Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta9201.03.202210

14388-2021 (10 03 01)

Raunistulan silta ja pyörätie, hankesuunnitelma (Raunistula ja Nummi)

Tiivistelmä:

Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi Raunistulan jalankulku- ja pyörätiesillan sekä siihen liittyvien puistoväylien hankesuunnitelma vaihtoehdon 1 mukaisesti. Kyseisen vaihtoehdon kustannus on 7,38 miljoonaa euroa. Laadittuun hankesuunnitelmaan sisältyy kolme toteutusvaihtoehtoa. Hankkeelle on myönnetty avustus Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta, minkä enimmäismäärä on noin 3,2 miljoonaa euroa.

Kylk § 92

Kaupunkiympäristö, infran suunnittelupäällikkö Kari Linnakoski ja infran suunnitteluinsinööri Mika Laine 23.2.2022:

 

Hankesuunnitelmassa on esitetty jalankulku- ja pyöräilysilta Aurajoen ylitse Konsankujan ja Beaanipolun välille sekä Raunistulan rantapolun ja Nummen rantapolun uudet linjaukset. Silta sijoittuu Helsinki – Turku rautatien rautatiesillan läheisyyteen yläjuoksun puolelle Raunistulan ja Nummen kaupunginosiin. Hankesuunnitelma on laadittu toteutussuunnittelun vastuualueella ja sillan suunnitelmat ovat laatineet Sweco Infra ja Rail Oy toteutussuunnittelun ohjauksessa.

 

Nykytilanne ja tavoite

 

Silta on suunniteltu Aurajoen yli Raunistulan kaupunginosan Raunistulanranta -nimisen puiston ja Nummen kaupunginosan Nummenranta -nimisen puiston välille. Puistoissa on Aurajoen suuntaiset Raunistulan rantapolku ja Nummen rantapolku -nimiset jalankululle ja polkupyöräilylle tarkoitetut puistoväylät. Rantapoluilta on yhteydet Konsankujalle, Lonttistentielle ja Pispalantielle. Puistoväylien leveydet ovat n. 2–4 metriä. Puistoväylien päällysteenä on kivituhka. Aurajoen ylittävällä Rautatiesillalla on kapea n. 1,5 metrin levyinen jalankulkuväylä, jossa pyöräily on kielletty.

 

Nykyinen Rautatiesilta puretaan ja tilalle rakennetaan Väyläviraston toimesta uusi kaksiraiteinen ratasilta Kupittaa-Turku hankkeen yhteydessä. Uudella sillalla ei tule olemaan jalankulkua uuden jalankulku- ja pyöräilysillan rakennusvaihetta lukuun ottamatta, joten Aurajoen ylitykseen tarvitaan uusi yhteys sekä jalankululle että pyöräilylle. Puistoväylät ovat tarpeen sovittaa yhteen uuden sillan kanssa.

 

Uuden Aurajoen ylittävän jalankulku- ja pyöräilysillan mahdollistava asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2021 § 177. Asemakaava mahdollistaa sillan rakentamisen asemakaavassa esitetylle laajahkolle alueelle Rautatiesillan yläjuoksun puolelle. Hankesuunnitelmassa on tutkittu sillalle kolmea eri sijaintivaihtoehtoa, jotka ovat välillä Beaanipolku – Konsankuja (vaihtoehto 1), Pleikinpolun jatkeena (vaihtoehto 2) ja Fuksipolun (vaihtoehto 3) jatkeena. Näistä parhaimmaksi katsottu vaihtoehto on liikenteellisesti ja maisemallisesti Beaanipolun ja Konsankujan välinen sijainti eli vaihtoehto 1.

 

Yleiskaava 2029 ehdotuksessa siltayhteys Raunistulan ja Nummen kaupunginosien välillä on merkitty osaksi pyöräilyn pääverkostoa ja ulkoilureitiksi. Silta yhdistää joen eri puolien ulkoilureitit ja muodostaa uuden poikittaisen yhteyden kävely- ja pyöräliikenteelle. Aurajoen ylittävän yhteyden sijainti yleiskaavassa ja Turun seudun pyöräilyn kehittämisohjelmassa on Beaanipolun ja Konsankujan välillä.

