Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta7015.02.202214

13835-2021 (12 04 01, 12 04 02)

Turku liikuttaa kaikkia - tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi

Tiivistelmä:

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma on valmistunut ja kulkee nimellä "Turku liikuttaa kaikkia - tulevaisuuden linjaukset Turun liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi". Työn taustalla on Turun kaupungin liikuntapalvelujen vuonna 2016 laatima Liikuntapaikkasuunnitelma 2029, joka esittelee mm. liikuntapaikkaverkon nykytilaa sekä linjaa suuntaviivoja tulevaisuuden päätöksentekoa varten. Liikuntalautakunnan hyväksymä (23.3.2016 § 27), edelleen ajankohtainen verkkoselvitys taustoittaa ja viitoittaa liikuntapaikkaverkon päivittäistä ja vuosittaista hallintaa.

Kylk § 70

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen 2.2.2022:

Tausta

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Turussa väkilukuun suhteutettuna n. 112–260 miljoonaa euroa vuodessa (Olympiakomitea 2021). Liikkuminen, sen mahdollistaminen ja sen edistäminen on koko kunnan asia. Liikkumisen, liikunnan harrastamisen, urheilun ja fyysisen aktiivisuuden avulla pystytään edistämään kuntalaisten hyvinvointia sekä sitä kautta vähentämään kunnan sosiaali- ja terveysmenoja.

Turkulaisten liikuntakäyttäytymisen tilaa kuvaa polarisoituminen: osa kaupunkilaisista on fyysisesti aktiivisia arkiliikkujia, joilla on liikunnallisia harrastuksia, kun taas osa ei liiku arjessaan lainkaan. Turkulaisista 20–54-vuotiaista 29 % harrastaa kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa ja vastaavasti 24,4 % ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Valtakunnallisten tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen saavuttavien määrä vähenee merkittävästi iän myötä: 7-vuotiaat 58 %, 11-vuotiaat 42 %, 15-vuotiaat 15 % ja 16–20-vuotiaat 8 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen toteutuessa kaupungin rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Harrastustoimintaan osallistuminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisellä ja lisäämisellä on suuri merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä. Erilaiset liikkumismuodot mahdollistavat liikuntapaikat ja liikkumisympäristöt ovat tärkeässä roolissa taistelussa liikkumattomuutta vastaan. Turussa on noin 400 kunnallista rakennettua liikuntapaikkaa, joista keskeisimmät rakennukset ovat valmistuneet 1970–1980-luvuilla. Laaja ja vanheneva liikuntapaikkaverkko vaatii monilta osin ylläpitoa ja päivityksiä, joihin kaikkiin toimenpiteisiin eivät kaupungin vuosittaiset rajalliset määrärahat riitä.

Turkulaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen sekä ikääntyvän liikuntapaikkaverkon kehittämistyön ohella kaupungin liikuntaan liittyvät tuet ja avustukset kaipaavat päivitystä tasavertaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tällä hetkellä osa alle 20-vuotiaista harrastajista pääsee käyttämään kunnallisia, pääasiallisesti maksuttomia liikuntatiloja. Tiloja ei ole kuitenkaan kaikkien lajien harrastajille ja toisaalta olemassa olevia liikuntatiloja ei ole riittävästi kysyntään nähden. Yksityisiä liikuntatiloja käyttävien turkulaisseurojen vuokrakustannuksia avustetaan n. 5–55 % tuella alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta. Omatoimiliikkujat puolestaan maksavat esimerkiksi uimahalli- ja urheiluhallikäynneistä 4-vuotiaasta alkaen, vaikka ohjatun toiminnan vuoroilla alle 20-vuotiaat liikkuvat pääosin maksutta. Liikuntapaikkojen käyttäjien huomioimisen näkökulmasta liikuntapaikkaverkkoa ja avustusjärjestelmää tulisi kehittää käsi kädessä, jotta kaupungin eri tavat tukea liikuntaolosuhteiden käyttäjiä olisivat entistä tasavertaisempia niin omatoimiliikkujien kuin ohjatun seuratoiminnan harrastajien välillä.

Näiden kolmen osa-alueen (f yysisen aktiivisuuden lisääminen, liikuntapaikkaverkon ratkaistavat ydinkohteet ja tasavertaisemmat tukimuodot) muutostarpeiden ratkaisemiseksi Turun kaupunki aloitti syksyllä 2019 liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 1) laatimisen. Päivityssuunnitelmalle viitekehyksen luo visio ”Turku liikuttaa kaikkia – liikkuminen elämäntavaksi”. Tavoitetilana on kannustaa liikkumaan ja liikuttamaan luomalla uusia yhteistyömalleja toimintojen tueksi, luoda perusta entistä laajemmalle ja monipuolisemmalle liikuntapaikkaverkolle sekä kehittää olemassa olevia toimintoja, joilla tuetaan tasapuolisemmin liikuntapaikkojen käyttäjiä ja lisätään liikettä. Kokonaisuudella pyritään tukemaan kaupunkilaisia läpi elämän kestävään liikuntasuhteeseen sekä lisäämään omatoimista liikkumista ja ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista.

Liikuntapaikkaverkon kehittämistarpeet

Tulevien vuosien aikana liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita, kun useita keskeisiä ja suosittuja liikuntaolosuhteita tulee elinkaarensa päähän. Myös Turun väestön kasvaminen uusille asuinalueille lisää liikuntapaikkaverkon laajentumistarpeita. Ydinkohteet, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista, ovat Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli. Keskeisten ydinkohteiden lisäksi dynaamisesti elävässä liikuntapaikkaverkossa on myös muita kohteita ja kokonaisuuksia, joiden tulevaisuus vaatii ratkaisemista ja joita tuodaan päätöksentekoon tulevina vuosina erillisinä tarve- ja verkostoselvityksinään.

