samppalinnanpuiston hiekkakenttä, joka on nykyäänkin koulun liikuntakäytössä. Lisäksi koulu sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä Urheilupuistosta sekä Kupittaanpuistosta, joiden ulkoliikuntapaikkoja koulun on mahdollista hyödyntää liikunnanopetuksessaan.

Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 10.2.2022 ja päättänyt puoltaa tarveselvityksen sisältöä.

Turun kasvatus- ja opetuslautakunta on 15.2.2022 § 21 päättänyt pyytää Kaarinan kaupungilta lausuntoa S:t Olofsskolanin tarveselvityksestä. Kaarinalaisia oppilaita on koulussa niin paljon, että sillä on merkitystä koulun koolle ja syntyville rakentamiskustannuksille.

Kaavallinen tilanne

Tontin asemakaava 16/1960 on tullut voimaan 24.10.1960. Tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi yleistä rakennusta varten, käyttötarkoituksena oppikoulu. Tontilla saa rakentaa vuonna 1950 vahvistetun rakennusjärjestyksen 44 §:n mukaan sillä poikkeuksella, että tontista saadaan rakentaa enintään ½. Tontin koillis- ja lounaissivuille on osoitettu istutettavat alueet, jotka on pidettävä puistomaisessa kunnossa.

Vuonna 1950 vahvistetun rakennusjärjestyksen 44 §:n mukaan rakennettu kerrosala ei saa olla suurempi kuin tontin pinta-ala, jolloin rakennusoikeus on 4477 k-m². Rakennuksen korkeus ei saa olla suurempi kuin viereisen kadun leveys, enintään kuitenkin 18 m.

Voimassa olevassa yleiskaava 2020:ssa kohde sisältyy kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnontilallisesti arvokkaalle alueelle: alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Valmisteilla olevassa yleiskaava 2029:ssa, tontti sisältyy teemakarttaan Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet (ehdotus 24.11.2021, muutettu 20.12.2021 kh § 582): Luostarinkadun kouluympäristö, arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/ tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää.

Kaupunkiympäristön lausunto

Tontin Luostarinkatu 11 nykykaavan mukainen käyttö opetustoimintaan on jatkossakin perusteltua ja se tukee koulurakennuksista muodostuvaa kokonaisuutta. Sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa.

Nykyisen rakennuksen laajentaminen tai uudisrakentaminen edellyttävät asemakaavan muuttamista rakennusoikeuden lisäämiseksi ja mahdollisesti myös rakennuksen korkeuden vuoksi. Kaupunginhallituksen 20.12.2022 § 580 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa St. Olofsskolanin asemakaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2023. Hankkeen aikataulun vuoksi kaavanmuutos on syytä käynnistää tarveselvityksen päätöksenteon yhteydessä kaupunginhallituksessa.

Kaavoituksen näkemyksen mukaan Luostarinkadun puolella rakennuksen on jatkossakin perusteltua olla nykyisen rakennuksen korkuinen, jolloin se jatkaa Luostarivuoren koulun kadunvarren rakentamisen linjaa sekä toimii mittakaavallisena välittäjänä Kaskenkadun kulmauksen päiväkotirakennusten suuntaan. Tontin puistonpuoleisella osalla on tilaa rakentaa nykyistä laajemmin ja korkeammin.

Tarveselvityksen mukaan koulu tarvitsee lisätiloja, jotta se pystyy toimimaan myös jatkossa, mieluiten yhdessä toimipisteessä nykyisen hajasijoituksen sijaan. Piha-alue on jo nykyiselläänkin pieni oppilasmäärään nähden, joten laajennus olisi käytännössä mahdollista toteuttaa ainoastaan rakennusta korottamalla, mikäli Samppalinnanvuoren puistoa ei voi koulun piha-alueena käyttää. Uudisrakennettaessa piha-alue pienenee entisestään, jolloin tarve Samppalinnanvuorenpuiston käyttämiseen piha-alueena korostuu.

Rakennuksen kerroskorkeus on aikakauden rakennusten tapaan melko matala, joten nykypäivän talotekniikan sijoittaminen tiloihin on erittäin haastavaa ja siten kallista. Julkisivut ja alapohjat tulee purkaa kokonaan mikrobivaurioiden poistamiseksi, samoin perusmuurirakenteissa on ongelmia, rakennuksessa on huomattavan paljon ilmavuotoreittejä, joiden tiivistäminen on vaativa toimenpide eikä toimeenpiteen suorittamisen jälkeenkään koskaan vastaa uuden rakennuksen tiiveyttä. Kaikkien suositeltujen ja vaadittavien korjaustoimenpiteiden sekä toiminnallisten ongelmien korjaamisen jälkeen rakennuksen korjausaste lähenee sataa prosenttia ja on kalliimpaa kuin uudisrakentaminen.