 

Suunnitelma

 

Hankesuunnitelmassa esitetyn mukaan Aurajoen yli rakennetaan uusi jalankulku- ja pyöräilysilta, joka sijoittuu Raunistulanrannalla sijaitsevan Konsankujan ja Nummenrannalla sijaitsevan Beaanipolun väliin (hankesuunnitelman vaihtoehto 1). Uuden ratasillan ja uuden jalankulku- ja pyöräilysillan takia puistoväylien linjauksia ja tasauksia muutetaan.

 

Esitetyssä vaihtoehdossa Nummen rantapolku ja Raunistulan rantapolku todennäköisesti alittavat sillan. Asia tarkentuu tarkemmassa suunnittelussa. Suunniteltujen puistoväylien pituuskaltevuus pyritään pitämään tarkemmassa suunnittelussa enimmillään 8 prosentissa, joka on poikkeuksellinen maksimiarvo esteettömyysvaatimuksen perustasolla.

 

Silta

 

Vaihtoehdossa 1 esitetty silta on teräs-betoniliittopalkkisilta, jonka hyötyleveys on 6 metriä ja kokonaispituus 136,8 metriä. Silta on neliaukkoinen palkkisilta, jonka keskiaukkojen jännemitat ovat alustavasti 38,2 metriä. Aukkojako ja pilareiden suuntaus tulee vastaamaan ratasillan aukkoja. Uomassa sijaitsee korkeintaan kolme välitukipilaria.

 

Maisema

 

Uusi jalankulku- ja pyöräilysilta sijaitsee Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja Turun kansallisen kaupunkipuiston alueella. Uudelle sillalle avautuu näkymiä eteenkin Koroistenniemen suunnalta ja paikoin myös rannan suuntaisilta ulkoilureiteiltä. Sillan sijaintivaihtoehtoja tutkittaessa on todettu rautatiesillan välittömään läheisyyteen toteutettavan sillan muuttavan vähiten maisemaa.

 

Luontoarvot

 

Uuden rautatiesillan ja uuden jalankulku- ja pyöräilysillan rakentamisen yhteydessä Aurajokivarresta joudutaan poistamaan puustoa ja pensaikkoa. Jokivarren kasvillisuus tarjoaa elinympäristön monipuoliselle linnustolle ja mm. alueella saalistaville lepakoille. Uuden jalankulku- ja pyöräilysillan suunnittelun yhteydessä tavoitteena on säilyttää nykyistä kasvillisuutta mahdollisimman paljon sekä suunnitella korvaavia puu- ja pensasistutuksia.

 

Vuonna 2021 tehdyssä Koroistenniemen lepakkoselvityksessä havaittiin Rautatiesillan ympäristössä lepakoita, jotka ovat luonnonsuojelulain § 38:n mukaan rauhoitettuja ja EU:n luontodirektiivin IV (a) liitteen mukaisesti suojeltavia lajeja. Rannassa oleva tiheä puusto luo lepakoille niiden tarvitsemaa varjoisaa saalistusympäristöä. Myös Rautatiesilta luo hieman varjoa ja tarjoaa suojaa. Lepakoiden kannalta oleellista on, että erityisesti rantapuustoa säilytetään niin paljon kuin mahdollista, sillan alapuolta ja rantoja ei valaista, eikä sillalle tuleva valaistus siroa ympäristöön.

 

Aurajoesta ja sen vesistöalueelta on tehty havaintoja vuollejokisimpukasta, joka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu ja vaarantunut uhanalainen eläinlaji. EU:n luontodirektiivin IV (a) liitteen lajina vuollejokisimpukan elinympäristöt kuuluvat suojelun piiriin. Rautatiesillan ja uuden jalankulku- ja pyöräilysillan ympäristöstä havaittiin vuollejokisimpukoita syksyllä 2021 laaditun vuollejokisimpukkaselvityksen yhteydessä. Vuollejokisimpukoiden siirtämiselle on jo haettu poikkeuslupaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

 

Uudelle jalankulku- ja pyöräilysillalle pitää hakea Lounais-Suomen aluehallintovirastosta vesilain edellyttämää vesilupaa. Vesilupahakemus vaihtoehdolle numero 1 on jätetty.