Myös koulujen liikuntasaliverkoston supistuminen suunniteltujen ja äkillisten remonttien sekä salien poistumisten vuoksi haastaa liikuntapaikkaverkkoa. Vuosina 2015–2021 verkostosta on poistunut yhdeksän liikuntasalia/-hallia. Vuosina 2022–2029 on suunnitellusti poistumassa kahdeksan liikuntasalia/-hallia. Kaikkien tällä hetkellä remontissa olevien (6 salia) tai vuonna 2022 remonttiin menevien (4 salia) kohtaloa ei ole päätetty. Lisäksi sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen väistötilatarpeita ei huomioida kouluverkon muutosten yhteydessä, mikä aiheuttaa suuria ongelmia koululiikunnan toteutukselle sekä liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan järjestämiselle.

Liikunnan avustusjärjestelmän uudistamistarpeet

Avustusjärjestelmän uudistamisen tavoitetilana on lisätä lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pahoinvointia aktivoimalla lapsia ja nuoria liikkumaan ja harrastamaan. Lisäksi uudistamisella pyritään vahvistamaan liikunta- ja urheiluseurojen kykyä ja osaamista kasvattamalla kaupungin seuroille kohdistamaa kokonaistukea sekä asettamalla yhteisiä tavoitteita seuratoiminnalle. Tavoitteena on luoda malli, joka lisää vaikuttavuutta ja parantaa seurantaa.

Uudistettavan avustusjärjestelmän peruspilareiksi kaavaillaan vuokratukea lasten- ja nuorten seuratoiminnan liikuntatilojen käyttöön sekä harrasteseteliä lasten ja nuorten ohjatun liikuntaharrastustoiminnan tukemiseen. Avustusjärjestelmän kolmanneksi kokonaisuudeksi suunnitellaan uutta liikunta- ja urheiluseuroille kohdistettavaa osaamisen ja kehittämisen tukea. Tarkoituksena on säilyttää olemassa olevia avustusmuotoja siten, että mm. erityisryhmät, yli 20-vuotiaiden toiminta ja erityisavustettavat kohteet huomioidaan myös tulevaisuudessa.

Jotta tasavertaisuus kaupungin liikuntatiloja ja yksityisiä liikuntatiloja käyttävien seurojen välillä edistyisi, tarkastellaan vaihtoehtona maltillisten liikuntatilavuokrien käyttöönottoa nykyisten maksuttomien vuorojen sijaan. Tämän taustalla on pyrkimys tilanteeseen, jossa liikunta- ja urheiluseuroja kohdellaan hinnoittelun ja avustamisen avulla tasavertaisesti riippumatta siitä, käyttääkö seura yksityis- vai julkisomisteisia liikuntapaikkoja toiminnassaan. Tavoitteena on määrittää liikuntapaikkojen käytön vuokratuen taso, harrastesetelin arvo ja mahdollinen kaupungin liikuntatilojen käytön hinta niin, että harrastamisen kulut eivät kasvaisi.

Avustusjärjestelmän uudistamisen myötä liikuntatilojen vuokratukiavustamisen määrärahatarve kasvaisi tulevaisuudessa, koska liikuntapaikkaverkon kehittämisen yhtenä skenaariona on, että osa nykyisistä kaupungin taseessa olevista liikuntapaikoista korvataan yksityisrahoitteisina liikuntapaikkoina. Näiden lisäksi on otettava huomioon julkisin varoin peruskorjattavien ja uudisrakennettavien liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämis- ja ylläpitomenot. Alustavissa ennakkolaskelmissa on hahmoteltu, että avustuskokonaisuuden rahoitus rakentuisi kaupungin taseesta poistuvien liikuntapaikkojen ylläpito- ja investointimenojen säästöistä, liikuntapaikkojen tilavuokratuloista sekä avustamiseen erikseen varattavista määrärahoista.

Avustamisen vaikuttavuuden edistämiseksi ja turkulaisten liikunnan lisäämiseksi tulisi avustamiseen varata aiempaa enemmän taloudellista resurssia. Oleellista olisi löytää resurssit harrastesetelimallin toteuttamiseen, jotta lasten ja nuorten harrastamiseen innostutaan ja sitoudutaan sekä näin liikuntaseurat saisivat nykyistä merkittävästi enemmän tukea toiminnan järjestämiseen.

Uuden avustusjärjestelmän sisällöistä, periaatteista ja määrärahavarauksista päätetään myöhemmin. Tämän päätösesityksen linjaus viisi toimii periaatelinjauksena, joka aloittaa uudistamisprosessin yksityiskohtien valmistelun myöhempää päätöksentekoa varten.

Esitettävät tulevaisuuden linjauksetTurun liikuntapaikkaverkon kehittämiseksi

Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Lisäksi päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen malli, joilla aktivoidaan ja kannustetaan kuntalaisia liikkumaan, pidetään harrastamisen kustannukset maltillisina sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Alla esitellyt linjaukset viitoittavat liikuntapaikkarakentamisen suuntaa ohjeellisesti noudatettavina tulevien vuosien aikana. Nämä linjaukset ovat yhteneväiset Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman (liite 1) linjausten kanssa.

1)   Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jäähalli, Kupittaan maauimala, Kupittaan urheiluhalli, Liikuntakeskus Alfa, Lintulan voimistelu- ja sirkussali, Petreliuksen uimahalli sekä Samppalinnan palloiluhalli nostetaan kaupungin investointilistoille tai huomioidaan vaihtoehtoisesti kyseisten kohteiden tarvittavat vuokra- tai avustusmäärärahat riippuen hankkeen toteutustavasta. Ratkaistavana olevien liikuntakohteiden tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua edistetään viivytyksettä sekä viedään päätöksentekoon riittävän ajoissa, ennen kuin alkuperäinen rakennus on käyttökelvoton tai sen vuokrasopimus päättyy. Tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien edetessä selkiytyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat ratkaistavien liikuntapaikkojen tulevaisuudelle. Jokaisen kohteen osalta selvitetään kokonaisuuden kannalta parhain investointi-, rakennus- ja hallintamuoto sekä riittävät resurssit liikuntapaikan ylläpitoon.