Tarveselvityksen mukaan paljon epävarmuuksia sisältävä peruskorjauksen kustannusarvio on 26 milj. euroa hankevarauksineen, uudisrakennuksen kustannusarvion ollessa 22,5 milj. euroa. Uudisrakennusvaihtoehdossa on lisäksi huomioitava 0,6-0,8 milj. euron purkukustannukset.

Tarveselvityksessä on aiheellisesti kyseenalaistettu nykyrakennuksen arvojen säilyminen tilanteessa, jossa nykyisestä rakennuksesta joudutaan purkamaan laajalti merkittäviä osia.

Yleiskaavatasolla on tunnistettu arvokkaat rakennukset ja rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa (MRL 42 §). Aluekokonaisuuksien ja niiden rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan tarkemmin laadittavissa asemakaavoissa. Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Käynnistettävässä asemakaavanmuutoksessa tulee siten arvioitavaksi Luostarinkadun kouluympäristön arvokkaaksi luokitellun rakennetun ympäristön ominaispiirteet ja ovatko museokeskuksen esiintuomat arvot sellaisia, jotka estäisivät nykyisen rakennuksen purkamisen ja korvaamisen uudisrakennuksella.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus yhtyy Tilapalvelujen näkemykseen siitä, että purkamalla koko rakennus ja suunnittelemalla paikalle uudisrakennus saataisiin koululle tämän päivän vaatimukset täyttävä koulurakennus tilatehokkaammin, missä huomioitaisiin myös uuden opetussuunnitelman mukainen toiminnallisuus ja esteettömyys.

Laadukas ja arkkitehtuuriltaan moderni koulurakennus, joka huomioi alueen arvot ja joka kunnioittaa Luostarinkadun kouluympäristöä, luo parhaimmillaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja 2020-luvun ajallisen kerrostuman arvokkaaseen koulurakennuksista muodostuvaan kokonaisuuteen.

Rakennuksen hankesuunnitteluvaiheessa tulee tarkemmin määritellä, miten uudisrakentamisessa paikan asettama vaativa arkkitehtoninen taso voidaan parhaiten saavuttaa. Vaihtoehtoina ovat käytännössä perinteinen, melko raskaan yleisen arkkitehtikilpailun järjestäminen tai yhteistoiminnallisen urakan kilpailutus, jossa tarjoajaehdokasryhmittymä tuottaa osana tarjousta luonnossuunnitelman, joka pisteytetään ja arvioidaan yhteistyössä tarvittavien kaupunkiympäristön vastuualueiden, museon ja käyttäjän sekä tilapalveluiden kanssa.

Kilpailullinen menettely edistää parhaimmillaan niin kaavoitus- ja hankesuunnitteluprosessia sekä niiden nivoutumista saumattomasti yhteen kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Hankkeen aikataulu on tiukka. Kuten edellä on tuotu esiin, St. Olofsskolanin väistötilojen vuokrasopimus on voimassa 30.6.2027 asti, johon mennessä uuden koulurakennuksen toteuttamisen edellyttämät toimet tulee toteuttaa. Mikäli päädytään nykyiseen St.Olofsskolanin sijaintiin, tulee Luostarinkatu 11 asemakaavan muuttaminen tulee käynnistää välittömästi tarveselvityksestä tehtävän päätöksen jälkeen. Kaupunginhallituksen päättäessä tarveselvityksestä olisi myös hyvä linjata kilpailullisesta menettelystä ja sen aikataulusta, jolla saataisiin vaihtoehtoisia suunnitelmia rakennuksen toiminnallisuudesta ja uudisrakennuksen sovittamisesta tontille jo kaavoitusvaiheessa. Tämä prosessi palvelisi siten sekä kaavoitus- että hankesuunnitteluprosessia. Asemakaava ja hankesuunnitelma tulee valmistella rinnakkain kuitenkin siten, että hankesuunnitelma etenee valtuuston hyväksymiskäsittelyyn asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Asemakaavan saatua lainvoiman voidaan nykyiselle rakennukselle hakea purkulupaa ja rakennus purkaa samaan aikaan, kun hankkeen rakennussuunnittelu etenee. Rakennuslupaa tulee hakea vuonna 2025, jotta koulu on käyttöönotettavissa kesällä 2027.

Liite 1Tarveselvitys

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö

Oheismateriaali 2Kuntoarvio

Oheismateriaali 3Sisäilma ja rakennetutkimus

Oheismateriaali 4Asbesti ja haitta-ainekartoitus

Oheismateriaali 5Museokeskuksen lausunto

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa Tilapalveluille edellä esitetyn lausunnon St. Olofsskolanin tarveselvityksestä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.