 

Pohjaolosuhteet hankealueella

 

Rakennuspaikkana Aurajoen penkereet ovat haasteellisia sillanrakennukselle, maaperän stabilointi- ja lujitustarvetta on vaikea arvioida, koska eri siltapaikkoihin liittyviä, riittävän tarkkoja maaperätutkimuksia ei ole tehty. Alueelta on saatavissa vanhoja maaperätutkimuksia, mutta ne eivät osu suoraan mahdollisille ylityspaikoille ja ovat sillanrakentamisen kannalta puutteellisia.

 

Väylä on teettänyt alueelta alustavia maaperätutkimuksia ja niiden perusteella voi tehdä arvioita myös vaihtoehdon numero 1 sijainnilta. Arvioinnin tarkkuus vähenee etäisyyden lisääntyessä. Todennäköisesti tilanne on kaikkien vaihtoehtojen kohdalla geoteknisesti yhtä vaikea kuin ratasillan kohdalla, joten rantaluiskia joudutaan tukemaan joen suuntaisilla pysyvillä ponttiseinillä. Kaikissa vaihtoehdoissa silta perustetaan paaluilla peruskallioon ja paalujen taivutuskapasiteettia lisätään maanpaineseinillä.

 

Hankesuunnitelmaan sisältyvät vaihtoehtoiset ratkaisut

 

Hankesuunnitelmassa on hankkeen toteuttamiseksi esitetty kolme erilaista ratkaisuvaihtoehtoa.

 

Vaihtoehdossa 1, siltayhteys Beaanipolku – Konsankuja, ylitettävä vesistöosuus on noin 100 metriä. Kokonaispituus olemassa olevien kulkureittien välillä on noin 160 metriä.

 

Liikenteellisesti osoitettu paikka ei poikkea suuresti nykyisestä Rautatiesillan ylityspaikasta. Penkereiden korkeusasema mahdollistaa sillan korkeusaseman määrittämisen pääkulkureittien mukaisesti. Arkkitehtuuriltaan rakennettava silta on neliaukkoinen, kuten uusi kaksoisraiteen rautatiesilta. Risteävän jalankulku- ja pyöräliikenteen vuoksi sillan korkeusasema nostetaan Beaanipolun ja Konsankujan korkeusasemaa vastaavaksi. Tällöin mahdollistetaan kunnossapitokaluston kulkeminen vaihtoehto 1 sillan ja uuden kaksoisraiteen Rautatiesillan ali. Raunistulansilta on suuren jäämassan takana, jolloin välituet joudutaan mitoittamaan ja rakentamaan vallitsevan olosuhteen mukaan.

 

Vaihtoehdossa 2, siltayhteys Pleikinpolun jatkona, ylitettävä vesistöosuus on noin 50 metriä. Kokonaispituus olemassa olevien kulkureittien välillä on noin 175 metriä.

 

Liikenteellisesti osoitettu paikka poikkeaa 230 metriä koilliseen nykyisestä Rautatiesillan ylityspaikasta. Penkereiden korkeusasema on erityyppinen kuin Vaihtoehdossa 1 osoitetussa sijainnissa. Pleikinpolun puolella rantatörmät laskevat loivasti Aurajokeen. Vastakkaisen puolen rantatörmät ovat jyrkempiä, ja jyrkkien rantatörmien eteen jää vesijättömaan tapainen rantakaistale. Rakenteellisesti sillankansi tulee ulottaa vesijättömaan yli. Arkkitehtuuriltaan rakennettava silta tulee todennäköisesti olemaan neliaukkoinen. Neliaukkoinen silta voidaan kustannustehokkaasti rakentaa palkkisiltana.