2)   Omatoimista liikkumista tukevat liikuntakohteet (esim. uimalaitokset, ulkokuntosalit, ulkoilureitit, skeittipaikat, alueelliset ulkotekojääradat, lähiliikuntapaikat) sekä kouluverkon yhteydessä olevat sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet rakennetaan ensisijaisesti kunnallisina hankkeina. Lajiharjoitusolosuhteita pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yksityisinä hankkeina. Korvaavia ja uusia lajiharjoitusolosuhteita tarjotaan tarveselvitysvaiheen jälkeen toteutettaviksi yksityisrahoitteisina hankkeina, joissa liikunta- ja urheiluseurat ovat pääkäyttäjinä. Jos toteuttajia ei löydy, hankkeet toteutetaan toissijaisena vaihtoehtona kaupungin investointeina.

3)    Kunnalliset liikuntapaikkakeskittymät pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen sisälle. Yksityisrahoitteiset liikuntapaikka- ja lajikeskittymät laajenevat nykyisten Impivaaran ja Kupittaan alueiden sekä Urheilupuiston lisäksi mm. Lausteen ja Artukaisten suuntaan. Yksityisille tenniskentille osoitetaan alueet tenniskenttäverkkoselvityksen mukaisesti. Kaupunki sitoutuu tukemaan yksityisten liikuntapaikkahankkeiden edistämistä mm. osoittamalla vuokrattavia maa-alueita sekä tehostamalla ja selkiyttämällä viestintää.

4)   Koulujen yhteydessä tai läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Suurien monitoimitalojen yhteyteen, kuten Karhunaukio, Itäharju ja Linnakaupunki, suunnitellaan jatkossa yli 1 000 m² liikuntasaleja paikkaamaan erityistä tarvetta suuriin liikuntasaleihin. Isot salit palvelevat monitoimitalojen ja yhtenäiskoulujen laajaa oppilasmäärää tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tarjoavat koululiikunnan lisäksi harjoitusolosuhteet liikunta- ja urheiluseurojen toiminnalle, varhaiskasvatukselle, Turun Seudun Urheiluakatemialle sekä eri-ikäisille omatoimiliikkujille. Kouluverkkoon liittyvissä peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan entistä laajemmin koko liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet. Lisäksi varaudutaan suunnitelmallisesti väistötilatarpeisiin sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteiden takaamiseksi. Hyödynnetään mahdollisia kevyellä remontilla toteutettavia hybridikäyttökohteita sisäliikuntatilojen väistötiloina sekä selvitetään kevytrakenteisen väistöhallin hyödyntämistä ulko- ja sisäliikuntaolosuhteena.

5)   Liikunnan avustusjärjestelmä uudistetaan. Kokonaistavoitteena on rakentaa 2020-luvun liikuntapaikkaverkon käyttöä tukeva avustusmalli, joka laajentaa liikuntapaikkatarjontaa, kannustaa kaupunkilaisia harrastamaan liikuntaa omatoimisesti ja ohjatusti sekä mahdollistaa organisoidun liikuntatoiminnan kehittymisen. Tavoite on ottaa käyttöön harrasteseteli, olosuhdetuki yksityisomisteisten liikuntatilojen käyttöön sekä seura-/yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen kehittämisen tuki. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2024. Tätä ennen harjoitustilavuokrien korvaamisen avustusmuodon määrärahaa kasvatetaan ja periaatteita päivitetään aiempaa tasavertaisemman tuen toteutumiseksi, jotta kaikkia hakijoita pystyttäisi tukemaan samalla avustusprosentilla alle 20-vuotiaiden toiminnan osalta.

Osana avustusjärjestelmän kokonaisuudistusta huomioidaan huippu-urheilun tapahtuma-areenat, koska huippu-urheilu, sen tapahtumat sekä menestyvät urheiluseurat ja urheilijat ovat tärkeä osa liikunta- ja tapahtumakulttuuria. Kaupungin omat katsomolliset areenat sekä muilla järjestelyillä tuetut areenat pidetään jatkossakin mukana kaupungin tukipolitiikassa niin, että katsomoita tuetaan erillisellä määrärahalla osana huippu-urheilukaupunki-teemaa.

Palvelukokonaisuuksien näkemykset

Liikuntalautakunnan käsiteltyä asiaa (14.12.2021 § 112) jatkovalmistelussa on päädytty pyytämään Turun kaupungin palvelukokonaisuuksien ja lautakuntien (sosiaali- ja terveyslautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, kaupunkiympäristölautakunta, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, kulttuuri- ja nuorisolautakunta, liikuntalautakunta) sekä nuorisovaltuuston näkemykset. Tämän jälkeen asia etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuus

Vapaa-aikajohtaja Minna Sartes 27.1.2022:

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden johtoryhmä ja palvelualueiden kaikki johtoryhmät ovat kuulleet esittelyn ”Turku liikuttaa kaikkia” -kokonaisuudesta ja käsitelleet sitä näissä ryhmissä. Kokonaisuuteen sisältyviä viittä tulevaisuuden linjausta Turun liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi, kuten ne on esitelty liikuntalautakunnassa, pidetään vapaa-ajan palvelukokonaisuuden kannalta erittäin kannatettavina ja tärkeinä.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden yhteisenä tavoitteena on kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisen rinnalla turkulaisten aktiivisuuden lisääntyminen ja siten hyvinvoinnin vahvistuminen. Lisäksi halutaan tukea ja edistää kumppanuutta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. ”Turku liikuttaa kaikkia” -kokonaisuus tukee vahvasti myös näitä palvelukokonaisuuden yhteisiä tavoitteita.

Lasten ja nuorten aktiivinen vapaa-aika ja mielekkään harrastuksen löytyminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on palvelukokoanaisuuden toimintasuunnitelmaan sisältyvä yhteinen kehittämishanke. ”Turku liikuttaa kaikkia” -kokonaisuuteen sisältyvä linjaus liikunnan avustusjärjestelmän uudistamisesta keskittyy liikunnan harrastamisen edistämiseen. Tavoitteena Turussa on kuitenkin kokonaisvaltainen ja monimuotoinen harrastamisen edistäminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi liikunnan avustusjärjestelmän uudistaminen toimii tärkeänä pilottina ja saatujen kokemusten perusteella tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa toimintamallia myös muuhun harrastamiseen.