 

Lyhyempi vesistöylitys vaikuttaa positiivisesti hankkeen vesilupaan, joskin alueen vesiluvan mukaisia selvitystöitä ei ole tehty. Koko projektin lisäkustannuksia aiheuttavien tekijöiden lukumäärää lisäävät penkereiden korkeusasemat, vesijättömaan- ja penkereiden stabilointi. Lisäksi silta on suuren jäämassan takana, jolloin välituet joudutaan mitoittamaan ja rakentamaan vallitsevien olosuhteiden mukaan.

 

Vaihtoehto 3, siltayhteys Fuksipolun jatkona, ylitettävä vesistöosuus on noin 55 metriä. Kokonaispituus olemassa olevien kulkureittien välillä on noin 160 metriä.

 

Liikenteellisesti osoitettu paikka poikkeaa 330 metriä koilliseen nykyisestä Rautatiesillan ylityspaikasta. Penkereiden korkeusasema on samantyyppinen kuin Vaihtoehdossa 2 osoitetussa sijainnissa. Fuksipolun puolella rantatörmät laskevat loivasti Aurajokeen, kuten myös vastarannan rantatörmät. Rakenteellisesti sillankansi tulee ulottaa vesijättömaan yli. Arkkitehtuuriltaan rakennettava silta tulee todennäköisesti olemaan neliaukkoinen. Neliaukkoinen silta voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa palkkisiltana.

 

Kuten vaihtoehdossa 2, lyhyempi vesistöylitys vaikuttaa positiivisesti hankkeen vesilupaan, joskin alueen vesiluvan mukaisia selvitystöitä ei ole tehty. Koko projektin lisäkustannuksia aiheuttavien tekijöiden lukumäärää lisäävät penkereiden korkeusasemat, vesijättömaan- ja penkereiden stabilointi. Lisäksi silta on suuren jäämassan takana, jolloin välituet joudutaan mitoittamaan ja rakentamaan vallitsevien olosuhteiden mukaan.

 

Hankkeen kustannukset

 

Eri vaihtoehtojen hankesuunnitelmatasoiset kustannusarviot on esitetty alla olevassa taulukossa. Kustannuksiin on sisällytetty Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen mukaisesti 15 % hankevaraus. Kustannukset perustuvat sillan yleissuunnitelmaan ja ratasillan pohjanvahvistuksen yleissuunnitelmaan.

 

Vaihtoehto

Kustannus milj. euroa (alv 0 %)

1

7,38

2

8,11

3

8,04

 

Kustannusten muodostuminen on esitetty tarkemmin liitteenä 1 olevassa hankesuunnitelmassa.

 

Hankkeen aikataulu ja toteutusmalli

 

Väylävirasto on valmistelemassa Turun kaupungin kanssa sopimusta Kupittaa-Turku STk-hankkeesta, jossa esitetty silta siihen liittyvine väyläjärjestelyineen olisi mukana STk-hankkeen toteutuksessa. Koko hankkeen kokoa saadaan näin toimien kasvatettua, ja tällöin on mahdollista saavuttaa kustannustehokkuutta työmaan yhteisistä toiminnoista.

 

Toteutusmalli on STk, eli Suunnittele ja Toteuta -hanke, jossa on mukana urakoitsijan valinnan jälkeen toimijoiden yhteinen kehityshanke. Mallissa urakoitsija suunnittelee rakenteen omaan tuotantotapaansa kohdennettuna ja rakennuskohde hyötyy mahdollisesta toteutuksen kustannusedusta.

 

Väylän on tarkoitus käynnistää KUTU-hankkeen rakentaminen vuoden 2022 loppuun mennessä. KUTU-hanke on Turun kaupungin ja Väylän yhteishanke Kupittaa-Turku väliselle kaksoisraideyhteydelle. Väylä vastaa radan rakentamisesta ja kustannuksista. Turun kaupunki ja Väylä vastaavat yhdessä ratahankkeen liittyvien rakenteiden kustannuksista, kuten esimerkiksi johtosiirroista.

 

Raunistulan silta ja pyörätie -hankkeen hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan hankealueelle hyväksytyn vaihtoehdon mukainen yleisen alueen suunnitelma, joka laitetaan julkisesti nähtäville ja tuodaan kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi.

 

Yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman laatiminen STk- urakassa kuuluu urakoitsijalle. Yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat on hyväksytettävä kaupungilla.

 

Myönnetty avustus

 

Hankkeelle on myönnetty avustusta Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta. Traficom myöntää enintään 50 % avustuksen kävelyä ja pyöräilyä edistävän hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksille. Myönnetyn avustuksen enimmäismäärä on 3.212.100 euroa.

 

Ehtona avustuksen saamiselle on muun muassa hankkeen valmistuminen sekä se, että loppuraportointi maksatushakemuksineen on toimitettavissa Traficomille 31.10.2023 mennessä. Avustuspäätös ei ole lainvoimainen. Päätös on oheismateriaalina yksi.

 

Perustelut esitetylle vaihtoehdolle

 

Esitetty vaihtoehto 1 on vaihtoehdoista edullisin sijainniltaan jalankulun ja pyöräilyn kannalta parhaalla paikalla.

 

Vaihtoehto 1 on optiona KUTU-hankkeen STk-urakkamallissa, muut vaihtoehdot eivät ole mukana kyseisessä hankkeessa.

 

Jalankulun ja pyöräilyn kannalta vaihtoehto 1 istuu luontevasti olemassa oleviin puistokäytäviin ja noudattaa asemakaavan yhteydessä tehtyä liikennesuunnitelmaa.

 

Jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittaminen uuden ratasillan yhteyteen

 

Hankesuunnitelmassa ei ole tutkittu jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittamista ratasillan yhteyteen. Sijoittaminen on tunnistettu liian ongelmalliseksi jalankulku- ja pyöräilyliikenteen edellyttämän vähintään 4,0 m hyötyleveyden kannalta, mikä johtaa massiiviseen konsolirakenteeseen välituissa ja junan ajojohtimien edellyttämien suojausten takia. Lisäksi Väylä suhtautuu kielteisesti jalankulun ja pyöräilyn yhdistämiseen ratasiltaan.

 

Ratasiltaan sijoitettavaan jalankulku- ja pyöräilyväylään ei saa edellä mainittua Traficomin avustusta ratasillalle haetun CEF-rahoituksen johdosta.

 

Uuteen ratasiltaan ei ole suunniteltu jalankulku- ja pyöräilyväylää. Suunnittelun aloittaminen ei ole aikataulullisesti mahdollista, koska Väylän KUTU-hanke on edennyt jo kilpailuttamisvaiheeseen. Väylä on jättänyt vesiluvan yhteydessä yleissuunnitelman ratakäytön vesistösillasta. Vesilupahakemus tulisi uusia ja uusiminen tarkoittaa vähimmillään yhdeksän kuukauden lisäaikaa hankkeen valmistelulle.

 

Hankkeen kustannusten muodostuminen

 

Hankkeen kustannuksia on ensimmäisen kerran arvioitu 7.11.2019 valmistuneessa kustannusarviossa, jolloin vaihtoehto 1 silta arvioitiin 100 metriä pitkäksi, hyötyleveyden ollessa neljä ja puoli metriä. Ensimmäinen arvio tehtiin myös puusilta vaihtoehdolle, jolloin päädyttiin käyttämään kahden välituen mallia. Kustannusarvio oli tuolloin puusillalle 1,82 miljoonaa euroa sekä teräs- ja teräsbetonisillalle 2,24 miljoonaa euroa. Kustannuslaskenta tuolloin perustui ainoastaan kansineliöihin ja arvioituun perustustapaan.

 

25.1.2021 kaupunginvaltuusto hyväksyi sillan kustannusarvion 2,2 miljoonaa euroa osana Raunistulan silta- ja pyörätie -nimisen asemakaavan kustannusarviota.