Linjaus asuinalueiden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen tukemiseen vahvistaa osaltaan myös näkemystä muidenkin alueellisten palvelujen kuten nuoriso- ja kirjastopalvelujen tärkeydestä. Liikuntapaikkaverkon ja liikuntakulttuurin tulevaisuuden linjaukset vahvistavat palveluiden alueellista kattavuutta ja näin sekä ehkäisevät syrjäytymistä että lieventävät asuinalueiden välistä eriarvoisuutta.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte, kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari, liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen, toimitilojen rakennuttamispäällikkö Anne Antola ja kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 31.1.2022:

Liikuntapaikan sijainti ja saavutettavuus kaupunkirakenteessa sekä liikuntapaikan monikäyttöisyys ovat merkittäviä tekijöitä, joilla edistetään liikuntapaikkojen käyttöä ja liikunnallista elämäntapaa. Lähiliikuntapaikat sijaitsevat nimensä mukaisesti lähellä käyttäjää ja ne ovat ensisijaisesti saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Lajikohtaiset liikuntapaikat palvelevat laajempaa käyttäjäkuntaa, jonka vuoksi saavutettavuus niin joukkoliikenteellä kuin myös henkilöautolla on merkittävässä roolissa. Liikuntapaikkaa suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota sen monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen elinkaaren aikana huomioimalla eri lajien vaatimat tarpeet. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus huolehtii maankäytön suunnittelussa toimintaedellytysten luomisesta liikuntapaikkojen sijoittamiselle niin kunnallisille kuin yksityisille hankkeille.

Impivaaran alue soveltuu jatkossakin monipuoliseksi liikuntapaikaksi. Liikuntapalvelut ovat käynnistämässä yleissuunnitelman laatimista Impivaaran alueelle. Parhaillaan ovat kännissä Jarkko Nieminen Areenan laajennustyöt alueelle 12.12.2020 voimaan tulleen asemakaavan pohjalta.

Eskonkadun ja Markulantien kulmassa oleva alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolla rakennusoikeutta on 16300 k-m2. Korvaavat uudisrakennushankkeet ovat nykyistä suuremmat, sillä mm. uuteen jalkapallohalliin on tarkoitus toteuttaa täysimittainen kenttä nykyisen vajaamittaisen sijaan. Liikuntapalveluiden arvion mukaan uudisrakennusten koko on yhteensä noin 17000 k-m2. Mikäli uudisrakennukset päätetään sijoittaa Impivaaraan alustavien arvioiden suuruisina, voisi hanketta edistää poikkeamispäätöksellä asemakaavanmuutoksen sijaan. Mahdollinen poikkeaminen ratkaistaan kuitenkin vasta hakemuksesta, rakennushankkeen tarkempien tietojen perusteella.

Impivaara on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä jo tällä hetkellä ja vuonna 2025 toteutettavan bussien runkolinjastouudistuksen myötä alueen saavutettavuus paranee. Alue on jatkossa saavutettavissa linjoilla 2 ja 8 sekä uudella kehärunkolinjalla.

Liikuntapaikkaverkkosuunnitelman päivityksessä on esitetty, että Impivaaran jalkapallohallin ja Impivaaran jäähallin korvaavat uudisrakennukset voisi sijoittua Impivaaraan tai vaihtoehtoisesti Artukaisiin. Harkittaessa uusien hallien sijaintia, tulisi huomioida lajikohtaisten erityisliikuntapaikkojen saavutettavuus myös seudullisesti.

Artukaisten alueen kehittämisessä liikuntapaikkakeskittymäksi on osoitettavissa monia kerrannaisvaikutuksia. Juuri tällä hetkellä alue koetaan arjessa hieman etäiseksi, jopa syrjäiseksi ja saavutettavuudeltaan esimerkiksi Impivaaraa heikommaksi.

Turun ydinkaupunkialue kuitenkin kasvaa ja kehittyy kohti länttä. Kuten 2021 kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä Pormestariohjelmassa mainitaan, laaditaan visio Merellisen Turun kehittämisestä huomioiden erityisesti Länsi-Turun alue. Visiossa tullaan hahmottamaan kehitystä kohti monipuolisempia ja vetovoimaista asumista lisääviä läntisiä, merellisiä kaupunginosia. Vision pohjalta tullaan esittämään ensimmäisiä yleiskaavoituksellisia uudistuksia alueen tulevaisuudeksi.    

Artukaisten vetovoimaisella liikunta- ym. palvelukeskittymällä on myös mahdollista kuroa Pansio-Pernon irralliseksi jäänyttä kaupunginosaa tiiviimmin osaksi kaupunkirakennetta. Näin integroidaan läntisimpiä hienon sijainnin kaupunginosia osaksi vetovoimaista kasvua. Kehityspolku on toki pitkä mutta vetovoimainen liikuntapaikkakeskittymä voi olla luonteva ensiaskel tasapainoisemman aluekehityksen suuntaan.

Myös liikkumisen kehittämisessä läntisten kaupunginosien saavutettavuus tulee kohenemaan mm. bussien runkolinjastouudistuksen myötä (yksi runkolinja sekä kehärunkolinja alle kilometrin päässä). Artukainen voi tulevaisuudessa olla myös saavutettavissa paikallisjunaliikenteellä, mikäli se käynnistyy Turun kaupunkiseudulla. Artukaisten alue on myös hyvin saavutettavissa henkilöautolla, joka tulee huomioida erityisesti laji- ja erityisliikuntapaikkojen sijoittumisessa.

Kupittaan alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Bussien runkolinjastouudistuksen myötä yksi runkolinja (seudullinen linja 7) kulkee Uudenmaantietä, lisäksi lähistöllä kulkee muita täydentäviä linjoja. Kupittaan alue on myös erittäin hyvin saavutettavissa pyörällä.

Verkkoselvityksen liikuntapaikoista ainoastaan Kupittaan maauimala on investointiohjelmassa 2022–2025, jossa sen valmistuminen on merkattu vuodelle 2024. Tilapalveluilta saadun tiedon mukaan maauimalan tarveselvitys on valmistunut ja etenee päätöksentekoon keväällä 2022, jonka jälkeen laaditaan hankesuunnitelma. Peruskorjauksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta, joten valmistuminen vuonna 2024 ei ole mahdollinen. Remontin tulisi alkaa elokuussa kauden jälkeen ja valmistua noin 1,5 vuoden päästä eikä rakentamaan päästä vielä tänä syksynä. Eli valmistuminen on näin ollen aikaisintaan 2025. Asemakaavassa alue on puistoa, jolla ympäristö säilytetään ja jossa sallitaan virkistystoimintaa ja uimalaa palvelevien huolto-, kahvila- ja ravintolarakennusten rakentaminen erikseen osoitetuille rakennusaloille. Alueen rakennelmien tulee sopeutua historiallisen puiston luonteeseen.

Kupittaan urheiluhalli on voimassa asemakaavassa suojeltu. Mahdollinen peruskorjauksen yhteydessä tarvittava lisärakentamisen määrä ja sijainti ja tulee arvioitavaksi tarveselvityksen laadinnan yhteydessä. Samalla tulee arvioitavaksi edellyttääkö lisärakentaminen asemakaavan muuttamista vai voidaanko rakennushanketta edistää poikkeamispäätöksellä.

Kupittaalle suunnitellaan tekojääkenttää, joka toimii aluksi Parkin kentän väistöjääkenttänä. Kupittaan 3 -kentälle on infrainvestointiohjelmassa varattu 0,5 milj. euroa vuodelle 2022 ja 0,5 milj. euroa vuodelle 2023. Tekojääradan toteuttaminen Kupittaalle edellyttää myös noin 300 m2 suuruista huoltorakennusta, jolle investointiohjelmassa ei ole määrärahavarausta. Uuden Parkin kentän infran suunnittelu ajoittuu vuoteen 2023 ja toteutus vuosille 2024–25. Parkin kentän saneeraukseen on varattu 3 milj. euroa vuonna 2024 ja 0,3 milj. euroa vuonna 2025. Kupittaan tekojääkentän toteutusajankohta on kuitenkin riippuvainen Parkin kentän asemakaavan hyväksymiskäsittelystä ja voimaan tulosta. Uuden Parkin kentän toteuttamisen jälkeen kaupungissa on kaksi tekojääkenttää. Parkin kentän joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Yli puolet Fölin linjoista kulkee linja-autoaseman kautta. Parkin kenttä on myös erittäin hyvin saavutettavissa pyöräillen.

Lausteen Lehmälahden sijainti on koettu syrjäiseksi. Aktiivinen frisbeegolf-käyttö rajoittaa alueen muuta käyttöä. Yleiskaavaehdotuksessa liikunnan aluekeskukset on osoitettu ulkoliikuntapaikkakeskittymä-merkinnällä (vu-pallo). Lausteella tuollainen ulkoliikuntapaikkojen keskittymä on osoitettu Rummunlyöjänpuistoon. Lehmälahden täyttöalueella ei tällaista merkintää ole.

Joukkoliikenteen runkolinja 4 kulkee Pormestarinkatua ja kävelymatka voi olla pitkähkö. Nykyinen asuntokatua kulkeva ajoyhteys ei ympäristöhäiriöiden vuoksi mahdollista liikenteen lisäämistä. Lausteen Lehmälahden alueen kehittämisessä liikuntapaikkakeskittymäksi olennainen ratkaistava asia on kulkuyhteyden järjestäminen muuta kautta kuin asuntoalueen läpi.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus pitää liikuntatilojen sijoittamista koulujen ja monitoimitalojen yhteyteen hyvänä linjauksena. Monitoimitalot ja koulut sijaitsevat keskeisillä ja hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla kaupunkirakenteessa, joka osaltaan parantaa edellytyksiä liikunnalliseen elämäntapaan. Koulujen päivätoiminta ja lajiharrastajien ilta- ja viikonloppukäyttö parantaa liikuntapaikkojen käyttöastetta ja siten kustannustehokkuutta.

Linnakaupungin monitoimitaloon suunnitellaan isoa noin 1000 m2 liikuntasalia, pienempää noin 200 m2 liikuntasalia ja ulkoliikuntapaikkoja kaupunginhallituksen kehitysjaoston 1.2.2021 § 9 hyväksymän tilatarveselvityksen mukaisesti.  Monitoimitalo on osa vireillä olevaa Vaasanpuiston asemakaavanmuutosta. Monitoimitalon hankesuunnitelma valmistellaan samaan aikaan kaavan valmistelun kanssa. Tavoitteena on, että kaava on valtuuston hyväksymiskäsittelyssä vuonna 2023 ja hankesuunnitelman hyväksyminen tapahtuu kaavan tultua voimaan. Tilainvestointiohjelmassa 2022–2025 monitoimitalon valmistumisvuositavoitteeksi on asetettu 2026. Tontin rakentamiskelpoiseksi saattaminen edellyttää pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteitä, jonka vuoksi on arvioitu, että kohde valmistuu vasta vuonna 2027.

Linnakaupungin monitoimitalo on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla.  Joukkoliikenteen runkolinja 3 kulkee hieman kauempaa, mutta vierestä Tukholmankatua kulkee useampi täydentävä linja. Raitiotien toteuttaminen parantaa monitoimitalon saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Linnakaupungin ulkoliikuntapaikkojen olosuhteiden kehittämisessä yksi mahdollisuus on Linnanniemen alueella merkittävästi joen ja meren suuntaan laajeneva Linnanpuisto. Myös rakenteilla olevalla Herttuankulman kaava-alueella, Kristiina Stenbockin kadun varrella, sijaitsee noin 6500 m2:n suuruinen julkisille lähipalveluille osoitettu korttelialue, jolla rakennusoikeutta on 2200 k-m2 kaksikerroksiselle rakennukselle.