 

Vesiluvan valmistelu käynnistettiin 15.9.2021. Vesiluvan valmistelun yhteydessä Turun kaupunki sai käyttöönsä Väylän teettämät vesistötutkimukset alueelta. Toteutussuunnittelussa havaittiin, että ratasillan alituskorkeus ei riitä jalankululle eikä kunnossapidolle. Ratasillan alituskorkeutta saatiin riittävästi, kun vaihtoehto 1 siltaa nostettiin Beaanipolun tasaukselle. Samalla siltaa pidennettiin 136 metriin, alittavien puistopolkujen pituuskaltevuutta leikattiin alemmas ja sillalle lisättiin kolmas välituki.

Vaihtoehto 1 sillan pohjatutkimusohjelma valmistui ja alustavat maaperätutkimukset käynnistyivät 29.9.2021.

 

2.11.2021 alustavat kustannusarviot 136 metriä pitkälle sillalle valmistuivat. Puusilta vaihtoehto hylättiin, koska sen pääpalkin korkeus kasvoi liian suureksi YO-kylän puoleisen rantaväylän alitukseen. Pidentynyt silta sekä neljän ja puolen metrin hyötyleveys johtavat kustannusarvion 2,12 miljoonaan euroon. Samassa yhteydessä pidentyneen sillan kuuden metrin hyötylevyisellä kannella kustannusarvioksi saatiin 2,54 miljoonaa euroa. Kustannuslaskenta perustui edelleen kansineliöihin.

 

9.11.2021 alustavista pohjatutkimustuloksista käy ilmi, että uuden ratasillan ja vaihtoehto 1 sillan maatukien paalut ovat geoteknisesti epävakaalla alueella. Ratkaisuksi esitettiin ankkuroituja ponttiseiniä, joiden kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 1 sillan maatukia vahvistettiin, joka nosti kustannusarviota vielä 0,62 miljoonaa eurolla. Edellä kuvatusta kustannusarvion noususta ilmoitetaan Traficomille, joka ottaa asian huomioon Turun kaupungin avustushakemuksessa. Kokonaiskustannusarvio sen hetkisen tiedon ja arvion mukaan nousi 6,42 miljoonaan euroon, mikä sisälsi yhtyvien pyöräteiden arvioidut kustannukset.

 

14.1.2022 puistosuunnitelman muutos valmistui. Vaihtoehto 1 sillan hyötyleveys kiinnitettiin kuuteen metriin, koska Traficomin avustus edellytti pyöräilyn laatukäytävää ja välitukien laskettiin tarvitsevan lisäpainoa jääkuormia vastaan. Puistopolkujen ja portaiden kustannusarvioksi laskettiin 0,46 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 1 sillan työnaikaisten jääkuormien ja järjestelyiden vuoksi hankekustannusarvio päätyi vuoden 2022 alussa 7,38 miljoonaan euroon.

 

31.1.2022 Traficom myönsi Turun kaupungille kävelyn ja pyöräilyn investointiavustusta 3,212 miljoonaa euroa tähän hankkeeseen.

 

Toimivalta

 

Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen (kv 23.9.2019 § 139) mukaan, mikäli yksittäinen hanke voidaan toteuttaa voimassa olevan asemakaavan perusteella, laaditaan siitä erillinen hankesuunnitelma. Hallintosäännön 32 §:n 4)-kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää kustannusarvioltaan yli 3 miljoonan euron infrahankkeiden hankesuunnitelmista.

Liite 1Hankesuunnitelma Raunistulan silta ja pyörätie 19.1.2022

Oheismateriaali 1Valtionavustuspäätös 31.1.2022

Karttalinkki

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Raunistulan silta ja pyörätie -nimisen hankkeen hankesuunnitelma vaihtoehdon 1 mukaisesti, ja että kustannukseksi hyväksytään 7,38 miljoonaa euroa (alv 0 %).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

esiKaupunginhallitus


Liitteet:

Kylk § 92
Liite 1:Hankesuunnitelma Raunistulan silta ja pyörätie 19.1.2022