Itäharjun monitoimitalon yhteyteen selvitetään sekä ammatillisen koulutuksen liikuntatilatarpeita että kansainvälisen koulun ja Petreliuksen uimahallin korvaavan uudisrakennuksen sijoittamista. Ns. Itäharjun kolmion keskeistä mäkialuetta kehitetään puistoalueena ja tavoitteena on myös parantaa yhteyksiä Kupittaan alueen liikuntapaikkoihin. Monitoimitalo on saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Varissuon runkolinja palvelee Itäharjun monitoimitaloa hyvin. Kupittaan kannen toteuttaminen mahdollistaa joukkoliikennereitin tuomisen keskelle Itäharjua, joka entisestään parantaa monitoimitalon saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Kaavoituksen esiselvitys on hyväksytty syyskuussa 2021 (kaupunkiympäristöjohtajan päätöspöytäkirja 6.9.2021 § 51, diaari 8283-2021). Käynnistämällä kaavoitus varaudutaan monitoimitalon sijoittamiseen Itäharjulle. Tilatarveselvitys on ohjelmoitu vuodelle 2022, asemakaavan hyväksyminen vuodelle 2023 ja hankesuunnitelma vuodelle 2024. Hankkeen eteneminen on kuitenkin riippuvainen valmisteilla olevan itäisen Turun kouluverkon palveluverkkoselvityksen sisällöstä ja päätöksentekoaikataulusta.

Karhunaukion yhtenäiskoulun yhteyteen suunnitellaan isoa liikuntasalia ja ulkoliikuntapaikkoja kaupunginhallituksen 5.10.2021 § 456 periaatelinjauksen perusteella. Yhtenäiskoulun tarveselvitys on tulossa päätöksentekoon keväällä 2022 (tavoite 3/2022). Asemakaavoitus käynnistyy kesällä 2022 (asemakaavan tavoitteet lautakuntaan 8/2022). Yhtenäiskoulun hankesuunnitelma valmistellaan samaan aikaan kaavoituksen kanssa. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuodenvaiheessa 2023/24 ja hankesuunnitelma kaavan tultua voimaan. Itäkaaren ja Karhunkadun kulmaus on erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä (kehärunkolinja ja runkolinja nro 4).

Karhunaukion yhtenäiskoulun toteuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että luovutaan Skanssiin suunnitellusta liikuntapainotteisesta monitoimitalosta. Tämä merkitsee myös Skanssin keskuspuistoon suunniteltujen liikuntapaikkojen karsimista vastaamaan uuden kaupunginosan ulkoliikuntatarpeita. Skanssin keskuspuiston puistosuunnitelma ja kustannusarvio on etenemässä päätöksentekoon keväällä 2022 samaan aikaan Itä-Skanssin kaavaehdotuksen hyväksymisen kanssa.

Pansio-Pernon monitoimitaloon suunnitellaan liikuntasalia, joka on kooltaan 460 m2 ja kuntosalia kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston 8.6.2020 § 37 hyväksymän tilatarveselvityksen mukaisesti. Pansio-Pernon monitoimitalon hankesuunnitelmaa valmistellaan yhtä aikaa käynnissä olevan asemakaavan kanssa ja siinä mahdollisesti esiin tulevat asiat huomioidaan kaavaprosessissa. Tavoitteena on, että allianssikuppani valitaan alkuvuodesta 2023, asemakaava hyväksytään valtuustossa vuonna 2023 ja hankesuunnitelma kaavan tultua voimaan. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2025 tai keväällä 2026, aikataulu tarkentuu hankesuunnittelussa. Pansio-Pernon monitoimitalo on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä (runkolinja 3 sekä täydentäviä linjoja).

Runosmäen monitoimitalon rakentaminen alkaa Kiinteistö Oy Runosmäen monitoimitalon toimesta maaliskuussa 2022 ja kohde valmistuu keväällä 2024. Kohteessa on pieni monitoimisali 180 m2. Runosmäen aluekehityshankkeen myötä alueen ulkoliikuntaolosuhteita on tarkoitus kehittää.

Runosmäen monitoimitalo on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla.  Vuonna 2025 toteutettavan bussien runkolinjastouudistuksen myötä aluetta palvelee runkolinja 8 ja kehärunkolinja sekä täydentäviä linjoja.

Suikkilan koulun yhteyteen suunnitellaan vähintään 748 m2 kokoista liikuntahallia kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston 18.1.2021 § 4 päätöksen mukaisesti. Tilat valmistuvat syyslukukaudeksi 2024. Liikuntahalli on saavutettavissa kohtuullisesti joukkoliikenteellä. Kehärunkolinja sekä runkolinja nro 10 kulkevat lähettyviltä.

Mikäli Samppalinnan palloiluhallin osalta päädytään peruskorjauksen sijaan toteuttamaan korvaava uudisrakennus, voisi se sijoittua Puropellon koulun tontille, joka palvelisi niin koulua päivällä ja lajiharrastajia iltaisin. Liikuntapaikan toteuttaminen saattaa edellyttää asemakaavanmuutosta tai poikkeamispäätöstä hankkeen laajuudesta riippuen. Puropellon koulu on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Bussien runkolinjastouudistuksen myötä vuonna 2025 runkolinja 8 kulkee Kunnallissairaalantietä. Lisäksi lähettyvillä kulkee muita, täydentäviä linjoja.

Samppalinnan koulun ja palloiluhallin tontin osalta on huomioitava, että päätös tontin mahdollisesta kiinteistökehityksestä on tehtävissä vasta kun kaupunki on päättänyt St. Olofsskolanin tilatarveselvityksistä.

Hirvensalossa hiihtokeskuksen alue sekä Syvälahden monitoimitalo ja liikuntapaikka muodostavat kokonaisuuden, jolla on merkittävää käyttämätöntä kehittämispotentiaalia.

Kävely- ja pyörätiet sekä puistot ovat merkittäviä omatoimisen liikunnan kohteita, joiden suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa. Normaalin talvikunnossapidon lisäksi, kunnossapidossa toteutetaan tehostettua kävely- ja pyöräteiden talvihoitoa. Vuonna 2022 urakkaan sisältyy 12 km harjasuolattavaa reittiä ja noin 20 km harjahiekoitettavaa reittiä. Määräaikainen sopimus on voimassa vielä 2+2 talvikautta. Reitti laajenee vuosittain kilpailutettavien alueurakka-alueiden suuntaan. Reitin laajuus talvikautena 2025-2026 on yhteensä 74 km (12 km harjasuolareitti + 62 km tehostettu harjahiekoitusreitti).

Leikkipaikkojen liikunnallisuutta on käsitelty myös Turun leikkipaikkaohjelma Leikintekoa, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 24.6.2021 § 327. Leikkipaikat toimivat kaikenikäisten kokoontumispaikkoina, liikkumisen ja leikin yhdistäminen luo mahdollisuuksia koko perheen yhteiselle ulkoilulle sukupolvet ylittäen. Aikuisten kuntovälineitä on esitetty sijoitettavaksi leikkipaikkojen yhteyteen. Pormestariohjelman kaupunkiympäristön toimenpiteenä on “Leikkipaikkasuunnitelmaan sovitetaan aikuisten lähiliikuntapaikka-ajattelua määrärahojen puitteissa. Liikuntapaikkojen suunnittelussa, toteutuksessa ja vuorojaossa huomioidaan ikäihmiset.”

Lintulan voimistelu- ja sirkussali sijaitsee osoitteessa Eerikinkatu 7, erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella ydinkeskustassa. Hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä on tärkeää korvaavaa liikuntapaikkaa suunniteltaessa.

Raunistulassa sijaitsevan Liikuntakeskus Alfan nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2028 lopulla. Kiinteistön omistaja on ilmaissut halukkuutensa kehittää kiinteistöä kaavoituksen kautta, mutta kaavoitusaloitetta ei ole kaupungille vielä jätetty.

Seuraavalla liikuntaverkon suunnittelukierroksella olisi tarpeellista sisällyttää liikuntapaikkaverkoston suunnitelmaan vahvemmin sellaiset liikuntamuodot, joissa liikuntapaikan suunnittelussa on tarkoituksenmukaista ratkaista asioita seudullisesti. Tällaisia ovat erityisesti paljon tilaa vaativat liikuntapaikat tai häiriötä aiheuttavat liikuntamuodot.

Vaikka kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tavoitteet kestävien kulkumuotojen lisäämiseksi, tulee kuitenkin huomioida erityisesti lajikohtaisten liikuntapaikkojen saavutettavuudessa lajikohtaiset vaatimukset liikkumiselle, seudullisuus sekä liikuntapaikan liikkumiseen käytetty aika.

Liikuntapaikkaverkon suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon osallistuu kaupunkiorganisaation sisällä useita toimijoita, joiden välistä yhteistyötä tulee parantaa selkeyttämällä toimijoiden tehtävä- ja vastuunjakoa ja päivittää sisäiset menettelytapaohjeet. Tilapalvelut vastaa tilatarveselvitysten laatimisesta yhdessä käyttäjien kanssa sekä tilahankkeiden hankesuunnitelmien sekä tilainvestointiohjelman valmistelusta. Kaupunkiympäristön asiantuntijat osallistuvat tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien valmisteluun ja toimitilojen rakennuttamisen vastuualue rakennuttaa kohteet tilainvestointiohjelman mukaisesti. Kaupunkiympäristö vastaa infrahankkeen hankesuunnittelusta ja infrainvestointiohjelman valmistelusta. Kaupunkiympäristön toteutussuunnittelun vastuualue vastaa ulkoliikuntapaikkainvestointien suunnittelusta. Tänä vuonna ko. vastuualueelle on tarkoitus rekrytoida suunnittelija, jolle keskitetään kaikkien ulkoliikuntapaikkojen investointien suunnittelu. Kaupunkiympäristön rakennuttamisen vastuualue rakennuttaa kohteet infrainvestointiohjelman mukaisesti. Ulkoliikuntapaikkahankkeet sisältävät monesti infran rakentamisen lisäksi jonkin pienemmän tilahankkeen. Tällaiset yhdistelmähankkeet tulee huomioida päivitettäessä kaupungin menettelyohjeita tilojen ja infran tarveselvityksistä ja hankesuunnittelusta.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen 18.1.2022:

1. erityisesti peruskoulujen yhteydessä tulisi olla riittävän kokoinen monipuoliseen sisäliikuntaan soveltuva sali. Suurimmissa kouluissa on useampi liikuntaryhmä samanaikaisesti, joten jaettunakin salin tulisi olla riittävä ainakin kahdelle eri liikuntaryhmälle. Tällä hetkellä vaikein tilanne on keskustan lukioiden sekä Puolalan ja Cygnaeuksen koulujen osalta.

2. Sisäliikuntapaikan lisäksi kouluilla pitäisi olla myös riittävä mahdollisuus ulkoliikuntaan. Vähimmäisvaatimuksena on kivituhkakenttä, joka mahdollistaa erilaiset ulkoliikuntamahdollisuudet.

3. Jäähallien, uimahallien ja muiden vastaavien laitosten tulisi olla hyvin tavoitettavissa. Tähän asti on noudatettu periaatetta, että Kupittaan hyvien toimintaedellytysten lisäksi myös kaupungin pohjoispuolelta voisi löytyä riittävän monipuoliset toimintaedellytykset liikunnan harrastamiselle. Impivaaran alue, jossa on nykyään mahdollisuus esimerkiksi uida ja hiihtää, on juuri tällainen alue. Lisäksi tekojääratojen määrää on lisättävä, ja niitä tulisi saada hajautetummin eri puolille kaupunkia ottaen samalla huomioon myös jäähalliverkoston kehittämisen. Esimerkiksi saarille olisi hyvä saada tekojäärata.

4. Koska peruskouluverkko on varsin tiheä ja päiväkoteja on viime vuosina pyritty rakentamaan koulujen läheisyyteen, ovat peruskoulujen liikuntatilat myös päiväkotien käytössä ainakin iltapäivisin klo 14–16.

5. Nykyisissä ja tulevissa ilmasto-olosuhteissa jäädytettävistä jääkentistä tulisi voida luopua. Pikemminkin tulisi panostaa sellaiseen kivituhkakenttien kunnostamiseen, jolla taataan, että sateisina aikoina kenttien salaojitus olisi tehokasta, jotta kentät kuivuisivat nopeasti myös lisääntyvien vesisateiden jälkeen. Uuden tekojäärataverkoston tulisi olla nykyistä laajempi, mutta jäädytettyjä kenttiä huomattavasti suppeampi.

6. Liikuntapaikkaverkoston kehittämisen lisäksi lautakunta pitää edelleen tärkeänä, että koulujen ja päiväkotien pihojen liikuntamahdollisuuksia kehitetään, koska pelkästään vähäisten liikuntatuntien puitteissa ei voida taata lasten ja nuorten riittävää liikkumista. Oppilaitokset, päiväkodit sekä liikuntapalvelut ovat tehneet tähän asti erittäin mallikasta yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi tilanteessa, jossa asiasta tulee olla yhä enemmän huolissaan, koska lasten ja nuorten liikkuminen vähenee.

7. Kasvatus- ja opetuslautakunta kiinnittää huomiota, että vaikka puhutaan koulujen saleista, on suurin käyttäjä kuitenkin liikuntapalvelut iltaisin, vii-konloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus pitää tärkeänä, että erinomainen yhteistyö liikuntapalveluiden kanssa toimii jatkossakin.

8. Hyvät liikuntaolosuhteet myös turvaavat Turun Seudun Urheiluakatemian toimintaedellytykset ja kansallisen kilpailukyvyn. Kerttulin urheilulukion ja tulevan Taito-kampuksen sijainti Kupittaan urheilumahdollisuuksien yhteydessä tukevat kaikki toisiaan.”

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus 

Johtava asiantuntija Karoliina Luukkainen, asiantuntija Päivi Syrjänen 22.12.2021:

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta liikuntapaikkojen tulisi olla mahdollisimman vaivattomasti saavutettavissa, riittävän lyhyiden välimatkojen ja sujuvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Tämä korostuu etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohdalla. Ikäihmisten ja liikuntaesteisten kohdalla on yhtä lailla tärkeää, että liikuntapalvelut ovat helposti saatavilla, saavutettavissa ja ovat esteettömiä. Asuinalueiden tasavertaiset liikkumis- ja toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisyn ja alueellisen eriytymisen ehkäisyn näkökulmasta.

Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Liikunta vähentää eri sairauksien riskitekijöitä, mm. alentaa verenpainetta ja parantaa veren rasva- ja sokeriarvoja sekä ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, monia syöpiä ja lihavuutta (Käypä hoito -suositus, 2016). Terveyden kannalta riittävän liikunnan edistäminen ja liikunnan mahdollistaminen on tärkeää koko väestön ja erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Pienetkin lisäykset arjen fyysiseen aktiivisuuteen ovat eduksi, etenkin kaikista vähiten liikkuvilla. Move-mittaus, jossa selvitetään 5. ja 8 luokkalaisten kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta sekä motorisia perustaitoja, osoittaa tulosten heikkenevän vuosi vuodelta. Tilanteen parantamiseksi monipuolisten liikuntamahdollisuuksien lisääminen on erittäin tärkeää.

Väestön fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhdensuuntaisia ja riittävän vaikuttavia toimia, kuten fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa rakennettua ympäristöä. 

Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelman taustamateriaaleissa on lähtökohtana ollut kattava nykytilan kuvaus ja painopisteet on määritelty tavoitteista käsin.

Johtavana ajatuksena on turkulaisten liikkumisen tukeminen ja sitä kautta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kuten jo mm. liikuntalaki ja kuntalaki edellyttävätkin. Suunnitelmassa liikuntaolosuhteiden kehittämistyön kokonaistavoitteeksi on asetettu turkulaisten hyvän liikkumisen arki ja saavutettavat liikuntapaikat. Toimiva ja monipuolinen liikuntapaikkaverkko tukee omalta osaltaan olennaisesti väestön terveyttä ja hyvinvointia ja on siten tavoitteena erittäin kannatettava.  

Liikuntapaikkaverkon päivityksessä on tärkeää tunnistaa liikuntapaikkojen ja eri liikuntalajien käyttäjien tarpeet ja pyrkiä vastaamaan näihin mahdollisimman tasavertaisella tavalla. Ei siis ole merkityksetöntä missä liikuntapaikat kaupungissa sijaitsevat. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta liikuntapaikkojen tulisi olla mahdollisimman vaivattomasti saavutettavissa, riittävän lyhyiden välimatkojen ja sujuvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Tämä korostuu etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden kohdalla, sillä lapsiperheiden arjessa lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen edellyttää monelta perheeltä jatkuvaa sitoutumista kuljetuksiin ja on näin ollen merkittävä tekijä perheiden voimavarojen ja kuormituksen näkökulmasta. Ikäihmisten ja liikuntaesteisten kohdalla on yhtä lailla tärkeää, että liikuntapalvelut ovat helposti saatavilla, saavutettavissa ja ovat esteettömiä. 

Aluekeskusten liikuntapaikat ovat tärkeitä ennen kaikkea kunkin asuinalueen väestölle. Asuinalueiden tasavertaiset liikkumis- ja toimintamahdollisuudet tulee huomioida syrjäytymisen ehkäisyn ja alueellisen eriytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Koko väestöä ajatellen hyötyliikkumista harrastetaan paljon muuallakin kuin erillisillä liikuntapaikoilla tai -halleilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkityksellisiä ovat julkiset puistot, koulujen ja päiväkotien pihat ja kentät, leikkipuistot, kevyen liikenteen väylät, metsäalueet. Monipuolinen, laadukas ja toimivien joukkoliikenneyhteyksien päässä sijaitseva liikuntapaikka tai -alue palvelee eri ikäisiä liikkujia ja tukee jokaisen mahdollisuutta edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. 

Liite 1Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma

Oheismateriaali 1Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 -verkkoselvitys

Oheismateriaali 2Turku liikuttaa kaikkia – tulevaisuuden linjaukset liikunta-paikkaverkon ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi -esitysmateriaali

Oheismateriaali 3Liikuntapaikkaverkon kehittäminen: taustaa avustusjärjestelmän uudistamiseksi -esitysmateriaali

Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä esitetyn asiakokonaisuuden ja palvelukokonaisuuksien näkemykset tiedoksi jatkovalmistelua varten.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että kaupungin tila- ja infrainvestointien suureen määrään on kiinnitettävä huomiota myös liikuntapaikkapäätösten priorisointeja tehtäessä.

Lisäys päätökseen tehtiin Perhon Ålandin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Jakelu

lausKaupunginhallitus


Liitteet:

Kylk § 70
Liite 1:Liikuntapaikkaverkon päivityssuunnitelma